Havainnoinnista ja arvioinnista oppimissuunnitelmaan Lahdessa toteutettava havainnoinnin ja

Havainnoinnista ja arvioinnista oppimissuunnitelmaan Lahdessa toteutettava havainnoinnin ja arvioinnin kokonaisuus 2016 Sivistystoimiala

Lahdessa toteutettavan havainnoinnin ja arvioinnin kokonaisuus Lahden kaupungin esiopetussuunnitelma 1. HAVAINNOINNIN JA ARVIOINNIN KOKONAISUUS 1. Näin arvioimme tiimin toimintaa 2. Näin havainnoimme ja arvioimme lapsen kasvua ja oppimista 3. Näin ohjaamme lasta itsearviointiin 2. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA - Jokaisen lapsen yksilöllisyys - Yhteistyö huoltajien kanssa - Silta kouluun - Tuen lomakkeet ja lapsen kaksikielisyyden suunnitelma 3. RYHMÄN PEDAGOGINEN SUUNNITELMA - Toiminnan suunnittelu perustuu ryhmän kuvaukseen, ja siinä otetaan huomioon arjen sujuvuus, lapsen minäkäsitys ja itseluottamus, sosiaaliset suhteet ja oppimisen taidot. - Lisäksi suunnitelmassa kuvataan leikin toteutuminen, pienryhmätoiminta ja ryhmässä käytettävät tuen muodot. Sivistystoimiala

1. Havainnoinnin ja arvioinnin kokonaisuus 1. Näin arvioimme tiimin toimintaa (näistä valitaan yksi ja käytetään johdonmukaisesti) • Kasvattajan reflektiivinen peili – tiimityökalu lasten keskeisten tarpeiden huomiointiin • Oppimisympäristön arviointilomake • Päivähoidon kontekstianalyysi 2. Näin havainnoimme ja arvioimme lapsen kasvua ja oppimista • Sosiaaliset suhteet-kysymyksiä (Havainnointia tukevia kysymyksiä) Sosiaaliset suhteet-kysymyksiä • Leikki-kysymyksiä (Havainnointia tukevia kysymyksiä) Leikki-kysymyksiä • Puheen ja kielenkehityksen arvioinnit (Esiopetusmateriaaleihin ja –kirjoihin sisältyvät omat kartoitukset, Puheen ja kielenkehityksen arvioinnit Kummi 3, Esioppilaan tehtäväpaketti soveltuvin osin) Näistä valitaan yksi ja käytetään johdonmukaisesti. • Matematiikan arvioinnit (Esiopetusmateriaaleihin ja –kirjoihin sisältyvät omat kartoitukset, Mavalka, Lukimat, Matematiikan arvioinnit Esioppilaan tehtäväpaketti soveltuvin osin) Näistä valitaan yksi ja käytetään johdonmukaisesti. • S 2 -arvioinnit (Kettu-testi, ”Repun takanassa”, Lauran päivä, Pienten kielireppu) Valitaan S 2 -arvioinnit tarkoituksenmukaisesti. 3. Näin ohjaamme lasta itsearviointiin • Päivittäisen toiminnan lomassa tapahtuvaa, pedagogisesti tuettua keskustelua ja oivaltamista. • Oppimisen taidot-kysymyksiä (Havainnointia tukevia kysymyksiä) Oppimisen taidot-kysymyksiä • Lapsen itsearviointilomake Sivistystoimiala

2. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Yhteisessä tapaamisessa keskustellaan lapsen kasvun ja kehityksen kannalta keskeisistä asioista. Huoltajille jaetaan ennen keskustelua koonti oppimissuunnitelman sisällöistä. 1. Perustiedot a. Nimi, synt. aika, päiväkodin nimi/ryhmä b. Huoltajat ja yhteystiedot (puh, osoite) c. Esiopettaja ja yhteystiedot (puh. ja sähköposti) d. Suunnitelma laadittu: päivämäärä ja osallistujat Sivistystoimiala

LEOPS 2. Lapsen ajatuksia huoltajien tai ryhmän opettajan haastattelemana (lapsen piirtämä oma kuva skannattuna) a. Mistä leikeistä pidät? b. Mitä asioita osaat jo, missä olet erityisen taitava? c. Mitä asioita vielä harjoittelet? d. Mitä haluat oppia esiopetuksessa? 3. Huoltajan ajatuksia a. Mitä lapsesi leikkii? b. Mitkä ovat lapsesi vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet? c. Millaisia asioita hän vielä harjoittelee? d. Mitä odotuksia on lapsen esiopetusvuodelle? e. Mitä toiveita on yhteistyölle esiopetusvuoden aikana? Sivistystoimiala

