Suomalaisen yhteiskunnan iso murros miten kuuluu ihmisen ni

Suomalaisen yhteiskunnan iso murros – miten kuuluu ihmisen ääni? Kohtaamispaikkapäivät Seinäjoki 17. 3. 2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta ritva. pihlaja@pp. inet. fi

Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa a t n u k ne n e k ra Kartat: Kuntaliitto sote- ? us t s i d uu e, n n e k ikära suhde o t l o u h Kartta: VM m 95 % a tu u e s aa 2 Kartta: SYKE

Kuuluuko ihmisen ääni? Suomen perustuslaki 2§: ”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. ” mm. eduskunnan perustuslakivaliokunnan sote-kannanotot kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista Ongelmia on ollut tähänkin mennessä… 3

…edustuksellinen kuntademokratia ohenee 4

Kuuluuko ihmisen ääni? 1 kuntademokratian kriisi 2 julkisen talouden kriisi Edustuksellinen demokratia ei yksin enää riitä. Kuntalaisilla on oltava muitakin tapoja osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. 3 5

Julkinen talous sakkaa Kun tien stöt ä ä s i d r a j Mil etti k a p e n n Rake istus d u u s Valtiono aukset k k i e l s u su Valtiono lkinen u j n e n i Alijäämä talous je lu e v l Pa e rv a t n Mikä on kansalaisten ja llin en lähiyhteisöjen tila nne rooli ja , ve rot vastuu? ulo t, v os: t talo ude Valtion ja kuntien velka kasvaa 6 6

Kuuluuko ihmisen ääni? 1 kuntademokratian kriisi 2 julkisen talouden kriisi 3 julkisten palvelujärjestelmien heikkous kohdata ihminen Edustuksellinen demokratia ei yksin enää riitä. Kuntalaisilla on oltava muitakin tapoja osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. Kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen, kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu käytännön toimijana kasvaa väistämättä arjen lähipalveluista ja elinvoimaisesta lähiympäristöstä huolehdittaessa. 7

Julkisten järjestelmien kankeus: lainsäädäntöä ja käytäntöjä Esimerkkinä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Uusi kuntalaki Sote-lakiesitys 4. 12. 2014 (ei siis etene): 22 § 30 § ”Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kansalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; sekä 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. ” ”Asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista tulee edistää: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kansalaisraateja sekä hyödyntämällä teknisiä kuulemismenettelyjä; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ja keräämällä palautetta ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia eri toimielimiin; 4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä niiden käyttäjien kanssa; 5) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua 6) muilla sopivilla tavoilla. ” 8

Miten osataan ottaa huomioon alueiden erilaisuus ja ihmisten arjen asiantuntemus? esimerkki Oulun kaupungin pinta-alasta peräti 81 % on maaseutua • 49 % harvaan asuttua maaseutua • 32 % kaupunkien läheistä maaseutua Näillä maaseutualueilla asuu 4, 5 % kaupungin asukkaista 9

Olipa tuleva sote-ratkaisu minkälainen tahansa, uskallan arvata, että… …kunta on tulevaisuudessa kovin erilainen kuin se on nyt ”Kunta on • yhteiskuntaan kiinnittymisen ja kansalaiskasvatuksen foorumi sekä • kehittäjä ja Lähde: Kyösti Tornberg, väitös 2014 • palvelujen järjestäjä. ” ? sosiaali- ja terveyspalvelut? opetus, kulttuuri, kirjasto, nuoriso, liikunta, ulkoilu, tekninen toimi ym 10

Olipa tuleva sote-ratkaisu minkälainen tahansa, uskallan arvata, että… …vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi tähän työhön! 11

Kumppanuutta voi olla monenlaista 1. Keskustelukumppanuutta 2. Kehittämiskumppanuutta 3. Suunnittelukumppanuutta 4. Palvelukumppanuutta 5. Budjettikumppanuutta 6. Toimijakumppanuutta 12

Tarvitaan kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Briitta Koskiaho (2014): Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä ”Myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle. Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan. ” ”Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa. Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa. ” 13

Mistä kiikastaa? 1 ymmärrys ja asenteet kuinka kyetään muuttamaan 2 toimintatapoja ja rooleja 3 kuinka nopeasti yhteiskunnan ja talouden muutos pakottaa muutokseen Lainsäädäntö ei ole pahin jarru! 14

Viime kädessä on kysymys meidän jokaisen asenteista 15

Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta voikaan tarkoittaa? Kyläsuunnitelmia Yhteis. Säännöllisiä ”kunnanisien” suunnittelua ja kuntalaisten tapaamisia Alueiden ja keskusteluja kehittämis. Kuntien Leader. Helposti lähestyttäviä ja suunnitelmia järjestötoimintatavan tavoitettavia kunnan hyödyntämistä strategioita Elävää ja monipuolista Pormestarin virkamiehiä asukasiltoja kansalais- ja järjestöRavintola. Kuntien ja järjestöjen toimintaa päiviä toiminnallista yhteistyötä Keskustelu. Aidosti toimivia väyliä Kylätaloja & ja työnjakoa tilaisuuksia kuntalaisten toiveille ja asukas- ja Järjestöjä palautteille korttelitupia, palvelujen Korttelija Kansalaiskorttelikirjastoja tuottajina kyläfoorumeita, Palvelu. Matalan kynnyksen kokouksia -raateja ja osuuskuntia tapaamispaikkoja -neuvostoja Matalan Uuden ajan kynnyksen talkoita Yhteis. Paikallista kulttuuria, YhteisöOsallistuvaa palvelupisteitä kunnallista liikuntaa, taidetta, myös viestinnän budjetointia yrittäjyyttä spontaaneja tapahtumia uusia muotoja Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää 16

Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Kuntayhteisön Kuntaorganisaatio muut toimijat • oppilaitokset ym • henkilöstö ja poliitikot • keskushallinto ja sektorit Yritykset Seurakunta • työntekijät ja päättäjät • vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt • perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne • uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta