VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN 6 2 2008 Kunnan jrjestmisvastuu ja

VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN 6. 2. 2008

Kunnan järjestämisvastuu ja linjaukset Tehtävärakenneuudistus: sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien yhteistyö, ovatko ohjaajat tietoisia uuden lain hengestä. Miten tilaaja-tuottaja –mallissa tilaajan edellyttämät perhetyön tuntimäärät huomioidaan, jos ohjaajat ovat mukana esimerkiksi huostaanoton valmistelutyössä? Ohjaajat ovat tietoisia uuden lain hengestä (vrt. 24. 1. koulutuspäivä). Perhetyön tunteja ovat kaikki perheisiin tehtävä asiakaskohtainen työ, eli jos ohjaaja valmistelee työparina huostaanottoa, hän tekee asiakastyötä ja merkitsee asiakastyön efficalle. 2

Voiko ohjaaja osallistua lapsen/nuoren kuulusteluihin? Entä ohjaajien työpanos virka-aikaisessa päivystyksessä? Ohjaaja voi osallistua lautakunnan edustajana kuulusteluihin. Tämä asia vain pitää meillä täällä päättää. Hän tekee tuolloin asiakaskohtaista perhetyötä, joka merkitään efficalle (vrt. edellinen vastaus). Virka-aikainen päivystys periaatteessa käy, mutta sekin pitää linjata kuntakohtaisesti. Oulussa kysymys on, että mitä palvelua tilaaja katsoo, että sisältyy ostettavaan ohjaajapalveluun ja se taas näkyy sopimusten liitteenä olevissa palvelukuvauksissa. Nyt v. 2008 sopimuksiin virka-aikaista päivystystä ei sisälly tuotettavaan palveluun. 3

Miten suunnitelmallista sosiaalityötä kehitetään, kun resurssit pienet ja perhetilanteet kriisiytyviä? Resurssien puitteissa. Kehittämistyö on osa kaikkien tehtävä. Hankkeet ja Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö-hanke mahdollistaa osaltaan puitteita, rakenteita ja kokoaa yhteen seudun kehittämistyötä 4

Ottavatko Oulun omat lastenkodit avohuollon tukitoimena sijoitettua lasta (lain hengen mukaan jos lapsi tai vanhemmat eivät vastusta) samanarvoisesti kuin kiireellisesti sijoituttua lasta – jos esimerkiksi pula paikoista? Esimerkiksi Tampereella lastenkodit ottavat lastaan vain kiireellisesti sijoitetun lapsen – ei avohuollon sijoitettua. Etusijalle Oulussakin menevät kiireelliset sijoitukset, koska niille on paikka järjestyttävä. 5

Asiakaspapereita on säilytetty 2 v kuntoutusyksikössä. Sen jälkeen Toimitettu asiakkaan sosiaalityöntekijälle sosiaaliasemalla arkistoitavaksi. Onko ok? Kun asiakkuus päättyy, asiakirjat siirretään heti sosiaalityöntekijälle arkistoitavaksi. Avohuollon asiakkaalla ei rajoituksia - avohuollon asiakas samassa Huoneessa huostaan otetun kanssa laitoksessa? Ristiriitatilanteet asiakkaiden kanssa omat osastot avo / huostaan otetuille? – miten perustelet rajoitustoimenpiteet huostaan otetulle / avoasiakkaiden rajoittamattomuuden? Rajoitustoimenpiteitä käytetään, jos niihin on ehdoton tarve. Niitä voidaan käyttää vain tietyillä edellytyksillä. Erilliset osastot olisi ihanne, mutta siihen tuskin päästään. 6

Mikä varasijoituspaikka jos Onnelan/Metsolan/Sanginsuun paikat jo ylipaikalla? – missä menee raja? Tavoitteena on, että omissa laitoksissa on aina reserviä, johon lapsi voidaan ottaa virka-ajan ulkopuolella. Tilapäisesti paikkaluku voidaan myös ylittää. Ehdottomia määräaikoja tai paikkamääriä ei ole mm. lastensuojelulaissa. 7

Huostaanoton teossa yhteistyö jo valmisteluvaiheessa tiiviistikin avo- ja sijaishuollon työntekijän kesken, miten käytännössä? Tiiviin yhteistyön huostaanoton valmistelussa avo- ja sijaishuollon välillä tulee olla ehdoton periaate, josta ei tingitä. Tämä vain takaa lapsen edun mukaisen sijaishuollon, jota ei kumpikaan toimijataho voi tehdä yksin. Kartoitetaanko huostaaottotilanteessa sukulaissijoituksen mahdollisuus avo- ja sijaishuollossa? Kuka tutkii onko sukulaisperhe sopiva sijaiskodiksi? Avo- ja sijaishuolto yhdessä. Sijaishuolto valmentaa Pridemenetelmällä perheen tai tarvittaessa yksilövalmennuksella. 8

