Iitin kunnan talouden tila ja sopeutustoimet Eero Laester

Iitin kunnan talouden tila ja sopeutustoimet Eero Laesterä HT, Aki Viitasaari HTM, Tuomas Hanhela KTM, Juha Koskinen KTM Ohjausryhmä 15. 5. 2020

Väestön liikkeet ja niiden vaikutukset

Eri ikäisten väestönmuutokset maakunnittain 2018 2030 3

4

5

6

Aineistot Tiedonantajapalaute 2005– 2018, Tilastokeskus Tilinpäätökset 1997– 2019, Tilastokeskus Veroennustekehikko (tuorein), Kuntaliitto Kunnan oma tpe 2019 & talousarvio 2020 ja suunnitelma 2021– 2022. 7

Kunnan väestö 8

Asukasluku muuttuu…. ? • • • Tilastokeskus arvioi asukasluvun laskun jatkuvan -0, 5 -0, 3 % - Tilastokeskuksen 2018 algoritmiin perustuva ennuste. Työikäisten määrän ennakoidaan jatkavan laskuaan vuoteen 2025 negatiivinen vaikutus verotettavan tulon kehitykseen. Ikääntyminen on nopeaa. Huoltosuhde on etenkin verrokkia, mutta myös koko maata korkeampi. Huoltosuhteen ennustetaan tulevaisuudessa heikkenevän myös näitä nopeammin. Mediaani-ikä on verrokkia ja koko maata korkeampi. Ikääntyminen johtaa verotettavan tulon alenemaan. 9

Asukasluku muuttuu…. 2019? Väestönkehityksen trendi on ollut mollivoittoinen. 10

Ikäluokkien muutos historiassa – kpl ja %: ia • • Ikääntyminen näkyy toteumassa 2009 -2018 sekä ennusteessa. Selvä 41 -62 -vuotiaiden määrän lasku ja eläkeläisten määrän kasvu 2009 -2018. Ennuste näyttää trendin voimistuvan. 11

Yli 75 -vuotiaiden määrän muutos indeksoinnilla tarkasteltuna Iitti ikääntyy 137. nopeimmin suhteessa muihin kuntiin ajanjaksolla 2018. . . 2031 12

Väestönmuutos • Asukasluvun vuodesta 2008 jatkunut positiivinen trendi on kääntynyt negatiiviseksi 2013. • Luonnollinen väestönkehitys on ollut jokaisena tarkasteluvuonna negatiivinen. 13

Mistä väestönmuutos koostuu? ? • Tarkastelujakson a suurin väestönlasku on tullut luonnollisen väestönlisäyksen kautta. • Maahanmuutto on hiukan jarruttanut väestönlaskua. • Poismuutto on ollut tulomuuttoa suurempaa. 14

Sisäinen muuttoliike • Kunnan sisäinen muuttoliike on noin 500 iittiläistä vuodessa – sisäinen muuttoliike on pysynyt ollut laskussa. • Mitä merkitsee? 15

Tuloslaskelma: Järjestettävät palvelut

Muutos – koko maa - 2004 2018 17

Iitti - tuloslaskelma • Toimintatuotoissa ja – kuluissa on varsinaiset kunnan järjestämät palvelut. • Verotulot perustuvat kunnan verotusoikeuteen. • Valtionosuudet – ei korvamerkittyjä, eivät ylitä palvelun tuottamisesta aiheutuvia menoja. • Vuosikate on säännöllisten tulojen ja menojen jälkeinen välisumma, olisi oltava > poistot ja mieluimmin > nettoinvestoinnit + lainan lyhennys. • • Mikä on oikea poistojen taso? ”Kurjuutta” mitataan nykyisin alijäämällä, alijäämään eivät suoraan vaikuta investoinnit; alijäämää ei voi korjata kassavaroilla. 18

Tuloslaskelmasta toimintakate • Toimintakate on negatiivinen luku, joka on toimintatulojen ja toimintamenojen erotus. • Toimintakatteeseen sisältyvät kunnan varsinaisen palvelutuotannon tulot ja menot. • Mitä suurempi toimintakate on, sitä enemmän kunnan on saatava toimintaa rahoittavia tuloja verorahoituksesta ja valtionosuuksista (ja rahoitustuloista jne). 19

Kunnan tulovero • Kunnalla on verotusoikeus (rajaamaton). Tuloveron määrä perustuu kuntalaisten tulotasoon, tuloverosta tehtäviin vähennyksiin (efektiivinen vero) ja veroprosenttiin. • Kunnan tulovero on silti enemmän suhteellinen kuin progressiivinen. • 1, 15 meuroa veroprosenttiyksiköllä. 20

Kunnan tulovero • Kunnalla on verotusoikeus (rajaamaton). Tuloveron määrä perustuu kuntalaisten tulotasoon, tuloverosta tehtäviin vähennyksiin (efektiivinen vero) ja veroprosenttiin. • Kunnan tulovero on silti enemmän suhteellinen kuin progressiivinen. 21

Kunnan tulovero – verotettava tulo Iitin verotettava tulo asukasta kohden on alle maan keskiarvon. 22

