Johdatus Spinozan filosofiaan Teoreettinen filosofia Helsingin yliopisto 3

Johdatus Spinozan filosofiaan Teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto 3. 9. – 16. 10. 2014 FT Markku Roinila

Baruch Spinoza (1632 -1677)

Kurssin tarkoitus • Kurssilla pyritään antamaan johdatus Spinozan sekä teoreettiseen että käytännölliseen filosofiaan. • Pääosassa on Spinozan postyymi pääteos Etiikka, mutta käsittelen myös Spinozan varhaisempia tekstejä kuten mm. Teologis-poliittista tutkielmaa ja varhaista tietoteoreettista tekstiä Tutkielma ymmärryksen kirkastamisesta. • Keskeisessä osassa ovat Spinozan monistinen metafysiikka (Etiikka, I osa) ja toisaalta hyvän elämän saavuttaminen, jota Spinoza käsittelee laajasti Etiikan osissa III-V. • Koska kyseessä on johdantokurssi, Spinoza asetetaan ajan kontekstiin ja esityksessä tähdätään ymmärrettävyyteen. Tarkoitus on myös lukea otteita filosofin omista teksteistä ja keskustella niistä. Annan kerran viikossa pienen lukutehtävän muutamilla kysymyksillä ryyditettynä ja voimme sitten keskustella tekstistä seuraavan viikon luennon alussa. Lukeminen ei ole pakollista, mutta antaa paremman tuntuman Spinozan filosofiaan ja auttaa ymmärtämään käsiteltäviä asioita. • Mikäli kurssi innostaa teitä lukemaan ainakin Spinozan Etiikan, tunnen onnistumisen iloa.

Teknisiä asioita • Kurssin tunnus on 406239, sopii ainakin kohtaan Fte 210 d (klassikkoteokset, sopivuudesta käytännöllisen filosofian opintoihin tai syventäviin opintoihin voi neuvotella, eiköhän onnistu) • Luennoista saa 3 opintopistettä ja ne voi suorittaa joko luentokuulustelulla (16. 10. ) tai kirjoittamalla kymmensivuisen esseen jostakin Spinozan filosofian erityiskysymyksestä tai sopimuksen mukaan. Kurssisuoritukseen kuuluu teos Edwin Curley: Behind the Geometrical Method (Princeton University Press, 1988), joka on erikseen saatavissa kurssin Moodle-sivulta vain tätä kurssia varten. Luentokuulustelussa on yksi kysymys teoksesta. Jos kirjoittaa esseen, teosta ei tarvitse lukea, mutta siitä on hyötyä myös esseen kirjoituksessa. • Kaikki luennot ovat osoitteessa Metsätalo (U 40), sali 4 • 2 opintopistettä lisää voi saada tenttimällä tiedekuntatentissä teoksen Steven Nadler: Spinoza’s Ethics: An Introduction (saatavina myös e-kirjana Helkan kautta).

Moodle • Jaan oheiskirjan ja oheislukemiston Moodle-alustalla, johon toivon kaikkien kirjautuvan. Katso rekisteröitymiseen ohjeet täältä: http: //wiki. helsinki. fi/pages/viewpage. action? page. Id=94582333 • Kurssin Moodle-osion osoite on https: //moodle. helsinki. fi/course/view. php? id=13775 • Moodle-osiossa voi myös keskustella ja kysyä Spinozan filosofiasta luentojen ulkopuolella. • Mikäli rekisteröitymisen kanssa tulee ongelmia tai tulee muita kysymyksiä mieleen, minut tavoittaa osoitteesta markku. roinila@helsinki. fi