Resurssit kuntoutussuunnitelmiin vanhemmille? Yhteistyö ohjaajan ja sosiaalityöntekijän välillä on huonontunut siirryttäessä eri tiimeihin. Tuntuu, että uuden lain uudistukset/edellytykset yhteistyöstä ovat ristiriidassa nykyisten kanssa – lähes mahdoton toteuttaa tällä hetkellä tässä organisaatiossa. Biologisten vanhempien kuntoutussuunnitelmat tehdään sijaishuollossa/perhehoidossa, kun lapsi on huostassa. Tässäkin organisaatiossa hyvä yhteistyö ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä on täysin mahdollista, ohjaajathan on sijoitettu asemille. Kaikki on henkilöistä itsestään kiinni. 9

Korvaako seudullinen lastensuojelun asiantuntijaryhmä kuntien omat ryhmät? Kukin kunta tekee oman ratkaisunsa siitä, miten järjestää asiantuntijaryhmän toiminnan. Jokaisella seudun kunnalla on mahdollisuus ostaa Oulun kaupungin järjestämän asiantuntijaryhmän palvelua, ja kunnat ovat tätä mahdollisuutta käyttämässä 10

Yksityinen sijoitus Pitääkö selvitys yksityisesti sijoitetusta lapsesta tehdä myös muille kuin lastensuojelun lapsille, jos tulee tietoon? Kyllä. Selvitys tehdään kaikille yksityisesti sijoitetuille lapsille ja kaikkien osalta pitää tehdä päätös. Selvityksessä arvioidaan, sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen, kykeneekö lapsen luokseen ottanut huolehtimaan lapsesta sekä onko sijoitus lapsen edun mukainen. Sijoituksen hyväksymisestä on tehtävä aina päätös. 11

Asiakkaan osallisuus Lapsen osallisuus kriisitilanteessa. Lapsi voi ottaa kriisitilanteessa esille asioita. Työntekijän herkkyys kuulla? Lapsen mielipiteen selvittämisessä keskeisiä seikkoja on tilan luominen turvalliselle kohtaamiselle. Tila ei ole pelkästään fyysisiä puitteita lapsen tapaamiselle, vaan kuten edellä todetaan työntekijän herkkyyttä kuulla lasta. Kohtaamisen tilan ja puitteiden luominen on työntekijän vastuulla, samoin se, että lapsen osallisuutta pystytään tahdittamaan lapsilähtöisesti. 12

Lapsen osallisuus. Miten aika riittää kaikille lapsille? Lastenkodeilla on tällä hetkellä isompi rooli lapsen kuulemisessa, sosiaalityöntekijällä ohuempi. Kysymykseen, miten aika riittää kaikille lapsille ei ole ihan helppo vastata. Lähtökohta on, että lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten kanssa työskennellään, heitä tavataan ja heidän mielipiteensä kuullaan. Esimerkiksi asiakkuutta arvioitaessa ja lastensuojelutarvetta selvitettäessä luonnollisesti tavataan myös lasta. Lakiuudistus lähti myös siitä, että lisääntyvien tehtävien hoitamiseksi kuntien tulee palkata lisää työntekijöitä. Sosiaalityöntekijä voi selvittää myös lapsen mielipidettä välillisesti, kuulemalla lapsen asioissa mukana olevia muita työntekijöitä (päiväkoti, koulu). Silloin kun lapsi on sijoitettuna lastenkotiin, lapsen kanssa työskentelyssä lastenkodin omahoitaja-järjestelmä on luonteva tapa toimia. On myös hyvä pitää mielessä ero lapsen mielipiteen selvittämisellä ja hallintolain 34 § mukaisella lapsen kuulemisella (12 vuotta täyttänyttä lasta on kuultava). 13

Mietimme edunvalvojan määräämistä huoltajan sijaiseksi. Mitkä tilanteet, mikä on lisäarvo esimerkiksi huostaanottotilanteessa? Lapselle haetaan edunvalvojaa silloin, kun lapsen ja huoltajan etu on ristiriidassa. Tällainen tilanne voi olla esim. huoltajan todetaan pahoinpidelleen lasta tai käyttäneen tätä seksuaalisesti hyväksi. Se, että huoltajalla on lapsen edusta erilainen käsitys kuin sosiaalityöntekijällä, ei ole peruste edunvalvojan hakemiselle. Edunvalvojan tehtävä on lastensuojeluprosessissa tuoda esille lapsen etua, esim. asiakassuunnitelmien laatimisessa ja huostaanottoasioissa. Huostaan otetulle lapselle edunvalvojan määrääminen on lapsen edun mukaista esimerkiksi tilanteessa, missä lapsella on omaa varallisuutta eikä huoltaja kykene valvomaan tai hoitamaan lapsen omaisuutta lapsen edun mukaisesti. 14

Lapsen tilanne/osallisuus: lapsen ikä, tulkinnat. Lapsen ikä ei estä lapsen osallisuutta ja lapsen mielipiteen selvittämistä. Vauva- ja taaperoikäisen lapsen kohdalla arvion pohjana käytetään havainnointia mm. lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta, vanhemman kyvystä vastata lapsen tarpeisiin ja hoitoon ja huolenpitoon. Tarkoitetaanko tässä tulkinnalla tilanteita, joissa lapsen mielipide vaihtelee tai lapsella voi olla suhteessa vanhempiin tai muihin läheisiin henkilöihin lojaliteettiristiriitoja ja lapsen aidon mielipiteen selvittäminen on hankalaa, koska lapsi voi ilmaista mielipiteensä eri tavoin riippuen siitä, kuka sitä kysyy? Räty (2007, 119) toteaa, että lapsen aidon mielipiteen selvittämisessä voidaan joutua kokoamaan hyvin laajaakin asiakirja-aineistoa ja valittava päätöstä tehtäessä ajateltavissa olevista ratkaisuvaihtoehdoista se, joka turvaa parhaiten lapsen edun toteutumisen ja ottaa riittävällä tavalla huomioon lapsen omat toivomukset ja näkemykset. 15