Ikäryhmäkohtainen verotulo 23

Kunnan kiinteistöverot • • Kunta perii verotuloa myös sen alueella olevista kiinteistöistä. Pääasiallinen kiinteistövero peritään maapohjasta jne, Vakituisista asunnoista ja Muista asuinrakennuksista (vapaa -ajan asunnot)On myös voimalaitosvero ja rakentamattomien tonttien vero. Vapaa-ajanasuntojen vero ei saa olla kuinka suuri hyvänsä (rajataan suhteessa vakituiseen asumiseen). Toisin kunnan tuloveroprosentti, kiinteistövero ei ole alarajaltaan rajaamaton. Kiinteistöveroprosenttien taso on noussut hyvin paljon enemmän kuin tuloveroprosentti. Iitin prosentit • • • Yleinen 1, 00 % Vakit. as. rak. 0, 50 % Muu as. rak. 1, 10 % 24

Osuus yhteisöveron tuotosta • • • Kunnat saavat valtiolta oman osuutensa yritysten tuottaman yhteisöveron tuotosta. Tämä kuntien ja valtion välinen jako-osuus sovitaan (vuosittain) Kuntien keskinäinen osuus yhteisöverosta perustuu kunnassa olevien yritysten ja yritysten työpaikkojen määrän ja yritysten verotettavan tulon perusteella. Kaikkea yhteisöverotuloa EI jaeta sille kunnalle, jonka alueella on yrityksen kotipaikka tai pääkonttori. Yhteisöveron määrä tulee alenemaan mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Aika-ajoin keskustellaan yhteisöveron poistamisesta suhdannemuutosten perusteella – toisaalta tämä poistaisi osan kunnan motivaatiosta koettaa houkutella alueella elinvoimaa kasvattavaa yritystoimintaa. 25

Valtionosuuden määrä • Esitys kuvaa valtionosuuden määrää veroprosenttiyksiköiksi muutettuna – mitä suurempi luku, sitä riippuvaisempi kunta on valtionosuudesta. 26

Verovara • Verovara kertoo kuinka kaukana kunnan veroprosentit (tulo-, kiinteistö- ja yhteisö) on koko maan maksimiprosenteista. • Laskettu ensin veroerät yhteen euroina ja sen jälkeen summa on muutettu veroprosentiksi • Iitin veroprosentit eivät vielä hätyyttele maksimia – jos kuntaan halutaan muuttoa naapurikunnista, kilpailukykyisen veroprosentin voisi olettaa tukevan muuttohalukkuutta. 27

Verovara – maksimit ja minimit 28

Rahoituslaskelma • • Vuosikate on säännöllisten tulojen ja menojen jälkeinen välisumma, olisi oltava > (suurempi kuin) poistot. Samoin vuosikatteen tulisi olla suurempi kuin nettoinvestoinnit. Muuten kunta velkaantuu tai myy omaisuuttaan. Lainan lyhentäminen ei ole kunnassa menoa ja lainanottaminen ei ole tuloa (vrt. valtio ja yritykset ja mennyt aika). Laina siirtyy lyhennyksinä myöhemmin kunnan keräämäksi verotuloksi. Koska velkaantuminen on perusteltua? sukupolvien välinen yhteys ja kuntaan muuttavat Kassavarojen purkaminen ei muuta tuloslaskelman ali/ylijäämää, kassavarat on etukäteistä veronkantoa. Oikea taso? 29

Investoidaanko?

Investoinnit Iitissä • Iitin investointitaso on laskenut tarkastelujakson lopulla. Viimeisinä vuosina Iitissä on investoitu noin neljännes koko maan keskimääräiseen tasoon verrattuna. • Ovatko investoinnit kohdistuneet käyttöomaisuuden kasvuun? • Poistojen määrä käyttöomaisuudesta on ollut koko maan keskiarvoa korkeampi (%: ia). • Mitä investointeja on tehty? • Investointien vaikutus käyttökustannuksiin? • Missä isoimmat paineet uusissa investoinneissa? • Omaan vai rahoittajan taseeseen? 31

Vuosikatteen riittävyys poistoihin ja nettoinvestointeihin, poistojen suhde nettoinvestointeihin 32

Vuosikatteen riittävyys poistoihin ja nettoinvestointeihin, poistojen suhde nettoinvestointeihin 33

Vuosikatteen riittävyys poistoihin ja nettoinvestointeihin, poistojen suhde nettoinvestointeihin 34

Maan ja vesialueiden myyntitulot 2015 -2017 • Maanmyyntitulot eivät juuri helpota Iitin taloutta… 35

36

Taseen tarkastelu Kaikki tapahtunut näkyy taseessa Tase muuttuu tuloslaskelmasta selviävillä tuloilla ja menoilla (kumuloituu taseen ali/ylijäämään) ja rahoituslaskelmasta selviävillä investoinneilla. Tarkastelussa edetään peruskunnan taseesta konsernitaseeseen. 37

Kunnan ja konsernin lainakanta • Kunnan euromääräinen lainamäärä ja eur/as on kasvanut vuoteen 2013. Lainamäärä on kasvanut noin 50 %: ia 2009 -2018. • Kunnan lainakanta (eur/as ja vero-%) oli kuitenkin 2018 alle puolet verrokkien ja koko maan keskiarvosta. 38

Korkoriski +1% 39

Kunnan ja konsernin lainakanta • • Konsernin lainakanta on euromääräisesti kasvanut maltillisesti 2009 -2018 (12 %). Myös konsernin lainakanta (eur/as, vero-%) on 2018 ollut selvästi koko maata ja verrokkeja pienempi. 40

