Argumenttirakenne Seppo Kittil Helsingin yliopisto Argumenttirakenne transitiiviset lauseet

Argumenttirakenne Seppo Kittilä Helsingin yliopisto

Argumenttirakenne: transitiiviset lauseet

Lauseenjäsenet • Argumentti: usein pakollinen, verbin vaatima konstituentti (subjekti, objekti, epäsuora objekti) • Obliikvi/adjunkti: yleensä optionaalinen (tyypillisesti adverbiaalisessa funktiossa, myös epäsuora objekti on obliikvi joissain kielissä). • Kuitenkin pakollisuuden ja optionaalisuuden määrittely ei ole mitenkään yksiselitteistä.

Argumenttirakenne • Argumenttirakenteella tarkoitetaan kielen tapoja merkitä verbin vaatimia argumentteja. • Tyypillisesti jaottelu perustuu argumenttien merkintään transitiivisissa lauseissa (verrattuna niiden merkintään intransitiivilauseissa). Viime aikoina ditransitiivit ovat tosin tulleet enemmän mukaan tutkimukseen. • Peruslauseessa verbimorfologia on merkitsemätön (eli peruslausetta eivät edusta passiivi ja antipassiivi). 4

Termejä S: Intransitiivilauseen ainoa argumentti (poika juoksee) A: Transitiivilauseen agentti (tai agenttimaisempi osallistuja, poika rikkoi maljakon) O: Transitiivilauseen patienttimaisempaan osallistujaan viittaava argumentti (poika rikkoi maljakon) R: Ditransitiivilauseen vastaanottaja-argumentti (Ville antoi kirjan Liisalle) T: Ditransitiivilauseen teema-argumentti (Ville antoi kirjan Liisalle) 5

Nominatiivi-akkusatiivi –kielet • S = A ≠ O (suomi, ketsua, japani, saksa, englanti, tamili jne. ) • Tärkeää on se, että S ja A saavat saman kohtelun, mikä erottaa ne O: sta. Miten tämä tehdään, on kielikohtaista (erottelu voi perustua esimerkiksi sijamerkintään, verbikongruenssiin tai järjestykseen) • Huom. kieli voi olla argumenttien merkinnältään NOM-ACC, vaikka siitä puuttuisi akkusatiivisija (kuten puuttuu esim. englannista, hollannista, ruotsista, kiinasta ja jorubasta). 6

Esimerkkejä Sijamerkintä (japani) Hi ga noboru Aurinko SUBJ nousta ’Aurinko nousee’ Gakusei ga tegami o kaita Opiskelija SUBJ kirje OBJ kirjoitti ’Opiskelija kirjoitti kirjeen’ 7

Esimerkkejä Verbikongruenssi (ketsua, Payne 1997: 136): aywa-n go-3 SG ‘He goes’ aywa-a go-1 SG ‘I go’ maqa-ma-n hit-1 SG-3 SG ‘He hit me’ 8

Esimerkkejä Järjestys (joruba) Omo dé Lapsi tulla ’Lapset tulivat’ Ode bá omo Metsästäjä kohdata lapsi ’Metsästäjät kohtasivat lapset’ - S ja A ennen verbiä, O sen jälkeen 9

Absolutiivi-ergatiivi –kielet • S=O≠A • Huom. termi ABS-ERG on parempi kuin ERG-ABS, koska tällöin järjestys on molemmissa perustyypeissä merkitsemätön sija-merkitty sija! • Tärkeää tässäkin on se, että S ja O saavat saman ’kohtelun’ ja niiden merkintä eroaa jotenkin A: sta. Erottelu voidaan periaatteessa tehdä samoin konstein kuin NOM-ACC –kielissä, mutta pelkkään argumenttin järjestykseen perustuvia ABS-ERG – kieliä ei ole löytynyt tähän mennessä. 10

Esimerkkejä (sijamerkintä) Yalarnnga (Blake 1977: 8) ia (S) waka-mu I fall-PAST ‘I fell’ a-tu (A) kupi (O) wala-mu I-ERG fish kill-PAST ‘I killed a fish’ kupi-ku (A) ia (O) taca-mu fish-ERG I bite-PAST ‘A fish bit me’ 11

Esimerkkejä (sijamerkintä) Yup’ik Eskimo (Payne 1997: 135) doris-aq (S) ayallruuq Doris-ABS traveled ‘Doris traveled’ tom-am (A) doris-aq (O) cingallrua Tom-ERG Doris-ABS greeted ‘Tom greeted Doris’ 12

Esimerkkejä (verbikongruenssi) Yup’ik eskimo (Payne 1997: 136) ayallruu-nga (S) traveled-1 SG ‘I traveled’ ayallruu-q (S) traveled-3 SG ‘He traveled’ cingallru-a(A)-nga(O) greeted-3 SG-1 SG ‘He greeted me’ 13

ABS-ERG -kielet • ABS-ERG –merkintä on kielissä usein vain yksi tapa merkitä argumentteja. Tämän lisäksi monista ergatiivikielistä löytyy myös vaihtelua, eli ABS-ERG – merkintä koskee vain osaa argumenteista. • Merkintä koskee usein vain morfologista sijamerkintää, mutta syntaksi (esim. lauseiden yhdistäminen ja argumenttien poisjättö) toimii NOM-ACC –systeemin mukaan. Puhutaankin morfologisesti ja syntaktisesti ergatiivisista kielistä. • Myös elollisuushierarkiat, tempus ja aspekti vaikuttavat merkintään (mennyt aika ja perfektiivinen aspekti seuraavat aina ABS-ERG –merkintää näissä tapauksissa). 14

