Oppilasarvioinnin lhtkohtia Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Kyttytymistieteellinen tiedekunta

Oppilasarvioinnin lähtökohtia Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Arviointi, palaute, arvostelu Arviointi Arvostelu Palaute

Suunnittelu ja arviointi n Opetus – opiskelu – oppiminen –prosessin rakenne: tavoite – sisällöt – menetelmä – arviointi → tavoitteenasettelu määrää mitä arvioidaan → kurssin (kokonaisuuden) suunnittelussa on jo huomioitava arvioinnin näkökulma

Arviointia määrittävät tekijät n Arvioinnin funktiot n Opetussuunnitelma n Opettajan etiikka ja ammattitaito

Arvioinnin funktiot Oppimista tukeva funktio n osaamisen määrittäminen n opiskelun motivoiminen n muoto riippuu käytännössä opetusmuodosta (vrt. palaute). Valikoiva funktio n koululaitos on moniportainen instituutio: myöhempiin opintoihin valikoidutaan (osin) aiempien suoritusten perusteella § esim. yhteisvalinta, yo-kokeet ja korkeammat opinnot n oppilaan kannalta kysymys uravalinnasta ja elämänsuunnitelmasta n yhteiskunnan kannalta kysymys on voimavarojen ohjailusta n kriittisesti arvioiden 'estableshmentin' kannalta kysymys on asemaan sosiaalistamisesta (vanhempien sosioekonomisen aseman huikea ennustavuus koulumenestyksen suhteen)

Arvioinnin jakautuminen n Prosessiarviointi liittyy useimmiten oppimisen tukemiseen: arvioidaan prosessia tavoitteena oppimisen ohjaaminen. Arvioinnin ydinhyve = kannustavuus. n Tulosarviointi liittyy luontevasti koulutuksen valikoivaan funktioon: arvioidaan vertaillen lopputulosta. Arvioinnin ydinhyve = oikeudenmukaisuus. (Tämä korostuu päättöarvioinneissa; lukiossa korostuneempi kuin perusopetuksessa. )

Arvioinnin muodot Tulosarviointi (perinteinen) n Arvioidaan osaamisen lopputulosta § haetaan sekä osaamista että osaamattomuutta § esim. loppukokeet, ylioppilaskirjoitukset § koulussa tyypillisesti: kokeet § usein: muodollinen arviointi Suoritusarviointi (autenttinen arviointi) n Arvioidaan oppilaan suoritusta ja sen kehittymistä § mahdollisuus näyttää osaamista § esim. urheiluvalmennus § koulussa tyypillisesti epämuodollinen arviointi: välitön ja jatkuva (suullinen) palaute Päälähde: Virta A. Uudistuva oppimisen arviointi. Turku 1999.

Arvioinnin kolme päätehtävää n Diagnostinen eli toteava ja suunnitteleva, n Lähtötason selvittäminen: mitä oppilas jo tietää ja taitaa ennen opetusta (diagnostinen testi, ennakkokäsitystesti, opettajan kysely ja tarkkailu, …) n Formatiivinen eli tarkkaileva ja ohjaava, n Opetuksen aikana tapahtuva oppimisen arviointi, jolla ajatellaan olevan myös motivoiva merkitys (pistokoe, formatiivinen testi, opettajan kysely ja tarkkailu, itsearviointikaavakkeet, …) n Palautteen avulla pyritään ohjaamaan prosessia kohti tavoitteita n Summatiivinen eli kokoava ja ennustava n Summatiivinen eli kokoava arviointi on oppimisprosessin, opintokokonaisuuden tai opintojakson lopussa tapahtuvaa opintosuoritusten arviointia (summatiivinen koe, jakson arviointikaavake, kansalliset päättökokeet, yliopiston välikoe, tentti) 8

Arvioinnin luotettavuus (prof. Jari Lavosen materiaali)

Vaatimukset arviointitoiminnalle n Arvioinnin validiusvaatimus, n arvioidaan sitä kykyä taitoa, mitä on tarkoitus arvioida (koekysymykset koealueelta, huolellisuus ei saisi vaikuttaa koearvosanaan? ) n validiteettivirhe on systemaattinen (kaikille sama) n Arvioinnin reliaabeliusvaatimus n yksilön (koe)tulos ei vastaa yksilön kykyä taitoa n reliabiliteettivirhe on satunnaisvirhe n Arvioinnin erotteluvaatimus n arvioitavat on luotettavasti eroteltava toisistaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisen suhteen n Arvioinnin objektiivisuusvaatimus n ylioppilaskokeen arvioinnissa huipussaan n Arvioinnin käyttökelpoisuusvaatimus 10

Arvioinnin luotettavuutta uhkaavia tekijöitä n Sädekehävaikutus (haloefekti), n epäolennaiset seikat vaikuttavat arvioinnin lopputulokseen (miellyttävä käytös, aikaisempi koulumenestys) n Tasovaikutus n ”hyvässä ryhmässä” on vaikeampaa saada hyviä arvosanoja kuin ”huonossa ryhmässä” n Korostamisvirhe n annetaan vain hyviä ja huonoja arvosanoja n Keksittämistaipumus n vältetään arvosana-asteikon ääripäitä n kriteerien muuttumisvirhe n esim. väsyneenä esseitä lukiessa ei ehkä noudata aluksi päättämiään arvostelukriteerejä 11