Kunnan rahavarat • • • Kunnan rahavarat ovat kasvaneet vuodesta 2014. Konsernin rahoitusvarallisuus on kasvanut viimeisinä vuosina. Kunnan rahavarat ovat verrokkeja suuremmat ja lähes koko maan keskiarvon tasolla. Konsernin rahoitusvarallisuus on alle verrokkien ja koko maan keskiarvon. 41

Kunnan sijoitukset ja takaukset • Sijoitusten riski? • Likimain keskimääräiset takaukset (eur/as), josta vain kymmenesosa konsernin ulkopuolisille. 42

Katso taseesta staattinen luku ja kehitys – lainakanta • • • Koska kunta on liian velkainen? Entä vähävelkainen? Korkoriski on otettava huomioon. Johdannaiset, koska hyvä, koska toimialaan sopimatonta. Konsernin lainakanta vs peruskunnan lainakanta. Lainakanta eur/as – paljonko lainaa on jokaista kuntalaista kohden. Lainakanta veroprosenttiyksikköä – kuvaa, kuinka paljon veroprosenttia olisi nostettava (vuodeksi), jos kunta haluaa maksaa lainan yhdellä kertaa pois. 43

Katso taseesta staattinen luku ja kehitys – lainakanta • • • Koska kunta on liian velkainen? Entä vähävelkainen? Korkoriski on otettava huomioon. Johdannaiset, koska hyvä, koska toimialaan sopimatonta. Konsernin lainakanta vs peruskunnan lainakanta. Lainakanta eur/as – paljonko lainaa on jokaista kuntalaista kohden. Lainakanta veroprosenttiyksikköä – kuvaa, kuinka paljon veroprosenttia olisi nostettava (vuodeksi), jos kunta haluaa maksaa lainan yhdellä kertaa pois. 44

Katso taseesta staattinen luku ja kehitys – lainakanta • • • Koska kunta on liian velkainen? Entä vähävelkainen? Korkoriski on otettava huomioon Johdannaiset, koska hyvä, koska toimialaan sopimatonta Konsernin lainakanta vs peruskunnan lainakanta Lainakanta eur/as – paljonko lainaa on jokaista kuntalaista kohden. Lainakanta veroprosenttiyksikköä – kuvaa, kuinka paljon veroprosenttia olisi nostettava (vuodeksi), jos kunta haluaa maksaa lainan yhdellä kertaa pois). 45

Katso taseesta staattinen luku ja kehitys – lainakanta • • • Koska kunta on liian velkainen? Entä vähävelkainen? Korkoriski on otettava huomioon Johdannaiset, koska hyvä, koska toimialaan sopimatonta Konsernin lainakanta vs peruskunnan lainakanta Lainakanta eur/as – paljonko lainaa on jokaista kuntalaista kohden. Lainakanta veroprosenttiyksikköä – kuvaa, kuinka paljon veroprosenttia olisi nostettava (vuodeksi), jos kunta haluaa maksaa lainan yhdellä kertaa pois). 46

Katso taseesta staattinen luku ja kehitys – rahavarat • Maksuvalmius – ei entisenlaista merkitystä – kunta saa AINA lainaa. • Sopiva kassan koko, nollakassaperiaate – osa kunnista käyttää pankkeja kassanaan – aiemmin tavoiteltiin 30 vrk maksuvalmiutta. Ei enää varsinaista suositusta, 15 -20 vrk voi helpottaa elämää. • Kuntatodistukset – lyhytaikainen rahoitusarvopaperi, kunnat rahoittavat tällä menetelmällä toimintaansa, korko jopa <0. 47

Katso taseesta staattinen luku ja kehitys – rahavarat • Maksuvalmius – ei entisenlaista merkitystä – kunta saa AINA lainaa. • Sopiva kassan koko, nollakassaperiaate – osa kunnista käyttää pankkeja kassanaan – aiemmin tavoiteltiin 30 vrk maksuvalmiutta. Ei enää varsinaista suositusta, 15 -20 vrk voi helpottaa elämää. • Kuntatodistukset – lyhytaikainen rahoitusarvopaperi, kunnat rahoittavat tällä menetelmällä toimintaansa, korko jopa <0. 48

Katso taseesta staattinen luku ja kehitys – ali/ylijäämä • Tuloslaskelman alijäämä osoittaa, että säännöllisellä rahoituksella – vuosikatteella – ei ole pystytty kattamaan poistoja (pääsääntö). • Taseen ali- tai ylijäämä osoittaa tuloslaskelman vuotuiset yhteenlasketut ali- ja ylijäämät. • Ylijäämä EI OLE sama asia kuin kassassa olevat rahat. 49

Katso taseesta staattinen luku ja kehitys – ali/ylijäämä • Tuloslaskelman alijäämä osoittaa, että säännöllisellä rahoituksella – vuosikatteella – ei ole pystytty kattamaan poistoja (pääsääntö). • Taseen ali- tai ylijäämä osoittaa tuloslaskelman vuotuiset yhteenlasketut ali- ja ylijäämät. • Ylijäämä EI OLE sama asia kuin kassassa olevat rahat. 50

