OT 4 5 SAIRASTUNUT POTILAS HENGITYSVAIKEUS 703 RINTAKIPU

OT 4 -5 SAIRASTUNUT POTILAS: HENGITYSVAIKEUS 703 RINTAKIPU 704 LÄÄKKEELLISEN HAPEN KÄYTTÖ ENSIAUTTAJAT © 2018 SMPS, SPEK, SPR

TAVOITTEET Kurssilainen tuntee ihmisen rakenteen ja ymmärtää elimistön keskeiset toiminnot ensiauttajatoiminnan kannalta: hengityselimistön rakenne ja toiminta, sydämen ja verenkiertojärjestelmän toiminta sekä tuki- ja liikuntaelimistö. Kurssilainen tietää aikuisen ja lapsen peruselintoimintojen normaaliarvot osatakseen tunnistaa poikkeamat niissä. Kurssilainen tietää yleisimmät syyt äkilliseen hengitysvaikeuteen. Kurssilainen osaa haastatella potilasta ja tutkia hänen peruselintoiminnot systemaattisesti. Kurssilainen osaa arvioida silmämääräisesti ja kuvata sanallisesti potilaan hengitystyötä sekä hengitysvaikeuden astetta, laskea hengitystaajuuden, mitata happisaturaatioarvon sekä arvioida korvinkuultavat hengitysäänet. Kurssilainen tuntee tasonsa mukaiset hengitysvaikeuspotilaan auttamismenetelmät ja osaa toteuttaa happihoitoa turvallisesti ja perustellusti käyttäen erilaisia hapenannosteluvälineitä. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 2

TAVOITTEET Kurssilainen ymmärtää sydänperäisen rintakivun syntymekanismin ja sille altistavat sairaudet sekä osaa tunnistaa sydänperäisestä rintakivusta kärsivän potilaan. Kurssilainen osaa haastatella ja tutkia rintakipupotilaan peruselintoiminnot systemaattisesti. Kurssilainen osaa arvioida potilaan hengitystyötä, sykkeen taajuutta ja tasaisuutta, ihon lämpötilaa ja väriä, kipua sekä seurata verenpainetta ja happisaturaatiota manuaalisesti sekä välinein. Kurssilainen tuntee ja osaa toteuttaa tasonsa mukaisia rintakipupotilaan auttamismenetelmiä. Kurssilainen osaa toteuttaa rintakipupotilaan lääkehoidon saamansa hoito-ohjeen perusteella sekä raportoida havaintonsa eteenpäin. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 3

HENGITYSELIMISTÖ Kilpirusto Solisluu Kylkiluu Sydän Rintalasta Keuhko Vatsalihaksia Miekkalisäke Pallea Kuvat: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 4

HENGITYSTIET Nenäontelo Kurkunpää Nielu Henkitorvi Keuhkoputki Keuhkorakkula Hiussuonia Kuvat: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 5

HENGITYSLIHAKSET Rauhallisesti hengittäessä käytetään vain sisäänhengityslihaksia. 1. Sisäänhengityslihakset (laajentavat rintakehää) • Pallea (vatsahengitys) • Ulommat kylkivälilihakset (rintahengitys) 2. Uloshengityslihakset • • 3. Sisemmät kylkivälilihakset Vatsalihakset Apuhengityslihakset (sisään hengityksessä) • • Päännyökkääjälihas Kylkiluun kannattajat Video: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 6

HAPPI • Solut tarvitsevat happea osana aineenvaihduntaa. • Ihminen hengittää 5 -6 l ilmaa minuutissa. • Sisäänhengitysilmassa on 21 % happea 0, 03 % hiilidioksidia 78 % typpeä sekä hieman muita kaasuja. • Uloshengitysilmassa on noin 16 % happea 4, 0 % hiilidioksidia. • Verenkierrossa happi sitoutuu punasolun hemoglobiiniin. Kuva: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 7

KAASUJEN VAIHTO KEUHKORAKKULASSA Kuva: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 8

