ET LOPS 2015 Eero Salmenkivi Kasvatustieteellinen tiedekunta LOPS

ET LOPS 2015 Eero Salmenkivi Kasvatustieteellinen tiedekunta

LOPS 2015 n 2013 työryhmän radikaalihkoa esitystä, reaaliaineisiin valinnaisuutta ja matematiikkaan yhteinen 1. kurssi ja teemaopintoja. n 2. jälkimmäistä ehdotusta toteutui. n 2013 työryhmän ehdotuksessa kolme vaihtoehtoa (A, B, C). n C: ssä kaikilla reaaliaineilla 1 pakollinen kurssi. n A: ssa vain US/ET ja terveystieto säilyttäisivät pakollisen kurssin, B kompromissi. n Vahva EK: n lobbaus, ei haluttu keskustelua/viedä eduskuntaan (UE/ET ja TT olisi vaatinut!) n 2014 melko matalan profiilin tuntijako (seuraavat 3 diaa kopioitu vanhasta ET historian dia-sarjasta)

<lainaus alkaa> Draaman seuraava näytös: Lukion tuntijako n Lukiontuntijakotyöryhmä ehdotti joulukuussa 2013 reaaliaineiden kurssien muuttamista laajasti valinnaisiksi. n Uskonnolla (ja ET: llä) ja terveystiedolla erityisasema lainsäädäntöteknisistä syistä. n YO-kirjoitussuosion romahtamisen vuoksi tämä olisi merkinnyt katsomusaineiden alasajoa (ja siten ehkä yhdistymistä). n Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen lukion kehittämiskokeilu syksyllä 2016 perustui samantapaiseen tuntijakoon. n Mukaan kuitenkin vain 32 lukiota.

Draaman seuraava näytös: Lukion tuntijako, versio 2/Krista Kiuru n Opetusministeri Krista Kiuru (sd. ) ei hyväksynyt työryhmän ehdotusta vaan piti lukion tuntijaon aika lailla ennallaan. n VN: n asetus 13. 11. 2014 ETstä (ja uskonnosta) yksi (vain) pakollinen kurssi pois ja kaksi syventävää lisää. n Viime mainittu iso miinus!

Lukion tuntijako 13. 11. 2014 n Opetusministeri Kiurun ratkaisu ei ollut vain määrällinen, se oli myös sisällöllinen. n Etiikka siirrettiin filosofiaan! n Koska etiikkaa (eri muodoissa) voi perustellusti pitää perusopetuksessa ET: n ytimenä, tilanne on jännitteinen ja kiinnostava. <lainaus päättyy>

ET ja filosofian demarkaatio (jatkuu) n Etiikan teoreettisia käsitteitä ET: ssä tosi vähän jo ennen muutosta (esim. velvollisuus, hyve, jopa onnellisuus tai etiikan teoriat). n 2015 ”hyvä elämä rajattu ET: lle” n Ihmisoikeudet oma kysymyksensä (omat diat)

ET ja filosofian demarkaatio, jatkuu n ET ja filosofian demarkaatio lukiossa on jo ennen etiikan siirtoa ollut et: n kehittämisen isoja kysymyksiä n toinen iso kysymys on suhde uskontoon. n ET: n ja filosofian OPSeja ovat tehneet samat ihmiset (Pekka Elo, Eero Salmenkivi, Juha Savolainen ja muut FETO-aktiivit), mutta rajanveto on ollut vaikeaa. n suhde uskontoon on ollut etäisempi.

LOPS 2015 n VN päätti, että LOPS otetaan käyttöön yhtä aikaa pari vuotta aiemmin tuntijaon saaneen POPS: n kanssa → • OPH: lle jäi varsinaiseen sisältötyöskentelyyn vain joitain kuukausia → n OPH päätti, että kyseessä ei ole OPS-uudistus vaan ”päivitys”. • ET: ssä Pekka Elon kuolema joulukuussa 2013 oli lisäksi iso isku. • OPHssa ei ollut ET: n opetusneuvosta POPS 14 viimeistelyssä eikä LOPS 15: ssa. • ETn synty ja kehitys, mm. kaikki oppiaineen OPS: t ennen 2014, oli pitkälle Pekka Elon (1949– 2013) elämäntyön tulos.