Alustava aikataulu 3. 9. (ke) 12 -14 Käytännön asiat; Varhaisen modernin filosofian konteksti 4. 9. (to) 12 -14 Spinozan elämä & Spinozan varhaiset teokset 10. 9. Etiikan tarkoitus ja rakenne; substanssi ja sen luonne 11. 9. Determinismi 17. 9. Jumala ja attribuutit 18. 9. Mielen ja ruumiin suhde 24. 9. Spinozan käsitys tiedosta 25. 9. Affektit ja niiden merkitys 1. 10. Erilaisia affekteja ja niiden ilmenemistapoja 2. 10. Affektit, täydellistyminen ja hyvä elämä 8. 10. Viisaus ja vapaus 9. 10. Spinozan Poliittinen tutkielma ja Spinozan jälkivaikutus 15. 10. Loppukeskustelu: Spinozan filosofian vahvuudet ja heikkoudet 16. 10. Loppukuulustelu

Spinozan filosofian taustaa • Spinoza kuuluu aikakauteen filosofian historiassa, jota kutsutaan yleisesti varhaismoderniksi filosofiaksi. On eri näkemyksiä sen pituudesta – joidenkin mukaan varhaismoderni filosofian ulottuu 1500 -luvun alusta 1700 -luvun loppuun, mutta yleisemmän näkemyksen mukaan se alkaa Descartesista 1600 -luvun alkupuolella ja päättyy Christian Wolffiin Euroopan mantereella ja David Humeen Britanniassa. • Tähän aikakauteen liittyy monia suuria muutoksia. Modernin, kokeellisen luonnontieteen nousu, löytöretket, kirjapainotaito, protestantismin nousu muuttivat eurooppalaisen maailman. • Keskiajalla filosofiaa tehtiin yliopistoissa ja sitä kutsuttiin koulujen filosofiaksi (skolastiikka). Varhaismodernina aikana omaperäisintä filosofiaa tehtiin yliopistojen ulkopuolella – filosofit toimivat opettajina, kirkonmiehinä, lääkäreinä, kirjastonhoitajina, diplomaatteina, neuvonantajina. Näin he pääsivät toimimaan kirkon vaikutusvallan ulkopuolella halutessaan.

Varhaismodernit filosofit • Oikealla olevan kuva on vähän epäortodoksinen – yleensä tärkeimmiksi varhaismoderniksi filosofeiksi mielletään Descartes, Gassendi, Arnauld, Malebranche, Bayle, Spinoza, Leibniz, Wolff, Hobbes, Boyle, Locke, Berkeley, Shaftesbury, Hutcheson, Smith, Hume. Harvemmin Immanuel Kant. Montaignea taas kaikki eivät pidä varsinaisesti filosofina. • Yhteistä varhaismoderneille filosofeille oli se, että he ajattelivat tekevänsä jotakin muuta kuin filosofit ennen heitä – jotakin, joka ei perustunut auktoriteettiin. Silti he jatkoivat omalla tavallaan keskiajan filosofian perintöä monin tavoin vaikkeivat aina olleet tästä tietoisia.

Uusia ajatuksia • Uusi lähestymistapa todellisuuteen ja tietoon • Erottelu ilmiöiden ja todellisuuden välillä • Descartes: Filosofian periaatteet (XLVI, Teokset III, s. 122) ”Oletamme siis, jos sopii, että kaikki tuo aine, josta tämä näkyvä maailma koostuu, oli alussa Jumalan keskenään mahdollisimman samankaltaisiin hiukkasiin jakama. Nämä hiukkaset olivat melko pieniä tai keskikokoisia verrattuna kaikkiin niihin, joista taivaat ja tähdet nyt koostuvat. Oletamme myös, että näillä oli kaiken kaikkiaan itsessään yhtä paljon liikettä kuin maailmassa nykyisin tavataan. Ja oletamme, että ne olivat samalla tavalla liikkeessä kukin oman keskuksensa ympäri toisistaan irrallaan, niin että ne muodostivat virtailevan kappaleen, jollaisena taivasta pidämme. ”