Kolmijakoiset systeemit • S≠A≠O • Kolmijakoisissa systeemeissä kaikki kolme perusargumenttia merkitään eri tavalla. • Kielissä ei ole tunnusmerkitöntä relaatiota, kuten subjekti. • Ovat maailman kielissä hyvin harvinaisia. Yksi syy on varmasti niiden epäekonominen luonne (ne tekevät erot liian selvästi). 15

Esimerkki Nez Perce (Rude 1988: 547 f) háama hipáayna man 3. NOM. came ‘The man came’ háana-nm pée-’wiye man-ERG 3 ERG-shot ‘The man shot an elk’ wewúkiye-ne elk-DO 16

Split intransitivity / aktiivi/statiivi-systeemit • S A ≠ S O; A ≠ O • Split intransitivity-kielissä tehdään eksplisiittinen ero erilaisten argumenttien välillä jo intransitiivilauseissa. Erottelu voi perustua esim. aktiivisuuteen/statiivisuuteen tai agentiivisuuteen/patientiivisuuteen. • Subjekti on näissä kielissä myös käsitteenä epäselvempi. • Kielet voidaan edelleen jakaa split- ja fluid-kieliin sen mukaan, määrääkö merkinnän suoraan verbi vai voiko se vaihdella ’vapaammin’. 17

Esimerkkejä Aktiivi/statiivi-ero (split-kieli) Euchee di-‘ade di-shti di-ch’a di-wado (SA) ‘I hunt’ ‘I dance’ ‘I drown’ ‘I die’ dze-‘yu dze-shu (SO) ‘I am in pain’ ‘I am slow’ etc. 18

Esimerkkejä Volitionaalisuuteen perustuva ero (fluid-kieli) Central Pomo za wáqizle za znác (SA) I go I hide ‘I would go’ ‘I am hiding’ to zthál to ló-ya (SO) I sick I fell ‘I am sick’ ‘I fell’ Za (SA) klúkluw to (SO) klúkluw I coughed ‘I coughed (voluntarily)’ ‘I coughed (involuntarily)’ 19

Neutraalit systeemit • S=A=O • Aivan puhtaana tyyppinä ei esiinny. Rikkoo liian selvästi kielen distinktiivisyyttä vastaan (ei pysty erottamaan tekijää kohteesta). 20

Esimerkki (lisu) Làma nya ánà khù-a Tigers TOP dog bite-DECL ’Tigers bite dogs/dogs bite tigers’ Ánà xe làma khù-a Dog NEW TOP tigers bite-DECL ’Tigers bite dogs/dogs bite tigers’ 21

Miksi? • Ekonomia ja distinktiivisyys: yhtenä argumenttien merkinnän tärkeimpänä funktiona pidetään agentin ja patientin erottamista toisistaan ja sen kieltenvälisesti yleisimmät merkintästrategiat hoitavat mahdollisimman ekonomisesti. Merkintä on myös rationaalista, näin ’kannattaa’ merkitä. • Samat syyt selittävät sen, miksi neutraalit ja kolmijakoiset systeemit ovat harvinaisia: ensimmäinen ei hoida erottelua, toinen tekee sen liian tarkasti. 22

Argumenttirakenne: ditransitiiviset lauseet

Ditransitiivilauseiden merkintä Miten kielet koodaavat lauseita, kuten: henkilö agentti antoi kirjan teema yksilölle vastaanottaja 24

Ditransitiivilauseet • Dryer 1986: direct/indirect object languages vs. primary/secondary object languages • Haspelmath 2005: directive, secundative, neutral alignment • Kittilä 2006: object-based, animacy-based ja role-based strategies 25

Ditransitiivilauseet Direct/indirect object-kielet: O = T R, esim. suomi, turkki Primary/secondary object-kielet O = R T, esim. awa pit, paumarí 26

Esimerkki (DO/IO) Turkki hasanöküz-ü (O) aldı PN: NOM ox-ACC buy: PAST: 3 SG ‘Hasan bought the ox’ adam kitab-I (T) kadın-a (R) verdi man: NOM book-ACC woman-DAT give: PAST: 3 SG ‘The man gave the book to the woman’ 27

Esimerkki (PO/SO) Paumarí (Chapman & Derbyshire 1991: 165 f) maravi-ra(O) namonaha-hi ida mamai fan-OBJ make-THEME: FEM DEM: F mother ‘Mother made a fan’ ho-ra (R) no’a-vini hi-ki I-OBJ give-DEP: TR AUX-NONTH ihai-a (T) medicine-DEMOT: O ‘She gave me medicine’ 28

Ditransitiivilauseet • Haspelmath Indirective alingment = IO/DO Secundative alignment = PO/SO Neutral alignment O = T = R 29

Esimerkki (neutral alignment) Fyem (Nettle 1996: 30) taa won aré (O) 3 SG: PERF wash clothes ‘She washed clothes’ taa ní usmán (R) borám (T) 3 SG: PERF give Usman maize ‘He gave maize to Usman’ 30