Alaikäisen kielto-oikeus? Kun lapsi 13 -vuotias kertoo tehneensä abortin tai vatsahuuhtelun ja kieltää sosiaalityöntekijää kertomasta asiasta vanhemmilleen? Kerrotaanko vai ei? Koskee alaikäisen kielto-oikeus 12 vuotta täyttänyttä vai myös alle 12 v? Alaikäisen lapsen kielto-oikeudesta on säädetty sosiaalihuollon asiakaslain 11 § 3 momentissa seuraavasti: Asiakaslaissa ei siis varsinaisesti puhuta ikärajoista, vaan ikä ja kehitystaso tulee ottaa huomioon lapsen käyttäessä kielto-oikeutta. Kun alaikäinen kieltää tietojensa luovuttamisen on selvitettävä mikä on asiassa se painava syy, joka edellyttää kiellon antamista, on varmistuttava siitä, ettei tietojen luovuttaminen ole selvästi vastoin lapsen etua. Tämä siis sosiaalihuoltolain mukaan. Kysymyksen esimerkit - 13 -vuotiaan abortti tai vatsahuuhtelu - ovat asioita, joiden antamatta jättäminen huoltajalle ovat vastoin lapsen etua eli siis tiedot annetaan lähtökohtaisesti huoltajalle, jotta huoltajalla on mahdollisuus huolehtia asianmukaisesti lapsesta tarvittaessa lastensuojelun tukitoimin. Vanhemman ollessa asianosaisena lastensuojeluasiassa, esimerkiksi huostaanottoasiassa, kielto-oikeus väistyy. 16

Myös potilaslaissa on säädetty lapsen kielto-oikeudesta. Potilaslain mukaan lapsella, joka kykenee itse päättämään hoidostaan, on myös oikeus kieltää terveydenhuoltoa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Sen arvioiminen, milloin alaikäinen kykenee itse päättämään hoidostaan, on hoitavan lääkärin ja terveydenhuollon ammattihenkilön ratkaistava erikseen kussakin yksittäistapauksessa. Kysymyksen esimerkeissä terveydenhuollon henkilökuntaa velvoittaa kuitenkin lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus. Eli siis potilaslain mukainen kielto-oikeus väistyy. 17

Voiko lasta kuulla yksin työntekijänä ls-ilmoitukseen pohjautuva selvitystä varten? Miten jatkokysymyksenä lapsen kuuleminen olisi paras hoitaa – ls- sosiaalityöntekijä ja muiden työntekijöiden kesken? Voi kuulla, työnjaosta on sovittava työnparin kanssa. Työntekijän on muistettava dokumentoida työskentely lapsen kanssa mahdollisimman tarkasti, jotta lapsen kokemukset välittyvät. Jos selvitellään lapsen pahoinpitelyyn tai hyväksikäyttöön liittyvää epäilyä, lapsen kuulemisessa on hyvä olla työparina ja näissä tapaukissa on huomioitava erityisen tarkka dokumentointi. Työnjaosta on aina sovittava yhdessä työnparin kanssa. Työpariudet voivat muodostua erilailla huomioiden kunta ja yhteistyökumppanit. 18

Kuinka hyvin perheet ovat tietoisia tällä hetkellä, että ovat lastensuojelun asiakkaita, kuka sen heille kertoo? Esimerkiksi jos perhe on alkanut tavallisena perhetyönä ja huoli on työskentelyn aikana syntynyt? Uusi ls-laki lähtee siitä, että lastensuojelun asiakkaat tietävät olevansa lastensuojeluasiakkaita. Huoltajaa ja lasta asiasta informoi lapsen Asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytään kiireellisesti lastensuojelutoimenpiteisiin tai päätetään aloittaa lastensuojelutarpeen selvitys. 19

Jos perhe on ehkäisevän perhetyön asiakkuudessa ja perhetyön aikana syntyy huoli, on työntekijällä ilmoitusvelvollisuus, jolloin sosiaalityöntekijä arvioi tarpeen mukaisen työskentelyn (edellyttääkö kiireellisiä toimenpiteitä vai aloitetaanko ls-tarpeen selvittely). Ls-tarpeen selvityksen jälkeen loppu tulema voi olla esim. että ehkäisevä perhetyö on riittävä tukitoimi perheelle ja lastensuojelun asiakkuus päättyy. Jos arvioidaan lastensuojelun tukitoimien tarpeellisuus jatkossakin, edellyttää se asiakassuunnitelman kirjaamista, yhtenä tukitoimena voi olla esimerkiksi perhetyö. Jos asiakkuuden alkamista tai loppumista ei ilmoiteta perheelle, on huomioitava tiedonsaannin rajoittamista koskevat perusteet. 20

