Normatiivinen etiikka Moraaliteoriat MITEN IHMISEN TULISI TOIMIA OLLAKSEEN

Normatiivinen etiikka Moraaliteoriat

”MITEN IHMISEN TULISI TOIMIA OLLAKSEEN MORAALINEN. ” - > Taustalla yhdistäviä periaatteita huolimatta kulttuurieroista, aatteista, uskonnoista, ryhmistä jne.

Moraalifilosofian alue, jossa: ‒ esitetään perusteltuja näkemyksiä siitä millaisia ihmisten tulisi olla ja mihin heidän olisi pyrittävä Normatiivinen etiikka ‒ yritetään vastata siihen miten ihmisen tulisi toimia ollakseen moraalinen ‒ pyritään perustelemaan moraalinormeja ja selventämään niihin liittyviä käsitteitä

Hannah Arendt: Banaali paha • Banaali paha on arkipäiväistä. ‒ Pahan tapahtumisen mahdollistaminen tai välinpitämättömyys sitä kohtaan ‒ Nousee konformismista ja ajattelemattomuudesta

Tehtävä: Keksikää esimerkkejä moraalisesta a) välinpitämättömyydestä b) Heikkotahtoisuudesta (akrasia) c) pelkuruudesta d) sankaruudesta. • Missä menee järkevän, kohtuullisen ja riittävän moraalin raja?

Väärät ja aidot dilemmat • Aidossa dilemmassa pohditaan valintaa kahden tai useamman vaihtoehdon väliltä. • Väärässä dilemmassa tilanne luodaan näyttämään virheellisesti siltä, että vaihtoehtoja on vain kaksi.

Traaginen valinta • Traaginen valinta on tilanne, jossa jokainen mahdollinen valinta rikkoo jotakin oleellista moraaliperiaatetta. • Traaginen valinta ei ole sama asia kuin mikä tahansa vaikea moraalinen valinta.

MORAALITEORIAT

Moraaliteoriat • kokonaisnäkemyksiä hyvän elämän toteutumisesta • osa käytännöllistä filosofiaa eli etiikkaa • edustavat erilaisia näkemyksiä eri asioiden ensisijaisuudesta moraalikysymysten arvioinnissa • kristinuskosta löytyy kaikkien teorioiden mukaisia painotuksia ja kristinusko on vaikuttanut moraaliteorioiden kehitykseen

Seuraus vs. periaate • Onko tekojen moraalisuutta arvioitava niiden seurausten kautta vai sen perusteella, olivatko teot moraalisten periaatteiden mukaisia? • Usein nämä ovat sopusoinnussa keskenään, mutta miten arvioida tekoja, jos perusteet ovat ristiriidassa toistensa kanssa?

Moraalinen velvollisuus Onko sinulla moraalinen velvollisuus a) pitää ovea auki vanhukselle b) palauttaa saamasi ylimääräiset vaihtorahat kassalle c) mennä puolustamaan pahoinpitelyn kohteeksi joutunutta d) poistaa globaali köyhyys?

Velvollisuusetiikka • painottaa moraaliperiaatteita ja niiden noudattamista: = tekoja ei tule arvioida seuraustensa mukaan vaan tekoina sinänsä • oleellista on oikein tekeminen ja väärin tekemisen välttäminen. • moraalisesti oikean teon tunnistaa siitä, että sitä ohjaava periaate voitaisiin yleistää kaikkia koskevaksi toimintaohjeeksi • Puhutaan usein ”moraalilaista”. Moraalilaki ei ole sama asia kuin valtionlaki, vaan se on ihmisten toiminnan yläpuolella.

Velvollisuusetiikka: • Velvollisuusetiikan mukaan moraali on velvoittavaa, autonomista ja universaalia. ‒ Velvoittavuus: ihmisillä velvollisuus noudattaa moraalisia periaatteita. ‒ Autonomisuus: moraalia noudatettava sen itsensä vuoksi, ei välineenä minkään muun päämärän saavuttamiseen ‒ Universaalius: moraali velvoittaa kaikkia ihmisiä kaikkialla • Velvollisuusetiikassa puhutaan usein muuttumattomasta moraalilaista (huom! ei ole sama kuin valtion laki)

Kategorinen imperatiivi Filosofi Immanuel Kant esitti kategorisen imperatiivin. 1. 2. Toimi aina niin, että toimintaasi ohjaavasta periaatteesta voisi tulla yleinen laki. Älä koskaan kohtele toista ihmistä pelkästään välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Video Kantista: https: //www. youtube. com/watch? v=m. Q 2 fv. Tvtz. BM

