Ihmisoikeuksista Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Luennon 23 9

Ihmisoikeuksista Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Luennon (23. 9. /I) tavoitteista ja sisällöstä Tavoitteet n Opiskelija perehtyy oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon eettisiin ja juridisiin lähtökohtiin koulutuksessa. n Opiskelija ymmärtää ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien merkityksen koulujen toimintaa ohjaavina periaatteina. Sisältö n Käsitellään ihmisoikeuksia ja (lyhyesti) lasten oikeuksia. n Aihepiirien laajuus ei salli kovin perusteellista käsittelyä, joten kyse on johdannosta, pääaiheet: 1. Ihmisoikeuksista 2. Ihmisoikeudet ja koulu (ei uskonnonvapaus) 3. Ihmisoikeuskasvatus (hyvin lyhyesti)

Kysymys n Missä tilanteissa terroristi voi menettää ihmisoikeutensa tai niitä voidaan rajoittaa? Esimerkki: n Jari on tunnetun terroristin Kyöstin hyvä ystävä ja hänen tiedetään asioineen Kyöstin kanssa tiiviisti viime aikoina. Kyösti ilmoittaa asentaneensa helsinkiläiseen kouluun pommin, jonka hän räjäyttää kesken koulupäivän, jollei hänen täysin mahdottomiin vaatimuksiinsa suostuta. Poliisi onnistuu tavoittamaan Jarin. Miten tilanteessa pitäisi toimia?

Vastauksia n Kukaan ihminen ei koskaan eläessään voi menettää ihmisoikeuksiaan. n Ihmisoikeudet (IOt) kuuluvat kaikille ihmisille vain siksi, että he ovat ihmisiä. n Useimmiten ihmisoikeuksia voidaan (pitäisi voida) rajoittaa ainoastaan lainsäädännön kautta. n Terrorismin vastainen sota (Jack Bauerista puhumattakaan) on aiheuttanut lukuisia ihmisoikeusloukkauksia.

Ihmisoikeuksien piirteitä n IO: t kuuluvat ihmisille ihmisyyden perusteella. n Onko spesismi ongelma? n Muita IO piirteitä ovat 1. Yleisyys eli universaalisuus a) ketään ei saa syrjiä, b) kuuluu kaikille ihmisille asuinpaikasta, kulttuuri-, katsomus- ja varallisuuseroista huolimatta 2. Luovuttamattomuus IOita ei voi ottaa pois edes henkilön omalla suostumuksella (ei voi esimerkiksi myydä itseään orjaksi).

Ihmisoikeuksien piirteitä 3. Perustavuus n Vain tärkeät oikeudet ansaitsevat tulla kutsutuiksi ihmisoikeuksiksi. Edes YK: n ihmisoikeuksien julistuksessa mainituiden asioiden tärkeydestä ei vallitse täyttä yksimielisyyttä. Esim: n pakolaisen oikeus turvapaikkaan n yksilön oikeus kansalaisuuteen ja n omaisuuden suoja ovat tällaisia oikeuksia. 4. Jakamattomuus n IOt muodotavat kokonaisuuden, josta ei voi irrottaa paloja. n Kysymykset IO: iden keskinäisistä ristiriidoista. n Ei Ihmisoikeudet. netin listassa !?

Oikeudet n Kaikki hyvät asiat eivät ole (ihmis)oikeuksia (esim. oikeus hyvään yöuneen tai tuoreiden vihannesten keräilyyn keväisessä luonnossa, ks. Halme Human Rights in Action 2006, 62). n Oikeudet ovat normeja, jotka ovat 1. Kohtuullisen konkreettisia 2. Pakottavia (vahvoja/sitovia/ei neuvoteltavissa olevia) (Nickel, Making Sense of Human Rights, 1987, 18– 20 ; ks. Myös Martin, Rights, 1998, § 1). n Oikeuksiin liittyy toisaalta jännite konkreettisen oikeuden ja sen taustalla olevan arvon välillä.

Oikeuksien yhteisöllinen/ yhteiskunnallinen konteksti n Kaksi äärikantaa: A. Oikeus on oikeutettu saanti/vaatimus (claim, entitlement, valid claim); eli ei edellytä sosiaalista käytäntöä, esim. luonnonoikeudet. B. Oikeus on juridisesti (sanktioin) vahvistettu käytäntö; oikeuspositivismi. C. Välittävä kanta, esim. Martin (established ways of acting and being treated), Nickel (entitlements-plus), Rawls (legitimate expectations): Tällöin oikeus edellyttää olemassaolevaa yhteiskunnallista (tai yhteisöllistä) käytäntöä (mutta ei välttämättä lainsäädäntöä).