Miten toimitaan tilanteessa, jossa huoltajan tukihenkilö ei ole sosiaalityöntekijän arvion mukaan sopiva henkilö osallistumaan asiakkaan asiassa pidettävään neuvotteluun? Tukihenkilön osallistumisen rajoittamiseen ei ole suoria säännöksiä, eikä osallistumista voi rajoittaa samalla tavoin kuin oikeutta toimia asiamiehenä tai avustajana. Jos tukihenkilö aiheuttaa järjestyshäiriöitä tms. voinee osallistumisen estää. Asiakkaalle voi tarjota vaihtoehdoksi oikeudellista avustajaa tai asiamiestä, tai muuta tukihenkilöä. 21

Lastensuojeluilmoitus Jos työntekijä tekee asiakkaan puolesta ls-ilmoituksen; ketä anonymiteetti suojaa, jos asiakkaan henkilöllisyys selviää kun työntekijän nimi mainitaan? Voiko ylipäänsä tehdä toisen puolesta ls-ilmoitusta? Jos asiakas ei tee, niin onko työntekijän velvollisuus tehdä se joka tapauksessa? Työntekijä (joka on ilmoitusvelvollinen) tekee aina lastensuojeluilmoituksen omalla nimellään. Ne, joilla on oikeus tehdä ilmoitus esim. yksityiset henkilöt, voivat tehdä ilmoituksen anonyymisti, mutta jos nimi on kirjattu asiakastietoihin, nimi voidaan joutua antamaan asiakkaalle tiedoksi. Jos työntekijä on kuullut lastensuojelutarpeessa olevasta lapsesta esimerkiksi yksityiseltä henkilöltä, hänen ei ole välttämätöntä kertoa yksityisen nimeä (jos tämä on kieltänyt sen), mutta tätä nimeä ei myöskään saa kirjata mihinkään asiakaskertomukseen. 22

Jos ilmoituksen kohde ”arvaa” ilmoittajan kuultuaan työntekijän nimen, anonymiteettiä ei voida taata. Ilmoittajan nimi voidaan jättää kertomatta, jos se on vastoin lapsen etua tai erittäin tärkeää yleistä tai muuta yksityistä etua. Esimerkiksi erittäin tärkeä muu yksityinen etu voi olla todellinen väkivallan uhka, josta on syytä keskustella sosiaalityöntekijän kanssa, kun tekee ilmoituksen. Jos työntekijä (joka on ilmoitusvelvollinen) kuulee työssään lapsesta, jonka tilanteesta pitäisi tehdä lastensuojelutarpeen selvitys, on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen, vaikka kuulisi asiasta esimerkiksi asiakkaalta, ellei tämä asiakas tee itse ilmoitusta. Suositeltavaa olisi, että työntekijä ohjaisi ja tukisi tätä asiakasta ilmoittamaan asiasta itse, mutta viime kädessä työntekijän tulee tehdä ilmoitus. 23

Lastensuojelutarpeen selvitys Voiko työparina toimia työntekijä (ls-tarpeen selvittely) joka ei ole muuten perheen kanssa tekemisissä? Voi, ls-laki toteaa lastensuojelutarpeen selvityksestä, että sen tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lähtökohtaisesti se tehdään parityöskentelynä ja työparina voi olla toinen sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä. Tärkeintä on, että käytössä on lastensuojelun asiantuntemus, ei se, että tuntee perheen. 24

Lastensuojelutarpeen selvittäminen (Ls. L 27§): onko STM: n ohjeistusta, mitä menetelmiä on välttämättä käytettävä? STM ei ole ohjeistanut menetelmien käytöstä lastensuojelutarpeen selvittämisessä. Menetelmät eivät ole itsetarkoitus vaan ne ovat apuna lapsen kanssa työskentelyssä. Menetelmät tulee valita lapsen, tilanteen ja teeman mukaan. Menetelmät eivät ole välttämättömyys selvityksessä, mutta ne menetelmät mitä on käyttänyt, on hyvä kirjata asiakastietoihin. 25

Jos 17 -vuotiaasta lapsesta tulee poliisilta ilmoitus alkoholin nauttimisesta ja lapsi on "ekakertalainen" ja perhesuhteiden tiedetään olevan ok, ei vaikeuksia koulussa jne. Voidaan olettaa, että ilmoitus hoidetaan yhdellä tapaamisella tai puhelinsoitolla. Kysymys: vaihtoehto 1. Alkaako lastensuojelutarpeen selvittely/lastensuojeluasiakkuus, vaikka yhden kerran jälkeen voidaankin todeta ja kirjata, että laajempaan selvitykseen ei ole tarvetta eikä asiakkuus jatku. Vaihtoehto 2. Ilmoituksen jälkeen pidetään epävirallinen palaveri. Ei kirjata tapaamista asiakaskertomukseen, eikä ns. selvittelyä tai asiakkuutta edes aloiteta. 26

