Sivistys kasvatus opetus ja oppiminen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Sivistys, kasvatus, opetus ja oppiminen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Sisältö n Ausubelin ennakkojäsentäjä → n kerro mitä opetat, opeta, kerro mitä opetit 1. 2. 3. 4. Sivistysteoria Pedagoginen tai kasvatusteoria Opetuksen teoria eli didaktiikka Oppimisen teoretisointia, erityisesti n konstruktivismia

Sivistysteoria n Kasvatuksen filosofinen jäsennys n Mikä on ihmisen kasvattamisen eettinen oikeutus? § Yhteisön säilyminen ja jatkuvuus § Yleisempi kysymys koskee ihmisen hyvää, parasta tai korkeinta ihmisessä § kysymys on erityisen haastava moniarvoisessa (liberaalissa, demokraattisessa) yhteiskunnassa n Sivistystä koskeva ajattelu on yksi vastaus: sivistys on korkeinta ihmisyydessä, siksi sivistävä kasvatus on oikeutettua. n Mitä on sivistys, on kuitenkin avoin filosofinen kysymys. n Tunnetuimpia vastauksia ovat kreikkalainen paideia ja saksalainen Bildung

Sivistysteoria: Hellenosentrisen/ eurooppalainen/länsimainen sivistys n Korkeampi ihmisyys on kaiken sivistysajattelun taustalla. n Hellenosentrisen sivistyksen erityispiirteet kytkeytyvät väljästi ymmärrettyyn valistukseen § Järjellisyys § kysymys järjen luonteesta. § Huom. 1800 -luvulta lähtien järjen kritiikki, esim: § romantiikka § valistuksen dialektiikka (Horkheimer ja Adorno)

Sivistysteoria: Hellenosentrisen/ eurooppalainen/länsimainen sivistys n Toinen suuri periaate: § Yksilöllisyys ja itsemääräytyneisyys § Kant: valistus on yritys vapauttaa ihminen (itse aiheutetusta) alaikäisyydestä. § jonkinlainen täysi-ikäisyys on ehkä yleisempi tavoite § järjen ja yksilöllisyyden kytkentä n Kouluopetuksen kannalta sivistystä koskee myös sen jakautumisesta yleissivistykseen ja erityiseen (ammatti-) sivistyksen (ks. Humansmin pakuu tulevaisuuteen, Komiteamietintö).

Harto Pönkä in slideshare

Kasvatus-/pedagoginen teoria n Sivistyksellinen kasvatusteoria tarjoaa edellytykset pedagogiselle teorialle n aikuinen voi kasvattaa lasta kohti sivistystä n suhde on asymmetrinen n Pedagoginen teorian ytimessä on kysymys kasvatuksellisen vaikuttamisen mahdollisuudesta ja keinoista. n Tämä on relevantti kysymys myös ryhmämuotoisessa opetuksessa, jota koulussa (yleensä) annetaan.

Pedagoginen teoria ja paradoksi n Autonomia kasvatusihanteena johtaa ns. pedagogiseen paradoksiin (Kant): kuinka voidaan edistää vapautta pakolla?

Opetuksen teoria, didaktiikka n Didaktiikka on opetustapahtumaa laajasti tutkiva tieteenala (kreikk. didaskein = opettaa; nykyiseen käyttöön ilmeisesti 1. kertaa Comeniuksen Didacta Magnassa (1633– 1638)). n Perinteisesti (saks. traditiossa) didaktiikan ajatellaan jakautuvan 1) opetusmenetelmäoppiin ja 2) opetussuunnitelmaoppiin. n Engl. kielialueella 1) korostuu → didaktiikalla usein halventava merkitys

Opetuksen teoria, didaktiikka n Erityisesti amerikkalaisessa perinteessä korvaava käsite on curriculum (lat. elämänjuoksu) → oppilaan kehityksestä lähtevä (nykyään psykologia-vetoinen) opetuksen suunnittelu n Jonkinlainen osatieteenala (ainakin useamia omia kansainvälisiä julkaisuja): curriculum studies n Viimeaikaisia kehitys painottanut oppijan aktiivisuuen (konstruktivismi) kautta oppimisen tutkimuista. n kehityksen yksi ongelma on oppimisen abstrahoituminen instituutioista ja opetuksesta.