HENGITYKSEN TARKISTAMINEN Avaa hengitystie taivuttamalla potilaan päätä kevyesti taaksepäin ja kohottamalla samanaikaisesti leukaa. Tunnustele poskellasi tai kätesi selkäpuolella ilmavirtausta. Katso, liikkuuko rintakehä. Kuuntele, kuuluuko hengityksestä ääntä. Arvioi, onko hengitys normaalia vai epänormaalia tai onko sitä lainkaan. Kuva: Saija Naarajärvi PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 9

SYDÄN Aortta Yläonttolaskimo Keuhkovaltimo Keuhkolaskimo Vasen sepelvaltimo Oikea sepelvaltimo Alaonttolaskimo Kuva: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 10

SYDÄMEN VERENKIERTO 6 Veri saapuu sydämen oikeaan eteiseen (1). Oikeasta eteisestä veri siirtyy oikeaan kammioon (2), joka pumppaa veren keuhkovaltimoita pitkin keuhkoverenkiertoon (3). 3 1 2 Hapettunut veri palaa keuhkolaskimoita pitkin sydämen vasempaan eteiseen (4). 4 5 Vasemmasta eteisestä veri siirtyy vasempaan kammioon (5), joka pumppaa veren aorttaan (6). Kuva: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 11

VERENKIERTO Verenkierto jakautuu kahteen osaan: isoon ja pieneen verenkiertoon. Pieni verenkierto kuljettaa verta keuhkojen hiussuonistoon kaasujen vaihtoa varten ja sieltä takaisin sydämeen. Iso verenkierto kuljettaa veren elimistön käyttöön. Kuva: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 12

VERENKIERTO Ensivastetoiminnassa yleisimmin käytettävät sykkeen tunnustelukohdat Kaula, kaulavaltimo (a. carotis communis) Ranne, rannevaltimo (a. radialis) Nivunen, reisivaltimo (a. femoralis) PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Kuva: Fotolia Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 13

VERENKIERRON NORMAALIT ARVOT IKÄKAUSI NORMAALI SYKE NORMAALI VERENPAINE Aikuinen 60 -80/min < 130/85 mm. Hg Nuori 60– 70/min 120– 130/75– 85 mm. Hg Koululainen 80– 90/min 110– 120 /75 mm. Hg Pieni lapsi 100– 125/min <100/60 mm. Hg PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 14

LASTEN NORMAALIARVOJA IKÄ (v) PAINO (kg) VERIVOLYYMI (ml) VERENPAINE (mm. Hg) HENGITYSTAAJUUS (krt/ min) PULSSI (krt / min) 0 -0, 5 3 240 70/30 30 -70 120 -150 1 10 -12 750 85/60 20 -40 115 -130 2 12 -15 1000 90/60 20 -30 80 -115 6 25 -30 2000 95/60 20 -25 85 -100 10 30 -35 2400 105/65 15 -20 70 -80 PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 15

SOKKI Sokki on vaikea verenkiertovajaus, jossa verenkierto on riittämätön elimistön tarpeisiin nähden. Sokin taustalla on solujen riittämätön hapensaanti. Sokki on henkeä uhkaava tila. Sokki voi johtua useista eri syistä, kuten runsaasta verenvuodosta, vakavasta nestehukasta esim. ripulin takia (erityisesti pienet lapset ja vanhukset), allergisesta reaktiosta tai sydämen pumppausvoiman pettämisestä. Keskeisiä oireita sokissa ovat • • Levottomuus Kohonnut hengitystaajuus Kohonnut syketaajuus Alentunut verenpaine PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 16