Lastensuojeluilmoitus tulee aina kirjata tietojärjestelmään, samoin ilmoitus on aina selvitettävä, ellei ole selkeästi perusteltua että ilmoitus on aiheeton. Sosiaalityöntekijän tulee seitsemän arkipäivän aikana tehdä päätös siitä aloitetaanko asiassa lastensuojelutarpeen selvitys. Jos sostt esimerkiksi soittaa huoltajalla tämän 7 arkipäivän aikana, voidaan ajatella, että hän tekee ilmoitukseen liittyviä alkuselvittelyä, joka ei aloita asiakkuutta, mutta kirjaamisvelvollisuus on (SHAL 3§ 1 mom 3 kohdan mukaisia merkintöjä). 27

Sosiaalityöntekijällä on lastensuojelulainkin mukaan velvollisuus kirjata kaikki olennaiset asiat lastensuojeluasian vireille tulosta lähtien. Jos sosiaalityöntekijä päättää, ettei aloita lastensuojelutarpeen selvitystä (esimerkiksi tapaamalla perhettä) alkuselvittelyiden jälkeen, asiakkuus ei ala. Kirjaukset jäävät kuitenkin lastensuojeluilmoituksesta ja sen selvittelystä ns. lastensuojeluilmoituksen passiivirekisteriin (kunnalla velvollisuus ylläpitää tätä rekisteriä uuden lain myötä). Lastensuojelulaki edellyttää lastensuojeluilmoituksista ylläpidettävää rekisteriä ja rekisterin mukaan pitää kirjata mihin toimenpiteisiin ilmoitus on johtanut. Jos lastensuojeluilmoitus ei johda asiakkuuteen, se tulee kirjata asiakastietoihin. 28

Jos sosiaalityöntekijä päättää aloittaa lastensuojelutarpeen selvityksen esim. tapaamalla perheen, ja vaikka selvitys päättyisi ensimmäiseen tapaamiseen, asiakkuus alkaa siitä hetkestä jolloin päätetään aloittaa selvitys. Tällöinkin kirjaukset ovat tehtävä, ja kirjaukset säilytetään asiakkuuden perusteella. Asiakkuus voi päättyäkin pikaisesti, jos jatkolle ei ole tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvittely tehdään aina siinä laajuudessa kun se on tarpeen, turhaa työtä ei tarvitse tehdä. 29

Tärkeää on, että arviointi tulisi tapahtua 7 päivän aikana (ei lasketa mukaan ilmoituksen yhteydenottopäivää eikä pyhäpäiviä ja arkilauantaita vaan arkipäiviksi luettavat päivät). Sosiaalityöntekijän pitää siis arvioida aina tilannekohtaisesti aloittaako arvioinnin ilmoituksen pohjalta vai ei. Vaihtoehtoa 2 en käyttäisi missään nimessä (huomioiden asiakkaan ja työntekijän oikeusturva). Laki edellyttää dokumentointia eikä voida pitää ns. epävirallisia palavereita viranomaisen toimesta. 30

Dokumentointi Miten voin varmistaa dokumentaation tekemisen? Kuinka tarkasti pitää dokumentoida? Kaikki vai asiakkuuteen vaikuttavat asiat? Työ olisi hyvä suunnitella siten, että jäisi aikaa säännölliseen dokumentointiin mahdollisimman pian asiakastilanteen jälkeen. Jos ei dokumentoi suoraan asiakastilanteessa, olisi hyvä tehdä muistiinpanoja. Asiakastietoihin pitää dokumentoida ne asiat, jotka olennaisesti vaikuttaa asiakkuuteen ja tarjottavaan palveluun. Dokumentoinnin tulisi kuvata tehtyä asiakastyötä ja työntekijän johtopäätökset pitää kirjata siten, että ne ovat erotettavissa asiakastyötä kuvaavista toimenpiteistä. Dokumentoinnin teemaryhmässä tarkastellaan dokumentointia tarkemmin. 31

Voiko asiakkaan pyynnöstä poistaa dokumentista hänen kertomiaan asioita, jos hän kokee joutuvansa vaaraan puolison suunnalta tämän saadessa kertomuksista tietää (esim. tapahtuu avioero kuntoutuksen aikaa)? Ei voi, jos asiakkaan kertomalla on merkitystä esimerkiksi asiakkaan (vanhemman tai lapsen) hoidon ja palveluiden kannalta. Virheellisen tiedon voi aina poistaa. Jos tietoa ei voida poistaa, tieto voidaan jättää antamatta, jos se aiheuttaa vaaraa. Tässä tilanteessa tulee tehdä tietojen rajoittamispäätös. Tietojen poistamisesta ja rajaamisesta on tarkemmin asiakastietojen käsittely toimintaohjeessa. 32

Jos kirjaamisessa on jätetty pois lasta vaarantavia asioita, missä tätä tietoa säilytetään siihenhän kuitenkin todennäköisesti joudutaan palaamaan? Kaikkia asiakastietoja säilytetään samassa paikassa. Jos tiedot sisältävät sellaisia asioita, joita ei voida luovuttaa jollekin osapuolella, tehdään tietojen rajaamispäätös tältä osin. Kahdenlaista asiakastiedostoa ei voi olla. Kaikki asiakkuuteen vaikuttavat asiat tulee kirjata asiakastiedostoihin, jos niissä on asiakasta mahdollisesti vaarantavia tietoja, tietojen antamista voidaan rajata rajoituspäätöksen. Jos jokin asia pitää poistaa kokonaan, esimerkiksi virheellisen tiedon vuoksi, näiden asiakirjojen säilytys on Oulussa palvelupäällikön työhuoneessa. Kts. asiakastietojen käsittely toimintaohje. 33