Katso taseesta staattinen luku ja kehitys - käyttöomaisuus • • • Käyttöomaisuuteen kirjataan kaikenlainen kunnan omaisuus – kiinteä ja irtain. Käyttöomaisuuden arvo EI ole välttämättä eikä todennäköisestikään sama kuin omaisuuden reaaliarvo (metsäomistus, sähköyhtiöiden omistus jne. ), mutta summa osoittaa hyvin omistuksen suuruusluokan. Kaskisten käyttöomaisuus sisältää suuren satamainvestoinnin – tämä on päinvastainen tilanne esimerkiksi metsäomistuksille – sataman markkina Kaskisissa ei ole välttämättä kovin suuri. 51

Muuta taseesta Taseen riskit: • Antolainasaamiset – kunta saa vieläkin antaa antolainaa hyvin rajatusti lähipiirissä oleville organisaatioille. Antolainasaamisia on käytetty instrumentteina omaisuuden ”järjestelyissä”. Ei enää suositeltu tapa toimia. • Takaukset – kunta saa vieläkin antaa takauksia hyvin rajatusti lähipiirissä oleville organisaatioille. Takaukset olivat kaataa Karkkilan ja kaatoivat Juankosken. Ei enää suositeltu tapa toimia. • • Sijoitukset – kuntien sijoitukset ovat yleensä kuntayhtymä tms. sijoituksia. • • Suojaukset • Kikat – selviävät taseesta tai sen liitetiedoista Valuuttaluotot – kunnat eivät ota enää entiseen tapaan valuuttaluottoa. Valuuttaluottoa on enää hyvin harvan kunnan taseessa (10 -15 kuntaa). Leasing-sopimukset – käyttö erityisesti omistusjärjestelyissä – kunta ei velkaannu, vaikka asiallisesti ottaen laina on järjestelty leasing-velaksi josta maksetaan myös korko. 52

Toiminnallista mittausta 53

Mitä palveluita tarkastellaan? • • • • • Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusvalvonta Ympäristön huolto Liikenneväylät Puistot ja yleiset alueet Palo- ja pelastustoiminta Lomituspalvelut Tila- ja vuokrauspalvelut Tukipalvelut Elinkeinoelämän edistäminen Vesihuolto Jätehuolto Joukkoliikenne Energiahuolto Satamatoiminta Maa- ja metsätilat Muu toiminta • • • • Lasten päivähoito Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö Taiteen perusopetus Muu opetustoiminta Kirjastotoiminta Liikunta ja ulkoilu Nuorisotoiminta Museo- ja näyttelytoiminta Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta Musiikkitoiminta Muu kulttuuritoiminta • • • • • Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Lastensuojelun avohuoltopalvelut Muut lasten ja perheiden avopalvelut Ikääntyneiden laitoshoito Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut Muut ikääntyneiden palvelut Vammaisten laitoshoito Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut Muut vammaisten palvelut Kotihoito Työllistymistä tukevat palvelut Päihdehuollon erityispalvelut Perusterveydenhuollon avohoito Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Muu sosiaali- ja terveystoiminta 54

Nettomenon yksikköhinta Viiteryhmä: asl +-30 % ja kuntatyyppi 55

Nettomenon yksikköhinta Viiteryhmä: asl +-30 % ja kuntatyyppi 56

Nettomenon yksikköhinta Viiteryhmä: asl +-30 % ja kuntatyyppi 57

Varhaiskasvatus 58

Esiopetus 59

Perusopetus 60

Perusopetus 61

Perusopetus 62

Lukio 63

Nettomenon yksikköhinta Viiteryhmä: asl +-30 % ja kuntatyyppi 64

Nettomenon yksikköhinta 65

Nettomenon yksikköhinta Viiteryhmä: asl +-30 % ja kuntatyyppi 66

Koko perusturva suhteutettuna tarpeeseen (THL 2017) Iitin koko sote on käyttänyt tarpeeseen nähden enemmän rahaa, … 67

Terveyden- ja vanhustenhuolto suhteutettuna tarpeeseen (THL 2017) …pelkästään terveydenhuoltoa ja ikääntyneiden palveluitakin tarkastellen Iitti on käyttänyt tarpeeseen nähden enemmän euroja. 68

Nettomenon yksikköhinta 69

Ikääntyneiden palvelurakenne – kevyempi – rahan käyttö verrokkia pienempää Viiteryhmä: asl +-30 % ja kuntatyyppi 70

Nettomenon yksikköhinta 71

Nettomenon yksikköhinta 72

Mittaamista, kunnan asemointia 73

Terve talous? • Vuosikate on viime vuosina riittänyt rahoittamaan investoinnit viime vuosina melko hyvin. • Vuosikate ei ole riittänyt kattamaan poistoja viime vuosina. • Tarkastelujaksolla vuosikate on riittänyt hyvin lainanhoitoon. 78

Kumulatiiviset … ja taseen velat • • • Investoinnit ovat suuremmat kuin poistot Nettoinvestoinnit ovat suuremmat kuin vuosikate Poistot ovat suuremmat kuin vuosikate Taseen ylijäämä on pienentynyt Nettolainakanta on kasvanut vuoteen 2014, minkä jälkeen laskenut 79

Kuntalaisen hinnasta muuttoliikkeen hintaan

Kuntalaisen hinta • Kuviossa kunnan tulot on kohdistettu jokaiselle ikäluokalle. • Verotulot verottajan ikäryhmittäisen tuloverotilaston perusteella • Valtionosuusjärjestelmä laskennallisilla perushinnoilla 81

