Inklusiivinen valmistava opetus Helsingiss Viestintmateriaali esimiehille Versio 1

































- Slides: 33
Inklusiivinen valmistava opetus Helsingissä Viestintämateriaali esimiehille Versio 1. 5
Sisältö Esittely Kokemuksia Opetussuunnitelma Arviointi ja todistus Oppilaaksiotto Resurssit Syksyn 2017 koulutukset
Kaikki oleellinen info, hyvät käytännöt, nämä diat, ops ja muuta materiaalia: valmistavaopetus. edu. hel. fi 4
ESITTELY 5
Kenelle? • Kaikille lapsille, jotka eivät osaa suomen kieltä lainkaan tai suomen kielen taitotaso jää alle alkeiskielitaitotason ja he eivät ole saaneet täyttä määrää valmistavaa opetusta esiopetuksen aikana. • Valmistavan opetuksen aloittaakseen lapsella ei tarvitse olla oleskelulupaa, henkilötunnusta tms. Riittää, että on kotiosoite Helsingissä. • Valmistava opetus on vapaaehtoista – vain huoltajan hakemuksesta! • Oppilaalla on oikeus siirtyä perusopetuksen oppilaaksi jo ennen valmistavan opetuksen täyttymistä, jos suomen kielen taito karttuu nopeammin ja oppilas pystyy osallistumaan suomenkieliseen perusopetukseen täysipainoisesti. • Oppilaan luokka-asteeksi valitaan omaa ikätasoa vastaava perusopetuksen ryhmä tai tarvittaessa yhtä vuotta alempi ryhmä, mikäli lapsi ei esimerkiksi ole saanut esiopetusta tai koulukäyntihistoria on vähäinen. 6
Ryhmämuotoinen valmistava opetus Inklusiivinen valmistava opetus Ryhmämuotoista valmistavaa opetusta antavista kouluista päätetään lautakunnassa vuosittain Kaikissa kouluissa tarjotaan jatkossa valmistavaa opetusta alkuopetusikäisille 3. – 9. vuosiluokkien oppilaille Pääsääntöisesti 1. – 2. vuosiluokkien oppilaille Oppilas opiskelee sekä erillisessä ryhmässä että integroituna yleisopetuksen luokkaan Oppilas opiskelee omassa lähikoulussa, omassa luokassa inklusiivisesti Opetuksesta vastaa valmistavan luokan opettaja Opetuksesta vastaa luokanopettaja yhdessä esim. S 2 -opettajan ja erityisopettajan kanssa Siirtyy omaan lähikouluun valmistavan opetuksen päätyttyä Oppilas jatkaa samassa luokassa perusopetuksen oppilaana valmistavan opetuksen päätyttyä 7
Mittakaava 8
Onnistumisen edellytykset 9 Pilottikoulujen rehtorit, kevät 2017
KOKEMUKSIA 29. 11. 2020 11
”Oppilaiden kielitaidon taso oli vuoden lopussa parempi kuin yleensä valmistavalta luokalta tulevilla oppilailla. ” 12
Pilottikoulujen kokemukset mallista ovat positiivisia: ”Malli soveltuu parhaiten 1. -2. -luokkalaisille, koska näillä luokka-asteilla myös yleisopetuksen sisällöt tukevat kielenoppimista, jolloin kielenoppiminen saa vahvistusta yleisopetuksen materiaalienkin kautta s 2 -materiaalien lisäksi. ” ”Oppilaiden kielitaidon taso oli vuoden lopussa parempi kuin yleensä valmistavalta luokalta tulevilla oppilailla. ” ”Inkluusio on suositeltavaa siksi, että muut oppilaat oppivat suhtautumaan ymmärtäväisemmin ja huomioimaan paremmin omaa toimintaansa. ” ”Kielitaito on kehittynyt nopeammin kuin edellisenä vuonna erillisellä valmistavalla luokalla opiskelleiden alkuopetuksen oppilaiden. ” ”Inklusiivisen mallin mukaan opiskelevat oppilaat oppivat suomen kieltä tehokkaasti, koska he ovat koko ajan suomenkielisessä ympäristössä. He välttyvät ylimääräiseltä koulun- ja opettajanvaihdoksilta. ” ”Sosiaaliset suhteet ikätovereihin ja integroituminen omaan asuinalueeseen. Suomen kielen taito kehittyy ikätasoisesti. Vertaisoppiminen on huipussaan. ” Lähde: Lukuvuoden 2015 -2016 pilottikoulujen hankeraportointi 13
