6 JULKINEN SEKTORI Milloin julkinen interventio on tarpeen

6 JULKINEN SEKTORI Ø Milloin julkinen interventio on tarpeen? Ø Julkisen sektorin rakenne ja kehitys Ø Verotus ja tehokkuus Ø Ulkoisvaikutukset Ø Julkishyödykkeet 1

JULKISEN SEKTORIN TEHTÄVIÄ Markkinataloudessa tehtävänä huolehtia toiminnan puitteista: ¨ varojen kerääminen julkiselle sektorille (verotus ja muut maksut) ¨ tulojen uudelleenjako ¨ julkishyödykkeiden ja julkisesti tarjottujen yksityishyödykkeiden tuottaminen ¨ negatiivisten ulkoisvaikutusten ehkäisy ja positiivisten tukeminen ¨ talouspolitiikan harjoittaminen talouden tasapainottamiseksi 2

6. 1 JULKISTEN MENOJEN RAKENNE § KULUTUSMENOT: ü Julkinen palvelutuotanto: julkishyödykkeet (maanpuolustus, yleinen hallinto jne. ) ü Hyvinvointipalvelut (koulutus, terveydenhoito, sosiaalipalvelut jne. ) § TULONSIIRROT: ü Sosiaaliturvajärjestelmän kautta annettava tuki: eläkkeet, työttömyysturva, lapsilisät, opintotuet jne. § ELINKEINOTUET: Miksi? ü Omavaraisuus, työllisyys- ja aluepoliittiset syyt, viennin edistäminen jne. § INVESTOINNIT: ü julkinen rakentaminen, infrastruktuuri § KORKOMENOT http: //www. stat. fi/tup/suoluk_valtiontalous. html 3

Hyvinvointiyhteiskunnan juuret 1800 -luvun lopun Länsi-Euroopassa Klassinen taloustiede: Julkisen sektorin mahdollisimman vähäinen väliintulo JULKINEN SEKTORI: HALLINTO, YLEINEN JÄRJESTYS, TURVALLISUUS, PUOLUSTUS Mm. poliittisten valtasuhteiden muuttuminen (demokratisoituminen) sekä nopea teollistuminen ja kaupungistuminen johtivat Euroopassa etenemiseen kohti aiempaa laajemman julkisen sektorin käsittävää hyvinvointivaltiota. 4

Sota-ajat ja 1930 -luvun lama § Keynesin yleinen teoria: Tuotantoon ja työllisyyteen voidaan vaikuttaa kokonaiskysyntää säätelemällä § Pysyvä julkisen sektorin koon kasvu § Markkinoiden vapaus laman syy? Seurausvaikutukset korjattava julkisin varoin. JULKINEN SEKTORI: Ø INFRASTURUKTUURI-INVESTOINNIT Ø SOTAVARUSTELU 5

1960 - ja 1970 -luvut § Voimakas julkisen sektorin kasvu ja vakaa talouskehitys. § Musgrave: Modernin julkisen sektorin tehtävät ovat stabilisaatio, allokaatio ja distribuutio 1. JULKINEN SEKTORI: Ø AKTIIVINEN ROOLI TALOUSPOLITIIKASSA • TALOUDELLISEN KASVUN JA YLEISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN, HYVINVOINTIOHJELMAT 1 = talouden tasapainottaminen, resurssien allokaatio ja tulonjaon tasoittaminen 6

1990 -2000 -luku: julkisen sektorin uudelleenarvioinnin aika § Talouskasvun hidastuminen, rakenteellinen työttömyys, voimistuva inflaatio/deflaatio. § Julkisen sektorin vääristävät vaikutukset tuotantorakenteeseen ja talouden kasvumahdollisuuksien heikentäminen. § Uusliberalismi, reaganismi: yksityistäminen. § 1980 -luvun lopulla julkisen sektorin BKT-osuus laski monessa OECD-maassa. § 1990 -luvun lama ja finanssikriisin jälkeinen taantuma kasvatti julkisen sektorin kokoa (meno- ja tuloautomatiikka). JULKISEN SEKTORIN VELKA JA ALIJÄÄMÄISYYS 7

Mikä on julkisen sektorin oikea koko? Julkisen sektorin kokoa mitataan: a) julkisen sektorin menoilla suhteessa BKT: hen b) veroasteella c) julkisen talouden nettorahoitustarpeella d) julkisen sektorin työntekijöiden osuudela kaikista työtekijöistä e) julkisen sektorin arvonlisäyksellä. 8

