Kunnan osarahoittaman tymarkkinatuen saajat Helsingiss vuonna 2018 Kaupunginkanslia

Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajat Helsingissä vuonna 2018 Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus ja -tilastot Minna Salorinne

Tilastoesityksessä tarkastellaan kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavien tilannetta Helsingissä vuonna 2018 (tilastoaineistot vuoden 2018 joulukuuhun Kelastosta ja Kelan erillistilaus ammattitiedoista syyskuusta 2018 sekä Kelan Helsingille lähettämä kuntaosuuslista lokakuuhun 2018 saakka. Aiempi julkaisu: Tilannekuva kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajista Helsingissä vuonna 2017. Sisältö 1. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajat Helsingissä vuosina 2015 -2018 äidinkielen mukaan 2. Helsinkiläiset työmarkkinatuen saajat ikäryhmittäin 2018/12 ja osuus saman ikäisestä väestöstä 3. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat ikäryhmittäin Helsingissä 2017– 2018 4. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavien määrän muutos (%) verrattuna vuoden takaiseen ikäryhmittäin Helsingissä 2017 ja 2018 5. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat ammattiryhmän ja äidinkielen mukaan Helsingissä 2018/9 6. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat tarkan ammattiryhmän (4 -numerotaso) mukaan Helsingissä 2018/9 7. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat asuinalueen postinumeron mukaan Helsingissä 2017/9 ja 2018/9 8. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat asuinalueen postinumeron ja ammattiryhmän mukaan Helsingissä 2018/9, postinumeroalueet 009, 007 ja 005 9. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat äidinkielen mukaan Helsingissä 2018/10 10. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat äidinkielen ja iän mukaan Helsingissä 2018, suurimmat kieliryhmät 11. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat äidinkielen ja sukupuolen mukaan Helsingissä 2018 12. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat Helsingissä ja kunnan maksuosuus euroina 2015– 2018 13. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien ja kunnan maksaman osuuden muutos, % v. 2015 -2018 suurissa kaupungeissa ja koko maassa 14. Asiakkuuden toistuvuus / pätkittäisyys; kuinka monta kertaa ollut asiakkaana tammikuusta 2015 ja 2016 lähtien. Tarkasteluajankohta lokakuu 2018 ja 2017 15. Asiakkuusjaksojen suuri määrä, vähintään 4 jaksoa 16. Pitkä tukihistoria; tukea koko tarkasteltavan ajanjakson saaneet eli tukihistoriaa 34 kuukautta Päivitetty 18. 3. 2019

1. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajat Helsingissä vuosina 2015 -2018 äidinkielen mukaan (tuensaajien keskiarvo tammi-joulukuussa) • Tuensaajien määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2018 yhteensä 15 %. • Vuoden 2018 aikana tuensaajien määrä kasvoi 1 % edellisvuoteen verrattuna. • Vuoden 2018 aikana tuensaajia oli keskimäärin 12 350. Miesten osuus on 57 % ja naisten osuus 43 %. • Kotimaan kielisten osuus oli 64 % ja muun kielisten 36 % vuonna 2018. Vuonna 2015 osuuden olivat 62 % ja 38 %. Lähde: Kela, erillistilaus (vuosi = kuukausien keskiarvo) 3

2. Helsinkiläiset työmarkkinatuen saajat ikäryhmittäin 2018/12 (vas. ) ja osuus saman ikäisestä väestöstä (oik. ) • Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien osuus oli vuonna 2018 Helsingin 20 -64 –vuotiaista 2, 9 prosenttia. • Työmarkkinatukea saavien osuudet suhteessa saman ikäiseen helsinkiläisväestöön ovat nuoremmilla 0, 5– 2 %. • Korkeimmillaan tuensaajien osuus ikäryhmästä on 50– 59 vuotiailla, 5 prosentin tuntumassa. Lähde: Kelasto 4

3. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat ikäryhmittäin Helsingissä 2017– 2018 Vuoden 2018 joulukuussa : • Kaikista tuensaajista 8 prosenttia kuului ikäryhmään 20– 29 -vuotiaat. • 22 % tuensaajista kuului ikäryhmään 30– 39 -vuotiaat ja 27 % kuului ikäryhmään 40– 49 - vuotiaat. • Kaikista tuensaajista 43 prosenttia kuului yli 50 vuotiaisiin. • Kolmasosa kuului 50 -59 vuotiaisiin. • Yli 60 -vuotiaita oli tuensaajista 9 prosenttia. Lähde: Kelasto 5

4. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavien määrän muutos (%) verrattuna vuoden takaiseen ikäryhmittäin Helsingissä 2017 (tammi-joulukuu) - 2018 (tammi-joulukuu) • Helsingin 20– 64 -vuotiaan väestön määrä kasvoi prosentilla v. 2017– 2018, myös tuensaajia oli 1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. • Tuensaajien määrät alenivat 2018 tammi-joulukuussa sekä nuorimmissa että vanhimmassa ikäryhmässä. Pudotus vuoden takaiseen oli suurin 20– 29 vuotiailla, 8 %. • Yli 60–vuotiaiden määrä aleni 3 %. • 40– 59 -vuotiaiden ikäryhmissä tuensaajien määrät kasvoivat. Tiivistetysti voi todeta, että kokonaisuudessaan muutos vuoden takaiseen on hyvin pieni, mutta kasvu painottuu yhä voimakkaammin 40– 59 vuotiaisiin. Lähde: Kelasto 6

5. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat ammattiryhmän ja äidinkielen mukaan Helsingissä 2018/9 • • Viidesosalla työttömistä ei ole aiempaa ammattia tai se on tuntematon. Puolet heistä on äidinkielellään muunkielisiä. Toisen viidesosan muodostavat erityisasiantuntijoiden ammattiryhmään kuuluvat. Yleensä tässä ammattiryhmässä koulutustaso on korkea, tosin poikkeuksiakin löytyy. Erityisasiantuntijoissa muunkielisten osuus on 28 prosenttia. Palvelu- ja myyntityöntekijöitä on 16 prosenttia ja heistä muun kielisiä on 39 prosenttia. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä on 11 prosenttia, joista 28 prosenttia on muunkielisiä. Lähde: Kela, erillistilaus • Joka kymmenes työtön kuului muiden työntekijöiden ammattiryhmiin. Ammattiryhmään kuuluvat mm. siivoojat, avustava keittiöhenkilöstö sekä avustava teollisuuden ja rakennusalan henkilöstö. Kolmasosa heistä oli äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielinen. 7

6. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat tarkan ammattiryhmän (4 -numerotaso) mukaan Helsingissä 2018/9 Kuviossa tarkin mahdollinen ammattitaso ja ammatit, joiden edustajia työttömänä vähintään 100. • Myyjät, siivoojat, avustavat keittiötyöntekijät, varastotyöntekijät ja ravintola-ala edustavat nuorille ja maahanmuuttajataustaisille tyypillisiä ammatteja. Osa-aikatyö ja vuokratyö on yleistynyt osassa näitä ammatteja. Aloilla koetaan myös työvoimapulaa ja vaihtuvuus on korkea. Myyjät Yleissihteerit Toimisto- ja laitossiivoojat ym. Avustavat keittiötyöntekijät Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat Lastenhoitotyöntekijät Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat Kuvataiteilijat Muusikot, laulajat ja säveltäjät • • Sihteerien työpaikat ovat trendinomaisesti vähentyneet digitalisaation myötä. Mainonnon ja markkinoinnin erityisasiantuntijat Ryhmä sisältää monen tasoisia tehtäviä myyntipäälliköstä puhelinmyyjään. Rakennusalan avustavat työntekijät Satunnaistöiden tekijät Kiinteistöhuollon työntekijät Kuorma-auton kuljettajat Lähihoitajat Johdon sihteerit ja osastosihteerit Kampaajat ja parturit Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat • • Työttömistä opettajista lähes 60 % on muunkielisiä. Kuvataiteilijat, muusikot ja laulajat edustavat luovia ammattilaisia, joille epäsäännölliset ja pätkittäiset työt ovat yleisiä. Graafiset ja multimediasuunnittelijat Talonrakentajat Myyntiedustajat Toimittajat Tarjoilijat Johtajat Rakennusmaalarit ym. 0 Lähde: Kela, erillistilaus 50 100 150 200 250 300 350 400 450 8

7. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat asuinalueen postinumeron mukaan Helsingissä 2017/9 ja 2018/9, prosenttiluku kuvaa tuensaajien osuutta alueen 20 -64 – vuotiaasta väestöstä • Eniten tuensaajia (27 %) asuu itäisessä Helsingissä postinumeroalueella 009 (Puotinharju, Puotila, Myllypuro, Itäkeskus, Kontula, Vartiokylä, Vuosaari ja Mellunmäki). Heistä puolet oli muunkielisiä (v. 2017). • Seuraavaksi yleisin asuinalue (16 %) oli Helsingin koillispuolella postinumeroalue 007 (Malmi, Pihlajamäki, Pukinmäki, Savela, Tapanila, Siltamäki, Suutarila, Töyrynummi, Puistola, Suurmetsä, Jakomäki, Tapaninvainio ja Viikki). Muunkielisten osuus tuensaajissa on 40 %. • Kolmanneksi korkeimmaksi asuinalueeksi (13 %) nousee itäisen kantakaupungin alueelle sijoittuva postinumeroalue 005 (Sörnäinen, Vallila, Alppila, Itä-Pasila, Hakaniemi, Kallio, Toukola ja Kulosaari). Muunkielisten osuus oli selkeästi edellisiä matalampi, vajaa neljäsosa. • Muutokset vuoden takaisiin on hyvin pieniä. • Tuensaajien osuudet alueen 20 -64 -vuotiaasta väestöstä vaihtelevat Itä-Helsingin (009) 5, 1 % ja Länsi-Helsingin (002) 1, 7 % välillä. 5, 1 % Lähde: Kelan erillistilaus 9

8. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat asuinalueen postinumeron ja ammattiryhmän mukaan Helsingissä 2018/9, mukana postinumeroalueet 009, 007 ja 005, joissa tuensaajien määrät ovat korkeimmat • • • Postinumeroalueella 009 ammattitaustaltaan tuntemattomien määrä on suurin, lähes neljäsosa. Palvelu- ja myyntityöntekijäitä on paljon, 17 % tuensaajista. Postinumeroalue 007: ssa palvelu-ja myyntyöntekijät ovat suurin ryhmä, 19 %. Tuntemattomia ja erityisasiantuntijoita lähes sama osuus. Postinumeroalue 005 poikkeaa edellisistä erityisesti siinä, että erityisasiantuntijoiden määrä on kaikista ammattiryhmistä korkein, neljäsosa tuensaajista. Alueella asuu paljon mm. kulttuurialan ammattilaisia. Myös nuorten osuus väestöstä on korkeampi kuin idässä ja koillisessa. Lähde: Kelan erillistilaus 10

9. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat äidinkielen mukaan Helsingissä 2018/10, n = 12 335 • Kotimaankielisten osuus työttömistä oli 64 prosenttia ja muunkielisiä oli 36 prosenttia. • Suurimmat yksittäiset kieliryhmä muunkielisissä olivat venäjän-, somalin-, arabian- ja kurdinkieliset. • Yhteensä muunkielisiä oli tuensaajissa v. 2018/10 yli 4 400 henkilöä. • Muunkieliset ovat yliedustettuina; Helsingin työikäisestä väestöstä muunkielisiä on 17 % ja tuensaajista heitä on 36 %. Lähde: Kela, kuntaosuuslista 2018/10 11

10. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat äidinkielen ja iän mukaan Helsingissä 2018, suurimmat kieliryhmät • Kotimaankielisten ja venäjänkielisten ikäjakaumat muistuttavat toisiaan. Venäjänkielissä on eniten 50 vuotiaita; lähes puolet kaikista tuensaajista. • Somalinkielisillä ja kotimaankielisillä alle 30 vuotiaiden osuudet ovat korkeimmat, 9 %. • Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan muiden kielten ryhmissä korostuu alle 40 -vuotiaat, joita on 39 % tuensaajista. Somalinkielisillä osuus on 36 %. Lähde: Kela, kuntaosuuslista 2018/10 12

11. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat äidinkielen ja sukupuolen mukaan Helsingissä 2018 • Miesten osuus kaikista tuensaajista on 57 %. • Kotimaankielisillä miesten osuus on 61 % ja naisten 39 %. • Muunkielisistä puolet on miehiä ja puolet naisia. • Arabian- ja lähi-Idän-kielisissä miehiä kaksi kolmesta ja somalinkielisillä miesten osuus on 59 %. • Muiden aasiankielisten ja baltian alueen kielisten kohdalla naisia on lähes kaksi kolmasosa. Lähde: Kela, kuntaosuuslista 2018/10 13