Seurausetiikka • painottaa tekojen seurauksia. • oleellista on hyvän lisääminen ja pahan vähentäminen. • monia eri muotoja esim. utilitarismi (hyöty suurempi kuin haitat) • ei ehdottomia periaatteita

UTILITARISMI • Utilitarismi on seurausetiikan teoria. • Se syntyi alunperin lainsäädännön ohjenuoraksi: • Valtion olisi laadittava lakeja, jotka tuottavat: Mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle ja mahdollisimman vähän pahaa mahdollisimman harvalle.

MYÖHEMPI UTILITARISMI Myöhemmin utilitarismia on kehitelty myös yksilöeettisenä teoriana, joka vastaa kysymykseen: “Miten yksilön tulisi toimia arjen moraalisissa valinnoissaan? ” -> tarve erotella toisistaan teko- ja sääntöutilitarismi.

• Jokaisen teon kohdalla tulee harkita: • mitkä sen seuraukset ovat • mikä teko tuottaisi mahdollisimman paljon hyvää. TEKOUTILITARISMI • Filosofi Jeremy Bentham kehitteli jopa eräänlaista ”moraalin laskukaavaa”, jonka avulla seurausten suhteellista painoa voitaisiin laskea. • Sopii parhaiten lainsäädännön kaltaisiin kysymyksiin, joiden kohdalla asioita voidaan tarkastella monipuolisesti ja ajan kanssa.

• Ihmiset ovat oppineet historian kuluessa, että tietyt yleiset moraalisäännöt johtavat yleensä parempiin seurauksiin kuin niiden noudattamatta jättäminen: niinpä näitä hyviksi havaittuja sääntöjä voidaan seurata arjessa SÄÄNTÖUTILITARISMI • Vasta kun kaksi (tai useampi) yleisesti hyväksi koettu moraalisääntö joutuu ristiriitaan keskenään, on erikseen laskettava ja punnittava seurauksia.

UTILITARISMI JA HYVÄ • Eri utilitaristit ovat pitäneet perimmäisenä tavoiteltavana hyvänä muun muassa: • mielihyvää ja nautintoa • onnellisuutta ja henkisesti syvällistä hyvää elämää • ihmisten yleistä hyvinvointia • yksilön vapautta tavoitella omien mieltymyksiensä toteuttamista.

• Utilitarismin perinteinen lähtökohta on, että kaikkien ihmisten hyvä on samanarvoista UTILITARISMIN VAATIVUUS • Saako lainsäätäjä arvottaa eri ihmisryhmien hyvää eri tavoin? • Entä jos utilitarismia käytetään yksilöiden tekojen arviointiin, saako ihminen arvottaa eri tavoin eri ihmisten hyvää?

Seurausetiikka pakolaisongelman käsittelyssä: Seurausetiikan mukaan teko on oikein, jos siitä seuraa hyvää. Mutta kenen näkökulmasta pakolaisongelmaa on tarkasteltava? Kenellä on asian suhteen odotuksia ja kenelle kaikille siitä koituu seurauksia? Mitkä ovat seuraukset • pakenijalle • pakenijan perheelle ja suvulle • salakuljettajalle ja hänen perheelleen • salakuljetusbisneksestä hyötyvän rikollisorganisaation taustajoukoille • rajavalvontaa suorittaville virkamiehille • pakolaisia ensin vastaanottaville Euroopan maille • Euroopan perällä asuville suomalaisille?

TEON SEURAUKSEN ENNAKOIMINEN • Jos teosta seuraa pahaa, teko on utilitarismin mukaan paha. • Jos tekijä ei tehnyt pahaa tarkoituksella, teon pahuudesta ei seuraa automaattisesti tekijän pahuutta. • Voidaanko tekijä vapauttaa moraalisesta syyllisyydestä missä tahansa tapauksessa, jossa tapahtunut oli vahinko tai teolla oli seurauksia, joita tekijä ei osannut arvioida?

SEURAUSTEN ARVIOIMINEN • Keksi elämästäsi esimerkki, joka vaikuttaa eri osapuoliin.