Voiko yksikkö (esim. perhekuntoutusosasto) rajoittaa asiakkaan oikeutta lukea raportti esim. päivittäin vedoten toimintaansa/ sen häiriintymiseen? Voi, koska annatte asiakkaalle mahdollisuuden tutustua asiakastietoihin sovittuina ajanjaksoina. Kahden viikon väli on hyvin kohtuullinen. Lähtökohtaisesti asiakkaalla on oikeus tietää mitä tietoja hänestä on asiakastiedoissa ja hänellä on oikeus tutustua niihin. Asiakkaalla on kerran vuodessa annettava, niin halutessaan, oikeus ilmaiseksi tutustua asiakastietoihin. Asiakkaalla on kuitenkin aina oikeus tutustua uusiin tietoihin eli jos vuoden aikana tulee uutta tietoa, asiakkaalla on oikeus tutustua niihin. Jos asiakas haluaa asiakastietonsa, ne on annettava hänelle ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään kahden viikon kuluttua pyynnöstä. Jos asiakastietoja on paljon, tiedot on annettava viimeistään kuukauden kuluttua. 34

Raportti tulostetaan kokonaisuudessaan asiakkaalle/vanhemmalle kuntoutusjakson päättyessä: jos hän haluaa – raportti tulostetaan myös liitteeksi asiakkaan papereihin kuntoutusjakson päättyessä. Täytyykö raportin luovuttamisesta asiakkaalle tehdä merkintä jonnekin? Kyllä, asiakastietojen luovuttamisesta tehdään aina merkintä asiakastietoihin. Merkinnästä olisi hyvä käydä ilmi milloin, miten, mitä ja kenelle tietoja annettua sekä kuka tietoja on antanut. 35

Voiko käyttää kameraa esim. tilanteiden ja puutteellisten olojen kuvaamiseen? Jos se, kenen kodissa on tarkoitus kuvata, suostuu, niin kuvata voi. Suostumus on syytä dokumentoida siten, että se voidaan jälkikäteen pitävästi todistaa. Ilman lupaa tapahtuvassa kuvaamisessa on kyse rikoslain 24 luvun 5§: n mukaisesta salakatselusta. Jokainen dokumentoi hyvän hallinnon mukaisesti virkavastuullaan asiakastietoja ja lähtökohtaisesti niitä pidetään uskottavina. 36

Dokumentoinnin selkiyttäminen kuntoutuksessa. Mitkä asiat kirjataan raporttiin, jotta perheestä riittävän kattava arvio? Tehdäänkö vain loppuraportti vai kirjataanko n. kerran viikossa? Dokumentoinnissa huomioitava toiminta, kirjausten tulee kuvata sekä työskentelyä asiakkaiden kanssa että työntekijöiden havaintoja asiakkaista. Dokumentteihin kirjataan olennaiset asiat, kuten mitä tehty asiakkaiden kansa. Työntekijöiden johtopäätökset tulee kirjata siten, että ne erottuvat toiminnan kuvauksesta. Asiakastyöskentelyä kuvaava raportti tai asiakaskertomus on eri asia kuin lausunto. Perhekuntoutuksen dokumentointiin palataan kehittämistyössä. 37

Mitä tehdään, kun hakemusta huostaanotosta hallinto oikeudelle ei voida tallentaa? Tällä hetkellä hakemus täytetään ja tulostetaan www-sivuilta lastensuojelun käsikirjasta. Jos hakemuksen täyttäminen keskeytyy, ei hakemusta voi sulkea, vaan se täytyy jättää odottamaan. Jatkossa hakemuksen voi täyttää suoraan tietojärjestelmään (Efficaasiakastietojärjestelmään. ) 38

Onko marssijärjestys selkeä? Kuka saa antaa asiakastietoja? Saako lapsen työntekijä luovuttaa itsenäisesti asiakirjat? Vai yhdessä PEMin, palvelupäällikön vai mahdollisesti lakimiehen kanssa? Asiakastietoja saa antaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, siltä osin kuin ne voidaan antaa asiakkaalle. Jos asiakirjoja ei voida antaa kokonaan tai osittain, päätöksen asiakirjojen antamatta jättämisestä tekee tilaajajohtaja sosiaalityöntekijän valmistelusta. 39

Avohuoltoon ja sijaishuoltoon liittyvät kysymykset Läheisverkoston kartoittaminen: Sijaishuollon osallistuminen läheisverkoston kartoittamiseen? Lastensuojelulaki lähtee siitä, että lapsen läheisverkosto on kartoitettava ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun syyn vuoksi ei ole tarpeen tehdä. Huostaanoton valmistelun yhteydessä hakemuksessa hallintooikeudelle on annettava selvitys läheisverkoston kartoittamisesta ja näissä tilanteissa sijaishuollon työntekijöiden osallistuminen läheisverkoston kartoittamiseen (ja myös arvioon sukulaissijoituksen mahdollisuudesta lapsen etua toteuttamassa) olisi luontevaa. 40