HENGITYSVAIKEUS 703 ENSIAUTTAJAT © 2018 SMPS, SPEK, SPR

HAPPEUTUMINEN, HENGITYSTYÖ, VENTILAATIO Happeutuminen tarkoittaa sitä, miten hyvin happimolekyylit tarttuvat punasolujen hemoglobiiniin. Tämä on se lukema, jonka näet saturaatiomittarista. Hengitystyö tarkoittaa hengitystaajuutta sekä mahdollisten apuhengityslihasten käyttöä. Hengitystaajuus on herkin potilaan voinnista kertova ”mittari” – muutokset voinnissa heijastuvat siihen nopeasti. Ventilaatio eli keuhkotuuletus tarkoittaa sitä, miten hyvin kaasujen vaihto (happi, hiilidioksidi) tapahtuu keuhkorakkuloissa. Tähän vaikuttaa: Hengitystaajuus – liian hidas tai nopea Keuhkorakkuloiden tila – esim. nestettä keuhkoissa Arvioi siis potilaan hengitystä kokonaisuutena – pelkkä saturaatiomittarin arvo ei kerro kaikkea! PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 18

YLEISTÄ HENGITYSVAIKEUDESTA Hengenahdistus on varsinkin lievässä oireilussa hyvin subjektiivinen oire, tunne. Tämä hankaloittaa tilan arviota. Älä kuitenkaan vähättele potilaan oiretta. Potilas voi kokea tukehtuvansa, vaikka mittaustuloksissa ei paljastuisi mitään hälyttävää. HENGITYSVAIKEUDEN SYITÄ ALKAMISNOPEUDEN MUKAAN MINUUTEISSA TUNNEISSA / PÄIVISSÄ Vierasesine COPD eli keuhko-ahtaumatauti Allerginen reaktio Keuhkokuume Astma Hyperventilaatio Muista olla itse rauhallinen ja kertoa potilaalle mitä teet ja miten oiretta nyt pyritään helpottamaan. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Vamma Muita syitä (ilmarinta, keuhkoveritulppa eli embolia) Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 19

ASTMA Normaali keuhkoputki PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Tulehtunut ja ahtautunut keuhkoputki Kuva: Fotolia Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 20

NESTEEN KERTYMINEN KEUHKORAKKULAAN Kuva: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 21

ENSIARVIO Onko hengitystiet auki? Onko potilas hereillä, pystyykö hän puhumaan? Jos potilas ei ole heräteltävissä, käännä selinmakuulle ja tarkista onko hengitys normaalia. Jos ei ole, kutsu lisäapua ja aloita elvytys. Tuntuuko rannesyke? Mikä on potilaan pahin oire juuri nyt? HÄTÄTILAPOTILAS: Ei avointa hengitystietä Puhuu vain yksittäisiä sanoja Hengitystaajuus alle 10 tai yli 25 Rannesyke ei tunnu Ei hereillä oleva Eloton PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ A B C D E Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 22

HENGITYSVAIKEUDEN ARVIOINTI VAIKEUSASTE HT krt / min Sp 02 LIEVÄ 20 -25 > 92% • Puhuu lauseita KOHTALAINEN 25 -30 85 -92% • Puhuu lyhyitä lauseita • Apuhengityslihakset hieman käytössä VAIKEA 30 -40 70 -85% • Puhuu pari sanaa kerrallaan • Apuhengityslihakset voimakkaasti käytössä • Hikinen, syke usein yli 120. KRIITTINEN Yli 40 tai alle 10 < 70% • • PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ MUUTA Ei jaksa puhua tai yskiä Syanoosia Sekava ja levoton Ei jaksa istua tuetta Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 23

HAASTATTELU JA KIRJAAMINEN Mikä on pahin oire tai vaiva? Tapahtumatiedot • • Miten alkoi? Mitä teki hengitysvaikeuden alkaessa? Milloin oire alkoi? Jos perussairaus esim. astma, onko altistunut jollekin? Onko omia inhaloitavia lääkkeitä? Onko ottanut niitä? Tila tavattaessa • • Miten pystyy puhumaan? Onko orientoitunut / sekava? Muut oireet? (rintakipu, rytmihäiriöt, kuume) Ottanut kotilääkkeet? Kuinka paljon ja milloin otti? Oliko apua? Perussairaudet ja lääkitys? PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 24