Verot: kuka maksaa? 12% 10% 2. 0 8% 1. 5 6% 1. 0 4% n - at o 90 m Tu nt e 89 - 84 85 - 79 - 80 74 - 75 69 70 - 64 65 - 59 60 - 54 - 55 49 - 50 44 45 - 39 40 - 34 - 35 - 30 25 - 18 29 0% 24 0. 0 17 2% 4 0. 5 - Ikäluokista tuloveroa eniten maksaa 50 -54 ja 60 -64 vuotiaat. 2. 5 15 • Tuloissa (eur/as) merkittävä lasku jo ennen eläkeikää. 14% - 1 • Eniten tuloveroa (eur/as) maksavat 45 -49 vuotiaat. 3. 0 0 • Maksetut tuloverot ikäluokittain Tuloverot miljoonaa euroa Osuus maksetuista tuloveroista 82

Kuntalaisen hinta 83

Kuntalaisen hinta • Ikäluokkien tulot ja menot yhdistämällä voidaan tarkastella kunnan kannalta ikäryhmäkohtaista taloudellista kannattavuutta 84

Kuntalaisen hinta • Kun yhden ikäluokan tilannetta viedään kumulatiivisesti eteenpäin, saadaan tilanne, missä on yhdistetty ihmisen elinaikanaan kunnalle aiheuttamat menot ja tulot. • Tarkastelu on suoritettu yhden vuoden poikkileikkausaineistolla. 85

Eri ikäisten henkilömäärät 86

Eri ikäisten yhteenlasketut tulot 87

Eri ikäisten yhteenlasketut menot 88

Eri ikäisten yhteenlasketut nettomenot 89

Eri ikäisten yhteenlasketut nettomenot 90

Eri ikäisten yhteenlasketut nettomenot 91

Eri ikäisten yhteenlasketut nettomenot 92

Tulo vai meno-ongelma? • Iitin menot ovat keskiarvoa suuremmat; yli 65 – vuotiaiden, alakoululaisten ja alle 6 -vuotiaiden keskiarvoa pienemmät, muiden suuremmat. • Myös Iitin tulot ovat keskiarvoa suuremmat, mutta kuitenkin mediaanin alapuolella. Työikäisten tulot jäävät keskitason alapuolelle Meno-ongelma 93

Muuttoliike • • Tarkastelujaksolla 2009– 2018 Iittiin on muuttanut 2 964 asukasta. • • Muuttoliikkeen osuus väestöstä tarkastelujaksolla on 5 953 asukasta eli 88 % Iitin asukasluvusta. Lähtömuutto on ollut hiukan suurempaa: 2 989 asukasta (netto -25 asukasta). Vuosittain 275 -320 asukasta eli 4, 1 -4, 6 % asukasluvusta. Kuka on paljasjalkainen iittiläinen…? 94

Paljasjalkaisuus • Iitissä syntyneiden ja kunnassa vielä asuvien määrä on laskenut tasaisesti. Paljasjalkalaisten kuntalaisten osuus Iitissä on verrokkia korkeampi ja koko maata pienempi. • • Paljasjalkaisia Iittiläisiä on kuntaan muuttaneita vähemmän. Muualla syntyneiden ja kunnassa asuvien määrä on laskenut myös tasaisesti. 95

Muuttoliike • Eniten nettomuuttovoittoa Iitti on saanut tarkastelujaksolla Orimattilasta, Vantaalta ja Hollolasta. • Eniten nettomuutossa Iitti häviää Tampereelle, Lahdelle ja Lappeenrannalle. • Millainen tilanne on työssäkäyntialueella? 96

Muuttoliike • Viime vuosina Iitti on hävinnyt nettomuutossa eniten Lahdelle, Tampereelle ja Lappeenrannalle. • Eniten nettomuuttovoittoa Iitti on saanut Vantaalta, Hollolasta ja Helsingistä. • Millainen tilanne on työssäkäyntialueella? 97

Muuttoliike – 2009 2018 ja 2016 2018 • • Opiskelijat muuttavat pois Iitistä. Lapsiperheitä ja työikäisiä muuttaa Iittiin. 98

Muuttoliikkeen hinta • • • Kun tarkastellaan muuttoliikkeen hyötyä, on otettava muutakin huomioon kuin tulot. • • Eri-ikäiset tuovat eri tavalla tuloja, samoin menoja. Näin tarkastellen päädytään väkisinkin vinoon tulkintaan. On otettava huomioon myös muuttajan mukanaan tuomat menot – varsinkin, kun menot on katettava heti, tulot tulevat jopa viiveellä. Oletuksena on, että muuttoliikkeen tulo- ja meno noudattaa jo olemassa olevia tasoja. 99

Muuttoliikkeen hinta – muuttajien tulot ja menot kunnalle ikärakenteen mukaisesti (kuntalaisen hinnasta) 100

Tarveperusteinen tarkastelu 101

Tarveperusteinen tarkastelu 102

Tarveperusteinen tarkastelu 103

Kuinka asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa? • • Asukasluvun muutos vaikuttaa suoraan kunnan verotuloihin ja valtionosuuteen. Kuntaan muuttajankin statuksella on väliä – työttömäksi kuntaan muuttava maksaa kunnalle noin 1. 000 eur/vuosi. Lasten määrän aleneminen pitäisi vaikuttaa palveluverkkoon. Ikääntyneiden määrän kasvu tuo jatkossa kuntaan tuloja. 104

