TUKI JA LIIKUNTAELIMIST YLEIST v Luusto on ihmisen

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ

YLEISTÄ v. Luusto on ihmisen tukiranka , johon luustolihakset kiinnittyvät. Luusto ja luustolihakset huolehtivat kehon liikkeistä ja vartalon asennoista. v. Luusto myös suojaa herkkiä sisäelimiä, tuottaa verisoluja ja varastoi mineraaleja. v. Ihmisen luusto koostuu yli 200 luusta, joiden koko ja muoto vaihtelevat toiminnan mukaan. Tärkeimpiä ovat Putki-, Kuutio- ja Litteät luut, joista v Putkiluut toimivat lihasten vipuvarsina v Litteät luut suojaavat sisäelimiä, kuten aivoja ja sydäntä v Kuutioluita on ranteissa ja nilkoissa. v. Luusto ja lihaksisto antavat yhdessä vartalolle sen muodon

LUU v. Luu on elävää kudosta, joka uusiutuu jatkuvasti (aikuisella n. 10% vuodessa) v. Suurin osa luukudoksesta muodostuu solujen ulkopuolisesta luun väliaineesta, joka koostuu proteiineista rakentuneista kollageeneistä, sekä kaliumia ja fosfaattia sisältävistä kiteistä v. Mineraalit tekevät luukudoksesta kovan ja kollageenisäikeet lisäävät luun joustavuutta v. Putkiluussa uloin kerros on luukalvoa ja Tiiviin luun alla on hohkaluuta, joka muodostuu ohuista luupalkeista joiden välillä on onteloita v. Luuydin on keskellä luuta, ja siellä kulkevat veri- ja hermosolut. Luuytimessä tuotetaan myös verisoluja v. Luissa on lisäksi uutta väliainetta synnyttäviä ja hajottavia soluja, jotka uusivat luuta

NIVELET JA JÄNTEET v. Jotta liikkuminen olisi mahdollista, tarvitaan luiden välille liitoksia, niveliä v. Nivelet ovat hyvin liikkuvia v. Nivelen nivelpintoja peittää luuta sileämpi rustokudos, joka yhdessä nivelpussin nivelnesteen kanssa tekee nivelen liikuttamisesta kitkatonta v. Nivelsiteiden tehtävä taas on pitää nivel koossa. v. Lihakset kiinnittyvät nivelten eri puolille jänteillä. v. Supistuessaan lihas lyhenee vetäen jänteiden päät lähelle toisiaan. v. Nivelen vastakkain olevat lihakset ovat vastavaikuttajalihaksia, joita tarvitaan sillä lihas pystyy vain supistumaan

LIHASTEN SUPISTUMINEN v. Tahdonalaiset liikkeet perustuvat hermostosta tuleviin impulsseihin, jotka saavat lihaksen supistumaan v. Impulssin saapuessa liikehermon hermopäätteeseen siitä erittyy välittäjäainetta, joka kiinnittyy lihassolun solukalvon reseptoreihin. v. Tämä saa aikaan sähköisen impulssin lihassolussa ja lihas supistuu v. Supistuessaan lihassolujen proteiinisäikeet myosiini ja aktiini liikkuvat toistensa lomiin v. Lihaksen supistumisen voimakkuus riippuu supistuneiden lihassolujen määrästä, jota säädellään aivoissa. v. Tämä on mahdollista, koska jokaiseen lihassoluun johtaa oma liikehermon päätelevy

LIHASTYYPIT Ihmisen elimistössä on kolmea eri lihastyyppiä: Luustolihakset v Muodostuvat useista lihassolukimpuista joita ympäröi sidekudoskalvo. v Koska lihakset käyttävät runsaasti energiaa, niitä ympäröi hiussuoniverkosto. v Lustolihakset ovat poikkijuovaista lihassoluja, jotka usein kasvavat yhteen muodostaen monitumaisia soluja. v Luustolihakset supistuvat nopeasti ja väsyvät helpohkosti Sileä lihaskudos v Sileää lihaskudosta on ihossa rauhasissa ja sisäelinten ja verisuonten seinämissä ja se säätelee mm. verisuonten läpimittaa v Sileän lihaskudoksen solut ovat lyhyitä ja sukkulamaisia ja ne supistuvat hitaasti, mutta eivät väsy Sydänlihaskudos v Sydänlihaskudosta on vain sydämessä v Sydänlihaskudoksen solut ovat poikkijuovaisia, haaroittuneita lieriömäisiä ja melko lyhyitä. v Sydänlihaskudoksen solut ovat kestäviä ja nopeasti supistuvia, eivätkä ne väsy