Esimerkki (tripartite alignment) Awa Pit (Curnow 1997: 72 ff) Ishu=na pitikku (O) ku-m tiger=TOP sloth eat-ADJZR ‘Tigers eat sloths’ santos=ta=na (O) mvza pyan-a-ma-t Santos=ACC=TOP almost hit-PL: SUBJ-COMP-PFPART ‘They almost beat up Santos’ O = Ø (ei-ihminen), akkusatiivi (ihminen) 31

Esimerkki (tripartite alignment) Camilo=na santos=ta(R) pala(T) kwin-tv-zi Camilo=TOP Santos=ACC plantain give-PAST-NONLOCUT ‘Camilo gave Santos a plantain’ Na=na kwizha=ta=na(R) comida(T) kwin-ta-w 1 SG: NOM=TOP dog=ACC=TOP food give-PAST-SUBJ ‘I gave food to the dog’ Na=na santos=ta(R) pashu(T) mvla-ta-w 1 SG: NOM=TOP Santos=ACC daughter give-PAST-SUBJ ‘I gave my daughter to Santos’ T = Ø (elollisuus ei vaikuta), R = akkusatiivi (elollisuus ei vaikuta) 32

Ditransitiivirakenteet (Kittilä 2006) • An object-based strategy is a strategy in which Theme and Recipient are marked in the same way, and differently from the Agent. • An animacy-based strategy is a strategy in which the marking of Theme and Recipient is determined by the animacy of their referents. • A role-based strategy is a strategy in which the marking of Theme and Recipient is determined by the semantic roles they bear. 33

Esimerkki (object-based strategy) Shipibo-Konibo (Valenzuela 2001: 420 f) e-n-ra ja(O) jamá-ke 1 -ERG-EV 3: ABS kick-COMPL ‘I kicked him/her/it’ pena-n-ra bake-bo(R) esé-bo(T) PN-ERG-EV child-PL: ABS advice-PL: ABS ‘Pena gives advice to the children’ meni-ai give-INC 34

Esimerkki (animacy-based strategy) Maithili (Yadava 1998: 97 f) ahãa ham-raa(R) ae aadami-k´(T) you me-DAT this man-ACC ‘You gave me this man’ raam-Ø hari-k(R) kitaab-Ø(T) raam-NOM Hari-DAT book-NOM: DO ‘Ram gave a book to Hari’ dia give delak give 35

Esimerkki (role-based strategy) Malaiji (Foong Ha Yap, p. c. ) dia beri buku itu(T) kepada perempuan itu(R) 3 SG give book DEF to woman DEF ‘S/he gave the book to the woman’ lelaki itu beli buku itu(T) (untuk dia(R)) man DEF buy book DEF (for 3 SG) ‘The man bought a book (for him/her)’ 36

Argumenttirakenteen muunnokset

Argumenttirakenteen muunnokset • Argumenttirakenteen muunnoksilla tarkoitetaan tapauksia, joissa verbi (tyypillisesti) merkitään jollain tavalla, mikä muuttaa argumenttien määrää. Määrä voi joko nousta (esim. kausatiivi) tai laskea (esim. passiivi). 38

Argumenttien määrää laskevat muunnokset

Argumenttien määrää laskevat muunnokset • Tyypillisiä argumenttien määrää laskevia muunnoksia ovat passiivi, antikausatiivi, refleksiivi, resultatiivi, resiprokaali ja inkorporaatio. • Inversiorakenteet voidaan myös lukea näihin, koska niitä voidaan pitää passiivin sukulaisilmiönä, vaikka niissä ei argumenttien määrä laskekaan. 40

Passiivi • Passiivi on kieltenvälisesti hyvin yleinen argumenttirakenteen muunnos. • Passiivi laskee verbin valenssia yhdellä poistamalla agentin rakenteellisesti (agentti jää kuitenkin osaksi lauseen semantiikkaa). • Passiivin primaari funktio on agentin poisto, mutta näin tehdessään passiivi yleensä korottaa objektin (patientin) subjektin asemaan. 41

Passiivin prototyyppi (Shibatani 1985) a. Ensisijainen pragmaattinen funktio: agentin häivyttäminen b. Semanttiset ominaisuudet: (i) Semanttinen valenssi: predikaatti (agentti, patientti) (ii) Subjekti on vaikutuksenalainen (affected) c. Syntaktiset ominaisuudet: (i) Syntaktinen merkintä: agentti → Ø (ei merkitty) patientti → subjekti (ii) Predikaatin valenssi: aktiivi = P/n; passiivi = P/n – 1 d. Morfologiset ominaisuudet: aktiivi = P; passiivi = P [+passiivi] 42

Esimerkki (passiivi) Amhara (Amberber 2002: 16): anas’i-w t’awla-w-en fellet’-e carpenter-DEF plank-DEF-ACC split. PERF 3. MASC ‘The carpenter split the plank’ t’awla-w te-fellet’-e plank-DEF PASS-split. PERF-3. MASC ‘The plank was split’ 43

Passiivinkaltaiset rakenteet • Passiivina pidetään yleisesti rakenteita, jotka hävittävät agentin (rakenteellisesti) ja joissa tämä poisto merkitään myös verbissä. • Tämän lisäksi kielet voivat käyttää useita muita rakenteita agentin identiteetin häivyttämiseen. Tyypillisiä ovat esim. saksan ja ruotsin man(mensch/frau)-rakenteet ja monikon kolmannen persoonan käyttö (ne sanoo, että…).