Ihmisoikeudet sekä juridisia että moraalisia t Moraaliset oikeudet e d eu k i o et s i d i ur J Ihmisoikeudet n Kaikki oikeudet eivät ole ihmisoikeuksia (esim. kansalaisoikeudet voivat olla IO: ia laajempia). n Ihmisoikeuksia ovat ne, jotka kuuluvat kaikille ihmisille vain siksi, että he ovat ihmisiä. n ‘Ihmisoikeusliikkeen’ yksi tavoite on tehdä IO: ista juridisia, koska se parantaa oikeuksien toteutumista.

Ihmisoikeusajattelun taustaa n Ihmisoikeuksien taustalla ajatus kaiken kattavasta järjestyksestä. n Ajatus luonnollisesta järjestyksestä (olemisen portaat: esim. olevaisen järjestys/Platon, Jumalan luoma järjestys/kristinusko) n Cicero (Tasavalta, III kirja): ”On olemassa todellinen laki – joka on sopusoinnussa luonnon kanssa. Tämä laki ohjaa käskyillään ihmisiä hyvään ja pitää heidät kielloillaan pahasta… Sen vastustaminen muilla laeilla ja sen säädösten halventaminen ei ole sallittua… Se on ikuinen ja muuttumaton. ”.

Ajatus oikeuksista n Alustavan ajatuksen ihmisoikeuksista vaoi sanoa kehittyneen Euroopassa keskiajan lopulta roomalaiseen ja kanoniseen oikeuteen perustuen. n Olennaisia virstanpylväitä olivat Itä-Rooman keisari Justinianus I: n 500 -luvulla julkaiseman lakikokoelma, n Corpus Iuris Civiliksen uudelleen löytäminen 1000 -luvulla sekä kuinkaan valtaa rajoittava Magna Charta (1215) Englannissa.

Ihmisoikeudet luonnonoikeuksina n Suuria luonnonoikeusajattelijoita olivat mm: n Hollantilainen Hugo Grotius (1583– 1645) ja ajatus kansainvälisestä oikeudesta n Brittiläinen John Locke (1632– 1704): (Jumalan säätämä) oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen. n Valistusaikana levisi ajatus ihmisoikeuksista luonnonoikeuksina, joita hallitsijat eivät saaneet loukata. n USA: n itsenäisyysjulistus (1776) (that people are "endowed by their Creator" with natural rights to "life, liberty, and the pursuit of happiness” sekä perustuslaki (1787) kuuluisine Bill of Rights -lisäyksineen (1789). n Miehen ja kansalaisen oikeuksien julistus Ranskassa (1789).

Luonnonoikeuksien kritiikki n 1800 -luvulla oletus luonnollisista oikeuksista joutui filosofisen kritiikin kohteeksi. n Tähän kritiikkiin ei näytä olevan tyydyttävää (eiuskonnollista) vastausta. n Samaan aikaan ihmisoikeuksien käsite alkoi laajeta aiemmista vapausoikeuksista myös laajempiin sosiaalisiin oikeuksiin (kuten koulutus).

Valtiot ja ihmisoikeudet n Alun perin ihmisoikeuksien painotus oli yksilön suojelemisessa valtiota (tai muita) vastaan. n Varsinkin TSS (taloudelliset, sivisykselliset ja sosiaaliset) -oikeuksissa mukaan tulee valtion velvoite järjestää asia, esimerkiksi maksuton alkeisopetus.

Ihmisoikeudet 1900 -luvun jälkipuoliskolla ja 2000 -luvulla n 1900 -luvulla keskeinen ihmisoikeusasiakirja on YK: n yleimaailmallinen ihmisoikeuksien julistus (1948). n ei juridisesti sitova, mutta n useimpien sitovien sopimusten (ja myöhepien julistusten) taustalla. n Huom. käsite on käytössä jo YK: n peruskirjassa, joka on juridisesti sitova (mutta jossa IO ei määritellä). n taustalla oli II maailmansodan sotaoikeudenkäynnit (natsien 'lailliset' rikokset ihmisyyttä vastaan).

Tehtävä n Muistelkaa parin kanssa, mitä tiedätte YK ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sisällöstä?

