Mik on elmnkatsomus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Niiniluodon maailmankatsomuksen

Mikä on elämänkatsomus? Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Niiniluodon maailmankatsomuksen käsite Maailmankuva § kuva luonnosta (ja yliluonnollisesta) § kuva ihmisestä (ja yhteiskunnasta) § kuva itsestä Etiikka, arvot Maailmankatsomus Yksilön maailmankatsomusta sanotaan elämänkatsomuksesi Jonkinlainen tieto-oppi: mistä katsomus on peräisin

Onko kaikilla elämänkatsomus? n Niiniluoto (Humanismi maailmankatsomuksena, 214– 215) on hyvin varovainen suhteen, missä määrin ihmisillä on maailmankatsomus. n Normatiivisesti hän näyttää – varovaisesti – puolustavan kantaa, että maailmankatsomus edellä esitetyssä mielessä olisi hyvä olla. n ET opetuksessa lähdetään siitä, että ihmisellä on aina elämänkatsomus, mutta n varsinkin lapsilla ja nuorilla se voi sisältää merkittäviä aukkoja ja olla pitkälle tiedostamaton. n elåmänkatsomuksen ei tarvitse sopia mihinkään selkeään maialmankatsomukseen

Muita katsomuksen käsitteitä n Vaikka ET: n (ja pitkälle myös UEn) opetuksessa tukeudutaan Niiniluodon käsitteeseen, muitakin on. n Katsomis-metafora ei myöskään ole ongelmaton. n Käytännössä terminologia on varsin vakiintunut n esimerkiksi sinänsä perusteltu tapa puhua elämän- ja maailmankäsityksestä viittaa helposti Erkki Hartikaiseen

Mahdollinen katsomuksen tunnusmerkki n ”[L]apsen voi opettaa uskomaan Jumalaan tai siihen, ettei mitään Jumalia olemassa, ja että lapsi osaa aina tämän mukaisesti esittää pätevältä tuntuvia perusteita toisen tai toisen puolesta. ” Ludwig Wittgenstein (Varmuudesta, § 107) n Lapsi siis pystyy molemmissa tapauksissa selittämään kaiken muun valitusta lähtökohdasta. n Katsomuksena voi pitää sellaista käsityskokonaisuutta, jonka pohjalta kaiken muun voi selittää. n Siihen liittyi monia sellaisia oletuksia, arvoja ja asenteita, jotka nykyajan lapsi oppii koulussa.

Tiede ja katsomukset n Tiede ja teknologia ovat aikamme etuoikeutettuja tiedon (ja hallinnan) muotoja, joten katsomuksella on oltava jokin kanta niihin. n Uskontojen osalta fundamentalismi/konservatismi vs. liberalismi. n Uskonnottomalta kannalta kysymys siitä, miten vastataan kysymyksiin, joihin tiede (ei ainakaan vielä) vastaa.