• Hyötykalkyylissä listataan teon hyvät ja huonot seuraukset. HYÖDYN LASKEMINEN • Lisäksi huomioidaan: ‒ teon tuottaman nautinnon tai tuskan vahvuus ‒ hyvien tai huonojen seurausten todennäköisyys ‒ hyvien tai huonojen seurausten läheisyys ja ajallinen kesto ‒ nautinnon tai kärsimyksen puhtaus teon hedelmällisyys • Vähennetään lopuksi hyödyistä haitat. Jääkö mitään jäljelle?

• Seurausetiikka voi johtaa myös pahan teon hyväksymiseen yleisen hyödyn nimissä FILOSOFISET AJATUSKOKEET JA SEURAUSETIIKAN KRITIIKKI • Seurausetiikkaa on kritisoitu ajatuskokeella, jossa saattaisi seurausetiikan mukaan olla oikein tappaa yksi gladiaattori, jos sen katsominen tuottaisi mielihyvää suurille ihmisjoukoille. • https: //www. youtube. com/watch? time_contin ue=29&v=b. Opf 6 Kc. WYyw

Sovella: Seurausetiikan teorioita hyväntekeväisyyteen Ihmiset osallistuvat monenlaisiin hyväntekeväisyystempauksiin erilaisista motiiveista käsin. Miten muut ihmiset voisivat tunnistaa ja tulkita yksilön käyttäytymisestä, millaisia seurauksia hän on hyväntekeväisyydellään tavoitellut? Muotoile kuvitellun henkilön perustelu hyväntekeväisyydelle siten, että hänen kommentistaan kuulee hänen edustavansa teorian olevan: • altruismi = pyyteetön hyvän haluaminen toisille ihmisille • egoismi = hyvien asioiden tavoittelu itselle • eudaimonia = kokonaisvaltaisen onnellisuuden tavoittelu • hedonismi = mielihyvän tai aistinautinnon tavoittelu • utilitarismi = mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle, myös hyödyn laatu ja intensiteetti voidaan huomioida.

Sopimusetiikka • moraali perustuu yhteiseen sopimukseen: esim. Ihmisoikeudet • moraalissa ei ole yhteistä päämäärää, koska ihmisillä on erilaisia arvoja • vaikuttanut järjestäytyneiden yhteiskuntien syntyyn • sopimuksen noudattaminen tuottaa myös itselle etua

IHMISOIKEUDET • On olemassa yleinen ja jakamaton ihmisarvo, joten jokainen on arvokas itsessään. • Jokaiselle kuuluu tiettyjä ihmisyyteen perustuvia oikeuksia, kuten oikeus elämään, vapauteen ja onnellisuuden tavoitteluun.

1. vaatimukset kansalaisten eli maata omistavien miesten oikeuksista suhteessa valtioon. 2. Liberaalien (yksilön merkitystä korostavien) sekä sosialististen (vähäosaisten yhteiskuntaluokkien oikeuksia korostavien) aatteet -> oikeuksia kaikille. 3. 1700 -luvulla: ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksia -> kaikille (vapaille miehille) kuuluvat samat oikeudet, koska ne ovat itsestäänselviä. IHMISOIKEUKSIEN HISTORIAA

• Lähes kaikissa kulttuureissa tunnetaan kultainen sääntö: Tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. • Immanuel Kantin mukaan jokainen on rationaalisena olentona arvokas sinänsä.

IHMISOIKEUKSIEN PERUSTELUJA • • Johdonmukaisuuden väistämättömyys ‒ Kukaan ei voi johdonmukaisesti vaatia oikeuksia itselleen, jollei ole valmis takaamaan muille samanlaisia oikeuksia. ‒ Muiden ei voi olettaa kunnioittavan omia oikeuksia, jollei itse liity joukkoon ja kunnioita muiden oikeuksia. • Oikeusvaatimuksien objektiivisuus ‒Yksilön halu elää hyvää elämää vapaana, ilman väkivaltaa ja orjuutta ei ole hänen oma satunnainen mielihalunsa, vaan yleisinhimillinen vaatimus, joka on yhteinen kaikille. ‒Tämän vuoksi perustavat oikeudet ovat objektiivisia ja pätevät kaikkiin.