TARKENNETTU TILANARVIO Laske hengitystaajuus Hengityksen työläys: käyttääkö apuhengityslihaksia Syketaajuus ja sykkeen tasaisuus Verenpaine, kontrolloi 5 -10 min välein. Arvioi korvinkuultavat hengitysäänet (vinkunat, rohinat) Ihon ääreisosien lämpö, väri, hikisyys Sp. O 2 ennen happilisän aloitusta ja happihoidon aikana hoidon vasteen toteamiseksi Kuva: SPR PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 25

HOITO HOIDON TARKOITUS Puoli-istuva / istuva asento tai muu potilaasta parhaalta tuntuva asento Hengitystyön helpottaminen, potilaan voinnin helpottaminen Rauhoittelu ja ehdoton lepo Hapenkulutuksen vähentäminen Poista altistavan tekijän luota Oireiden pahentumisen estäminen AINA kun annat potilaalle hoitoa, tulee kirjauslomakkeelle tehdä merkinnät: 1. Mitä hoitoa on annettu 2. Kellonaika, milloin hoidon antaminen alkoi ja loppui 3. Oliko annetulla hoidolla vaikutusta potilaan eli hoidon vaste PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 26

LÄÄKEHOITO KÄYTTÖAIHE HOIDON TOTEUTUS Hoito-ohjeen mukaan HOIDON TARKOITUS Potilaan oma inhaloitava lääke Mikäli ei ole ottanut Happihoito (alueen hoito-ohjeen mukaan) Potilaan happisaturaatio Maskilla vasteen alle 94% mukaan, nosta tarvittaessa happivirtausta tai vaihda varaajamaskiin Happeutumisen parantaminen. Sp. O 2 tavoite 94 -98%. COPD- potilas 88 -90% Maski-paljeventilaatio (alueen hoito-ohjeen mukaan) Hengitystaajuus < 8 -10 Keuhkotuuletuksen eli kaasujen vaihdon parantaminen Erillinen ohje Oireen helpottaminen HUOMIOI, ETTÄ LÄÄKEHOITO PERUSTUU AINA VASTUULÄÄKÄRIN ANTAMAAN KIRJALLISEEN HOITO-OHJEESEEN. TÄTÄ OHJETTA TULEE AINA NOUDATTAA. TAULUKKOON ON KOOTTU YLEISIÄ PERIAATTEITA KOSKIEN HENGITYSVAIKEUDEN HOITOA. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 27

LÄÄKEHOITO KÄYTTÖAIHE HOIDON TOTEUTUS HOIDON TARKOITUS Pakkauksen ohjeen mukaisesti reisilihakseen Adrenaliini autoinjektorilla (alueen hoito-ohjeen mukaan) Vakavan yliherkkyys reaktion hoito Aikuisille 0, 3 mg adrenaliinia reisilihakseen Oireiden helpottaminen 15 -30 kg painavilla lapsilla 0, 15 mg adrenaliinia reisilihakseen HUOMIOI, ETTÄ LÄÄKEHOITO PERUSTUU AINA VASTUULÄÄKÄRIN ANTAMAAN KIRJALLISEEN HOITO-OHJEESEEN. TÄTÄ OHJETTA TULEE AINA NOUDATTAA. TAULUKKOON ON KOOTTU YLEISIÄ PERIAATTEITA KOSKIEN HENGITYSVAIKEUDEN HOITOA. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 28

VIERASESINE HENGITYSTEISSÄ Taivuta pää vartaloa alemmaksi. Lyö enintään 5 kertaa kämmenellä lapaluiden väliin. Jos lyönnit eivät auta, soita hätänumeroon 112. Nykäise pallean kohdalta kahden nyrkin otteella ylös taakse (Heimlichin ote). Kuva: Saija Naarajärvi PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 29

HENGITYSTEIDEN IMEMINEN Hengitysteiden imemisen aiheita: • hengitysteissä runsaasti limaa, verta tai vatsansisältöä • vierasesine hengitysteissä JA • hengitystien hoitaminen nieluputkella tai muulla ensiauttajatasoisella välineellä mahdotonta ventilaatio ei onnistu. Toteutus: 1. Valmistele tarvittavat välineet valmiiksi (imulaite, imukateri yhdistettynä laitteen letkuun, hapenanto- ja hengityksen avustamisvalmius), muista suojakäsineet. 2. Vie katetri potilaan suuhun ja käynnistä imu. 3. Ime eritteet pois nielusta sekä suun sisältä. 4. Laita käytetty katetri sekä käsineet roskiin. Puhdista asemapaikalla imulaite valmistajan ohjeen mukaan. 5. Kirjaa tehty toimenpide ensivastelomakkeeseen. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 30

