Aikuisen palvelutarpeen arviointi EP n aikuissosiaalityn klubi Seinjoki

Aikuisen palvelutarpeen arviointi E-P: n aikuissosiaalityön klubi Seinäjoki 2. 4. 2019 Hankejohtaja Jutta Paavola 25. 10. 2020

PRO SOS –hanke ja aikuisen palvelutarpeen arviointi Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut SHL (1301/2014) toimeenpanon vahvistaminen Palveluprosessi – Alueellisia työpajoja ja kehittämistyötä – Tuotoksena julkaisu: ”Palvelutarpeen arvioinnin käsikirja” Palvelutarpeen arviointi aikuissosiaalityössä Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin

Esimakua julkaisun sisällöstä (julkaistaan touko/kesäkuu 2019) I Taustaa ja perusteita III Työmenetelmiä Mistä aikuisen tuen tarve syntyy? Kykyviisari palvelutarpeen arvioinnissa Palvelutarpeen arviointi aikuissosiaalityössä Dialogiset työmenetelmät palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laadinnan Palvelutarpeen arviointi sosiaalityön apuna teoriassa Pelillisyys ja osallisuus II Prosessi Palvelutarpeen arvioinnin prosessi Näkökulmia erityisen tuen tarpeen määrittelyyn Omaksi tunnistettu – Sosiaalihuoltolain omatyöntekijyys Aikuisen palvelutarpeen arvioinnin työskentelymalli III Monia erilaisia toimijoita Monialainen yhteistyö palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelmassa Monialaista palvelutarpeen arviointia terveyssosiaalityössä Monialaisen verkoston koordinointi

Tämän esityksen keskiössä PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

Mikä palvelutarpeen arviointi on ? PTA on sosiaalihuollon ammattihenkilöitä velvoittava hallintoprosessi

Hallintoprosessiin liittyy • Prosessilla on alku ja loppu; kehityskulku, suorittavien toimenpiteiden sarja • Prosessi kirjataan asiakastietojärjestelmään • Prosessista syntyy kokoava arvio-asiakirja • Viranomaisen toteuttamaa • Toimii perusteluna hallintopäätöksille

37 § Palvelutarpeen arvioinnin sisältö Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta. Jos henkilö tarvitsee tukea, arvioidaan, onko tuen tarve luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa tai pitkäaikaista. Palvelutarpeen arviointi sisältää: 1) yhteenvedon asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta; 2) sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä; 3) asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä; 4) asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilön arvion 42 §: n mukaisen omatyöntekijän tarpeesta. Vai pitäisikö olla arvio-asiakirjan sisältö; eikö kohta 1 ole varsinaisesti prosessia kun selvitetään asiakkaan tilanne ja sosiaalipalvelujen tarve

PTA on myös kohtaamista • Asiakkaan kuuluksi tuleminen keskiössä • Asiakaslähtöinen määrittely: PTA: ssa korostetaan asiakkaan itsensä ilmaisemaa lähtötilannetta ja tarvetta • Ratkaisujen etsimistä asiakkaan hyvinvoinnin ongelmiin • Vuorovaikutteisuus ja dialogisuus • Lähtökohtana • Paras ammatillinen tieto • Asiakkaan kokemusmaailma • Asiakkaan toiveet • Asiakkaan elämän tilanne • Ympäristötekijöiden huomioiminen

PTA on myös kohtaamista 1. Mobilisoi asiakkaan omat voimavarat, taidot, kyvyt 2. Tunnista läheisverkoston mahdollisuudet asiakkaan tukemisessa 3. Tunnista matalan kynnyksen ”hyte-palvelut” ym. Muiden toimijoiden tarjoamat palvelut 4. Järjestä sosiaalipalvelut

Vireille tulo ja PTA

Asian vireille tulosta • Hakemus, yhteydenotto ja ilmoitus on pyyntö palvelutarpeen arvioinnille • ”Sosiaalialan ammattilaisen, joka vastaan ottaa ilmoituksen tai yhteydenoton, on syytä varmistaa, että ilmoittaja on tietoinen yhteydenoton lakiperusteisuudesta ja miten asia kirjataan sekä miten sosiaalihuollon prosessi pääsääntöisesti etenee. Ilmoituksen osalta on syytä auttaa ilmoittajaa määrittelemään ne perusteet tai todisteet, miksi ilmoittaja on katsonut henkilön ilmeisen kykenemättömäksi ja kirjata nämä ilmoitukseen tai vireilletulon asiateksteihin. Hyvä ja ohjaava sekä sosiaalihuollon prosesseja avaava toimintatapa edistää sosiaalihuollon ja sosiaalityön läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta kumppanina”.