Oppimisen teoria n Kuinka oppiminen tapahtuu? n Kasvatustieteessä kysymys jäsennetään usein psykologisesti, jolloin: § käyttäytymisen ja tietorakenteiden muutos korvaavat tärkeimpinä käsitteinä sivistyksen ja kasvatuksen § tavoitteistoa kuvataan mitattavilla suorituksilla (esim. vapaus tai autonomia jäävät siten helposti syrjään) § klassinen 3. persoonan malli: behaviorismi: S-O-R –malli; esim. ohjelmoitu oppiminen § perinteinen 1. (/3. ) persoonan malli: humanistinen oppimiskäsitys § kognitiivisen psykologian läpimurrot 1960 -luvulta 1980 luvulle tekivät kognitiivisesta lähestymistavasta vallitsevan paradigman, joka kehittyi konstruktivismiksi.

Oppimisen teoria: Konstruktivismi n Oppimisessa oppija rakentaa jotain eli on aktiivinen ja tuottelias omista lähtökohdistaan. n Rakentamismetafora ilmeisesti peräisin Kantilta n Oheismetaforia jonkin verran (esim. scaffolding, rakennustelineiden asettaminen).

Etäisempiä tausta-ajatuksia n Hylätään malli, joka näkee oppimisen tiedonsiirtona (Platon, 300 -luku eaa. ) n Huomataan ihmismielen aktiivisuuden ja kategorioiden ratkaiseva merkitys tiedon mahdollistajana (Kant, 1700 luvun jälkipuoli).

Yhteiskunnalliset lähtökohdat n Yleissivistävästä oppivelvollisuuskoulusta johtava ideologinen valtiokoneisto (1800 -luvun puoliväli). n Psykologiasta (ja muista ihmistieteistä) tulee tiede ja oppimisen tutkimuksen vaikuttaja (1800 -luvun jälkipuolelta lähtien). n ”Ihmistieteelliset” hallinnan keinot: kasvatuksessa siirrytään pakkosivistämisestä luonnollisen kasvun tukemiseen (1800 -luvun jälkipuolelta lähtien).

Tieteenfilosofinen tausta n Positivismin murtuminen (tieteen)filosofiassa (verifikationismin kritiikki, havaintojen teoriapitoisuus, perinteisen tiedon käsityksen ongelmat jne. ) (1950 -luvulta lähtien) n Tiedon ja kategorioiden sosiaalista rakentumista koskevia teorioita kulttuuri- ja yhteiskuntatieteissä (1960 -luku) n Kognitiivinen käänne psykologiassa (1960 -luku) n Totuuden korrespondenssiteorian kritiikki osaksi filosofista valtavirtaa (metafyysisen (tieteellisen) realismin kritiikki, deflatoriset totuusteoriat jne. , 1970 -luku)

Välitön kehitys n Psykologisessa tutkimuksessa oppimisen kannalta tärkeitä (episteemisesti ja kontekstuaalisesti relevantteja tuloksia) (1980 -luvun alku) n Ns. 'uusi' tiedonkäsitys julkisuudessa (1980 -luvun loppu) n Konstruktivismista suomalaisen kasvatustieteen johtava paradigma 1990 -luku n Konstruktivismin realistinen kritiikki (Puolimatka 2002) n Paradigmojen murtuminen 2000 -luvulla

Konstruktivismin kysymyksiä n Jännite raflaavan 'vahvan' aseman ja triviaalimman 'heikon' aseman välillä. n Kysymys relativismista n Sosiaalisuuden korostaminen pääsuuntaus (esim. solipsismin välttämiseksi)

Nelikenttä Antirealismi Ontologinen/epistemologinen ulottuvuus Tiedonsiirto Oma oivallus Menetelmällinen ulottuvuus Realismi