ET: n oppiainekuvauksen osat n Oppiaineen tehtävä (lähellä POPS) n Oppiaineen tavoitteet n Arviointi n ´Kevyemmin kuin POPS ↔ YO: t n Kurssit n Sisältää tavoitteet ja sisällöt

Opetuksen tavoitteet Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija n saa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseen n hallitsee keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja ja osaa soveltaa niitä sellaisten kysymysten käsittelyyn, joissa pyritään yhteisen kestävän toimintalinjan löytämiseen erilaisista näkemyksistä huolimatta n laajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

Opetuksen tavoitteet, jatkuu [Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija] n kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään oppimalla reflektoimaan omaa ja muiden ajattelua ja toimintaa n kunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävät ihmisoikeuksia, kulttuurien välistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista ja globaalia oikeudenmukaisuutta sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Kurssit n Pakollisten kurssien määrä väheni 3 → 2 n Syventävien kurssien määrä kasvoi 2 → 4 n Sama uskonnossa n Syventävien määrän kasvu huonoa oppiaineelle, koska se tekee yo-kirjoituksiin valmistautumisen työläämmäksi → vähentää aineen suosiota. n Pakollisia kursseja tehtiin johdonmukaisemmaksi karsimalla päällekkäisyyksiä. n Olennainen haitta oli suositun 3. kurssin muuttuminen valinnaiseksi (ihmisoikeudet). n Uusi 6. kurssi (uskonnossa otettiin toinen strategia: ei niinkään uutta sisältöä). n Valinnaiset muuten pitkälle ennallaan (päivitys).

Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET 1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija n ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niiden välisiä yhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtia n ymmärtää, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat maailmankatsomuksen muotoutumiseen, ja osaa eritellä oman katsomuksensa ja siihen liittyvien uskomusten muotoutumista n osaa tarkastella kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaisten medioiden tarjoamaa informaatiota n osaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa elämänkatsomuksensa muodostamisessa ja erottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen maailmankuvan.

Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET 1), jatkuu Keskeiset sisällöt n maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa n erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjoamin välinein n tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa n koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen n median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely erilaisista näkökulmista

Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET 2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija n tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä ja arvioida, miten erilaiset ihmiskäsitykset ja -ihanteet johtavat erilaisiin ja joskus keskenään ristiriitaisiin vastauksiin ihmiselämän keskeisistä kysymyksistä n osaa pohtia oman identiteettinsä osatekijöitä sekä soveltaa erilaisia ihmiskuvallisia ja katsomuksellisia vaihtoehtoja keskeisiin omaa hyvää elämäänsä koskeviin kysymyksiin n ymmärtää ihmisarvon perustavan eettisen merkityksen, tuntee keskeisimmät ilmisoikeusasiakirjat ja osaa soveltaa ihmisoikeusajattelua erilaisissa yhteyksissä, kuten uskonnon- ja sanavapautta koskevissa kysymyksissä n tutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja osaa eritellä ja arvioida niiden taustalla olevia maailmankatsomuksellisia perusteita n kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen, johdonmukaisesti ja luovasti.

Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET 2), jatkuu Keskeiset sisällöt n luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita n ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus ja seksuaalisuus; opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema n identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys n ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK: n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus n erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä

Valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Yksilö ja yhteisö (ET 3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija n hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle yksilölliselle identiteetilleen ja saa välineitä myönteisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen oman identiteettinsä rakentamisessa n …. n ymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnonja omantunnon vapauden, yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen lähtökohtia ja periaatteita n osaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen rakenteita …

Valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Yksilö ja yhteisö (ET 3) Keskeiset sisällöt n …. n ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä näitä vaatimuksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien ihmisoikeusloukkaukset sekä holokausti n… 4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET 4) 5. Katsomusten maailma (ET 5)

Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET 6) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija n tunnistaa nykyaikaisten maailmankatsomusten kannalta historiallisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti merkittäviä historiallisia käänteitä ihmiskunnan tavassa elää n ymmärtää kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen kontingentin ja rakentuneen luonteen n osaa arvioida evoluution, abstraktien eettisten järjestelmien, valistuksen ja tieteellis-teknologisen vallankumouksen merkitystä nykyaikaisille maailmankatsomuksille ja oman elämänkatsomuksensa rakentumiselle n hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologiaan ja sen kehitykseen sekä ymmärtää teknologian ja teknisen muutoksen yhteydet ympäristössä, yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuviin muutoksiin n osaa arvioida teknologian ja teknisen muutoksen roolia kestävän tulevaisuuden rakentamisen osana sekä pystyy osallistumaan ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.

Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET 6), jatkuu Keskeiset sisällöt n ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien ja innovatiivisuuden synnyssä n suurten filosofioiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojen eettisten ja aatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi n ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset sekä niiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään: ihminen ympäristönsä ja itsensä muokkaajana n Prometheus-myytistä tekno-utopioihin ja ‑dystopioihin, ihmisen suhde valistuksen ideaaleihin ja teknologiseen kehitykseen n tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteen uusimpien tulosten valossa