HAASTEITA: • Ovatko ihmisoikeudet länsimaista pakkosyöttöä muille kansoille? (kulttuurirelativismin haaste) ‒ Esitetään, että YK: n ihmisoikeuksien julistus perustuu eurooppalaiselle individualismille, joka on perinteisiä yhteisöjä tuhoavaa ja siten epätoivottavaa. ‒ Vedotaan siihen, että ihmiset (esim. naiset ja miehet) voivat olla samanarvoisia vaikka heillä olisivat eri oikeudet. • Ihmisoikeuksien kaventaminen - Hyväksytään esimerkiksi omaisuutta ja koulutusta koskevat vaateet, muttei esim. seksuaalisuutta tai vakaumuksellisia asioita koskevia vaateita • Ihmisoikeudet ulotetaan omaan joukkoon, muttei välttämättä globaalisti koskemaan kaikkia maailman ihmisiä.

HOBBESLAISET SOPIMUSTEORIAT • Yksilön kannattaa sopia toisten kanssa yhteisistä oikeuksista turvatakseen omat oikeutensa • Vaikka ihmisten oikeuksia ei olisikaan ”kirjoitettu tähtiin”, jokaisen yksilön kannalta on hyödyllistä luoda tilanne, jossa kaikki luottavat yhteiseen sopimukseen, jonka mukaan kaikkien oikeuksia kunnioitetaan. • Hobbesilaiset sopimusteoreettiset argumentit on usein suunnattu ns. ”moraaliskeptikkojen” suuntaan, jotka katsovat, ettei itsekkäällä ihmisellä ole perustetta sitoutua moraaliin.

KANTILAISET SOPIMUSTEORIAT • Kannatetaan Kantin muotoilemaa jakamattoman ihmisarvon ideaa, mutta katsotaan sen perustuvan ennemmin järkevien ihmisten yhdessä tekemään sopimukseen kuin olevan itsenäinen universaali laki. • Oikea toiminta voidaan selvittää rationaalisella argumentaatiolla, kun pohditaan, mitkä vaateet ovat perustavampia kuin toiset, ja kun jokainen suostuu arvioimaan tilannetta kaikkien asianomaisten kannalta.

HABERMAS JA YHTEISKUNNALLINEN KESKUSTELU • Täyttääkö keskustelu seuraavat Habermasin esittämät vaatimukset yhteiskunnalliselle keskustelulle • 1. johdonmukaisuus • 2. täsmällinen käsitteiden käyttö • 3. avoimuus • 4. keskustelijoiden vilpittömyys • 5. kunnioitus muita keskustelijoita kohtaan?

Moraaliteorioiden kriisi • Klassiset moraaliteoriat on muotoiltu 1700 - ja 1800 -luvulla. • Koska maailmassa on tapahtunut teorioiden muotoilun jälkeen paljon pahaa, teorioiden perustelut ovat alkaneet tuntua monista riittämättömiltä.

Kritiikkiä teorioille: • Eivätkö vähintäänkin universaalit moraaliteoriat ole liian jäykkiä ja abstrakteja suhteessa yksilön ainutkertaisiin valintoihin? • Jos joku ajattelee voivansa laskea moraalin, eikö tuo ajatus jo kavalla, ettei tällöin puhuta enää moraalista? • Jos perustelen toimintaani X sillä, että teoria Y sanoo niin, yritänkö silloin vain sysätä oman moraalisen vastuuni teorian harteille? • Voiko ihmisestä tehdä moraalisen rationaalisen argumentaation kautta? • Koska moraali ei ilmene yhteisesti havaittavassa ja jaettavassa todellisuudessa, siitä ei voi esittää objektiivisia arvioita, saati sitten teoriaa.

Hyve-etiikan paluu • Aristoteleen kehittelemä hyve-etiikka on palannut eettiseen keskusteluun. • Hyve-etiikassa tekoja tarkastellaan suhteessa tilanteeseen. • yksittäiset teot eivät ole ratkaisevia vaan elämää on katsottava kokonaisuutena

Kuinka tulla hyveelliseksi? • luonne muovataan hyveelliseksi kasvatuksella ja kehittämisellä • hyveet näkyvät ihmisen asenteissa ja toiminnassa • eri ammateissa arvostetaan erilaisia ominaisuuksia, mutta monet hyveet ovat arvokkaita tehtävästä riippumatta esim. ystävällisyys • Aristoteleen kardinaalihyveet: 1. viisaus 2. rohkeus 3. oikeamielisyys 4. kohtuullisuus.

Kultainen keskitie • Hyveet nähdään usein ns. ”järkevänä keskivälinä” erilaisten äärimmäisyyksien välissä. • Tavoitteena ovat yksilön ja yhteisön kukoistus, onnellisuus ja hyvä elämä (eudaimonia, onnellisuus)