Mallin edut ja haasteet pilottikoulujen raporttien perusteella + ? • Kielitaito kehittyy alkuopetuksen oppilailla nopeammin kuin ryhmämuotoisessa valmistavassa • Ryhmäytyminen suoraa omaan kouluun ja luokkaan • Ylimääräinen siirtymä valmistavasta ryhmästä lähikouluun jää pois • Työn organisointi ja yhteistyö koululla • Eriyttämisen taidot • Erot oppilaiden välillä kotitaustan ja aiemman koulunkäynnin osalta ovat isoja Lähteet: Lukuvuoden 2015 -2016 pilottikoulujen hankeraportointi & Valmistavasta opetuksesta inklusiiviseen kouluun, selvitys 15. 2. 2015, Demos Helsinki 14
Kouluissa kehitettyä: • Lukujärjestyksessä varautuminen valmistavan oppilaan tuloon • Joustavat ryhmittelyt ja oppilaiden käyttäminen resurssina • S 2 -resurssien jako jaksoittain Ja paljon muuta -> http: //valmistavaopetus. edu. hel. fi • Lisäksi osana jalkautusta tehty: • Alkuvaiheen opas opettajalle • Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman tiivistelmä • Monikieliset wilma-tuntimerkinnät (arabia, venäjä, somali, viro, englanti) • Hallinnolliset ohjeet + viestintämateriaalia + hyvien käytänteiden koonti 15
OPETUSSUUNNITELMA 29. 11. 2020 18
Valmistavan opetuksen tavoiteet • Oppilas pystyy perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen opiskelemaan hänelle osoitettavassa yleisopetuksen ryhmässä. • Toteutuu edistämällä oppilaan • suomen kielen taitoa • kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan • laaja-alaista osaamista • jos mahdollista oppilaan oman äidinkielen taitoa • Pääpaino on S 2 -opinnoissa, joiden osalta tavoitteena on saavuttaa kehittyvä alkeiskielitaito • Muiden oppiaineiden osalta pääpainona on omaksua oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet • Opetusta annettava 900 tuntia / 24 vvt / 1 vuosi Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 19
Kehittyvä alkeiskielitaito (A 1) • • Oppilas selviää toistuvista arkisista kielenkäyttö-tilanteista, osaa nimetä tuttuja asioita, tunnistaa kielestä tuttuja sanoja ja ilmauksia, ymmärtää hitaasta puheesta lyhyet ohjeet ja tutut aiheet ymmärtää opetuspuheesta ja oppikirjatekstistä kuvien ja selvästi osoitettujen ydinsanojen avulla aiheen uusien asioiden omaksuminen vaatii omankielistä tukea tarvitsee paljon havainnollistamista ja kuvatukea sekä selkeää ja hidasta puhetta, toistoa ja kääntämistä kirjoittaa tuttuja sanoja ja lyhyitä lauseita tarvitsee runsaasti malleja ja tukea sekä annettua sanastoa tuottaakseen lyhyen suullisen tai kirjallisen tekstin Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 21
OPS ja opinto-ohjelma Wilmaan • Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti • Oppilaalle laaditaan yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa oma opintoohjelma, johon kirjataan: 1. oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet 2. oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin 3. opiskeltavat oppiaineet, tuntimäärät ja sisällöt 4. oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen -> inklusiivisesti 5. ohjauksen järjestäminen ja mahdolliset tukitoimet • Opinto-ohjelma laadittava Wilmaan viimeistään 3 kk kuluessa valmistavan opetuksen alkamisesta 22
Valmistava opetus = valmiita oppilaita? • Arjen kielitaito – vuorovaikutustilanteet • oppiminen kestää keskimäärin 1 -3 vuotta • Akateeminen kielitaito – koulun kieli • oppiminen kestää keskimäärin 5 -7 vuotta • Suomen kielen oppiminen vie aikaa ja vaikka oppilas ei osaisi suomen kieltä, hän ei ole kielitaidoton 23
ARVIOINTI JA TODISTUKSET 29. 11. 2020 24
Valmistavan opetuksen oppilaan arviointi • Oppilasta arvioidaan opsin tavoitteiden mukaisesti. • Pääpaino opetuksessa on S 2 -opinnoissa, joiden osalta tavoitteena on saavuttaa kehittyvä alkeiskielitaito. • Muiden oppiaineiden osalta pääpainona on omaksua oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet.