LEOPS 4. Lapsi esiopetuksessa a. Lapsi toimijana Keskustelun pohjalta kirjataan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta olennaisia asioita. · Minäkäsitys ja itseluottamus · Sosiaaliset suhteet · Oppimisen taidot · Arjen sujuvuus · Oppimisen edistyminen tiedon ja taidon aloilla b. Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee esiopetuksessa? Tähän kirjataan se, miten esiopetuksen henkilöstö toimii edistääkseen lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Sivistystoimiala

LEOPS 5. Väliarviointi (mikäli katsotaan tarpeelliseksi) 6. Arviointi Arvioidaan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen etenemistä erityisesti niissä asioissa, jotka on kirjattu kohdassa 4. Miten lasta on harjoittelussa tuettu, kannustettu ja autettu ja onko tuki ollut riittävää? a. Lapsen omat huomiot ja ajatukset b. Huoltajan huomiot ja havainnot c. Esiopetuksen huomiot ja havainnot d. Allekirjoitukset (huoltajat, opettaja ja lapsi) Sivistystoimiala

Minäkäsitys ja itseluottamus Sosiaaliset suhteet Arjen sujuvuus Toisten huomioon ottaminen Ruokailun ja levon Tasavertaisuuden ymmärtäminen merkitys Tietoisuus yhteisistä sopimuksista ja Riittävä liikunta ja ulkoilu oman toiminnan vaikutuksista Itsestä huolehtiminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Hyvät tavat Pohdintaa oikeasta ja väärästä KESKUSTELUN Ristiriitojen ratkaiseminen, ongelmanratkaisutaidot POHJAKSI Leikki LAPSEN ESIOPETUKSEN Oppimisen taidot Kyky iloita uusista oppimishaasteista OPPIMISSUUNNITELMA Itsearviointitaidot AN Kuuntelun taito Oman toiminnan ohjaus Leikki Keskittymiskyky/itsesäätely Muisti Ajattelu Työskentelytaidot Millainen minä olen, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet? Itseensä luottaminen Omatoimisuus Tunteiden ilmaiseminen ja hallinta Turvallisuuden kokeminen, koskemattomuus Kyky ottaa vastaa palautetta ja sietää pettymyksiä Kyky ilmaista itseään Oppimisen edistyminen tiedon ja taidon aloilla Ilmaisun monet muodot Kielen rikas maailma Minä ja meidän yhteisömme Tutkin ja toimin ympäristössäni Kasvan ja kehityn

Ilmaisun monet muodot Musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden sekä suullisen ja kehollisen ilmaisun perustaitojen harjoitteleminen Kielen rikas maailma Keskeistä on vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen. Oman äidinkielen merkitys lapsen oppimiselle. Minä ja meidän yhteisömme Lasten mielenkiintoa herätellään historiallisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin ja erityisesti lähiyhteisön toimintaan, tapoihin, uskontoihin ja muihin katsomuksiin. Arjen eettisten valintojen pohtiminen ja omien tunnetaitojen kehittäminen. Tutkin ja toimin ympäristössäni Tehtävänä on tukea lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matematiikkaan. Vahvistetaan lasten luonnontuntemusta ja luontosuhdetta sekä tutustutaan arjen teknologiaan. Kasvan ja kehityn Tehtävänä on luoda pohjaa terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle sekä kehittää lasten terveysosaamista ja turvataitoja. Kestävä kehitys

Kasvun ja oppimisen tuen asiakirjat • Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten • Oppimissuunnitelma tehotetun tuen aikana • Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten • Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Sivistystoimiala

YLEINEN TUKI • Lahdessa laadukas esiopetus on perusta lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi erilaisilla työtavoilla ja pedagogisilla menetelmillä, ryhmiä joustavasti muuntelemalla sekä opettajien keskinäisellä ja muun henkilöstön yhteistyöllä. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen lapsen tarpeet. o Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. o Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. o Lapselle annettu yleinen tuki dokumentoidaan. Dokumentointi tukee ja ohjaa esiopetuksen opettajan työtä ja sitä hyödynnetään tarvittaessa myös tehostetun tuen tarvetta arvioitaessa.