Oulun lastensuojelussa, missä huostaanoton valmistelu on avohuollon työntekijöiden työalaa ja lapsen sijoitus sijaishuollon työalaa siirtymät ja työntekijöiden vaihtuminen on olemassa oleva tosiasia. Siirtymätilanteet luovat myös paikan saumattomalle yhteistyölle. Toimivan mallin kehittäminen läheisverkoston kartoittamisessa (ja sukulaissijoituksessa) on yksi kehittämisyksikön kehittämistyön kohteista. 41

Väliaikainen päätös: antaako hallinto-oikeus määräyksen lapsen olinpaikasta sosiaalityöntekijän ehdotuksen mukaan vai voiko hallinto oikeus antaa määräyksen sijoittaa lapsi johonkin muuhun paikkaan, jonka he katsovat oman ammattitaitonsa perusteella olevan ehkä parempi. Eli voiko hallinto-oikeus sivuttaa esimerkiksi Oulun kaupungin omia sijoituspaikkoja tai Oulun ostopalvelusijoituspaikkoja? Hallinto-oikeudella on itsenäinen päätöksenteko-oikeus, eli hallinto-oikeus ei ole sidottu sosiaalityöntekijän esitykseen lapsen sijoituspaikasta. Sosiaalityöntekijän esityksen lisäksi päätöksentekoon vaikuttaa asianosaisten kuuleminen. Väliaikaisen määräyksen hakemusta täytettäessä on kiinnitettävä erityisesti huomioita sijoituspaikan valinnan perusteluihin: millä tavalla esitettävä yksikkö vastaa lapsen tarpeisiin. 42

Määritelmä kiinnipitämisestä: 5 -vuotias poika päiväperhekuntoutuksessa. Voiko rajoittaa sylissä pitäen? Lapsi vastustaa, heittelee tavaroita toisten päälle, riehuu. Päätöksenteko? Lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet koskevat ainoastaan sijaishuollossa olevia lapsia, eli lapsia jotka ovat sijoitettuna huostaanoton, kiireellisen sijoituksen tai väliaikaisen määräyksen perusteella. Päätöksentekovelvoite koskee ainoastaan tätä lastensuojelulain mukaista kiinnipitoa. Rajoitustoimenpiteenä käytettävästä kiinnipitämisestä erotetaan sellainen menettely, jolla esim. pientä lasta pidetään sylissä ja rauhoitetaan, samoin esim. päivähoidossa käytettävä ”holding-menettely” Jos lapsi on yhdessä vanhempansa kanssa päiväperhekuntoutuksessa, olisi hyvä miettiä vanhemman roolia lapsen rauhoittajana: voisiko vanhempaa ohjeistaa lapsen rauhoittamiseen esim. holding-menettelyä käyttäen? 43

Lasta ei uskalla päästää kotiin kuntoutuksesta vanhemman kanssa. Verkostoa ei tavoiteta, ei lupaa turvakotiin menemisestä. Yllä olevasta ei selviä täsmällisesti, miksi lasta ei uskalleta päästää kotiin kuntoutuksesta vanhemman kanssa. Onko kyseessä väkivallan uhkaa, ketä kohtaan? Jos lapsen tilanne ei ole turvallinen, on tehtävä ilmoitus sosiaalityöntekijälle, jolla on velvollisuus arvioida välittömien lastensuojelutoimenpiteiden tarve ja selvittää (ja tarvittaessa järjestää) lapselle turvallinen hoito ja huolenpito. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on kartoitettava läheisverkoston mahdollisuudet ottaa lapsi asumaan tai osallistua lapsen hoitoon. Mikäli tilanne on kiireellinen, voidaan selvittäminen jättää tekemättä. Hakeutumista turvakotiin ei sinänsä voida asiakkaalta kieltää vaan, mikäli asiakas hakee esimerkiksi maksusitoumusta turvakotiin on tarvittaessa asiakkaan hakemasta palvelusta on tehtävä hylkäävä päätös, mikäli katsotaan, ettei perusteita tukitoimelle/maksusitoumukselle olemassa. Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus. 44

Perhekuntoutuksen työssä: voiko sostt ”painostaa” perhettä Jaksolle huostaanottouhalla, jos avohuollon sijoitus ei voi olla vaihtoehto huostaanotolle? Huostaanoton perusteiden arvioinnissa yksi arvioitava kohta on avohuollon tukitoimenpiteiden mahdollisuus, riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus lapsen edun turvaamisessa. Huostaanottoon on ryhdyttävä, mikäli perusteet ovat olemassa, toisaalta huostaanotto on viimesijainen toimenpide. Huostaanoton viimesijaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei lasta voitaisi ottaa huostaan, jos lapsen etu sitä vaatii ja laissa säädetyt edellytykset ovat olemassa. Tällöin avohuollon tukitoimet eivät ole mahdollisia. 45