Arvioinnin työkalut • Valmistavan opetuksen päätyttyä oppilaalle annetaan osallistumistodistus. • Opinto-ohjelma on tärkein arvioinnin työkalu. • Lisäksi koulu voi käyttää erilaisia, koulun omia itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja väliarvioinnin työkaluja. • Oppilaan on mahdollista suorittaa perusopetuksen opintoja valmistavan opetuksen aikana, joista annetaan erillinen todistus koulun oman mallin mukaan.
Todistus • Arvioidaan oppilaan edistymistä suomen kielen eri osaalueilla: • • puheen ymmärtäminen puhuminen tekstin ymmärtäminen kirjoittaminen • Skaala (tavoite = kehittyvä alkeiskielitaito): • • Olet saavuttanut tavoitteet hyvin Olet saavuttanut suurimman osan tavoitteista Olet saavuttanut tavoitteet osittain Tavoitteet ovat saavuttamatta • Lisäksi todistuksessa mainitaan oppiaineet, joiden keskeisiin käsitteisiin oppilas on tutustunut
Arvioinnin tekeminen Wilmassa • Koulusihteeri avaa opettajille arviointikirjan Primuksessa, jotta opettaja voi arvioida oppilaita wilmassa. • S 2–oppiaine arvioidaan seuraavasti: • Arv. –kenttään valitaan S. • Kielen osa-alue -kentissä löytyy pudotusvalikkona 4 -portainen skaala. • Muut oppiaineet arvioidaan arv. –kenttään: ”Olet tutustunut oppiaineen keskeisiin käsitteisiin”. • Vahvuutesi –aine arvioidaan seuraavasti: • Arv. -kenttään valitaan S. • Sanallinen arviointi –kenttään valitaan lausepankista valmiita lauseita ryhmästä: ULV Vahvuutesi. Lausepankista valittavien kuvailujen määrää ei ole rajattu.
Q&A • Jos oppilas on aloittanut valmistavalla marraskuussa ja siirtyy kesän jälkeen lähikouluun inklusiiviseen opetukseen, enkö voi antaa hänelle nyt todistusta? ØEi voi antaa osallistumistodistusta, koska valmistava opetus ei ole päättynyt. Koulu voi halutessaan antaa välitodistuksen, tms. omaa pohjaa käyttäen. • Jos oppilas, joka on aloittanut valmistavan opetuksen lokakuussa, siirtyy toiseen kouluun kaksikielisen opetuksen takia, päättyykö valmistava opetus siirtymiseen? ØKyllä päättyy. Tällöin oppilaalle annetaan todistus valmistavasta opetuksesta. • Voiko koulu kevätlukukauden lopussa antaa epävirallisen osallistumistodistuksen oppilaalle, joka on aloittanut kesken vuoden? ØKoulu voi esimerkiksi antaa oppilaalle koulun oman välitodistuksen tai opettaja voi tehdä jonkinlaisen koosteen/otannan opinto-ohjelmaan kirjatusta suunnitelmasta ja siinä edistymisestä, mutta osallistumistodistusta ei voi antaa ennen kuin valmistava on päättynyt.