RINTAKIPU 704 ENSIAUTTAJAT © 2018 SMPS, SPEK, SPR

RINTAKIVUN SYNTYMEKANISMI Sydänperäisen rintakivun syntymekanismi • Sydänlihasta suonittavat sepelvaltimot kalkkeutuvat ja kaventavat suonen sisäpintaa. • Ahtautuneen suonen läpi virtaa huonommin verta ja happea sydänlihakseen aluksi oireilua vain rasituksessa, sairauden pahentuessa myös levossa. Sydäninfarkti • Sepelvaltimoa ahtauttavan plakin kohdalle syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen ja verenkierto loppuu osalle sydänlihasta. Kuva: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 32

Kuva: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 33

RINTAKIPU OIREENA Pitkittynyt rintakipu voi johtaa rytmihäiriöihin ja äkkikuolemaan. Erityisesti levossa tuleva oire on usein vakava merkki sydänsairaudesta. Sydänperäinen rintakipu on usein laaja-alaista, puristavaa, ahdistavaa ja saattaa säteillä käsivarsiin, kaulalle, ylävatsaan ja joskus myös selän puolelle. Erityisesti vanhuksilla ja diabeetikoilla oireet saattavat olla hyvin epämääräisiä. Näillä potilasryhmillä sydäninfarkti voi olla jopa kivuton ja oireilla ainoastaan huonovointisuudella tai/ja heikentyneenä yleistilana. Kuva: Esa Juntunen PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Kuva: Fotolia Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 34

HAASTATTELU JA KIRJAAMINEN Mikä on pahin oire tai vaiva? Miten kipu alkoi? • Levossa / rasituksessa? • Nopeasti / hitaasti? • Onko ollut yhtäjaksoista? Onko aikaisemmin ollut vastaavaa? Jos on, mitä silloin selvisi? Millaista kipu on? Säteileekö se jonnekin? Kivun voimakkuus asteikolla 0 -10. Muita oireita (huimaus, pahoinvointi, rytmihäiriötuntemus)? Onko ottanut lääkettä vaivaan? Auttoiko? Mikä lääke? Milloin otti lääkkeen? Muut sairaudet ja lääkitys? PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 35

POTILAAN TUTKIMINEN Onko hengitystyö normaalia vai työlästä? Laske hengitystaajuus ja mittaa Sp. O 2. Arvioi korvinkuultavat hengitysäänet (vinkunat, rohinat). Mittaa verenpaine ja laske pulssi. Arvioi ääreisosien lämpö, väri, hikisyys. Mittaa verensokeri ja lämpö. Toista mittaukset 5 -10 min välein. RISKIOIREET Potilas on hyvin kivulias Potilas on hikinen Syke on epätasainen Syke on levossa yli 140 tai alle 40 Potilaalla on hengitysvaikeutta Potilaan itse ottamat nitrot eivät auta Erityisesti huomioitava diabeetikot tai vanhukset. INFORMOI KOHTEESEEN SAAPUVAA ENSIHOITOYKSIKKÖÄ! PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 36

HOITO KÄYTTÖAIHE Rauhoittelu ja lepo Asentohoito HOIDON TOTEUTUS Potilas välittömästi lepoon. Puoli-istuva tai makuulle HOIDON TARKOITUS Sydämen työmäärän ja hapenkulutuksen vähentäminen AINA kun annat potilaalle hoitoa tulee kirjauslomakkeelle tehdä merkinnät: 1. Mitä hoitoa annettu. 2. Kellonaika milloin hoidon antaminen alkoi ja loppui. 3. Oliko annetulla hoidolla vaikutusta potilaan eli hoidon vaste. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 37