12. Kunnan osarahoitteista työmarkkinatukea saavat Helsingissä (vasen asteikko) ja kunnan maksuosuus euroina (oikea asteikko) 2015– 2018 • Helsinki maksaa kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea yli 62 000 euroa vuodessa. • Vuoden 2018 tammijoulukuussa Helsingin osuus oli 1 % pienempi kuin vuotta aiemmin. • Keskimäärin vuoden 2018 tammi-joulukuussa kunnan osarahoittamaa tukea saavia henkilöitä oli 1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. • 56 % Helsingin maksuista menee yli 1 000 päivää työttömänä olleisiin. Lähde: Kela, erillistilaus Lähde: Kelasto 14

13. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien ja kunnan maksaman osuuden muutos, % v. 2015 -2018 suurissa kaupungeissa ja koko maassa Suuret kaupungit Tuensaajien määrät ovat kasvaneet kaikissa suurissa kaupungeissa Turkua lukuun ottamatta. Erityisen voimakasta kasvu on ollut Espoossa, jossa sekä tuensaajien määrä että kunnan maksama osuus ovat kasvaneet Helsinkiä nopeammin v. 2015 -2018. Turussa, Tampereella ja Vantaalla kunnan maksama osuus on alentunut vuodeta 2015 vuoteen 2018. Lähde: Kelasto, vuositason tieto 15

14. Asiakkuuden toistuvuus / pätkittäisyys; kuinka monta kertaa ollut asiakkaana tammikuusta 2015 ja 2016 lähtien. Tarkasteluajankohta lokakuu 2018 ja 2017 Tässä pyritään hahmottamaan, kuinka yleistä on listalla pysyminen yhtäjaksoisesti, ja toisaalta kuinka yleistä on toistuva työttömyys. Vertailu v. 2018 ja 2017 Vuonna 2018/10 (tuensaajina tammikuusta 2016 alkaen) • 50 % tuensaajista oli asiakkaana yhden kerran, lyhyen tai pidemmän aikaa. • 2 asiakkuusjaksoa oli 25 %: lla listalla olevasta • kolme jaksoa löytyi 14 %: lla ja vähintään 6 jaksoa 3 %: lla. Vuonna 2017/10 (tuensaajina tammikuusta 2015 alkaen) • 40 % tuensaajista oli asiakkaana yhden kerran, lyhyen tai pidemmän aikaa. • 2 asiakkuusjaksoa oli 31 %: lla listalla olevasta • kolme jaksoa löytyi 15 %: lla ja vähintään 6 jaksoa 3 %: lla. Yhden kerran listalla olleiden määrä kasvoi vuonna 2018 verrattuna edelliseen vuoteen. 2 -4 pätkää olleiden määrä väheni sen sijaan väheni vuonna 2018. 5 kertaa tai useammin listalla olleiden osuus pysyi samalla tasolla. Lähde: Kela, kuntaosuuslista 2017/10 ja 2018/10 16

15. Asiakkuusjaksojen suuri määrä, vähintään 4 jaksoa v. 2017 listalla olleista 14 %: lla vähintään 4 asiakkuusjaksoa. v. 2018 osuus oli 11 % eli viidenneksen vähemmän. Naisilla oli miehiä useammin suuri määrä tukijaksoja. Vähiten monia jaksoja oli iäkkäimmillä ja nuorimmilla. Eniten somalinkielisillä sekä englanninkielisillä, Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä ja Kauko. Aasian kieliä. Erilainen ikärakenne selitti joidenkin kieliryhmien eron kantaväestöön. Näin tapahtui molemmilla tarkastelujaksoilla esimerkiksi Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvilla, joiden ikärakenne on kantaväestön ikärakennetta nuorempi. Ero kantaväestöön ei iän vakioimisen jälkeen ollutkaan tilastollisesti merkitsevä. Lähde: Kela, kuntaosuuslista 2017/10 ja 2018/10 17

16. Pitkä tukihistoria; tukea koko tarkasteltavan ajanjakson saaneet eli tukihistoriaa 34 kuukautta 2017 -> 15 % tuensaajista 2018 -> 13 % tuensaajista • Miehillä hieman naisia yleisempää. • Osuus kasvaa iän myötä; eniten 50 -luvulla syntyneitä. Kantaväestön kieliä puhuvia oli listalla koko seuranta-ajan huomattavasti enemmän kuin muita äidinkieliä puhuvia. Ero oli erityisen suuri verrattuna somalinkielisiin, Kauko. Aasian kieliä puhuviin sekä Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuviin. Iän vakioimisen jälkeen erot kaventuivat. Lähde: Kela, kuntaosuuslista 2017/10 ja 2018/10 18