Yhteydenoton lakiperusteet

Yhteydenoton lakiperusteet

Miksi asiakkuuteen? Taulukko 2. Kelasta kuntiin lähetetyt ilmoitukset ja toimeentulotukihakemukset 2017 ja 2018 (Suomen virallinen tilasto 2019). Vireilletulon syykoodit puuttuvat sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmistä Emme voi kertoa mistä asiakkaaksi tullaan tilastollisesti merkittävällä tavalla

Vireille tulo vaiheineen

Kirjaaminen käynnistyy • Menettelytapojen aukikirjoittaminen lisää laatua • Sopikaa kuka poimii etotusta tai kirjeet; Kuka aloittaa kirjaamisen asiakastietoihin • Tunnistakaa miten ilmoitukset jaetaan henkilöstölle; asiakassegmentointi • PTAsta vastaava sosiaalihuollon ammattihenkilö vai omatyöntekijä? – Organisaatio ratkaisee, miten menettelee

PTAn työsuunnitelma • Työntekijä tutustuu asiaan hakemuksen, ilmoituksen, aikaisempien asiakastekstien pohjalta • On työntekijän mielikuva arvioinnin toteutuksesta, joka syntyy ”asian” ja organisaation menettelytapojen ohjaamana. • Mielikuva toimii keskustelun pohjana ensi yhteydenotossa asiakkaaseen • Mielikuvasta rakentuu työsuunnitelma kun sitä täydennetään asiakkaan näkemyksillä = sopimus

PTAn työsuunnitelma Asiakkaan ja/tai lähettäjän ilmaisema tuen tarve. • Mihin ongelmaan halutaan ratkaisua? Mitkä ovat keskeiset tarpeet? Mitä asiakas erityisesti korostaa? Mikä työntekijän ensivaikutelma ongelmasta on? Arvio tarvittavasta laajuudesta ja aikataulutuksesta • Palvelutarpeen arvioinnin laajuudesta ja aikataulutuksesta kannattaa kirjata jotain jo alustavaan työsuunnitelmaan. Työntekijä joutuu arvioimaan omia mahdollisuuksiaan sovittaa tapaamisia, varata aikaa muilta pyydettäville lausunnoille tai muulle moniammatilliselle yhteistyölle. Arvioinnin laajuuteen vaikuttavat asian sisältö ja organisaatiossa sovitut menettelytavat. Palvelutarpeen arviointiin osallistuvat muut toimijat ja osallistumisen tapa • Alustavaa työsuunnitelmaa pohdittaessa on syytä tunnistaa alustavasti keitä ovat muut toimijat asiakkaan asiassa. Työvälineet ja mittareiden käyttö • Työsuunnitelmassa on hyvä tunnistaa myös ne työvälineet, joita asiakkaan kohdalla on syytä hyödyntää. Nämä saattavat olla erilaisia toimintakyvyn selvittämiseen liittyvä lomakkeita, toiminnallisia menetelmiä, erilaisten korttien ja pelien hyödyntämistä tai verkostokartan piirtämistä.

Vireilletulon käsittely vaihe päättyy ratkaisuun siitä käynnistetäänkö PTA vai ei - Ratkaisu ei ole hallintopäätös - Kirjattava perusteluineen - Kohti arvioinnin toteutusta

PTAn toteutus • Edelleen PTA ei ole lomake vaan prosessi • THL: n sosmetassa julkaisemaa arvioasiakirjapohjaa voidaan kritisoida liialla yksityiskohtaisuudella • Alustava työsuunnitelman mukainen laajuus voi elää prosessin aikana. • Viivytyksetön prosessi = ei 3 kk: tta. PTA on vain yhden hetken poikkileikkaus asiakkuuden aikana arviointi jatkuu tilanteen arvioimisena, palveluiden vaikuttavuuden arvioimisena jne… Ensimmäinen palvelukin voi olla arviointia syventävä palvelu

Palvelutarpeen arviointi • Palvelutarpeen arvioinnissa oleellista on selvittää aikuisen tarpeet ja elämäntilanne, niihin vaikuttavat tukevat ja uhkaavat tekijät sekä tunnistaa palvelut, joilla tarpeeseen voidaan vastata. Tehtävänä on myös selvittää asiakkaan tuen tarpeen luonne. Tarpeen luonne määrittää palveluille asetetavia tavoitteita ja odotuksia. Tilapäiseen tuen tarpeeseen vastataan palveluilla ja tuella, joka on oikeaaikaista ja riittävää ehkäisemään pidempiaikaista tuen tarvetta. Jos tuen tarve on jatkuvaa tai toistuvaa, tavoitteena on määräaikainen tuki ja asiakkaan itsenäinen selviytyminen. Tuen tarpeen ollessa pysyvää tai pitkäaikaista, on keskeistä varmistaa palveluiden jatkuvuus ja kuntouttavat elementit. Arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen ja hänen mielipiteensä ja toiveensa tulee kirjata. Arviointi tehdään monialaisesti asiakkaan läheisten ja omaisten sekä muiden toimijoiden kanssa. (L 30. 12. 2014/1301)

Aikuisen PTAn työskentelymalli • • • Keskustelun avaaja, kokeilujen pohjalle, varasta-parasta Lähtökohtana: LS –työskentelymallit ja Helsingin aikuisen tilannearvio (lähteet liittenä), Toimintakyky- ja hyvinvointimittareiden elämänosa-alueet, THL tiedonhallintatyö Dialoginen työskentelymalli, jossa teemat ohjaavat keskustelua yksittäisten kysymysten sijaan 3 teemaa – 1 kotikäynti(nä) – 1+1+1/1+3+1 Toiminnalliset välineet myös aikuisten kanssa työskentelyyn PTA-prosessin ”ulkoistaminen”: myöps muut toimijat voivat tuottaa osia pta: han (esim. vankilan tai terveyssosiaalityöntekijät)

Teemat ja peilipinnat

Jutta Paavola hankejohtaja 25. 10. 2020