Inversiorakenteet • Inversio on myös agentin statusta alentava rakenne. Erotukseksi passiivista se ei poista agenttia, vaan ainoastaan muuttaa sen statusta. Inversiorakenteet ovat syntaktisesti transitiivisia. • Inversion käyttö perustuu elollisuushierarkioihin (1>2>3>elollinen>eloton). Jos agentti on patienttia ylempänä elollisuushierarkioissa, käytetään suoraa (direct) rakennetta, koska tilanne on ’normaali’. Jos taas agentti on hierarkiassa alempana, pitää käyttää inversiorakennetta. 45

Esimerkki Sahaptin ewínsh i-q’ínu-shan-a yáamash(-na) man 3. NOM-see-IMPFV-PAST mule. deer-(-OBJ) ‘The man saw the mule deer’ i-q’ínu-sha-ash ewínsh-n-em 3. NOM-see-IMPFV-1 SG man-OBV ‘The man sees me’ Parempi esimerkki tästä! 46

Antipassiivi • Antipassiivi on passiivin peilikuva, jota löytyy morfologisena rakenteena monista ergatiivikielistä (erityisesti Australian pamanyungan kielistä) • Antipassiivi korottaa ergatiivisesti merkityn agentin merkitsemättömään absolutiivisijaan ja alentaa samalla patienttia. 47

Antipassiivi (a) Antipassive applies to an underlying transitive clause and forms a derived intransitive (b) The underlying A becomes S of the antipassive (c) The underlying O argument goes into a peripheral function, being marked by a non-core case, adposition etc. ; this argument can be omitted, although there is always the option of including it (d) There is some explicit formal marking of the antipassive constructions (same basic possibilities as for passive) (Dixon & Aikhenvald 2000) 48

Esimerkki (Yidiñ, Dixon 1994: 59 f) wagudya-ngu bunya wawa-l man-ERG woman look at-PRES ‘The man is looking at the woman’ wagu: dya bunya: -nda wawa-: ji-n man woman-DAT look at-ANTIP-PRES ‘The man is looking at the woman’ waguja-ngu jugi-ø gunda-l (galba: n-da) man-ERG tree-ABS cut-PRES axe-INSTR ‘The man is cutting a tree (with an axe)’ wagu: ja-ø gunda-: ji-n (jugi-: l) galba: n-da man-ABS cut-ANTIP-PRES (tree-LOC) axe-INSTR ‘The man is cutting a tree with an axe’ 49

Antipassiivi • Antipassiivia käytetään mm. kun patientin identiteetti ei ole kontekstissa tärkeä tai jos puhuja ei halua/voi mainita sitä. • Tämän lisäksi antipassiivia käytetään usein kuvaamaan tekoja, joiden transitiivisuus on alhaisempi (esim. habituaaliset teot). 50

Refleksiivi • Refleksiivi on rakenne joka kuvaa tekoa, jossa agentti kohdistaa teon itseensä sen sijaan, että se kohdistaisi sen itsensä ulkopuoliseen patienttiin. Agentti on siis samalla myös patientti refleksiivissä; siis esim. vanhempi pesi lapsen -> vanhempi pesi itsensä/peseytyi. • Osanottajien määrä vähenee refleksiivissä yhdellä, mutta semanttisten roolien määrä pysyy vakiona. Usein myös argumenttien määrä vähenee. 51

Refleksiivi • Refleksiiviä merkitään maailman kielissä pääasiassa kahdella eri tavalla; joko objektin muotoa muutetaan (objekti korvataan refleksiivipronominilla (itse-, -self) tai subjektin luvussa ja persoonassa olevalla objektilla, saksa ich wasche mich) tai verbin morfologiaa muutetaan (pestä –> peseytyä). Vain harvat kielet käyttävät molempia. • Joissain tapauksissa pelkkä objektin poisto riittää, esim. I shaved, I bathed. 52

Refleksiivi • Refleksiivin merkinnässä käytetyt affiksit ovat hyvin polyseemisia ja ne ilmaisevat usein myös muita funktioita tai refleksiivin merkki on kieliopillistunut ilmaisemaan myös muita funkitioita. Näitä ovat esim. passiivi (venäjä, amhara), antikausatiivi (suomi, saksa), antipassiivi (yidiñ, diyari) ja resiprokaali (amhara). Rakenteilla on selviä yhteyksiä (mm. subjektin vaikutuksenalaisuus), mikä selittää hyvin refleksiivinmerkitsemien polysemiaa.

Refleksiivi • Edellä esiteltyjen tyypillisten refleksiivien lisäksi monissa kielissä (esim. saksa ja venäjä) on verbejä, jotka ovat pakollisesti refleksiivisiä (puhutaan reflexiva tantum-verbeistä). Saksassa näitä ovat esim. sich erholen, sich erkälten ja sich schämen. Näillä ei siis ole muotoja ilman refleksiivipronominia ja ei ole transitiivisia muotoja, kuten *ich schäme dich.