Ihmisoikeudet YK: n ihmisoikeuksien julistuksessa Kansalais- ja poliittiset oikeudet (§ 1 – 21) Turvallisuus Taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (§ 22 – 27) Oikeus avioliittoon ja perheen perustamiseen (§ 16) Opetus Oikeus omaisuuteen (§ 17) Työ Tasa-arvo Kansalaisuus Toimeentulo Vapaus Ajatuksen, uskonnon ja omantunnon vapaus Kulttuuri Sanan vapaus Kokoontumisvapaus Kehitysoikeudet, (Ryhmäoikeudet, ) § 28– 30

Kolmannen aallon ihmisoikeudet (=kehitysoikeudet, solidaarisuusoikeudet) n 28. artikla. Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua. n 3. aallon ihmisoikeudet = kehitysoikeudet (jos valtion infrastruktuuri hyvin heikko se ei voi taata ihmisoikeuksia. ) n Amnesty Internetionalin entinen pääsihteeri Irene Khan (2009, suom 2010) köyhyys on ihmisoikeusloukkauksien ytimessä.

Neljännen aallon ihmisoikeudet (=ryhmäoikeudet) n Mm. YK: n piirissä ovat 1900 -luvun puolivälin jälkeen nousseet esiin vähemmsitöjen ihmisoikeudet. n Ne ovat ryhmäoikeuksia ihmisille, joiden ihmisoikeudet muutoin olisivat vaarassa, esim. § alkuperäiskansat n Naiset ja lapset kuuluvat vähemmistöjen kanssa samaan ryhmään siine mielessä, että heidän ihmisoikeutensa eivät toteudu ilman erityistä turvaa (vähemmistöjen edelläkävijöitä). n 1900 -luvun lopulla uskonnot on toisinaan (esim. Suomessa 2003 uskonnonvapauslain yhteydessä) mielletty ryhmiksi, joilla voi olla ihmisoikeuksiin kuuluvia ryhmäoikeuksia. Ajatus on ongelmallinen, koska sen yhteydessä voi olla vaikea turvata perinteistä uskonnon ja omantunnon vapautta.

Nykyaikaisten ihmisoikeuksien luonne ja olemassaolo → ihmisoikeudet eivät ole metafyysisiä olioita, jotka löydetään, vaan yhteiskunnallisia rakenteita, jotka luodaan/otetaan käyttöön n vaikka niiden taustalla olevat arvot tms. sitä olisivat n vaikka luonnonoikeudet on ymmärretty näin. → nykyaikaisten ihmisoikeuksien ja luonnonoikeuksien välillä on olennainen filosofinen katko (historiallisesta jatkuvuudesta huolimatta). → ihmisoikeudet eivät ole ajallisesti universaaleja vaikka niitä sellaisina pidettäisiin (ks. esim. Donnelly, HR¼-ly 29, 2007).

Kritiikki ihmisoikeuksia kohtaan (1) n Filosofi Alasdair Mac. Intyre on esittänyt IO vastaan ns. noita-argumentin (Hyveiden jäljillä, 2004, 94). n Sen mukaan IO: ita, kuten noitia tai yksisarvisiakaan, ei olemassa ja tämän osoittaa se, että sitkeistä yrityksistä huolimatta niitä ei ole löytynyt. n Tämä argumentti voi päteä luonnonoikeuksiin, mutta ei vuoden 1948 jälkeisiin YK-pohjaisiin IO: iin. n Mac. Intyre ei tee näiden välillä eroa.

Kritiikki ihmisoikeuksia kohtaan (2) n IO: t ovat selvästi varhaishistorialtaan, keskiaikaiselta synnyltään, luonnonoikeusajattelun osalta ja valistushenkisyydeltään sekä myös II maailmansodan jälkiselvittelyjen eurooppalaisia (länsimaisia). n Onko länsimaista individualismia ja valistusarvoja universaalisti edustava ajatus todella hyväksyttävä? n Jos myönnetään, että IO-ajattelulla on satunnainen historiallinen perusta, miten sen voidaan ajatella velvoittavan ihmisyhteisöjä, jotka eivät jaa tuota perustaa?