Sauli Niinistö: Suomen 58 % on liikaa – ”Tilanne ei ole terve” 15. 1. 2014 Teppo Ovaskainen Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen julkinen sektori on kasvanut liian suureksi bruttokansantuotteeseen nähden. Presidentti Sauli Niinistö on huolestunut Suomen julkisen sektorin koosta. Niinistö kommentoi asiaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok. ) järjestämässä yritys- ja talousseminaarissa Helsingissä keskiviikkona. – Julkisen sektorin osuus bkt: stä on 58 prosenttia. Tilanne ei ole terve, Niinistö sanoi presidentin kanslian Twitter-viestin mukaan. Suhteessa BKT: een!!! HUOM. : Bruttokansantuote koostuu yksityisen ja julkisen sektorin tuottamasta arvonlisäyksestä. Julkinen sektori tuotti viime vuonna hieman yli 9 20 prosenttia ja yksityinen sektori lähes 80 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kuinka suuri Suomen julkinen sektori oikeastaan on? • Suomen julkisen sektorin kokoa on päivitelty maan johtoa myöten. Yksi mittari ei kuitenkaan riitä kertomaan, miten iso Suomen julkinen talous on – tai onko se paisunut kestämättömän suureksi. Julkisyhteisöjen kokonaismenot suhteessa bruttokansantuotteeseen sekä vuoden 2014 rahassa 10 Lähde: Veronmaksajien keskusliitto https: //www. veronmaksajat. fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojenkehitys/

Vaihtoehtoisia mittareita julkisen talouden koosta Suomessa kansainvälisesti suuri julkinen sektori. EUmaista vain Tanskassa v. 2013 suurempi. EU: n keskiarvo 15% eli 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin Suomessa. Saksassa osuus oli vain 11%, mikä kuvastaa maan erittäin vahvaa yksityistä sektoria. Pohjoismaissa julkisen sektorin osuus on suuri, koska koulutus, terveydenhoito ja sosiaaliala kuuluvat julkisen sektorin piiriin. Monissa eteläisissä ja itäisissä EU: n jäsenmaissa yksityisellä sektorilla on enemmän vastuuta näistä palveluista. Lähde: Turun Sanomat http: //www. ts. fi/uutiset/talous/703170/Julkisen+sektorin+koko+on+vii desosa+Suomen+taloudesta 11

25 Julkisyhteisöjen arvonlisäys koko talouden arvonlisäyksestä, %, vuosi 2014 Lähde: Word Development Indicators. http: //data. worldbank. org/indicator/NE. CON. GOVT. ZS 12 30 Julkisyhteisöjen työntekijöiden määrä suhteessa kaikkiin työllisiin eräissä OECDmaissa vuonna 2011. Lähde: OECD.

JULKISEN SEKTORIN KOON KEHITYS (julkisten menojen suhde BKT: hen) 70 * Euro Vuosi Suomi Alue OECD 60 50 1960 26, 8 28, 3 40 1980 39, 2 39, 3 30 1990 48, 0 50, 4 40, 9 20 2000 48, 3 46, 2 38, 9 10 2010 55, 1 50, 5 44, 5 0 1995 Finland 2000 2005 Euro area 2010 Total OECD * 90 -luvun laman seurauksena julkiset menot v. 1993 62, 3 % suhteessa BKT: hen. Lähde: http: //www. oecd. org/document/ 18/0, 3343, en_2649_34109_20347538_1_1, 00. html - Statistical Annex 13

in EU, 2014 Lähde: http: //ec. europa. eu/eurostat/tgm/table. do? tab=table&init=1&language=en&pcode=t 14 ec 00023&plugin=1

Verotulot suhteessa BKT: een, vuosi 2012 ja 2013 (%) Verotulot jatkoivat nousuaan teollisuusmaissa - korkein veroaste maailman onnellisimmassa maassa. Talouselämä 17. 12. 2013 Lähde: http: //ec. europa. eu/eurostat/statistics-explained/index. php/Tax_revenue_statistics 15

Julkisen sektorin koko jatkoa § Julkisten kokonaismenojen keskimääräinen reaalinen kasvu on ollut OECD-maissa neljänneksen nopeampaa kuin BKT: n kasvu Ø kansalaisille tarjotut julkiset palvelut ovat lisääntyneet ja sosiaaliturva laajentunut nopeammin kuin niiden rahoituspohja § Julkisten menojen BKT-joustavuus: Suomessa yhden prosenttiyksikön kasvua BKT: ssa on vastannut 1, 5 prosenttiyksikön kasvu julkisissa kokonaismenoissa 16

Lähde: www. etla. fi/kultap/Eps/kp 12. eps 17

Lähde: http: //www. 2014. vm. fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/04_kuviot_ja_ tilastot/03_budjetti/42045/name. jsp 18

6. 2 VEROTUS Julkisen sektorin pääasiallinen tulolähde on erilaiset verot. Veroja maksetaan tuloista, menoista ja omaisuudesta!!! 19