Resiprokaali • Resiprokaali muistuttaa refleksiiviä siinä, että molemmissa agentti on myös patientti. Patienttiuden motivaatio on kuitenkin erilainen. Resiprokaalissa tämä johtuu siitä, että kaksi agenttia tekee toisilleen samaa tekoa, siis esim. lapset pesevät toisensa/toisiaan. • Resiprokaali tuntuu olevan yleisemmin transitiivinen rakenne, eli sitä ilmaistaan useammin resiprookkipronominilla kuin verbimorfologiaa muuttamalla. 55

Antikausatiivi • Antikausatiivi on kausatiivi/inkoatiivi-parin (aiheutettu tapahtuma/spontaani tapahtuma) eksplisiittisesti merkitty inkoatiivi, eli siis esimerkiksi: rikkoa/rikkoutua. Antikausatiivi on siis kausatiivin vastakohta. Huom. sulaa ei ole antikausatiivi (vaikka siinäkään ei ole agenttia), koska se on tunnusmerkitön, kun taas sulattaa on siitä kausatiivi. 56

Esimerkki (kammu) zòz pìr tóz I shake table ‘I shake the table’ tóz hm-pìr table ANTIC-shake ‘The table is shaking’ Suomi: minä avasin oven -> ovi avautui 57

Antikausatiivi • Passiivin tapaan antikausatiivi on agentin häivyttävä rakenne. Erona näiden kahden välillä on kuitenkin se, että antikausatiivissa agentti häviää sekä rakenteellisesti että semanttisesti, kun taas passiivissa poisto on vain rakenteellinen. • Antikausatiivin voi muodostaa vain verbeistä, jotka voivat kuvata spontaania tapahtumista, ks. seuraava kalvo.

Esimerkki (amhara) emed-u (be-aster) te-k'rret'e rope-DEF (by-Aster) PASS-cut. PERF. 3 M ‘The rope was cut (by Aster)’ (*’the rope cut’) ber-u te-keffete door-DEF ANTIC/PASS-open. PERF. 3 M ‘The door (was) opened’

Resultatiivi • Resultatiivi kuvaa dynaamisen (yleensä transitiivisen) teon lopputulosta, esim. talo on rakennettu. • Resultatiivi on myös agentiton rakenne, mutta agentittomuuden motivaatio on eri kuin antikausatiivissa: antikausatiivissa agentti puuttuu koko teosta (teko tapahtuu spontaanisti), kun taas resultatiivissa ei ole agenttia, koska agentti on toiminut jo. 60

Esimerkki Evenki (Nedjalkov & Nedjalkov 1988: 242) nuŋan tadū kalan-me loko-d’oro-n he. NOM there pot-ACC hang-PRES-3 SG ‘He is hanging a pot there’ tadū kalan lokū-ča-d’ara-n there pot. NOM hang-STAT-PRES-3 SG ‘A pot is hanging (hangs) there’ Saksan Zustandpassiv: das Fenster ist geöffnet 61

Inkorporaatio • Inkorporaatio edustaa hyvin selvää patientin demootiota (agentti voidaan inkorporoida paljon harvemmin, vaikka sekin on mahdollista). Inkorporaation seurauksena objektista tulee verbin osa ja se menettää argumenttistatuksensa. Tämä johtaa myös lauseen intransivoimiseen, koska argumenttien määrä laskee (yleensä kahdesta yhteen). • Inkorporaation seurauksena referentiaalisesta objektista tulee non-referentiaalinen. Inkorporoitua patienttia ei voi spesifioida mitenkään (esimerkiksi adjektiiveilla). 62

Esimerkki Chukchi (Comrie 1973: 243 f) tumg-e na-ntewat-en kupre-n friends-ERG 3 SG-set-TRANS net-ABS ‘The friends set the net’ tumg-et kupra-ntewat-g’at friends-ABS net-set-INTR ‘The friends set nets’ 63

Argumenttien määrää nostavat muunnokset

Argumenttien määrää nostavat muunnokset • Tyypillisimmät argumenttien määrää nostavat muunnokset ovat kausatiivi ja applikatiivi. Kausatiivi lisää tekoon aiheuttajan, kun taas applikatiivi korottaa jonkun muun roolin (esim. instrumentti, hyötyjä, lokaatio) kuin aiheuttajan suoran objektin statukseen. • Muita argumenttien määrää nostavia muunnoksia ovat datiivinsiirto (dative shift) ja ulkoinen omistus (external possession). 65

Kausatiivi Perusmääritelmä (Dixon & Aikhenvald): a. Causative applies to an underlying intransitive clause and forms a derived transitive b. The argument in underlying S function (the causee) goes into O function in the causative c. A new argument (the causer) is introduced, in A function d. There is some explicit formal marking of the causative construction. 66

Esimerkki (turkki) ali öl-dü PN. NOM die-PAST ‘Ali died’ ali hasan-i öl-dür-dü PN. NOM PN-ACC die-CAUS-PAST ‘Ali killed Hasan’ 67

Kausatiivit • Perusjako kolmeen tyyppiin: leksikaaliset, morfologiset ja perifrastiset/analyyttiset kausatiivit. • Ensimmäisestä esimerkkinä vaikka suomen kuolla vs. tappaa ja englannin die vs. kill. Muita (yimas): INTR mal ’die’ awa ’burn’ aypu ’lie down’ TRANS tu ’kill’ ampu ’burn’ ti ’lay down’ 68