TEHOSTETTU TUKI o o Lapselle, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Lahden esiopetuksessa tehostettu tuki annetaan muun esiopetuksen yhteydessä joustavin järjestelyin. Tehostettua tukea annetaan pääsääntöisesti esiopetuksen loppuun saakka ja tarvittaessa se jatkuu lapsen siirtyessä perusopetukseen. Koska tuen vaikutuksia ei voida yleensä todeta lyhyessä ajassa, erityisen tuen päätöksentekeminen esiopetuksen aikana tehostettua tukea saavalle lapselle on harvoin tarpeen. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Lahden esiopetuksessa pedagogisen arvion laadinta pohjautuu yleisen tuen aikana toteutettuun johdonmukaiseen dokumentointiin lapselle annetusta tuesta. Laadinnasta vastaa esiopetuksen opettaja. Tehostetun tuen aikana lapselle järjestettävä tuki kirjataan tehostettua tukea varten laadittavaan oppimissuunnitelmaan.

ERITYINEN TUKI o Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman tai vakavan sairauden vuoksi. o Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä esiopetuksen järjestäjän on tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys. Päiväkodin johtaja vastaa, että lapsen esiopetuksesta vastaavat opettajat laativat pedagogisen selvityksen. o Lahden esiopetuksessa päiväkodin johtaja ja esiopetuksen opettaja vastaavat huoltajan kuulemisesta. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti ja erityisen tuen päätöksen tekee palvelupäällikkö. (Päätökset pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee aluepäällikkö) o Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Työryhmät Arviointi Havainnointi Haavisto Tiina, lastentarhanopettaja Honkanen Mari, päivähoidon psykologi Karppinen Sanna, erityislastentarhanopettaja Kulmala Päivi, päiväkodin johtaja Liekkilä Raili, kiertävä erityislastentarhanopettaja Liikola Merja, lastentarhanopettaja Lundgren Merja, kiertävä erityislastentarhanopettaja Olkinuora Hannele, kiertävä erityislastentarhanopettaja Tarvonen Laura, erityislastentarhanopettaja Suppala Merja, kiertävä erityislastentarhanopettaja Holi Hanna, päivähoidon psykologi Kinnunen Sinikka, kiertävä erityislastentarhanopettaja Larinen Piia, kiertävä erityislastentarhanopettaja Muurman Mari, lastentarhanopettaja Mykrä Eveliina, lastentarhanopettaja Pakkanen Johanna, päiväkodin johtaja Pölkki Tarja, kiertävä erityislastentarhanopettaja Ylioja Kaija, kiertävä erityislastentarhanopettaja Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Ryhmän pedagoginen suunnitelma Larinen Piia, kiertävä erityislastentarhanopettaja Marola Aija, päiväkodin johtaja, ops-työn vastuuhenkilö Pakkanen Johanna, päiväkodin johtaja Rusila Heli, lastentarhanopettaja Suppala Merja, kiertävä erityislastentarhanopettaja Valmela Leena, lastentarhanopettaja Ylioja Kaija, kiertävä erityislastentarhanopettaja Marola Josefiina, lastentarhanopettaja Valjento Reeta, päiväkodinjohtaja Kuvat lapsen itsearviointilomakkeeseen piirsi Takala Saija, ryhmäavustaja Sivistystoimiala

PALAUTE Palautteet kirjoitetaan peda. nettiin esiopetuksen OPS-työn alle: peda. net/lahti -> OPS 2016 -> Esiopetuksen OPS-työ -> Havainnoinnista ja arvioinnista oppimissuunnitelmaan 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Antoiko Havainnointia tukevia kysymyksiä –materiaali sellaista tietoa, jota pystyit hyödyntämään työssäsi? Antoiko lapsen itsearviointilomake lapsesta sellaista tietoa, jota pystyit hyödyntämään työssäsi? Mitä tiimiarviointivälineitä ryhmässänne käytetään? Miksi juuri se tuli valituksi? Antaako se sellaista tietoa, jota pystyt hyödyntämän työssäsi? Mitä kartoituksia ja arviointia käytätte lapsen kasvun ja oppimisen arvioinnissa? Miksi juuri ne tuli valituksi? Antavatko ne sellaista tietoa, jota pystyt hyödyntämän työssäsi? Miten ryhmän pedagoginen suunnitelma palvelee yhteisten toimintatapojen löytymisessä? Onko jokin tärkeä havainnointiin ja arviointiin liittyvä asia jäänyt mielestäsi pois? Mitä asioita toivoisit käsiteltävän marraskuun koulutusiltapäivässä?