LÄÄKEHOITO Happihoito (alueellisen ohjeen mukaan) KÄYTTÖAIHE HOIDON TOTEUTUS Potilaan happisaturaatio on alle 94 % tai potilas kokee hengenahdistusta Maskilla (esim. 35% VM) vasteen mukaan, nosta tarvittaessa happivirtausta HOIDON TARKOITUS Hapettumisen parantaminen Sp. O 2 tavoite 94 -97 % COPD- potilas 88 -90 % HUOMIOI, ETTÄ LÄÄKEHOITO PERUSTUU AINA VASTUULÄÄKÄRIN ANTAMAAN KIRJALLISEEN HOITO-OHJEESEEN. TÄTÄ OHJETTA TULEE AINA NOUDATTAA. TAULUKKOON ON KOOTTU YLEISIÄ PERIAATTEITA KOSKIEN HENGITYSVAIKEUDEN HOITOA. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 38

LÄÄKEHOITO KÄYTTÖAIHE HOIDON TOTEUTUS HOIDON TARKOITUS ASA 250 mg (alueellisen ohjeen mukaan) Sydänperäiseksi sopiva rintakipu Anna 250 mg asetyylisalisyyli-happoa pureskellen. Estää verihiutaleiden yhteen tarttumista Nitrosuihke (alueellisen ohjeen mukaan) Sydänperäiseksi sopiva rintakipu RRs yli 120 mm. Hg Syke yli 55. Kontrolloi verenpaine aina ennen uutta annosta. 1 -2 annosta. Vähentää sydänlihaksen työmäärää. HUOMIOI, ETTÄ LÄÄKEHOITO PERUSTUU AINA VASTUULÄÄKÄRIN ANTAMAAN KIRJALLISEEN HOITO-OHJEESEEN. TÄTÄ OHJETTA TULEE AINA NOUDATTAA. TAULUKKOON ON KOOTTU YLEISIÄ PERIAATTEITA KOSKIEN HENGITYSVAIKEUDEN HOITOA. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 39

LÄÄKKEELLINEN HAPPI Lääkehapen käyttö ja annostelu ENSIAUTTAJAT © 2018 SMPS, SPEK, SPR

TAVOITTEET Kurssilainen osaa turvallisesti käyttää erilaisia hapenantovälineitä. Kurssilainen hallitsee lääkkeellisen hapen turvallisen käsittelyn. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 41

TURVALLISUUS • Älä kolhi pulloa - pullon hajoaminen on epätodennäköistä, mutta mahdollista. • Pullo tulisi säilyttää pystyasennossa seinään kiinnitettynä. Jos tämä ei ole mahdollista, säilytä pullo kyljellään lattialla siten, että se ei pääse liikkumaan. • Älä irrota mitään osia pullosta (turvakaulus, venttiilit tms. ). • Älä koske rasvaisin tai likaisin käsin happipullon liittimiin. • Avotulen teko ja tupakointi pullon lähellä ovat kiellettyjä. • Hoitotilanteessa pidä sähkölaitteet ja happipullo mahdollisuuksien mukaan erillään toisiaan. • Pullon venttiili on avattava varovaisesti ja hitaasti. • Älä laita happihoidon aikana maskia tai viiksiä suoraan kosketukseen tekstiilien kanssa, happi saattaa tehdä näistä hyvin helposti syttyviä. Kuva: Tuomas Telkki PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 42

LÄÄKKEELLINEN HAPPI = 100 % happea Kaasumainen happi (O 2) on hajutonta, väritöntä ja mautonta. Ei ole itsestään palava kaasu, mutta se ylläpitää voimakkaasti palamista. Lääkkeellistä happea käytetään alueellisten hoito-ohjeiden mukaisesti. Käytöstä on tehtävä merkinnät potilasasiakirjoihin. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 43

