Julkinen vs yksityinen terveydenhuolto Panu Poutvaara Helsingin yliopiston

Julkinen vs. yksityinen terveydenhuolto Panu Poutvaara Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos

Johdanto • 1900 -luku väestön kasvun ja eliniän pitenemisen vuosisata • Suomen väkiluku oli 2, 66 miljoonaa vuonna 1900, ja 5, 24 miljoonaa 2004 • Maailman väkiluku 1, 6 -1, 7 miljardia 1900, 2, 5 miljardia 1950, 6, 5 miljardia 2005 • Sekä väestön kasvun että eliniän pitenemisen keskeinen selittäjä lääketieteen kehitys

Eliniän kasvu ja väestön ikääntyminen • Keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä maailmassa 1900 -luvun alkupuolella 50 vuotta, 1998 63 vuotta • Suomessa odotettavissa oleva elinikä kasvanut 1900 -luvulla n. 30 vuotta • Nykyään 78 vuotta • Vanhusväestön osuus kasvaa

Vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä 1871 -2030

65 -vuotiaan odotettavissa oleva elinikä 1901 - 97

Seuraukset terveydenhuollolle • Väestön ikääntyminen vaatii lisäresursseja: terveydenhuollon menot suurimmillaan elämän loppuvaiheessa • Terveydenhuollon menot kasvaneet viime vuosikymmeninä nopeammin kuin BKT • Terveydenhuollon investoinnit vaikuttavat elinikään: resursseja tarvitaan enemmän mutta niillä myös saa enemmän

Terveydenhuollon menot Suomessa • 1960: 3, 8 % BKT: sta, julkisen rahoituksen osuus 54 % • 1970: 5, 6 % BKT: sta, julk. rah. 74 % • 1980: 6, 4 % BKT: sta, julk. rah. 79 % • 1990: 7, 8 % BKT: sta, julk. rah. 81 % • 2000: 6, 7 % BKT: sta, julk. rah. 75 % • 2003: 7, 4 % BKT: sta, julk. rah. 77 %

Määritelmistä • Erotettava rahoitus ja tuotanto • Julkisesti rahoitettu terveydenhoito voidaan silti tuottaa yksityisesti (ulkoistaminen) • Tässä esityksessä yksityinen = yksityisesti rahoitettu ja yksityisesti sovittu

Terveydenhuollon erityispiirteitä • Kuluttajan vaikea havaita palvelun laatua • Tämä korostaa lääkärin valtaa ja vastuuta • Vastakkaissuuntaiset virhemahdollisuudet: hoitamatta jättäminen ja turhat operaatiot • Uusien hoitomenetelmien, lääkkeiden ja laitteiden tehokkuuden, turvallisuuden ja vaikuttavuuden arviointi hankalaa

Niukkuuden jakaminen • Julkisessa terveydenhuollossa niukkoja resursseja jaetaan jonottamalla ja priorisoimalla hoitoja • Yksityisellä puolella hoidot myydään asiakkaalle; niukkuus jaetaan markkinamekanismin kautta maksuvalmiille

Kallis yksityinen ja halpa julkinen? • Julkisessa terveydenhoidossa todennäköisempää säästää silloin kun ei pitäisi tai valita liian halpa vaihtoehto, yksityisessä taas operoida silloin kun ei pitäisi tai valita liian kallis vaihtoehto • Näin ollen julkinen terveydenhoito kustannustehokkaampaa, kun taas yksityinen pyrkii pelaamaan varman päälle

Terveydenhuollon palkkataso • Julkisella sektorilla markkinavoimaa, voi painaa lääkärien ja sairaanhoitajien palkat alemmaksi kuin mitä kilpailullisilla markkinoilla • Äänestys jaloilla? • Paljonko koulutetaan?

Terveydenhuollon menot 2003 Alle 8 % BKT: sta: Luxemburg, Irlanti, Suomi, Itävalta, Espanja, Iso-Britannia: julkisen osuus 70 -85 % 8 - 10 % BKT: sta: Italia, Tanska, Ruotsi, (Belgia), Portugal, Alankomaat: julkisen osuus 62 – 85 Ranska: 10 % BKT: sta, julkisen osuus 76 % Saksa 11 % BKT: sta: julkisen osuus 78 % Sveitsi 12 % BKT: sta, julkisen osuus 59 % Yhdysvallat 15 % BKT: sta, julkisen osuus 44 %

Nopea yksityinen ja hidas julkinen? • Yksityisellä sektorilla voittomotiivi kannustaa omaksumaan nopeasti uudet (kalliit) hoitomenetelmät ja lääkkeet • Julkinen puoli hidas uusien innovaatioiden omaksumisessa; painopiste vaikuttavuuden arvioinnissa. Hitaus tarkoittaa menetettyjä mahdollisuuksia, voi joskus myös suojata virheiltä

Innovatiivinen yksityinen? • Yksityisellä sektorilla voittomotiivi kannustaa kehittämään uusia (kalliita) hoitomenetelmiä ja kehittämään lääkkeitä • Markkinaehtoinen hoitojen kehittäminen • Ehdoton valtaosa innovaatioista yksityiseltä sektorilta • Maksuvalmius ja hoitojen kehitys

Tasa-arvoinen julkinen? • Julkinen terveydenhuolto takaa hoidon maksukyvystä riippumatta; köyhällä oikeus (suunnilleen) yhtä hyvään terveydenhuoltoon kuin rikkaalla • Tasa-arvon toteutumisessa voi olla alueellisia eroja • Palvelujen tasa-arvoisuus ei vielä kerro niiden tasosta

Plussat ja miinukset Julkinen + tasa-arvoinen + kustannustehokas - hidas innovoija - jonot Yksityinen - raha ratkaisee - kallis + nopea innovoija + nopea hoito

Tilaa molemmille? • Väestön ikääntyminen tekee niukkuudesta entistä kipeämmän ongelman • Amerikkalainen malli kallis ja jättää silti suuren osan väestöstä turvatta, byrokratia • Yksityinen vakuutusjärjestelmä kärsii kielteisestä valikoitumisesta ja moraalikadosta, johtaa tehottomuuteen

Tilaa molemmille? • Yksityinen puoli tuo lisäresursseja ja pienentää kustannuspainetta, innovaatiot • Haasteita: – miten lääkärit yhdistävät työnteon julkisella ja yksityisellä puolella? (ulkoistaminen, alihankinnat) – yksityinen terveydenhoito ja julkisen terveydenhoidon poliittinen tuki – haittaverojen ja verovähennysten käyttö • Perusturvallisuus verovaroin, lisäturvaa yksityisesti?