Luetelma lukutaidon vastauksessa OPETTELE TEKEMN SELKE LUETELMA Luetelmat

Luetelma lukutaidon vastauksessa OPETTELE TEKEMÄÄN SELKEÄ LUETELMA!

Luetelmat helpottavat lukemista § Luetelma on luettelo, jonka kohdat on kirjoitettu allekkain. § Luetelmat ovat lisääntyneet teksteissä verkkosivujen yleistymisen myötä. § Kunkin kohdan merkkinä käytetään yleensä ajatusviivaa eli ranskalaista viivaa. § Muita mahdollisia merkkejä luetteloissa ovat luetelmapallo, erilaiset graafiset merkit ja numerot (diaesityksissä). § Lukutaitovastauksen luetelmissa käytetään aina ajatusviivaa!

SYMMETRISYYS JA SAMANMUOTOISUUS • Luetelman tärkeimmät ominaisuudet ovat symmetrisyys ja samanmuotoisuus, koska sen tehtävänä on helpottaa ja nopeuttaa lukemista. • Luetelmaan ei siis saa kirjoittaa sekaisin kokonaisia virkkeitä, vajaita lauseita, yksittäisiä sanoja sekä isolla ja pienellä alkavia sanoja.

Mikä on pielessä? EI NÄIN! Kerro lääkärillesi mahdollisimman pian, jos sinulla on jokin seuraavista sairauksista: – Jos sinulla on sydänsairaus, johon kuuluu sairas sinussyndrooma, epästabiili rintakipu (angina pectoris) tai sinulla on alhainen verenpaine – diabetes (sokeritauti) – Maksa- tai munuaissairaus – Parkinsonin tauti

Mikä on pielessä? VAAN NÄIN Kerro lääkärillesi mahdollisimman pian, jos sinulla on – sydänsairaus, johon kuuluu sairas sinussyndrooma, epästabiili rintakipu (angina pectoris) – alhainen verenpaine – diabetes (sokeritauti) – maksa- tai munuaissairaus – Parkinsonin tauti.

Luetelmatyyppi 1 Jokaisen luetelmakohdan on tärkeää liittyä johdanto-osuuteen luontevasti niin, että kohdat ovat keskenään rinnasteiset. Ne on myös helppoa lukea suoraksi jatkoksi johdantolauseelle. Kaikki alakohdat voivat vaikkapa alkaa verbillä: Voit muun muassa – valita itse tunnuslukusi, jos niin haluat – tehdä omannäköisesi kortin verkkopalvelussa – määrätä turvalliset käyttörajat ostoille ja käteisnostoille – muuttaa asettamiasi rajoja pankin verkkopalvelussa. Tässä esimerkissä luetelma on ikään kuin virke, jonka lauseet on kirjoitettu allekkain ja joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen.

Luetelmatyyppi 2 Toisenlaisella logiikalla on muodostettu sellainen luetelma, jonka johdantolause on jo itsessään täydellinen lause. Tällöin johdantolauseen loppuun tulee kaksoispiste. Luetelmakohdat ovat johdantolauseeseen liittyviä täsmennyksiä ja tarkennuksia. Usein johdantolauseessa on sana seuraava(t). Luettelon osat muodostuvat näin kokonaisista virkkeistä, jotka loppuvat pisteeseen. Huomioithan aina seuraavat asiat: – Tarkista, että kantoliinan tai ‑repun alareuna yltää lapsen polvitaipeesta polvitaipeeseen. Tällöin jalat asettuvat lapselle luonnolliseen leveään haara asentoon, ns. sammakkoasentoon. – Varmista, että lapsen peppu on kannettaessa alempana kuin lapsen polvet. Näin lapsen selkä pysyy pyöreänä, eikä selkärankaan kohdistu painetta. – Kanna lasta aina kasvot itseesi päin ja niin kor kealla, että yllät antamaan suukon hänen otsalleen (edessä ja lonkalla kannettaessa).

Luetelman välimerkit Kun johdantoilmaus on otsikkomainen eikä muodosta luetelmakohtien kanssa rakenteeltaan kokonaista lausetta, siinä käytetään yleensä kaksoispistettä: Pistosten yleiset haittavaikutukset: – sydämen syketiheyden hidastuminen tai nopeutuminen – unisuus – alhainen verenpaine – epämukava tunne pistoskohdassa. HUOMIO: Luetelmakohtien välissä ei tarvita pilkkua, koska luetelmaviiva tai muu luetelmamerkki on jo välimerkin luonteinen ja erottelee kohdat selvästi toisistaan.

Luetelman välimerkit Johdantolauseessa ei käytetä kaksoispistettä, jos se on ilman luetelmakohtia luonteeltaan epätäydellinen lause (jonka luetelmakohdat täydentävät kokonaiseksi lauseeksi). Johdantoilmauksen lopussa ei yleensä käytetä pilkkuakaan, vaikka virkerakenne muuten sitä vaatisikin: Tässä esitteessä kerrotaan – mitä palveluja saat liitosta – mitä etuja saat jäsenkortillasi. HUOMIO: Luetelmakohtien välissä ei tarvita pilkkua eikä puolipistettä, koska luetelmaviiva tai muu luetelmamerkki on jo välimerkin luonteinen ja erottelee kohdat selvästi toisistaan.

Luetelman alkukirjain ja loppuvälimerkki Luetelmakohdat aloitetaan pienellä alkukirjaimella, jos ne eivät ole itsenäisiä virkkeitä vaan johdantolauseen osia tai sen sivulauseita. Tällöin piste tulee vain viimeisen kohdan loppuun: Alkukokouksessa on tarkoitus mm. – tehdä päätökset tilusjärjestelyn toimitusalueesta – valita toimitsijat – valmistella kuivatusten ja tiestön suunnitteluun liittyviä toimia – suunnitella ELY keskuksen maanostotoimintaa. Silloin kun jokainen luetelmakohta on täydellinen itsenäinen virke, kukin kohta alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen: Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: – Esitetään hallituksen kertomus edellisen vuoden toiminnasta, tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto. – Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. – Käsitellään muut kokoukselle tehdyt esitykset.

Esimerkkejä lukutaidon kokeen tehtävänannoista, joissa vaaditaan luetelmaa 1. Tee luetelma kolumnin keskeisimmistä retorisista keinoista. Havainnollista esimerkein tai selityksin. (12 pistettä) 2. Erittele Valion tekstin tavoitteita. Laadi luetelma, jossa esität tavoitteet ja perustelet ne. (12 pistettä) 3. Tee huomioita eetoksesta, paatoksesta ja logoksesta Yle Forumin videossa, vähintään kaksi kustakin. Vastaa selkeänä luetelmana. Kirjoita perään noin 500 merkin yhteenveto. (12 pistettä)

Videolla ”Sananvapautta käytetään Suomessa väärin” (Yle Forum, 18. 10. 2017) kirkkonummelainen eläkeläinen Linnèa Mynttinen kritisoi omien huomioidensa pohjalta sananvapauden tilaa nyky. Suomessa. Mynttinen pyrkii vakuuttamaan kuulijansa niin eetoksen, paatoksen kuin logoksenkin avulla seuraavin keinoin: 1. Eetos eli puhujan persoona: - Painottuu selvästi vaikuttamiskeinona. Mynttisen ikä ja esiintyminen synnyttävät mielikuvan rautaisesta elämänkokemuksesta ja takaavat hänelle vahvan auktoriteetin. - Persoonansa vuoksi Mynttisellä on uskottavuutta hänen verratessaan käyttäytymistä ja kommunikaatiota ennen ja nyt: ”Ihmisten arviointikyky on heikentynyt hirveästi. ” - Videon alussa Mynttinen käyttää huumoria: ”Pannaan sinne mediaan vai mikä hitto se on!” Tämä tekee hänestä helpommin lähestyttävän ja auttaa häntä voittamaan kuulijan sympatiat puolelleen. 2. Paatos eli tunteisiin vetoaminen: - Mynttinen esittää vahvoja, tunnepohjaisia väittämiä siitä, kuinka ”moraali on kadonnut”ja ”eettinen ajattelu on poissa”. Vaikutelmaa uupumuksesta ja turhautumisesta korostavat hidastetut lähikuvat Mynttisen kasvoista hänen luetellessa teesejään. - Mynttinen vertaa kohtaamisia netissä kohtaamisiin kasvokkain, ja kehottaa meitä vastaamaan vihaan kehuilla. Kuka ei haluaisi saada pienillä teoilla muita hyvälle mielelle? 3. Logos eli loogiset päätelmät ja järkiperäiset argumentit: - Mynttinen ei vetoa puheessaan tilastoihin, kyselytutkimuksiin tai muuhun tieteelliseen dataan. - Mynttinen muistuttaa, että emme hyödy mitään muiden loukkaamisesta Internetissä. ”Onko se sinulle niin tärkeätä, että se ihminen voi huonosti”, Mynttinen kysyy. Näin kuulija saadaan ajattelemaan ja toteamaan että ei, ei se ole minulle tärkeää. Video ”Sananvapautta käytetään Suomessa väärin” on suunnattu kaikille suomalaisille netinkäyttäjille. Videon tarkoituksena on saada katsoja arvioimaan omaa käyttäytymistään sosiaalisessa mediassa ja netissä laajemmin, sekä muistuttaa, että ruudun toisella puolella on ihminen. Viestinsä välityksessä video nojaa vahvasti klipillä esiintyvän 80 -vuotiaan Linnèa Mynttisen persoonaan ja arvovaltaan, sekä kuulijan tunteisiin vetoamiseen.

Esimerkkejä lukutaidon luetelmavastauksista Onnistuneita luetelmavastauksia vihossa 9: - vihko s. 33 - vihko s. 17 - vihko s. 62 Epäonnistunut luetelmavastaus: - vihko s. 94