Kausatiivit • Morfologiset kausatiivit: verbiin liitetään elementti (yleensä jokin affiksi), joka mahdollistaa uuden aiheuttajan lisäämisen lauseeseen. Suomi on tässä hyvin produktiivinen, siis esim. vetää -> vedätyttää jne. • Kielissä on suuria eroja sen mukaan, minkä tyyppisistä verbeistä voidaan muodostaa morfologinen kausatiivi: epäakkusatiiviset intransitiiviverbit sallivat tämän aina (jos kielessä ylipäätään on morfologista kausatiivia), kun taas transitiivisten verbien kohdalla morfologinen kausativisaatio on rajoitetumpaa. 69

Kausatiivit • Perifrastiset/analyyttiset kausatiivit: kausatiivi muodostetaan lisäämällä lauseeseen jokin itsenäisempi elementti, esim. apuverbi tai verbipartikkeli. Esim. he made me go, hän pakotti minut lähtemään.

Perifrastinen/analyyttinen kausatiivi Kammu (Svantesson 1983: 103 f) tráak háan buffalo die ‘The buffalo died’ ke tòk háan múuc 3 SG. M CAUS die ant ‘He happened to kill an ant’ 71

Kausatiivit • Kausaation suoruus tai epäsuoruus ovat selvässä suhteessa käytettyyn mekanismiin: leksikaaliset kausatiivit ilmaisevat yleensä suoraa kausaatiota, kun taas perifrastiset kausatiivit ilmaisevat epäsuorempaa kausaatiota (siis kielissä, joissa on molemmat mekanismit): Suora kausaatio Epäsuora kausaatio Leksikaaliset > morfologiset > perifrastiset kausatiivit 72

Suora vs. epäsuora kausaatio • Suora kausaatio tarkoittaa, että aiheuttaja tekee tahdonalaisesti jotain, josta suoraan seuraa kuvattu teko. Siis esim. ’metsästäjä tappoi karhun puukolla’. • Epäsuorassa kausaatiossa aiheuttajan rooli on epäsuorempi ja itse tapahtuma saattaa seurata suoremmin muusta syystä. Esim. ’henkilö aiheutti ystävänsä kuoleman, koska ei pystynyt soittamaan apua’. 73

Esimerkki Jinghpaw (Maran & Clifton 1976: 445) manaw gaw matu hpe ja-san Ma. Naw TOP Ma. Tu OBJ CAUS-die ‘Ma. Naw killed Ma. Tu’ manaw gaw matu hpe san shang Ma. Naw TOP Ma. Tu OBJ die CAUSE ‘Ma. Naw caused Ma. Tu to die’ ai DECL 74

Esimerkki (marathi) kap. De waa. L-l-e Clothes. N dry-PERF-N ’The clothes dried’ Raam-ne kap. De waal-aw-l-e Ram-ERG clothes. N dry-CAUS-PERF-N ’Ram dried the clothes’ (suora kausaatio) Mi kap. De waa. L-u di-l-e I clothes. N dry-PARTIC give-PERF-N ’I let the clothes dry’ (epäsuorempi kausaatio) 75

Esimerkki (kammu) kee p-háan tráak 3 SG. M CAUS 1 -die buffalo ‘He slaughtered the buffalo’ (suora kausaatio) kee tòk háan múuc 3 SG. M CAUS 2 die ant ‘He happened to kill an ant’ (epäsuora kausaatio)

Kausatiivit • Fyysinen vs. manipulatiivinen kausaatio: vaatiiko aiheuttaminen fyysistä kontaktia vai onko aiheuttaminen muuntyyppistä. Esim. yimas: Na-na-tar/tmi-kwalca-t 3 SG. A-1 SG. O-CAUS/CAUS-rise-PERF ’She woke me up’ - Ensimmäisessä herättäminen tapahtuu esim. ravistamalla (fyysinen kausaatio), toisessa esim. huutamalla (manipulatiivinen kausaatio). 77

Kausatiivit • Manipulatiivinen kausaatio voidaan jakaa edelleen alatyyppeihin kausaation suoruuden suhteen: voidaan puhua kausatiiveista ja permissiiveistä. Ensimmäisessä aiheuttaminen on suorempaa ja causeen (se, joka tekee) valinta on pienempi. 78

Esimerkki Ketsua nuqa fan-ta rumi-ta apa-ŋi-ni 1 SGA Juan-ACC rock-ACC carry-CAUS-1 SGA ‘I made Juan carry the rock’ nuqa fan-wan rumi-ta apa-ŋi-ni 1 SGA Juan-INSTR rock-ACC carry-CAUS-1 SGA ‘I had Juan carry the rock’ - Akkusatiivi koodaa suorempaa manipulatiivista kausaatiota. 79

Esimerkki (tukang besi) no-wila na ana 3 R-go NOM child ‘The child goes’ no-pa-wila te anabou i jambata 3 R-CAUS-go CORE father OBL jetty na ana NOM child ‘The father send the child to the jetty’ ku-hepe-wila(na iaku) di ana 1 SG-REQ-go (NOM 1 SG) OBL child ‘I ask the child to go’

Kausatiivit • Kausatiiveja on myös tutkittu paljon sen mukaan, miten niiden causeeta (johtamattoman lauseen subjekti/tekijä) merkitään. • Merkintä voi vaihdella rakenteellisten syiden ja/tai semanttisten syiden takia. 81