IO: ien oikeuttaminen n Esim: YK: n IO-julistusta luonnosteleva komitea hylkäsi lopulta sekä kaikki filosofiset perustelut että kaikki viittaukset jumalaan n Yleinen väite on, että IO: ien oikeuttamista ei itse asiassa tarvita vaan jokainen saa perustella IO: t omalla tavallaan. C. Taylor: HR-agenda ”could travel better if separated from some of its underlying justifications. ” n Käytännössä argumentteja tarvitaan 1. Ainakin IO-kasvatuksessa (miksi pitää osata) 2. IO-aktivistien taustatueksi (dialogissa postmodernin ja postkolonialistisen kritiikin kanssa ) 3. (ehkä myös) poliittisen retoriikan parantamiseen akselilla IO-ajattelu <–> Islamin/aasialaiset arvot.

Jatkopohdintaa n Kansanmurhissa, etnisissä puhdistuksissa yms. ihmisiä käsitellään ryhmänä (”likaiset juutalaiset” tms. ), joten on luontevaa, että IO-suoja – sekä eettinen että praktinen – perustuu kaikkien tunnustamiseen ihmisyksilöiksi. n Liittyykö tällainen individualismi väistämättä ihmisarvoon ja ihmisen arvokkuuteen vai onko kyse länsimaisesta propagandasta?

Jatkopohdintaa (2) n Taustalla kysymys on siitä, onko perinteinen yhteisöllinen elämäntapa parempi vai huonompi tapa elää hyvää elämää kuin yksilön vapautta yksinäisyyden ja merkityksettömyyden hinnallakin korostava individualistinen elämäntapa. n Perustelluista kritiikeistä huolimatta ihmisoikeusetiikkaa voidaan puolustaa hyvin perustein, koska jonkinlaista kulttuurirajat ylittävää moraalista keskustelua joka tapauksessa tarvitaan. n Useimmat maapallon maat IO-ajattelun ovat useimmat hyväjsyneet

Jatkopohdintaa (3) n Mikään muukaan vaihtoehtoinen lähestymistapa ei voi esiintyä kulttuurisista vaikutuksista vapaana. Se, että ajattelutapa on kotoisin Euroopasta ei sinänsä tuomitse sitä vääräksi sen enempää kuin oikeaksikaan. Olennaista on, että ihmisoikeusetiikan periaatteet on kirjattu YK: n peruskirjaan ja ihmisoikeuksien julistukseen, jotka käytännöllisesti katsoen kaikki maailman valtiot ovat hyväksyneet. Nämä ratkaisut eivät ole syntyneet valtapolitiikasta ja länsimaiden mahdista riippumatta, mutta ne ovat yhteisiä päätöksiä. Vastaavaan voi tuskin mikään muu maailmanlaajuinen normisto vedota.

Ihmisoikeuksien juridinen sitovuus n Ihmisoikeuksien julistukset eivät ole juridisesti sitovia asiakirjoja. n Tavoite saada ihmisoikeudet valtioita sitoviksi on tärkeä osa työtä ihmisoikeuksien puolesta. n On olemassa erilaisia kansainvälisiä ja alueellisia, sitovia IO-sopimuksia. Tärkeimmät ovat ehkä edelleen vuoden 1966 KP- ja TSS-sopimukset. Suomi ratifioi molemmat ja ne tulivat voimaan 1976. → edes eduskunta ei voi vapaasti päättää IO: ita (esim. uskonnonvapautta) koskevista asioista. n Tällä on merkitystä uskonnonvapautta käsittelevällä luennolla.

Lapsen oikeuksista Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Lasten oikeuksista n Lasten oikeuksien julistus (1959) n Lasten oikeuksien sopimus (1989) n Maailman laajimmin allekirjoitettu ihmisoikeussopimus n Vain Somalia ja Usa eivät ole allekirjoittaneet

Poimintoja lapsen oikeuksien sopimuksen lyhennelmästä 1. Jokainen alle 18 -vuotias on lapsi. 2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. 3. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. 7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. 12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä. 16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa.

Poimintoja lapsen oikeuksien sopimuksen lyhennelmästä 17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. 19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä. 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä.

Poimintoja lapsen oikeuksien sopimuksen lyhennelmästä 30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen 31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. 32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. 33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä. 36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä. 38. Alle 18 -vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. 42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet.