Kunta pitää talouden tasapainossa 105

Talouden tasapaino(t) • • Tuloslaskelman (kirjanpidollinen) tasapaino • • • Asetelmia – vuosikate > poistot, vuosikate > 0, vuosikate > nettoinvestoinnit Koska tuloslaskelma on tasapainossa ja koska se on oikeasti tasapainossa …? Rahoituslaskelman tasapaino – rahoituksellinen tasapaino Taseen alijäämä Todellinen tasapaino- koska kunta ei velkaannu Velkaantumisen problematiikka – millainen kunta voi (ja ehkä pitääkin) velkaantua? 106

Ongelmana on ollut … • Voimakkaan kasvun aika katkesi 2009 - tähän päivään saakka on jaettu yleisestä taloustilanteesta johtuvaa niukkuutta • • Verorahoituksen kasvu on hiipunut ja hiipuu edelleen • Ikääntymisestä johtuen soteen liittyvien palveluiden tarve kasvaa erityisesti kehyskunnissa ja palveluntarpeen suhteellinen osuus taantuvissa, jo ikääntyneissä kunnissa. verotettava tulo kunnissa valtionosuus kunnille Kunnat ovat sopeuttaneet ja sopeuttavat edelleen, palvelukustannukset ovat kasvaneet erityisesti soteen liittyvissä palveluissa. 107

Veroprosentit 2009 2019 Veroprosenteilla on sopeutettu! 108

Kiinteistöveroprosentit 2005 2018 • Veroprosenteilla on sopeutettu! 109

Kiinteistöveroprosentit 2005 2018 • Veroprosenteilla on sopeutettu! 110

Kiinteistöveroprosentit 2005 2018 • Veroprosenteilla on sopeutettu! 111

Kuntataloudessa on tasapainovaatimus • • • …jonka toteutumattomuus on ainoa mahdollisuus loukata kunnallista itsehallintoa kunnan arviointimenettely. Ei nykytilassa (eikä todellisuudessa menneessäkään) suurta kuntarakenteellista merkitystä. Ennaltaehkäisevä merkitys suurempi. 112

Talousarvio (TA) & tilinpäätös (TP) • Talousarvio ja suunnitelma • • • Veroprosentit Valmistelu – ajankohta ja prosessi Valmisteluvastuu Sitovuus Juokseva budjetointi Talouden tasapaino - kattamisvelvoite • Tilinpäätös • • Talousarvion toteutuminen Valmisteluajankohta Tilintarkastus, vastuuvapaudet Tilastointi Konserni Ulkoinen - sisäinen Veroprosentit • Valtuuston on kuntalain mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista. • Kuntalain mukaan talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. • Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §: n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. • Tuloveroprosentti ilmoitetaan jatkossa prosenttiyksikön sadasosan tarkkuudella (2021? ). 113

Miksi päätöksenteko on niin vaikeaa ? ? • Haasteena jakautunut päätöksentekojärjestelmä ja lukuisten intressiryhmien paineet – painostuksen monet muodot Maanomistajat Media Elinkeinoelämä Kansanliikkeet Yhdistykset, ym. yhteisöt Luottamushenkilöpäätöksenteko Sukulais- suhteet Periaate- vastustajat Viranhaltija-päätöksenteko Valtionhallinto Politikointi Kuntalaiset / kyläläiset Media Henkilöstö / ammattiyhdistykset …sekä luottamushenkilöinä että omaa etuaan ajavina. 114

Oma sopeuttaminen – ennen kriisiä tai kriisin seurauksena… • Kunnan talouden tila on johtajuuskysymys - kuka haluaa poliittiseksi päättäjäksi, kuka haluaa johtavaksi viranhaltijaksi – kunnanjohtajaksi. • Ei lakiin perustuvia pakkoja, mutta joku oivaltaa usein myös moraalisen pakon. • • • Onko suurin muutosta vastustava jarruttaja lopultakaan itsehallinnon puolella vai se, joka ei toimi vastuuttomasti. • Taantuvan kunnan tasapainottaminen on kuin yhden taantuvan kylän tasapainottamista – on pyrittävä tarpeettomia osia poistamalla varmistamaan kokonaisuuden säilyminen; sama toki kasvavissa kunnissa; kasvavissa on vaikeaa löytää sitä oikeasti turhaa ja kokonaisuuden ohjelmoiminen on vaikeampaa. Järkevän näköisen yksikön lopettaminen voi olla kokonaisuuden kannalta tärkeämpää kuin mikä näyttäisi olevan lakkautettavan yksikön kannalta haitallista. • Hankala, mutta strateginen päätös on hyvä tehdä ja panna täytäntöön nopeasti. Velkaantuminen – vaikka velkaantuminen saataisiin kuriin, tulevat rahoituskulut kasvamaan. Tasapainottaminen on erilaista johtuen kunnan asemasta – kasvavan kunnan sopeuttaminen on usein vaikeampaa kuin taantuvan kunnan. 115