Hyvää hallintoa on myös se, että vanhempia informoidaan siitä, että avohuollon tukitoimien vastaanottaminen voi olla edellytys sille, että lapsi voi asua vanhempien hoidossa ja huollossa. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmille on tehtävä näkyväksi työntekijöiden arvio lapsen edun mukaisesta tilanteesta ja mikäli perhekuntoutus katsotaan edellytykseksi sille, että lapsi voisi jatkossa asua vanhempien kanssa, asia on syytä myös kertoa. Ollaan ikään kuin kahden vaihtoehdon tilanteessa. Avohuollon tukitoimia ei tule kuitenkaan kokeilla lapsen edun kustannuksella, mikäli perusteet huostaanottoon ovat olemassa. Lähtökohta avohuollon tukitoimenpiteille on aina kuitenkin asiakkaan (huoltajan, 12 -vuotta täyttäneen lapsen) suostumus. 46

Kuinka pitkään avohuoltoa voidaan jatkaa? Laitokseen – kotiin – laitokseen – kotiin etc. Avohuollon sijoitukselle ei ole määritelty enimmäiskestoa. Sijoitusta on kuitenkin arvioitava kolmen kuukauden välein, ja samalla on myös arvioita tarvetta ottaa lapsi huostaan. Yli puoli vuotta jatkuva avohuollon sijoitus tuo lapselle oikeuden lastensuojelun jälkihuoltoon. Laissa säädetään, että lasta ei voida sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimen, ellei lapsen etu välttämättä sitä vaadi. 47

Kiireellinen sijoitus: malleja päätöksistä. Ylimääräinen effica-koulutus? Kiireellisen sijoituksen liittyen mm. Oulun asiakastietojärjestelmän päätöspohjissa on joitakin fraaseja, joita voi käyttää. Mielipiteen selvittämättä jättämisen syyt kuvataan täsmällisesti. Kiireellisen sijoituksen päätöstä ohjeistetaan myös toimintaohjeessa. 48

Yhteydenpidon rajoittaminen sosiaalipäivystyksessä. Esimerkiksi perjantaina tehdään kiireellinen sijoitus, vanhemmat vaativat lasta kotilomalle jo sunnuntaina, yhteisymmärrykseen ei päästä vanhempien ja sosiaaliviranomaisten kesken. Tekeekö sosiaalipäivystys viikonloppuna yhteydenpidon rajoittamispäätöksen? Pahimmassa tapauksessa kiireellisen sijoituksen on tehnyt eri työpari, jonka täytyy tehdä yhteydenpidon rajoittamispäätöksen kun taas arkena vielä uusi työpari jatkaa työskentelyä. 49

Kiireellisen sijoituksen aikana sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää lapsen asioista kiireellisen sijoituksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa siten kuin Ls. L 45 § säädetään. Toimielimellä on oikeus päättää lapsen olinpaikasta. Vanhempien kanssa on pyrittävä neuvottelemaan yhteydenpidon toteuttamisen muodoista, mutta erimielisyystilanteissa on tarvittaessa tehtävä yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös. 50

Seudullisen sosiaalipäivystyksen tehty kiireellinen sijoitus, tiedot akuuttitilanteessa voivat olla todella niukat. Voiko oman alueen oma työntekijä täydentää kiireellisen sijoituksen lomakkeen kohtia? Voihan olla, että esim. huoltajien humalatilan ja akuuttihoidon tarpeen, katoamisen johdosta jää paljon avoimia kohtia. Kiireellisen sijoituksen päätös tehdään niillä tiedoilla, jotka päätöksentekijällä on päätöksentekohetkellä käytettävissä, ei jälkikäteen päätöstä korjaten. Päätökseen on perusteltava nimenomaan ne välttämättömät syyt tai se välitön vaaratilanne, minkä takia lapsi on täytynyt sijoittaa. Jos lapsi ei aiemmin ole ollut lastensuojelun asiakkaana, täytyy hänen tilanteensa arvioida perusteellisesti (lastensuojelutarpeen selvitys) ja samanaikaisesti arvoida kiireellisen sijoituksen lakkaamisen perusteet. Jos lapsi on jo ollut lastensuojelun asiakkaana, lapsen oma sosiaalityöntekijä arvioi lapsen tilannetta kokonaisuutena, tarkistaa lapsen asiakassuunnitelman yhdessä asianosaisten kanssa sekä päättää kiireellisen sijoituksen lakkauttamisesta tai huostaanoton valmistelusta 51

Työn kehittämiseen liittyvät kysymykset Lasse-hankkeen aikana Keskustan sosiaaliasemalla luotiin verkostodialoginen malli. Voitaisiinko herätellä henkiin? Sopii hyvin läheisneuvonpitomalliksi ja siitä saatiin hyvä palaute. Mallin henkiin herättäminen ja levittäminen voi tapahtua kehittämisyksikön teemaryhmän kautta. 52

Yhteinen foorumi ohjaajille (perhekuntoutus, avotyön ohjaajat) ja sosiaalityöntekijöille? Lastensuojelun kehittämisyksikkö järjestää hankkeen aikana avoimia foorumeita toimintasuunnitelman mukaisesti. Perhetyö on yksi kehittämiskohde. Millä aikataululla on mahdollistaa aloittaa perhetyön kehittäminen, sosiaalisen kasvatustyön olemus/kehittäminen? Perhetyö on toimintasuunnitelman mukaisena kehittämisen kohteena lastensuojelun kehittämisyksikössä ja työskentely on tarkoitus käynnistää tämän syksyn aikana. 53