KÄYTTÖAIHEET Tilanteet, joissa hapentarjonta kudoksille on häiriintynyt, esimerkiksi: • • Eri syistä aiheutuva hengitysvajaus Sydänlihaksen hapenpuute Sokki Häkämyrkytys Elvytyksen aikana ja jälkeen Suurienerginen vamma Ei hereillä oleva potilas Oman alueesi ensihoidon vastuulääkäri ohjeistaa tarkemmin potilasryhmittäin. Tässä esityksessä käsitellään yleisiä lääkkeellisen hapen käytön periaatteita. Vastuulääkäri voi ohjeistaa toisin ja annettua ohjeistusta tulee noudattaa. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 44

ANNOSTELU Hapen annostelu määräytyy potilaan tilan vakavuuden perusteella. Yleisesti ensihoidossa annosteluun käytetään happimaskia – varaajapussilla tai ilman. Maskeja on käytössä useilta eri valmistajilta. Tässä esityksessä esitellään kaksi maskimallia. Tutustu oman toimipisteesi happimaskeihin ja niiden vaatimiin virtausmääriin. Annostelu on turvallista aloittaa pienimmällä mahdollisella virtausmäärällä ja nostaa hapen virtausta tarvittaessa. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 45

ANNOSTELU / COPD Terveelle ihmiselle lyhytaikainen happihoito ei ole vaarallista. COPD (keuhkoahtaumatauti) –potilas saattaa saada haitallisia oireita lyhyestäkin happihoidosta. Keuhkoahtaumatautia sairastava henkilö on tottunut korkeaan veren hiilidioksidipitoisuuteen ja huonoon happipitoisuuteen. Toisin kuin terveellä henkilöllä, COPD –potilaan hengitystä säätelee veren happipitoisuus. Tämän vuoksi veren happipitoisuutta ei tule nostaa liiaksi, jotta oma hengitystoiminta ei vaarantuisi. Hätätilanteessa myös COPD –potilas tarvitsee happea ja sitä annostellaan maltillisesti potilaan vointia ja happisaturaatiota seuraten. Voinnin parantuessa hapen annostelua vähennetään. Kuva: Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 46

HAPENANTOVÄLINEET TAVALLINEN HAPPIMASKI Virtaus l/min Happiprosentti 5 40 6 44 8 52 10 62 Huom: Ei alle 5 l/min virtausta! Pienemmällä virtausmäärällä sisäänhengityksen happipitoisuus saattaa jäädä alle huoneilman tason (valmistajan ohje). Kuva: Marika Laukkanen PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 47

HAPENVARAAJAPUSSILLA VARUSTETTU MASKI Virtaus l / min Happiprosentti 6 -15 80 -90 Hapenvaraajapussi ei saa tyhjentyä sisäänhengityksen aikana. Kuva: Marika Laukkanen PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 48

HAPPIVIIKSET Virtaus l / min Happiprosentti 1 24 2 28 3 32 4 36 5 40 6 44 Huom: virtaus ei saa ylittää 6 l / min! Kuva: Marika Laukkanen PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Korkeammilla virtausmäärillä saattavat potilaan limakalvot vaurioitua. Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 49

VENTURIMASKI Virtaus l / min Happiprosentti 4 (valkoinen) 28 8 (keltainen) 35 10 (punainen) 40 15 (vihreä) 60 Huom: Virtaus ei saa olla pienempi kuin adapterissa kerrotaan! Kuva: Tuomas Telkki PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 50

HENGITYSTIEN HALLINTA Nieluputki auttaa hengitysteiden aukipitämisessä (estää kielen painumisen hengitystien tukkeeksi). Nieluputken koko mitataan potilaan korvanipukasta suupieleen. Käyttöaiheet: syvästi tajuton, eloton. EI SAA käyttää hypotermiselle. Kuvat: Marika Laukkanen ja Fotolia PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 51

MASKI-PALJEVENTILAATIO Kuvat: Marika Laukkanen, Tuomas Telkki Avaa hengitystiet kohottamalla leukaa ja ojentamalla niskaa. Käytä nieluputkea estämään kielen valumisen nieluun. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Paina peukalolla ja etusormella palkeen maskiosaa vasten potilaan kasvoja. Loput sormet huolehtivat pään oikeasta asennosta. Käytä mahdollisuuksien mukaan kahden käden otetta. Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 52