Koulu ja ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

TSS-sopimus velvoittaa opetusta (YK 1966) 13. artikla. 1) Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot “ tunnustavat jokaiselle oikeuden opetuksen saamiseen. Ne ovat yksimielisiä siitä, että opetuksen tarkoituksena on ihmisen persoonallisuuden ja sen arvon tajuamisen täydellinen kehittäminen ja että sen on vahvistettava ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista. Ne ovat niin ikään yhtä mieltä siitä, että opetuksen on tehtävä mahdolliseksi jokaiselle suorittaa hyödyllinen panos vapaassa yhteiskunnassa, edistettävä ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rodullisten, etnisten tai uskonnollisten ryhmien kesken sekä edistettävä Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan säilyttämiseksi.

Ihmisoikeudet ja koulu Suomessa n Ihmisoikeudet on määritelty valtioneuvoston asetuksissa ja valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa kaiken koulukasvatuksen peruslähtökohdaksi eri koulutustasoilla n esim. perusopetus: ”…Lähtökohtana ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. ” (Valtioneuvoston asetus 1435/2001 perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta) n vrt. IOK omana käsitteenään ei asetuksissa tai opetussuunnitelman perusteissa

POPS 2004 Perusopetuksen arvopohja: ”Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasaarvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen” (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) n Oppiaineista mukana (alkuperäisessä versiossa) ET: ssä ja n Aihekokonaisuudessa ”Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys”.

IO: t ja holokausti-lisäys n IO: ien asema sekä perusopetuksen että lukion OPSperusteissa täsmentyi merkittävästi ns. holokausti-lisäyksen seurauksena. n IO: t kytkettiin selkeämmin juuri YK: n asiakirjoihin. n Ks. http: //www. oph. fi/download/125607_taydennys_ maaraykseen_41_011_2010_perusopetus. pdf http: //www. oph. fi/download/125608_taydennys_ maaraykseen_42_011_2010_lukio. pdf

Holokausti OPS-perusteisiin n Kesällä 2010 OPH sääti lisäyksiä sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Lisäys käsitteli holokaustia ja ihmisoikeuksia. n OPS-uudistus oli ilmeisesti edellytys sille, että Suomesta saattoi tulla täysjäsen kansain välisessä The Task Force for International Cooperation on Holocaust Education -järjestössä, mikä tapahtui 16. 12. 2011. n Järjestö on muuttanut uudeksi nimekseen International Holocaust Remembrance Alliance (ks. http: //www. holocaustremembrance. com/node/238. ) n Opetuksen järjestäjien tuli ottaa lisäys omiin OPSeihinsa 1. 8. 2011 mennessä. 38

Lisäyksen sisältö n Lisäys yhdistää Holokaustia koskevan opetuksen ihmisoikeuskasvatukseen (IOK). n Lisäys merkitsi: § IO-käsitteen selventämistä kytkemällä se YK: n IOasiakirjoihin. § Lisäystä historian, ET: n ja filosofian sisältöihin perusopetus, lukio n Perusopetuksen arvopohja (OPS 2004) n Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK: n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus <lisäys 1. 8. 2010>. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Holmilan haaste n Samana vuonna kuin holokausti-lisäys (2010) suomalainen historioitsija Antero Holmila julkaisi (osin väitöskirjaansa perustuvan) suomenkielisen kirjan holokaustista. n Holmila esittää, että holokaustin kauhut merkitsivät eurooppalaisen edistysuskon ja sivistyksen uskottavuuden romahdusta, mikä voi johtaa holokaustin kasvatuksellisen roolin kyseenalaistamiseen. (Holmila 2010, 296– 299), koska holokausti osoittaa 6000000 kertaisesti, että tappaminen on osa ihmisluontoa (Holmila 2010, 297). 40

Kysymyksiä n Ongelmana on, että opettajien on uskallettava kohdata holokaustin synkkä ja hirvittävä luonne ennen pedagogisia sovelluksia. n Huom: ET-didaktiikan Kantilta periytyvä ohje opettaa kauheat asiat positiivisten asioiden (kuten pelastustoimien, vastarinnan yms. ) kautta. n Jos holokausti on ainutkertainen, onko siitä yleistä opittavaa? n Jos holokausti taas on yksi kansanmurha muiden joukossa, onko poliittista puolueellisuutta korottaa se erityisasemaan muiden hirmutekojen joukossa?