Kausatiivit • Comrien hierarkia: SUBJ > OBJ > INDIRECT OBJECT > OBLIQUES Causee ottaa aina sen paikan, joka on vapaana tässä hierarkiassa (Comrie’s paradigm case). Joissain kielissä merkintä ei muutu transitiivisuuden mukaan. 82

Esimerkki Causativization of transitive clauses (2 3) müdür mektub-u imzala-di director. NOM letter-ACC sign-PAST ‘The director signed the letter’ diçi mektub-u müdür-e imzala-t-ti dentist letter-ACC director-DAT sign-CAUS-PAST ‘The dentist made the director sign the letter’ Causee: DAT 83

Esimerkki müdür hasan-a mektub-u göster-di director. NOM PN-DAT letter-ACC show-PAST ‘The director showed the letter to Hasan’ diçi hasan-a mektub-u müdür tarafindan Director PN-DAT letter-ACC director by göster-t-ti show-CAUS-PAST ‘The dentist made the director show the letter to Hasan’ Causee: obliikvi 84

Causeen merkintä • Tyypilliset tavat merkitä causeeta ovat akkusatiivi, absolutiivi, instrumentaali ja datiivi (Dixon 2000: 55). • Yleensä causee käyttää jo olemassa olevaa sijaa. Nivkh on (ilmeisesti) ainoa kieli maailmassa, jossa on sijamuoto, jonka ainoa funktio on merkitä causeeta. 85

Kausatiivien muut funktiot • Kuten edellä on todettu ja esitetty, tyypilliset kausatiivit lisäävät tekoon agentin /aiheuttajan. Kausatiiveilla on tämän lisäksi muitakin funktioita, joista tärkeimmät ovat seuraavat (Kittilä 2009): 1. Covert causativization 2. Agentivisaatio 3. Transitivisaatio 86

Esimerkki: covert causativization Songhai ali nga-ndi tasu di musa se Ali eat-CAUS rice the PN IO ‘Ali made Mousa eat the rice’ garba neere-ndi bari di musa se (*ali se) garba sell-CAUS horse the Musa IO (Ali IO) ‘Garba had Musa sell the horse’ OR ‘Garba had the horse sold to Musa’ 87

Esimerkki (agentivisaatio) Godoberi mak’i-di łeni čibi child-ERG water splash. PAST ‘The child splashed the water (perhaps involuntarily)’ mak’i-di łeni čib-ali child-ERG water splash-CAUS. PAST ‘The child splashed the water (purposefully and repeatedly)’ 88

Esimerkki (transitivisaatio) Kwaza ‘we-da-ki jere’xwa fear-1 SG-DECL jaguar ‘I am afraid of jaguars (in general)’ we-‘tja-da-ki jerexwa-‘wã fear-CAUS-1 SG-DECL jaguar-AO ‘I am afraid of (this) jaguar’ 89

Esimerkki (muut) Cora i hámwezi tízi-cezi DET tortilla PL-hard ‘The tortillas are hard’ i hámwezi tízi-u-cezi-re-kaza DET tortilla PL-CMP-hard-CAUS-PAST ‘The tortillas got hard’ 90

Applikatiivit • Applikatiivi on verbissä merkitty argumenttirakenteen muutos, joka korottaa alkuperäisen obliikvin suoran objektin asemaan, siis: • S V OBL - > A V+APPL O • A V O OBL -> A V+APPL O O Saksa: Er hat darüber geschwiegen -> er hat das verschwiegen. 91

Esimerkkejä Warembori (Donohue 1999: 9) make matin-do (nana ipa-yave) boy wash-IND (OBL river-DEF) ‘(The) boy is washing (in the river)’ make matin-na ipa-yave boy wash-APPL river-DEF ‘(The) boy is washing in the river’ 92

Esimerkkejä taveti-a mosi sa make. TR-3 SG Mosi ART. SG ‘Mosi built the room’ tavete-ni-a kinahe mosi make-APPL-3 SG nipa. palm Mosi lose room ‘Mosi built the room with nipa palm’ lose room sa ART. SG 93

Applikatiivit • Kuten edellä olevat esimerkit osoittavat, applikatiivit eroavat kausatiiveista siinä, minkälaisen argumentin ne verbin valenssiin lisäävät. Applikatiivit eroavat kausatiiveista edelleen siinä, että niillä on tyypillisesti enemmän pragmaattisia kuin semanttisia funktioita. Applikatiivien käyttö liittyy siis enemmän esim. osanottajien topikaalisuuteen. • Tyypillisiä rooleja, joita applikativisaation kautta voidaan lauseisiin lisätä ovat vastaanottaja, hyötyjä, kärsijä, instrumentti, syy ja lokaation eri tyypit. 94

Applikatiivit • Applikatiivirakenteet voidaan erotella edelleen niiden semanttisen spesifiyden mukaan. Peterson (2007) puhuu morfologisesti eriytyneistä ja morfologisesti eriytymättömistä applikatiivimorfeemeista (morphologically (non-) distinct applicative construction markers). 95