LIHASTEN ENERGIANSAANTI v. Lihassolut käyttävät energianaan ATP: tä v Kun lihaksen ATP varastot on käytetty lihakset tuottavat soluhengityksellä ATP: tä omista glyserolivarastoistaan ja verestä siirtyneistä rasva hapoista ja glukoosista v. Soluhengitykseen tarvitaan myös veren tuomaa happea ja siinä syntyy ATP: n lisäksi lämpöä, hiilidioksidia ja vettä v. Levon aikana luustolihaksiin varastoituu glykogeenia joka rasituksen aikana pilkotaan glukoosiksi, jota käytetään ATP: n tuottamiseen Maksimaalisessa rasituksessa lihassolujen ATP varastot riittävät vain muutaman sekuntin. v. Jos solut eivät kovassa rasituksessa saa happea ne tuottavat energiaa anaerobisesti glykolyysillä ja maitohappokäymisellä v. Syntynyt maitohappo saa aikaan lihasten kipeyden, Maitohappo siirtyy verenkierron kautta maksaan jossa se muuttuu glukoosiksi v. Kun happea on taas käytettävissä lihassolut voivat hyödyntää sitä soluhengityksessä. v. Luustolihaksissa on kahden tyypin soluja v Hitaan tyypin solut toimivat mitokondrion soluhengityksellä v Nopean tyypin solut voivat tuottaa glykolyysin avulla ATP: tä v. Kaikissa luustolihaksissa on molempia tyyppejä, mutta niiden suhteisiin vaikuttaa lihaksen tehtävä ja perinnöllisyys

S. 104: 1 Selitä lyhyesti: a. luuväliaine b. nivelside c. sarananivel d. nivelrusto e. hohkaluu a. Luu koostuu luusoluista, sekä väliaineesta, joka koostuu kollageenisäikeistä, sekä kaliumista ja fosfaatista. b. Nivelside on sidekudosta, jonka tehtävänä on yhdistää nivelen luut toisiinsa ja pitää ne kasassa. c. Sarananivel on niveltyyppi, joka omaa suuren liikeradan ojennuksessa ja koukistuksessa. d. Nivelrusto on lasirustoa, joka sijaitsee nivelen luiden päissä. Nivelruston tehtävänä on vähentää nivelen kuormitusta ja kitkaa. e. Hohkaluuta on tiiviin luukudoksen alla ja se muodostuu ohuista luupalkeista, joiden välissä on onteloita.

S. 104: 2 Tee taulukko, jossa vertailet erilaisia lihaskudoksia Poikkijuovainen lihaskudos Sileä lihaskudos Sydänlihaskudos Solujen muoto ja koko Useita senttejä pitkiä ja lieriömäisiä Lyhyitä ja sukkulamaisia Haaroittuneita, lieriömäisiä ja melko lyhyitä Tumien määrä yhdessä solussa Useampia tumia Yksi tuma Poikkijuovaisuus mikroskooppikuvassa On poikkijuovaista Ei ole poikkijuovaista On poikkijuovaista Väsyminen Väsyy melko helposti Väsymätöntä kudosta Ei väsy Supistumisnopeus Supistuvat nopeasti Supistuu hitaasti Melko nopea Tahdonalaisuus On tahdonalainen Ei ole tahdonalainen Sijainti elimistössä Sijaitsevat luustolihaksissa ympäri kehoa Ihossa, rauhasissa ja sisäelinten ja verisuonten seinämissä Vain sydämessä

S. 104: 3 Selosta: a. Mitä tehtäviä luustolla on b. Millainen on luukudoksen rakenne c. mitä on osteoporoosi ja miten se voidaan estää a. Luuston tehtävä on toimia kehon tukirankana, johon luustolihakset kiinnittyvät. Luuston tehtävänä on myös suojata herkkiä sisäelimiä (esim. aivot), tuottaa verisoluja ja toimia mineraalien varastopaikkana. b. Luukudos on muodostunut pääasiassa solujen ulkopuolisesta väliaineesta, joka on kollageenisäikeiden ja mineraalikiteiden muodostamaa tiivistä ja joustavahkoa ainetta. Väliaineen ja luuytimen välissä on hohkaluuta jossa on paljon onteloita ja johon luuydin osittain tunkeutuu. c. Osteoporoosi on sairaus, jossa luusto haurastuu normaalia nopeammin. Osteoporoosin saamiselle voivat altistaa mm. liian vähäinen luustoa rasittava liikunta, laihdutuskuurit, korkea ikä ja vaihdevuodet. Osteoporoosia voi ehkäistä luustoliikunnalla ja riittävällä kalsiumin ja D-vitamiinin saannilla.

Lähteet: v. Bios 4 vhttp: //www. terveysverkko. fi/tietopankki/tyoikaisille/liikunnan_vaikutukset_elinjarjestelmiin vhttp: //fi. wikipedia. org/wiki/Tuki-_ja_liikuntaelin Kuvalähteet: v. Bios 4 vhttps: //peda. net/kannonkoski/e-opin-oppikirjat/ihminen 8/luusto/kuvamappi/kl/luunrakenne: file/photo/291 fb 1681 d 8 e 062 d 81 a 1 a 91 cd 8578 e 0 c 5 e 37 ca 44/ihminen_luun _rakenne_nimet_shutterstock. jpg vhttp: //opinnot. internetix. fi/fi/muikku 2 materiaalit/lukio/bi/bi 4/2_ihmisen_rakenteesta/ 207/fi_embedded/sarkomeerin_rakenne. jpg