Talouden tasapaino: Kuntalaki 110 § • Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. • Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). • Alijäämän kattamisvelvollisuus tarkoittaa sitä, että kunnan on tehtävä aitoa tulosta (tuloslaskelman tulot ovat riittävän paljon suuremmat kuin menot). Myös kertaluontoinen kauppa, jossa myyntihinta ylittää tasearvon riittävän paljon voi poistaa taseen alijäämän. Tämä ei kuitenkaan ole useinkaan riittävä rakenteellinen muutos. Sekä talousarviossa, mutta myös suunnitelmassa kannattaa katsoa (laskea) toimintakatteen kasvukerrointa, jos kerroin on hyvin pieni, eikä sopeutuskeinoja ole kirjoitettu näkyville, saattaa tasapaino perustua kirjoituspöytätyöhön tai poliittiseen toivotaan –tarkoituksenmukaisuuteen. Muita keinoja ”kirjoittaa” tasapaino ovat esimerkiksi tontinmyyntitulot tai epärealistinen verotulon nousu ilman veronkorotusta. 116

Kunnan arviointimenettely, uusi kuntalaki 118§ Arviointimenettely käynnistyy, jos • • Kunta ei ole kattanut alijäämää (peruskunnan taseessa) säädetyssä määräajassa (huom. siirtymäsäännökset) tai Kriisikuntakriteerien perusteella (huom. konsernitiedot v. 2017 lukien): • Asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa tai • Kaikki seuraavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet säädetyt raja-arvot: • • • Kuntakonsernin vuosikate negatiivinen • Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen vähintään 50 prosenttia Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1, 0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuntien keskimääräinen Asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla 117

VM kriteerit Arviointimenettely voidaan käynnistää, • jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 §: n 3 momentissa säädetyssä määräajassa. • Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa, tai rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1. kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia; 2. kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2, 0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; 3. asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla; 4. konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0, 8. Pykälän 3 momentissa tarkoitettujen tunnuslukujen raja-arvot lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen ylläpitämiin konsernitilinpäätösten tietoihin ja kunnan vahvistamaan tuloveroprosenttiin perustuen. Edellä 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vuosikate lasketaan ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 §: n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta. Lisäksi 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettu konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate lasketaan kaavalla, jossa konsernituloslaskelman vuosikatteeseen lisätään korkokulut ja jossa saatu summa jaetaan korkokulujen ja laskennallisten lainanlyhennysten summalla. Laskennalliset lainanlyhennykset saadaan jakamalla konsernitaseen lainamäärä kahdeksalla. 118

Painelaskelmat 119

Painelaskelman perusteet Painelaskelma: • Käsitteellisesti painelaskelma perustuu trendiin ja siihen, että paine saadaan ulos esimerkiksi kasvavana alijäämänä tai veroprosenttina olettaen, että mikään käyttäytymisessä ei muutu. Valtion käyttämä kestävyysvaje on puhdas painelaskelma. • VM: n jne kanssa on kehitetty sopeutettu trendi, missä otetaan huomioon mennyt kehitys ja tiedossa olevat asiat – tässä tapauksessa verorahoituksen muutos ja oletukset palkankorotuksesta. . • Trendi- tai painelaskelma ei ole ennuste. Tausta-aineistot: • Kunnan tilinpäätös/tilinpäätösennuste 2019 • uusin talousarvio (toimintakate laskettu trendillä) • Kuntaliiton veroennustekehikko vuosille 2020– 2023, tästä eteenpäin omalla trendiin perustuvalla mallilla • Valtionosuuspäätökset ja kuntaliiton arvio valtionosuuksista 20202021, tästä eteenpäin omalla mallilla. • Kuntien tilinpäätökset, talous ja toimintatilasto 1997– 2018 (Tilastokeskus) • Tilastokeskuksen väestöennuste Valtionosuusjärjestelmä 2015 (VM, OKM) vaatii siis mallinnuksen, missä on otettava huomioon väestömuutos – jokaiselle ikäryhmälle tulee oma valtionosuus, voidaan olettaa, että olosuhdetekijät pysyvät nykyisellään (kielisyys, saaristolaisuus jne) Laskenta: • Kaikissa tulevaisuuteen menevissä arvioissa huomioitu inflaatio-oletus (1, 5%) ja toisaalta trendiin perustuvat kertoimet on siten deflatoitu ennen kertoimen määrittämistä. • Toimintakatteen ja verotettavan tulon kehitys lasketaan eur/asukas ja siihen kohdennetun muutoskertoimen perusteella. EI siis suoraan euroihin kohdistaen. Ikääntyminen – kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75 -vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa. • Korkokulut ja –tuotot 2019 toteuman mukaan saadaan laskennalliset korkoprosentit tuleville vuosille • Laskennan taustalla pyörivät lainakanta ja investoinnit. Lainakannan ja rahoitusmenojen ja tulojen korkotaso on vuoden 2019 korkotaso, ei ole arvioitu korkoherkkyyttä (mikä tekee tilanteen usein kunnalle optimistisemmaksi) • Muut rahoituserät kunnan arvion perusteella • Poistot 2019 toteuman mukaan saadaan laskennallinen poistoprosentti tuleville vuosille – laskettava käyttöomaisuuden suhdetta kulloisiinkin poistoprosentteihin. • Investoinnit kunnan oman arvion perusteella 2024 vuoteen ja tästä eteenpäin historiaan perustuvalla kertoimella (eur/as). 120