Purista paljetta kevyesti sormin siten, että sormesi kohtaavat. Ventiloitava ilmamäärä 450 -550 ml. Varmista, että potilaan rintakehä kohoaa ventiloidessa. Huolehdi, että varaajapussissa on koko ajan happea. Mahdollisuuksien mukaan yksi ihminen pitää maskia ja toinen puristaa paljetta. Kuva: Tuomas Telkki PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 53

LÄHTEET Holmström Peter. Sydämen ja verenkierron sairaudet. Teoksessa Vauhkonen Ilkka & Holmström Peter. Sisätaudit. 5. painos. Sanoma Pro. 2014. Kuisma Markku & Holmström Peter. Rintakipu. Teoksessa Kuisma Markku, Holmström Peter, Nurmi Jouni, Porthan Kari & Taskinen Tuomas. Ensihoito. 6. painos. Sanoma Pro. 2017. Silfast Tom. Rintakipu. Teoksessa Silfast Tom, Castrén Maaret, Kurola Jouni, Lund Vesa & Martikainen Matti (toim. ) Ensihoito-opas. 8. painos. Duodecim. 2016. Silfast Tom. Rintakipu. Teoksessa Castrén Maaret, Helveranta Kai, Kinnunen Ari, Korte Henna, Laurila Kimmo, Paakkonen Heikki, Pousi Jouni & Väisänen Olli. Ensihoidon perusteet. 4. painos. Pelastusopisto, Suomen Punainen Risti. 2012. ST-nousu infarkti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011 (viitattu 23. 11. 2012). Saatavilla Internetissä: www. kaypahoito. fi. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 54

Holmström Peter & Alaspää Ari. Hengitysvaikeus. Teoksessa Kuisma Markku, Holmström Peter, Nurmi Jouni, Porthan Kari & Taskinen Tuomas. Ensihoito. 6. painos. Sanoma Pro. 2017. Loikas Petri. Hengitysvaikeus. Teoksessa Silfast Tom, Castrén Maaret, Kurola Jouni, Lund Vesa & Martikainen Matti (toim. ) Ensihoito-opas. 8. painos. Duodecim. 2016. Reitala Janne. Hengitysvaikeus. Teoksessa Castrén Maaret, Helveranta Kai, Kinnunen Ari, Korte Henna, Laurila Kimmo, Paakkonen Heikki, Pousi Jouni & Väisänen Olli. Ensihoidon perusteet. 4. painos. Pelastusopisto, Suomen Punainen Risti. 2012. Terveyskirjasto. http: //www. terveyskirjasto. fi/terveyskirjasto/tk. koti? p_artikkeli=kop 00082. Korte Henna & Myllyrinne Kristiina. Ensiapu. Suomen Punainen Risti. 2017. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 55

Kuuri-Riutta Aulikki. Hengityksen hallinta. Teoksessa Castrén Maaret, Aalto Sakari, Rantala Elina, Sopanen Pertti & Westergård Airi Ensihoidosta päivystyspoliklinikalle. WSOY. 2009. Laakso Juha-Pekka. Naamaripaljeventilaatio. Teoksessa Castrén Maaret, Helveranta Kai, Kinnunen Ari, Korte Henna, Laurila Kimmo, Paakkonen Heikki, Pousi Jouni & Väisänen Olli. Ensihoidon perusteet. 4. painos. Pelastusopisto, Suomen Punainen Risti 2012. Laakso Miia 2017. Hengitysteiden imeminen. Sairaanhoitajan käsikirja. Kustannusosakeyhtiö Duodecim Oy. Terveysportti, artikkelin tunnus: shk 00680 (006. 090). Viitattu 20. 3. 2018. Summary of Product Characteristics. Pakkausseloste lääkehappi AWO 100% lääkkeellinen kaasu. <http: //spc. nam. fi/indox/nam/html/nam/humpil/5/10009165. pdf>. Viitattu 2. 1. 2018. PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ Lisämääre, esim piirin/osaston nimi, 56