Suomalainen ratkaisu n Ideana on kytkeä holokaustiopetus IOK: een. n Tällöin IO: t antaa yhden positiivisen ulottuvuuden. n Toinen näkökohta on, että juuri holokausti (ja muut osittain laillisesti toteutetut kansanmurhat) osoittavat, että on olemassa aidosti epäoikeudenmukaisia lakeja, jolloin moraalista normistoa ei voi palauttaa juridiseen (kuten kelseniläinen oikeuspostiivismi esittää). 42

Ihmisoikeuskasvatuksesta Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Ihmisoikeudet ja opetus n Ihmisoikeusasiakirjat velvoittavat ihmisoikeuskasvatukseen “Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi. ” (YK 1948, 26. artikla)

Lapsen oikeuksien sopimus (1989) n Lapsen oikeuksien sopimus asettaa velvoitteita myös lasten koulutuksen sisältöön liittyen ” 29. artikla 1. Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että lapsen koulutuksen tulee pyrkiä: a) lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen; b) ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamisen kehittämiseen; c) kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan; d) lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansallisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä; e) kunnioituksen edistämiseen elinympäristöä kohtaan.

IO-kasvatuksen luonne n Kysymys ihmisoikeuskasvatus ihmisoikeutena YK: n asiakirjojen (esimerkiksi YK 1966, YK 1989) perusteella n didaktiikka: ei-artiklainen lähestymistapa n moraalikasvatuksen haasteet n kansalaisjärjestöjen rooli merkittävä n paljon käyttökelpoista materiaalia n esim. www. ihmisoikeudet. net n ihmisoikeudet koulun käytännön toiminnassa

Lähialoja n Läheisiä ja osin päällekkäisiä käsitteitä ovat esimerkiksi kansainvälisyyskasvatus, globaali kasvatusmonikulttuurisuuskasvatus ja kansalaiskasvatus (citizenship education, civic education; entinen kansalaistaito; suhde alakoulun uuteen yhteiskuntaoppiin? ). n IOK : n & kansalaiskasvatuksen kompleksinenkin suhde (Toivanen 2007, 36 -37, Osler 2008)

IO-kasvatus Suomessa n HY OKL väitöskirja (huhtikuu 2011), Mia Matilainen: Ihmisoikeuskasvarus lukiossa – outoa ja itsestään selvää, tuloksia: n suomalaiset (lukiolaiset) kannattavat IO: ita, niillä on hyvä status ja niitä pidetään tärkeinä (ks. myös Halme 2008) n suomalaiset uskovat, että IO-loukkaukset tapahtuvat “muualla” n tämä pitää paikkansa vain osittain n suomalaiset ovat huonosti perillä IO: ista, esim. n eivät tunnista asiakirjoja, periaatteita eivätkä sisältöjä n eivät erota IO: ita kansalais-, kuluttajan tai joka miehen -oikeuksista

Compasito – Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja n Euroopan neuvosto 2007 n suomenkielinen painos Lasten Keskus 2012 Käsikirja tarjoaa käytännön harjoituksia arvojen ja erilaisuuden käsittelemiseen 6 -13 vuotiaiden lasten kanssa. Materiaali on koottu eri puolilta maailmaa, mikä ohjaa lapsia pohtimaan eri lähtökohtia ja rakentamaan vakaata omaa identiteettiä näiden pohdintojen kautta. Osallistava ote tukee ihmisoikeuskasvatuksen tärkeitä tavoitteita, kuten monimutkaisten käsitteiden ymmärtämistä, parempia ongelmanratkaisutaitoja sekä luovuutta ja käytännöllisyyttä. n Netistä esim. Unicefin sivuilta

Tehtävä n Vastaa seuraavan dian kysymykseen 400– 500 sanan pituisella esseellä käyttäen hyväksi luentosisältöjen lisäksi myös soveltuvaa kurssikirjallisuutta n Ihmisoikeuksien käsikirja (tutkintovaatimuksissa mainitun Ihmisoikeuskasvatksen ksikirjan nettiversio, riittävän samanlainen) http: //www 03. edu. fi/oppimateriaalit/ihmisenamaailma ssa/Ihmisoikeudet/kasikikirja/index. htm n http: //www. unicef. fi/lapsen_oikeuksien_julistus< kurssisivulla alun perin väärä osoite ks. myös lasten oikeuksien sopimus (lyhennettynä) http: //www. unicef. fi/LOS_lyhyt

Kysymys n Arvioi ihmisoikeuksien merkitystä suomalaisen koulun arjessa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäjänä. n Tarkastele kirjoitelmassasi vähintään yhtä ihmisoikeuskriittistä argumenttia koulun kontekstissa. n Esittele myös vähintään yksi tapa käytännössä laajentaa ihmisoikeuskasvatusta koulussa.