Valtion saamat verotulot vuonna 2014, (MRD €) Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1, 5% vuonna 2014. Kertymä oli yhteensä noin 90 miljardia euroa. Lähde: http: //www. stat. fi/til/vermak/2014/vermak_2014_2015 -07 -09_tau_001_fi. html 20

Verotuksen rakenne OECD-maissa Lähde: http: //www. oecd. org/ctp/tax-policy/revenue-statistics-taxstructures. htm 21

MILLAINEN ON HYVÄ VEROJÄRJESTELMÄ? Verojärjestelmän ensisijainen tehtävä on rahoittaa julkisia palveluja ja tulonsiirtoja. Tämä täytyy tehdä oikeudenmukaisesti ja niin, että talouden toimintaan kohdistuvat haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Yritykset ja kotitaloudet tekevät jatkuvasti erilaisia pitkävaikutteisia taloudellisia valintoja. Siksi veropolitiikan tulisi olla myös johdonmukaista ja ennustettavaa. Nämä tavoitteet ovat yleispäteviä, mutta Suomen julkisentalouden kestävyysongelma vielä korostaa niiden merkitystä. (VATT, 2013) n Ennustettavuus, neutraalisuus, tehokkuus n Oikeudenmukaisuuden periaate Ø horisontaalinen (perhetuet) Ø vertikaalinen (progressio) n Maksukykyperiaate 22

Eri verotustyyppejä § Progressiivinen vero - keskimääräinen veroaste kasvaa tulojen kasvaessa § Regressiivinen vero - keskimääräinen veroaste laskee tulojen kasvaessa § Suhteellinen vero (tasavero) - keskimääräinen veroaste sama kaikissa tuloluokissa 23

Kokonaisvero eri verotyypeissä Maksetut kok. verot progressiivinen regressiivinen suhteellinen (tasavero) könttävero Kok. tulot 24

Keskimääräinen veroaste progressiivinen suhteellinen regressiivinen könttävero Kok. tulot 25

Verotuksessa käytetään yleisesti kahta pääperiaatetta: Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus 1. Tehokkuus: verojärjestelmää pidetään sitä tehokkaampana, mitä vähemmän se vääristää resurssien allokaatiota. 26

Esimerkki verotuksen vaikutuksesta talouden tehokkuuteen Tehokkuustappio palkka . . . A t o l tu S vero E’ W’ W W’’ S’ E - verokiila? - veronkohtaanto? D o ver L’ L 27 työtunnit

§ verokiila (tax wedge) = ostajan maksaman ja myyjän saaman hinnan välinen erotus § verorasituksen kohtaanto (incidence of the tax burden) = miten veronrasitus kohdistuu ostajan ja toisaalta myyjän kannettavaksi § verotulot (tax revenue) = myyty määrä x veron määrä § verotuksen aiheuttama tehokkuustappio (deadweight loss) = vero aikaansaa kuluttajan ja tuottajan ylijäämän supistumisen, osa menee valtiolle verotuloina, mutta osa ei tule kompensoitua missään talouden osa-alueessa 28

Työn verotus § Yritykset voivat korvata työtä koneilla eli työn kysyntä joustavaa § Useimpien ihmisten täytyy tehdä työtä elantonsa eteen eli työn tarjonta joustamatonta työntekijä kantaa suuremman taakan työn verotuksesta 29

Verotuksen pääperiaatteita jatkoa 2. Oikeudenmukaisuus: Verotuksen oikeudenmukaisuus hallitsee yleensä poliittisia debatteja. Oikeudenmukaisuutta ei voida määritellä yksiselitteisesti, mutta siihen on pyritty: a) huomioimalla veronmaksukyky (ability to pay), esim. progressiivinen tuloverotus sekä erilaiset subventiot ja verovähennykset perhekoosta riippuen b) edunsaaja maksakoon periaatteilla, esim. auton käyttömaksu. 30

Verotuksen pääperiaatteita jatkoa Oikeudenmukaisuus jatkoa: § Vertikaalinen oikeudenmukaisuus Ø varakkaammat veronmaksajat kantavat suhteellisesti suuremman osan verotaakasta § Horisontaalinen oikeudenmukaisuus Ø samassa asemassa olevia verovelvollisia kohdellaan verotuksessa samalla tavalla 31

6. 3 ULKOISVAIKUTUKSET § Ulkoisvaikutus on jostain toiminnasta tai hyödykkeestä syntyvä kustannus tai hyöty jonka saa joku kolmas osapuoli (eli ei ole ostaja tai myyjä) saastuttaminen Markkinat epäonnistuvat tuottamaan optimaalisen tuloksen Koulutus 32 ruuhkat