Menojen ja tulojen kasvut • • Yllä olevan taulukon luvut on laskettu tuhansista euroista. • • Iitissä ei ole onnistuttu hidastamaan toimintakatteen kasvua aivan verrokkien ja koko maan tahtiin. Tulopohjan kasvu vaikuttaa hidastuneen viimeisinä tarkasteluvuosina – jopa verrokkia ja koko maata enemmän. Valtionosuus on ollut laskussa koko tarkastelujakson yleisen trendin mukaisesti. Yhteisöveron kasvu on ollut verrokkeja ja koko maata parempaa. Jos toimintakatteen kasvua halutaan tarkastella euroa/asukas, päädytään seuraaviin lukuihin: 121

Verorahoituksen muutos Toimintakatteen kasvun muutos. Verorahoituksen todellinen kasvu hiipuu pakkosopeutus Tulojen ja menojen muutos 122

Mikä kokonaisuus on kasvanut? • 2008– 2017 92, 0 %: ia toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta. • Soten osuus kasvusta on verrokkia selvästi korkeampi. 123

Verorahoituksen kehitys 124

Lyhyt elinvoimatarkastelu 125

126

127

128

129

130

131

Johtopäätökset 132

Sopeutuskeinot Ohjausryhmän hyväksymät sopeutuskeinot 15. 5. 2020

Sopeutuksen euromääräinen tavoite • • • Ohjausryhmä linjasi, että sopeutustarve ja –tavoite non-sote –palveluiden osalta on vuositasolla vähintään noin 1, 75 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 tilinpäätöksessä Iitin kunnan toimintakulut ovat olleet n. 44, 5 miljoonaa euroa. Sopeutustavoite oli siis n. 4 prosenttia koko kunnan toimintakuluihin verrattuna. Kun sopeutustavoite kohdennetaan niihin palveluihin, joihin sopeutustoimia kohdennettiin, oli se niistä peräti 8, 9 prosenttia. Ohjausryhmä ohjasi työskentelyä kokouksissaan. Sopeutustoimet pyrittiin kohdentamaan mahdollisimman laajasti kaikkiin palveluihin ja myös päätöksentekojärjestelmään ja –kustannuksiin. Lähtökohtaisesti mitään sopeutuskeinoja ei rajattu pois. Sopeutustoimien kohteena olivat talous- ja hallinto-, sivistys- ja tekniset palvelut. Tässä sopeutustyössä ei palveluiden organisoinnista johtuen tarkasteltu sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden järjestämisvastuu on Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymällä. Iitin kunnan talous- ja toiminta-analyysi sekä johtoryhmän ja keskeisten viranhaltijoiden haastatteluissa saadut tiedot muodostivat keskeisen tietoperustan. Sopeutusprosessin kuluessa valmistui vuoden 2019 tilinpäätös, jossa vuosikate painui n. - 1, 375 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos – 3, 064 miljoonaan euroon (tilikauden alijäämä – 2, 994 miljoonaa euroa). Iitin kunnan vuoden 2019 tilinpäätös ei vähennä sopeutustoimien tarpeellisuutta – vaan lisää niiden tarvetta. 134

Keinot ja toimenpiteet - hallinto- ja talouspalvelut • Ohjausryhmä on ”korittanut” keinoja värikoodeilla. 135

Keinot ja toimenpiteet - hallinto- ja talouspalvelut 136

Keinot ja toimenpiteet - hallinto- ja talouspalvelut 137

Keinot ja toimenpiteet - hallinto- ja talouspalvelut 138

Keinot ja toimenpiteet - sivistyspalvelut 139

Keinot ja toimenpiteet - sivistyspalvelut 140

Keinot ja toimenpiteet - sivistyspalvelut 141

Keinot ja toimenpiteet - sivistyspalvelut 142

Keinot ja toimenpiteet - tekniset palvelut 143

Keinot ja toimenpiteet - tekniset palvelut 144

Keinot ja toimenpiteet - tekniset palvelut 145

Keinot ja toimenpiteet - tekniset palvelut 146

Keinot ja toimenpiteet - tekniset palvelut 147

Keinot ja toimenpiteet - investoinnit ja poistot 148

Keinot ja toimenpiteet - kuntakonserni 149

Sopeutuskeinot yhteensä euroina 150

Koronan tulovaikutus ja todennäköinen kompensaatio 151

Talouden kehitys ilman sopeutusta 152

Mihin riittää? – pelkkä sopeutuspaketti 153

Mihin riittää? – paketti ja toimintakatteen nousun rajaus – toimintakatteen muu kasvu < 1 %/vuosi 154

Talous- ja toiminta-analyysi Perustyökalu, jota sovelletaan joustavasti eri tarpeisiin. Palvelujen ja osaamisen kehä Strategiatyö Tukea kuntalain mukaisen strategian tuottamiseen. Sopeutustoimien tuki Palvelupaketti sopeutuksen suunnitteluun ja läpivientiin. Lisäpalveluja Kehityspotentiaalin mittaus Elinvoiman mittaus Operatiivisen johtamisen tuki Päättäjäkoulutukset Kiinteistöverokartoitus Palvelurakenteen auditointi ja uudistaminen Investointi- ja kannattavuuslaskelmat Kuntajakoselvitys Vapaaehtoiset ja erityiset kuntajakoselvitykset. 155