Tulivuorten purkaukset ja tulivuorityypit Yleist tietoa Usein kartiomainen

  • Slides: 10
Download presentation
Tulivuorten purkaukset ja tulivuorityypit

Tulivuorten purkaukset ja tulivuorityypit

Yleistä tietoa • Usein kartiomainen vuori ØKehittyy purkautuneesta laavasta • Purkaustuotteet peräisin maanalaisista magmasäiliöistä

Yleistä tietoa • Usein kartiomainen vuori ØKehittyy purkautuneesta laavasta • Purkaustuotteet peräisin maanalaisista magmasäiliöistä • Purkausnopeus voi olla räjähtävän nopea mutta myös todella hitaasti etenevää laavavirtaa Ø Räjähdysmäisessä purkauksessa pyroklastista ainesta (tuhkaa, laavapommeja, lohkareita) saattaa lentää jopa kilometrien korkeuteen

Tulivuoren synty • Syntyy usein mannerlaattojen reunakohtiin jossa ØLaatat loittonevat toisistaan o Esim. Afrikan

Tulivuoren synty • Syntyy usein mannerlaattojen reunakohtiin jossa ØLaatat loittonevat toisistaan o Esim. Afrikan ja etelä Amerikan laatat loittonevat Atlantin valtamerellä ja luovat uusia tuliperäisiä saaria ØLaatat liikkuvat toisiaan kohti o Esim. Välimeren alueella syntyneet tulivuoret • Myös maapallon kuumien pisteiden alueella konvektiovirtaukset saattavat synnyttää tulivuoren Ø Muun muassa Havaijin saariketju on syntynyt kyseisellä tavalla

Tulivuoren rakenne • Tulivuoren keila muodostuu purkausjätteestä ØJoko pelkästä laavasta, pelkästä tuhkasta tai molemmista

Tulivuoren rakenne • Tulivuoren keila muodostuu purkausjätteestä ØJoko pelkästä laavasta, pelkästä tuhkasta tai molemmista vuorottelevana kerroksena § Esim. Fuji ja Etna ovat tyypillisiä kerrostulivuoria sivukeila

Tulivuorityypit Kerrostulivuori Kilpitulivuori Sijainti Mannerlaattojen erkanemisvyöhykkeellä Magmatyyppi Purkaustapa Ulkomuoto Mannerlaattojen törmäysvyöhykkeellä Magma on hapanta,

Tulivuorityypit Kerrostulivuori Kilpitulivuori Sijainti Mannerlaattojen erkanemisvyöhykkeellä Magmatyyppi Purkaustapa Ulkomuoto Mannerlaattojen törmäysvyöhykkeellä Magma on hapanta, sitkeää ja alle 1000 asteista Purkautuu räjähtävästi ja tuhkapilvi nousee korkealle Magma on emäksistä, notkeaa ja yli 1000 asteista Purkautuvat useammin ja pienemmällä voimalla, kuin kerrostulivuoret Korkeita, keilamaisia ja jyrkkärinteisiä Matalia, laakeita ja loivarinteisiä

Kaldera • Kaldera on magmapesäkkeensä tyhjentänyt tulivuori jonka huippu on romahtanut ja muodostanut maljan

Kaldera • Kaldera on magmapesäkkeensä tyhjentänyt tulivuori jonka huippu on romahtanut ja muodostanut maljan muotoisen kraatterin. ØSiihen saattaa muodostua järvi. • Esim. Askja

Tulivuorten tekemät tuhot • Tulivuoren purkaus tuhoaa helposti muutaman kilometrin päässä olevia alueita Ø

Tulivuorten tekemät tuhot • Tulivuoren purkaus tuhoaa helposti muutaman kilometrin päässä olevia alueita Ø Erityisesti pyroklastiset; tuhka ja kaasupilvet ovat suurin uhka niin maalla kuin ilmassa oleville Ø Tulikuuma laava murskaa ja hautaa kaiken alleen § Laavan alta ehtii yleensä pois koska sen etenemisnopeus on vain noin muutama kilometri tunnissa • Supertulivuoren purkauksesta aiheutuva tuhka saattaisi peittää auringon paisteen pitkäksi ajaksi ja aiheuttaa jopa ydintalven Ø Esim. Toba

Tunnetuimmat tulivuoret • • • Vesuvius (Italia) Krakatoa (Indonesia) St. Helens(Washington, U. S. )

Tunnetuimmat tulivuoret • • • Vesuvius (Italia) Krakatoa (Indonesia) St. Helens(Washington, U. S. ) Tambora (Indonesia) Mauna Loa (Havaiji) Eyjafjallajokull (Islanti) Mont Pelée (Länsi-Intia) Thira (Kreikan saari) Nevado del Ruiz (Kolumbia) Pinatubo (Filippiinit) • Maailman korkein tulivuori on Ojos del Salado (Argentiina ja Chile) Ø 6893 metriä korkea

Vesuvius • Keilamainen kerrostulivuori • Noin 17 000 vuotta vanha • 1281 metriä korkea

Vesuvius • Keilamainen kerrostulivuori • Noin 17 000 vuotta vanha • 1281 metriä korkea • Sijaitsee Italiassa • Purkautunut viimeksi vuonna 1944 ØPidetään vaarallisena vaikka tulivuoret saattavat pitää tuhansien vuosien taukoja purkausten välillä ØMeneillään on pisin hiljainen jakso 500 vuoteen

Lähteet • Lähteet: • http: //fi. wikipedia. org/wiki/Tulivuori • https: //peda. net/oppimateriaalit/eoppi/ylakoulu/maantieto/amerikka/3 eis 2/lll/tul

Lähteet • Lähteet: • http: //fi. wikipedia. org/wiki/Tulivuori • https: //peda. net/oppimateriaalit/eoppi/ylakoulu/maantieto/amerikka/3 eis 2/lll/tul ivuoret • http: //content. time. com/time/specials/package s/article/0, 28804, 2014572_2014574_2014585, 00. html • http: //thai 7 summits. com/ojos-del-salado/ • http: //fi. wikipedia. org/wiki/Supertulivuori • Kirjalähteet: • Globus: sininen planeetta WSOY • Geos 1 sininen planeetta Sanomapro • Kuvalähteet: • • http: //images. slideplayer. fi/7/1995302/slides/slide_3. jpg http: //nexttriptourism. com/wp-content/uploads/2013/10/Askja-Beautiful. jpg http: //im. mtv. fi/image/313520/landscape 16_9/555/313/55744 ddecf 4 e 33 c 24 d 50653 e 605 f 7368/Ml/1025740. jpg http: //fi. wikipedia. org/wiki/Tulivuori#mediaviewer/File: MSH 80_st_helens_eru ption_plume_07 -22 -80. jpg http: //www. panoramio. com/photo/34729124? source=wapi&referrer=kh. goog le. com https: //volcanogeek. wordpress. com/2011/04/04/hello-world/ http: //thai 7 summits. com/wp-content/uploads/2012/04/Ojosdel. Salado. jpg http: //opinnot. internetix. fi/fi/muikku 2 materiaalit/lukio/ge/ge 1/7_endogeenis et_prosessit/06/fi_embedded 2/tulivuoret. jpg • Video: • https: //www. youtube. com/watch? v=4 a. YQixh d. WY 4 • https: //www. youtube. com/watch? v=Cvjwt 9 n nw. XY