OPPILAAKSIOTTO 29. 11. 2020 31
Oppilaaksiotto 1) Suomalaisesta esiopetuksesta -> normaali kouluun hakeutuminen tammikuussa ja oppilaaksiottopäätös, perusteena oppilaaksiottoalue -> huhtikuun aikana hakeutuminen valmistavaan opetukseen ja oppilaaksiottopäätös valmistavaan opetukseen, perusteena 1 valmistava opetus 2) Vasta maahan tullut oppilas -> hakeutuminen valmistavaan opetukseen ja oppilaaksottopäätös valmistavaan opetukseen, perusteena 1 valmistava opetus • Oppilaaksiotto on molemmissa tapauksissa ensisijaista • Valmistavaa opetusta annetaan 900 tuntia / 24 vvt, enintään vuosi. Esiopetuksessa annettu valmistava opetus lasketaan mukaan. • Kun valmistava opetus päättyy tehdään oppilaaksiottopäätös perusopetukseen, perusteena oppilaaksiottoalue 32
Vasta maahan muuttaneet • Oppilaaksiotto valmistavaan opetukseen on jatkuvaa eli oppilaita voi tulla luokalle myös kesken lukuvuotta • Vasta maahan muuttanut perhe voi toimittaa valmistavan opetuksen ilmoittautumislomakkeen suoraan lähikouluun, jolloin rehtori tekee oppilaaksiottopäätöksen (ensisijainen, oppilaaksottoalue) • Ilmoittautumislomakkeen voi toimittaa myös virastoon, josta se ohjataan oppilaan lähikouluun ja jossa rehtori tekee oppilaaksiottopäätöksen 34
RESURSSIT 36
Resurssit • Lähtökohta: oppilaan tarvitsema tuki tuodaan yleisopetuksen luokkaan • Voi tarkoittaa: samanaikaisopetusta, yhteisopetusta, eriyttämistä, koulunkäyntiavustajaa, tukioppilasta sekä erilaisia opetusjärjestelyjä • Inklusiivisen valmistavan opetuksen oppilas tuottaa koululle nk. reppurahan • Oppilasmäärä tarkistetaan Primuksesta 20. 9. ja 15. 1. • Syyslukukauden osuus on 5/12 ja kevätlukukauden 7/12 • Lisätään koulun kehykseen opettajien palkkoihin (ja henkilösivukuluihin) • Lukuvuonna 2017– 2018 reppuraha on 5 300 € / oppilas 37
SYKSYN 2017 KOULUTUKSET 38
Tulossa olevia koulutuksia 30. 8. 12. 9. Pedagoginen kirjoittaminen Inklusiivisen valmistavan opetuksen peruskoulutus 2. -3. 10. Yhteisopettajuus, ryhmä 1 9. -10. Yhteisopettajuus, ryhmä 2 26. 10. Traumatisoituneiden oppilaiden opetus 14. 11. Kielitietoisuus 12. 10. & 7. 12. Vertaisryhmätapaaminen inklu- ja ryhmämuotoiselle valmistavan opettajille Tiedot ovat alustavia. Koulutuksiin tulee kutsu ja ilmoittautumisohjeet rehtoreiden kautta sähköpostilla.
Yammer Liity Inklusiiviset valmistavat Helsingissä Yammer-ryhmään - Pysyt kärryillä tulevista koulutuksista ja muusta! Pääset Yammeriin näiin: 1. Kirjaudu o 365: een tunnuksillasi ja valitse Yammer 2. Hae ”Inklusiiviset valmistavat Helsingissä! 3. Liitty ryhmään (groups) 40
Kaikki oleellinen info, hyvät käytännöt, nämä diat, ops ja muuta materiaalia: valmistavaopetus. edu. hel. fi 41