Yhteiskunnallinen kustannus (Social Cost) n n Kustannus joka sisältää jonkin transaktion aiheuttamat sekä yksityiset kustannukset että ulkoisvaikutuksen aiheuttamat kustannukset Jos transaktioon osallistuvat osapuolet kantavat transaktion kaikki kustannukset, yksityinen kustannus ja yhteiskunnallinen kustannus ovat yhtä suuret 33

Miten ratkaista ulkoisvaikutusten ongelma? § Verotus/subventiot § Lait ja muut rajoitukset § Neuvottelemalla 34

Miten ratkaista ulkoisvaikutusten ongelma? jatkoa n Yksi tapa ratkaista ulkoisvaikutusten ongelma on kustannusten ja hyötyjen sisäistäminen, jolloin markkinat toimivat paremmin q Taataan, että transaktioon osallistuvat osapuolet vastaavat kaikista kustannuksista tai saavat kaikki hyödyt, niin yksityiset kuin yhteiskunnalliset n n Haitallisille ulkoisvaikutuksille asetetaan vero Positiivisille ulkoisvaikutuksille annetaan tukiaisia saavutetaan tuotannon optimaalinen taso 35

Negatiivinen ulkoisvaikutus Tarjontakäyrä aliarvioi todelliset taloudelliset kustannukset! $/Q Yhteiskunnalliset rajakustannukset (MSC) . P 1 S = Yksityiset rajakustannukset A: Väärä tasapaino D Q 1 36 Output Aerosol Spray ( CFCs )

Asetetaan korjaava vero BC = korjaava vero, jonka jälkeen S = MSC $/Q P 2 Marginal Social Cost (MSC) . . . S B: Tehokas tasapaino A C D Q 2 Q 1 37 Output Aerosol Spray ( CFCs )

Positiivien ulkoisvaikutus: Subventio Kun yhteiskunta subventoi rokotuksia, niin rokotusten kysyntä kasvaa. 38

6. 4 JULKISHYÖDYKKEET Esimerkkejä: v Maanpuolustus v Poliisi v Puhdas ilma v Katuvalot v Majakat & sillat v Muistomerkit v Julkiset ilotulitukset 39

Määritelmä Puhdas julkishyödyke on hyödyke, jota kaikki käyttävät riippumatta sen maksajasta. Julkishyödykkeillä kaksi ominaisuutta erona yksityishyödykkeisiin: 1) Se ei ole niukka (non-rivalry): yhden yksilön kuluttama määrä julkishyödykettä ei vähennä muiden mahdollisuuksia kuluttaa sitä 2) Se on vapaasti saatavilla (non-excludability): ketään ei voida sulkea pois julkishyödykkeen kulutuksesta. 40

Vapaamatkustajaongelma § Julkishyödykkeet hyvä esimerkki markkinoiden epäonnistumisesta § Julkishyödykkeiden tuotannosta seuraa positiivisia ulkoisvaikutuksia, joita ei hyvitetä tuottajalle § Koska mikään yksityinen organisaatio ei voi hyötyä kaikista tuottamiensa julkishyödykkeiden ulkoisvaikutuksista, ei olemassa kannusteita tuottaa vapaaehtoisesti ko. hyödykkeitä § Kuluttajat voivat hyötyä julkishyödykkeistä ilman, että olisivat osallistuneet riittävästi niiden aikaansaamiseksi tätä kutsutaan vapaamatkustajaongelmaksi 41

Esimerkki vapaamatkustajaongelmasta Jos toiset osallistuvat sillan rakennuskustannuksiin, silta rakennetaan, vaikka minä en osallistuisikaan – ja minä säästäisin siis rahaa. Jos muut eivät maksa, siltaa ei rakenneta vaikka minä maksaisin osuuteni – ja minä menettäisin rahaa. Minun ei siis kannata osallistua… Osallistumatta jättäminen on dominoiva strategia (peliteorian termiä käyttäen)! 42

Vapaamatkustajaongelmasta seuraa § Alituotanto: Jätettäessä tuotanto markkinavoimille tuotetaan liian vähän julkishyödykkeitä. § Kuluttajat eivät paljasta preferenssejään: Kysyttäessä halukkuuttamme maksaa julkishyödykkeestä vastaamme “nolla euroa” tai “ei kuulu sulle”, koska pelkäämme verojen nousevan… 43

Ratkaisu vapaamatkustajaongelmaan n n Yleisin ratkaisu: julkinen sektori tarjoaa hyödykkeen tai ainakin tukee sen tuotantoa Muita ratkaisuja: hyväntekeväisyys ja mainokset Ø esim. eräät radio- ja tv-kanavat 44