Esimerkki (eriytynyt merkitsijä) Haka lai (Peterson 1997) tsewmaŋ=niz door=zaz za-ka-kal-piak Tsewmang=ERG market=ALL 3 SG. S-1 SG. O-go-BEN ‘Tsewmang went to the market for me’ (hyötyjä) thiŋ za-ka-laak-tsezm wood 3 SG. S-1 SG. O-carry-ADD BEN ‘He carried wood for me (in addition to carrying wood for himself)’ (‘additional beneficiary) 96

Esimerkkejä ka-law zan-ka-thloz-pii 1 SG. POSS-field 3 PL. S-1 SG. O-hoe-COM ‘They hoed my field (together) with me’ (komitatiivi) rul=niz ka-zin=zaz snake=ERG 1 SG. POSS-house=ALL/LOC za-ka-luz-hnoz 3 SG. S-1 SG. O-enter-MAL ‘A snake came into my house on me’ (kärsijä) 97

Esimerkkejä tiilooŋ khaa tivaa boat TOP river kan-Ø-tan-naak 1 SG. S-3 SG. O-cross-INSTR ‘We used the boat to cross the river’ (instrumentti) 98

Esimerkki (eriytymätön merkitsijä) Tukang besi no-mate-ako te buti 3 R-die-APPL CORE fall ‘They died in a fall’ (circumstantial) no-hugu-ako te poda-no 3 R-chop-APPL CORE knife-3. POSS ‘They chopped with their knifes’ (instrumentti) 99

Esimerkkejä no-ala-ako te ina-su te 3 R-fetch-APPL CORE mother-1 SG. POSS CORE kau wood ‘She fetched the wood as a favour for my mother’ (hyötyjä) No-lemba-ako te karia’a 3 R-carry-APPL CORE festival ’They carried (something) for the festival’ (purpose) 100

Applikatiivit • Kielissä on myös eroja siinä, mitä tapahtuu alkuperäiselle objektille. Esim. tepehuanissa alkuperäinen objekti menettää osan verbikongruenssistaan (sitä ei enää merkitä yksikön tai monikon mukaan). • Yleisemmin pätee kuitenkin se, että applikativisaatio ei vaikuta alkuperäisten argumenttien statukseen (kausatiivi vaikuttaa lähes aina muiden argumenttien koodaukseen). 101

Datiivinsiirto • Datiivinsiirrolla (dative shift/alternation) tarkoitetaan sitä, että vastaanottaja/hyötyjä korotetaan epäsuoran objektin asemasta suoraksi objektiksi, siis esim. englanti: The parent gave a book to the child The parent gave the child a book Tyypillisesti korotus on juuri prepositionaalisesta objektista suoraksi objektiksi. Suomen allatiivi/illatiivi-vaihtelua ei pidetä datiivinsiirtona. 102

Esimerkki (malaiji) dia beri buku itu kepada perempua itu 3 SG give book DEF to woman DEF ‘S/he gave the book to the woman. ’ dia beri perempuan itu buku itu. 3 SG give woman DEF book DEF ‘S/he gave the woman the book. ’ 103

Datiivinsiirto • Datiivinsiirtoa ei yleensä merkitä verbissä (jos merkitään, puhutaan mieluummin applikatiivista) ja datiivinsiirto ei myöskään aina lisää kuvattavan teon osanottajien määrää, vaan se ainoastaan muuttaa niiden statusta ja korottaa ydinargumenttien (= suorien objektien) määrää lauseessa. • Datiivinsiirto muuttaa myös lähes aina teeman ja resipientin järjestystä (se on TH-REC ennen datiivinsiirtoa ja REC-TH sen jälkeen). 104

Datiivinsiirto • Datiivinsiirron syyt voivat olla semanttisia tai rakenteellisia. • Joissain kielissä sillä voidaan ilmaista mm. siirron pysyvyyttä, vastaanottajan korkeampaa vaikutuksenalaisuutta ja perfektiivistä aspektia. • Monissa kielissä (kuten englanti), epäsuoran objektin on tyypillisesti oltava elollinen, jotta datiivinsiirto on mahdollinen. Tämä on myös yhteydessä epäsuoran objektin semanttiseen rooliin; vain oikeat vastaanottajat sallivat datiivinsiirron. 105

Ulkoinen omistus (external possession) • Ulkoisella omistuksella tarkoitetaan genetiivilausekkeen omistajan korottamista omaksi argumentikseen, esim. Isä pesi lapsen kädet -> Isä pesi lapselta kädet Der Vater hat die Hände des Kindes gewaschen -> Der Vater hat dem Kind die Hände gewaschen 106

Ulkoinen omistus • Ulkoinen omistus ei myöskään lisää kuvattavan teon osallistujien määrää, vaan muuttaa ainoastaan syntaktisten lausekkeiden määrää jakamalla genetiivilausekkeen kahdeksi argumentiksi. Tyypillisesti korotettu omistaja on datiivissa tai sen kaltaisessa sijassa (suomessa ablatiivissa, allatiivi on rajoitetusti mahdollinen, mutta silloin ei enää ole kyse ulkoisesta omistuksesta) 107

Ulkoinen omistus • Ulkoista omistusta ei myöskään merkitä verbissä (jos merkitään, niin silloin on kyse applikatiivista) • Ulkoisen omistuksen yksi funktio on esim. korostaa kuvatun teon suurempaa vaikutusta teon kohteeseen. 108