Oppilasarviointi (lukion) katsomusaineiden ja filosofian opetuksessa

Arviointi ja OPS n merkittävä ero perusopetuksen ja lukion välillä

Huomautus peruskouluarvioinnista Käsitellään tarkemmin pelkässä ET: ssä (ja uskonnossa? ) ËRO: SISÄINEN JA PÄÄTTÖARVIOINTI SISÄISEN ARVIOINNIN TEHTÄVÄ n Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. n Johtoajatus: kannustavuus, joka sisältää totuudellisuuden

Peruskoulu (jatkoa) PÄÄTTÖARVIOINNIN TEHTÄVÄ n Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. n Johtoajatus: oikeudenmukaisuus (valtakunnallinen vertailtavuus)

Lukioarviointi n Lukioarvioinnissa erotetaan arviointi opintojen aikana, opinnoissa eteneminen ja päättöarviointi (Lukioasetus, 6 – 8 §). Arvioinnin perusteet eivät kuitenkaan eroa yhtä selvästi kuin perusopetuksessa. Lukioasetus 6 § Arviointi opintojen aikana n Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. n Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4– 10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Opetushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvostella yhdessä.

Lukioarviointi (jatkoa) Arvioinnin tavoitteet n "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. " (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom) n Kurssisuoritusten arviointi (Lukioasetus 810/1998, 9 §) "Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. " "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. "

Lukioarviointi (jatkoa) Opinnoissa eteneminen "Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen. " (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom)

Arviointi LOPS-perusteissa 2003 Oppiaineen oppimäärän arviointi n "Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. " (Valtioneuvoston asetus 955/2002) n Hylättyjä saa olla: OPS pakoll/valtak. syv. saa olla hylättyjä 1– 2 kurssia 0 3– 5 kurssia 1 6– 8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 → filosofiassa 1 sekä uskonnossa ja ET: ssä 2 hylättyä kurssia merkitsee estettä osallistua muille kursseille. (Tosiasiassa koulun OPS usein säätelee tarkemmin, esim. hyväksytty pakollinen filosofiassa edellytys syventäville. )

Arviointi LOPS-perusteissa 2003 n Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. n Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. n Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin (filosofia!) sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. n Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Katsomusaineet ja filosofia n Katsomusaineiden ja filosofian opetusmuodot ovat monipuolisia ja dialogisia (esim. keskustelua, ongelmanratkaisua, toiminnallisuutta) n Katsomusaineiden ja filosofian luonne taito-, tieto-, katsomus-, ja identiteettiaineena tekee arvioinnista ison haasteen.

Oppilaan arvomaailman arviointi n Katsomusaineissa ja filosofiassa opetetaan (eksplisiittisesti) arvoja (tasa-arvo, vapaus jne) ja asenteita (suvaitsevaisuus, vastuullisuus jne. ). n Opettaja yrittää korjata oppilaan (tiedollisen) käsityksen, jos se sattuu olemaan ’Turku on Suomen pääkaupunki’ tai ’ 2+2=5’. Samanlainen yritys on syytä kohdistaa esim. mielipiteeseen "mutakuonot on tyhmiä".

Oppilaan arvomaailman arviointi (2) n Filosofiassa arvioinnin ydin kohdistuu yleensä siihen, miten tämä uskomus on muodostettu. n Argumentaatio + premissien uskottavuus n Voiko OPS: n arvoperustan kannalta vääriin kantoihin päätyä hyvin filosofisin argumentein? n ET: ssä sitoutuminen OPS: n arvoperustaan korostuu suoremmin. n Opettajalta ei oi vaatia ammattifilosofin kompetenssia, vaan sen sijaan laaja-alaisempia tietoja. n Uskonnossa tradition (esim. Raamattu) rooli. n Huom: vaikka näissä aineissa arvokysymyksiin on omat tulokulmansa, mukana on myös opettajan ”viranomaisrooli” OPS: n arvoperustan puolustamisessa.

LOPS 2003: Arviointi ET: ssä n Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista.

LOPS 2003: Arviointi filosofiassa n "Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. " (LOPS 2003, 151. )

LOPS 2003: Arviointi uskonnossa n " Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. " (LOPS 2003, 151. )

Miten arvioisit oheista lukiolaisen tekstiä oman aineesi näkökulmasta, esim. elämän merkitystä käsittelevän essee-vastauksen osana? n Jokin aika sitten uskoin ihmisyyteen ja halusin elää pitkän ja onnellisen elämän. . . mutta sitten heräsin. Aloin ajatella kaikkea syvemmin ja tiedostin asioita. Mutta eksistentiaalinen pohtiminen ei ollut helppoa. . . En vain voi olla onnellinen tässä yhteiskunnassa tai todellisuudessa, jossa elän. Elämä on vain tarkoituksetonta sattumaa. . . pitkän evolutiivisen kehityksen ja monien eri tekijöiden ja syiden tulosta. Kuitenkin elämä on myös sitä, mitä yksilö haluaa sillä tehdä. Ja minä olen oman elämäni diktaattori ja jumala. Ja minä olen valinnut tieni. Olen valmistautunut taistelemaan ja kuolemaan ajatteluni puolesta.