Rationalismi vs. empirismi • Tavoitetaanko todellisuus järjen vai kokemuksen kautta? • Järjen merkitystä korostivat rationalistit: Descartes, Arnauld, Malebranche, Spinoza, Leibniz ja Wolff (tieto perustuu järkeen tai logiikkaan, matematiikka on tieteen paradigma, oikea tieto on varmaa – kokemus ei tuota varmaa tietoa) • Kokemuksen merkitystä painottivat empiristit: Bacon, Hobbes, Locke, Berkeley, Smith ja Hume (tieto perustuu tietoon ja kokeisiin, tieteen malli on kokeellinen tiede, kokemus ei tuota varmaa tietoa muuten kuin poikkeustapauksissa) • Lisätietoja ja ulottuvuudet nykyfilosofiaan: http: //plato. stanford. edu/entries/rationalism-empiricism/

Spinozan rationalismi • Spinoza vei rationalismin pisimmälle • Riippumattomuus itsensä elättävänä linssinhiojana • Spinozan tinkimättömyys ajatuksissaan. Bertrand Russell on pitänyt Spinozaa filosofin ihannemallina. • Spinozan järjestelmän looginen johdonmukaisuus on järjen juhlaa, nojatuolifilosofiaa par exellence, malliesimerkkinä Etiikan ensimmäinen osa – pitää kuitenkin huomata, että saman teoksen kolme viimeistä osaa ovat luonteeltaan lähinnä käytännöllisiä.

Tiedon varmuus • Descartes: matematiikka on tieteen perusta – kaikki fysiikka perustuu mitattaviin ominaisuuksiin; kuvittelukyky voi auttaa matematiikassa • Leibniz: tieteen perusta on matematiikan lisäksi logiikka, analyysi joka on Jumalassa ääretön; sallii vain todennäköisen päättelyn • Spinoza: Descartes on liian lepsu – ymmärrys ja kuvittelu on erotettava toisistaan; tarkan deduktion vaatimus • Päättelyn pitää johtaa loogisiin lopputuloksiin – Descartes jätti päätelmät puoliväliin • Spinoza on siis johdonmukaisempi rationalisti kuin Descartes: kaikkia asioita maailmassa on tarkasteltava kuin geometrian ongelmia – hän on Descartesia radikaalimpi ajattelija vaikka aloitti kartesiolaisena

Geometrinen esitysmuoto • Spinoza ihailu Euklideen geometriaa täysin aukottomana esitysmuotona ja halusi pääteokseensa seurata sen mallia, jotta jossitteluille ei jää varaa: päättelyketjun kaikki askeleet ovat selvästi esillä ja johtopäätös on selvä ja tarkka idea; ero skolastikkojen hämäriin erotteluhin on selvä • Geometrisen esitysmuodon neutraalisuus; vain rivien välissä voi lukea mielipiteitä tai huumoria – tämä koskee jopa Spinozan kirjeenvaihtoa • Tarkoitus on keskittää ajatukset Jumalaan ja ongelmiin, ei kielellä koreiluun. Epäolennaisen hylkääminen tekee meidät vapaiksi ja onnellisiksi.

Spinozan filosofian vaikeus • Spinoza ei ole helppo filosofia ja Etiikan lukeminen voi turhauttaa – varsinkin kun • • sen vaikein osa, metafysiikka, on heti ensimmäisessä kirjassa. Geometriseen esitystapaan pitää tottua, mutta siitä on myös hyötyä – perustelut löytyvät helposti Toisaalta seassa on myös vähemmän muodollisia osioita Etiikka on vaikea tavallaan myös siksi, että se sisältää kokonaisen elämänohjelman – Spinozan mukaan todellisen filosofian päämäärä on oikean hyvän löytäminen ja ilman tätä ihmisen onnellisuus on mahdotonta. Siten pääteos Etiikka on nimensä mukainen – käytännöllinen käsikirja onnellisuuteen. Tosin kiistelty sellainen – se voitiin julkaista vasta tekijän kuoleman jälkeen