Talouden valta ja valta taloudessa Suomen poliittisen talouden

Talouden valta ja valta taloudessa: Suomen poliittisen talouden viimeaikaisia muutoksia Ville-Pekka Sorsa Valta Suomessa -seminaari, 24. 10. 2013 Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa www. helsinki. fi/yliopisto 2. 10. 2020 1

”Talouden aikakausi” • Taloudellinen argumentaatio erittäin keskeistä kotimaisessa/eurooppalaisessa politiikassa • Julkistalouden kestävyysvaje, talouden globalisaatio, taloudellinen kilpailukyky, talouskriisit, talousliitto jne. • Seurauksia poliittiselle toiminnalle: 1. Ymmärrys taloudesta ratkaisevaa politiikan suunnan kannalta – miten ”talous” (ml. sen toimijat ja tehtävät) määritellään ja kenen toimesta? 2. Talouden toimintaehdot ja instituutiot ensisijaisia – miten instituutioita muutetaan ”tukemaan taloutta”? 3. Ei taloutta ilman talousteoriaa – politiikan oikeutus riippuvaista taloustutkimuksesta ja -tutkijoista? Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa www. helsinki. fi/yliopisto 2. 10. 2020 2

Suomen poliittisen talouden paradigman muutos I: ideologia • Suurin muutos ideassa valtion roolista kapitalistisen talouden ohjaajana: hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon (esim. Kantola & Kananen) • Seuraa pitkälti Bob Jessopin analyysia (KWNS -> SWPR) • korkea investointiaste ja automaattiset vakauttajat -> yksityisen sektorin luova tuho, innovaatiot ja rakennemuutokset • hyvinvoinnin lisääminen -> työn tarjonnan ja työperustaisen sosiaaliturvan lisääminen • valtion (yhtenäinen) toiminta -> toisaalta kansainvälinen hallinta, toisaalta hajauttaminen (esim. kuntataso) ja ”konsulttidemokratia” • valtiollinen koordinaatio (esim. kolmikanta ja sekatalous) -> governanceajattelu, yksityisen sektorin pelisäännöt ja itsesäätely, ”valtio on yritysten toimintaympäristö” (kilpailukyky) Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa www. helsinki. fi/yliopisto 2. 10. 2020 3

Suomen poliittisen talouden paradigman muutos I: ideologia • • Muita ”ideologisia” muutostekijöitä mm. • markkinamekanismien lisääminen (esim. tilaaja-tuottaja-mallit) ja uusi julkisjohtaminen -> yritysorganisaatiomuodon ja managerialismin yleistyminen • ”keskitytään ydintoimintoihin” -> yritystoiminnan erikoistuminen ja hajaantuminen • ”kuluttajakansalaisuuden” nousu -> poliittiset valinnat nostetaan entistä useammin esiin ”talouden sisällä” (so. tiedostava yksilö/yritys valikoi) • uusoikeistolaisen ja populistisen puheen nousu julkisessa keskustelussa (työtä on tehtävä, kukin on oman onnensa seppä, ”yhteiskunnan elättien” haukkuminen jne. ) -> ”talousmoralismin” lisääntyminen? Vaikeaa kuvata ajatusmallin muutosta kokonaisvaltaisesti ilman (kiro)sanaa uusliberalismi? Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa www. helsinki. fi/yliopisto 2. 10. 2020 4

Suomen poliittisen talouden paradigman muutos II: instituutiot • • Julkisen sektorin toimintamahdollisuuksien rajoittaminen • Talouspolitiikan rajoittaminen euroalueen säännöillä: rahapolitiikan ”lukkoonlyönti”, velkakatto ja suhdannepolitiikan tiukat rajoitukset • Julkisen sektorin taloudellinen neutralointi: tasapainoiset budjetit (ja kehysbudjetointi), ”politiikka” kirosana ja sekatalous lähes mahdotonta • Julkishallinnon tyhmistäminen ja tehottomaksi tekeminen? Ainakin koordinaation heikentäminen. Kv. yritysten/pääoman valtaistaminen • Megatrendit: pääoman vapaa liikkuvuus, paperi- ja reaalitalouden vahva erottaminen (esim. veroparatiisien käytön mahdollistaminen) • Suomalaisyritysten ja sijoitustoiminnan kansainvälistyminen, monikansallisten yritysten rantautuminen: alttius vaihtotaseen nopeille muutoksille suurta • Kilpailukyvyn onttous: vientiteollisuus koostuu entistä enemmän voittojen kotiuttamisesta, yrityskaupoista, portfoliosijoittamisesta ja kv. yrityspalveluista – kilpailukyky korkeaa, mutta yritykset eivät halua investoida Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa www. helsinki. fi/yliopisto 2. 10. 2020 5

Suomen poliittisen talouden paradigman muutos II: instituutiot • Koordinoidusta liberaaliin markkinatalouteen? • Korporatismin hajaantuminen (pl. työeläkejärjestelmä) ja heikentyminen (ja työnantajaleirin nousu) • Yritysjohdon roolin vahvistaminen, nopeiden ratkaisujen odotukset – toisaalta yritysmaailman lisääntyvä kaksinapaisuus (kv. yritykset vs. ”S-Suomi”) • Työn tarjonnan, ”kannustavuuden” ja joustavuuden lisääminen • Talouden finanssoiminen? • Lähinnä kotitalouksien velkaantumisen kasvua, muttei välttämättä esim. sijoittajien tai finanssisektorin vallan kasvattamista Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa www. helsinki. fi/yliopisto 2. 10. 2020 6

Suomen poliittisen talouden paradigman muutos III: oikeutus • Valtiovarainministeriön vallan kasvu (melko kiistatonta) -> ekonomistien vallan kasvu politiikan kehystämisessä? Ei välttämättä, koska kamreerihenkisyys voimissaan. • Hypoteesi: taloustieteellisen keskustelun kaventuminen 1980 -luvulta alkaen • Esim. makrotaloustieteen suosion väheneminen • Teoreettisten koulukuntaerojen ”pimittäminen” opetuksessa ja teoreettisen keskustelun vähäisyys • Vaihtoehtoisen talousajattelun leviäminen lähinnä muilla tieteenaloilla ja muissa instituutioissa kuin yliopistoissa • ”Talousmyyttien” asema vahvistuu ilman politiikan tieteellistä oikeutusta? • Tällä hetkellä esim. velkahysteria, kestävyysvajeen idea Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa www. helsinki. fi/yliopisto 2. 10. 2020 7

Kritiikkiä sloganeina • Valtio ilman valtiota, politiikka ilman politiikkaa, demokratiaa ilman päätösvaltaa • Investointiympäristö ilman investointeja (tai ”kilpailukykyä ilman kilpailemista”) • Vientivetoista talouspolitiikkaa ilman vientiä • Tarjontaa ilman kysyntää • Workfarismia ilman työpaikkoja • Markkinamekanismeja ilman markkinaohjausta, hallintaa ilman tilivelvollisuutta • Taloustiedettä ilman tiedettä • ”Vastuullista” ja ”kestävää” talouspolitiikkaa ilman ekologista ja sosiaalista vastuuta ja kestävyyttä? • Markkinoita ja yrityksiä ilman taloutta? Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa www. helsinki. fi/yliopisto 2. 10. 2020 8

Kiitos! ville-pekka. sorsa@helsinki. fi Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa www. helsinki. fi/yliopisto 2. 10. 2020 9