Puhuttelu romaanisissa kieliss Helsingin yliopiston romaanisten kielten laitoksen

Puhuttelu romaanisissa kielissä (Helsingin yliopiston romaanisten kielten laitoksen tutkimusprojekti) Eva Havu Helsingin yliopisto

Projektin esittely n Helsingin yliopiston romaanisten kielten laitos n n 2000 -luvun alusta lähtien tutkittu puhuttelua romaanisissa kielissä vuonna 2005 rehtorin apuraha (3 vuotta) n n n Projektin tarkoitus: n n rahoitettu jatko-opiskelija (Johanna Sutinen: ranska) tilapäisten avustajien palkkaaminen tutkijoiden kongressimatkat materiaalin hankintaa Tutkia puhuttelusanojen käyttöä espanjassa, italiassa ja ranskassa (Eurooppa) Verrata keskenään puhuttelukäytäntöjä Verrata kielten sisäisiä, tekstityyppeihin ja sosiolingvistisiin tekijöihin liittyviä eroja Täydentäviä tutkimuksia: Portugali, Brasilian portugali, Kolumbian espanja (Bartens)

Kyselykaavaketutkimus n Kyselykaavaketutkimus: mahdollisimman verrannollinen yleiskatsaus n n n Kaksisivuinen kaavake: suljettuja ja avoimia kysymyksiä 2001 -2004 ranska Haastattelupaikkakunnat Ranskassa Limoges: Keski-Ranska n Lyon: Kaakkois-Ranska n Metz: Koillis-Ranska n Pariisi Pohjois-Ranska n Toulouse: Lounais-Ranska) (opiskelijavertaisryhmät Belgiasta (Liège) ja Sveitsistä (Lausanne)) n

Kyselykaavaketutkimus n n n viisi (kuusi) ikäryhmää kaikilta paikkakunnilta noin 30 haastateltavaa / ikätyhmä / paikkakunta Ikäryhmät: n n n 11 -12 -vuotiaita koululaisia (1990 -luku) opiskelijoita (lähinnä 1980 -luku) 1960 -1970 - luvuilla syntyneitä, jo työelämässä olevia 1940 -1950 - luvuilla syntyneitä, jo työelämässä olevia 1930 -luvulla tai sitä ennen syntyneitä eläkeläisiä (joskus jaettu 1920 -1930 -luvuilla syntyneisiin ja ennen 1920 -lukua syntyneisiin)

Kyselykaavaketutkimus n Vastaajat lähinnä koulutettuja sosiaaliryhmiä (opiskelijoita, opettajia, sairaanhoitajia, insinöörejä, lääkäreitä) > vaikea saada vastauksia huonommin koulutetuilta n n n 1 vertailuryhmä: 30 pullotehtaan työntekijää Enemmistö naisia Sosiolingvistinen jakauma (tällä hetkellä): n n Ikäjakautuma Kotipaikkakunta

Kyselykaavaketutkimus Tarkoitus haastatella henkilökohtaisesti vastaajia> mahdotonta n Koululaiset: itsenäisesti, valvotussa tilanteessa> kysymykset luettiin yksitellen ja mahdollisesti selittäen; seuraavaan kohtaan siirryttiin vasta kun kaikki vastanneet edelliseen n Opiskelijat: itsenäisesti, valvotussa tilanteessa n Työelämässä olevat: itsenäisesti n Eläkeläiset: henkilökohtainen haastattelu; n. 15 -20 minuuttia /haastateltava ”Pilottiosuuden” jälkeen kaavakkeen sanamuotoa paranneltiin laadittiin tarkentavia ohjeita sisältävä teksti Kaavake ja ohjeet käännettiin espanjaksi ja italiaksi.

Kyselykaavaketutkimus n Italia ja espanja: kevät 2005 n n n keväällä 2005: haastatteluja viidellä paikkakunnalla Italiassa (L’Aquila, Cagliari, Milano, Pescara, Rooma) keväällä 2005: nuorten haastatteluja La Coruñan lähellä Espanjassa 2005 -2006: muiden ikäluokkien haastatteluja samalla paikkakunnalla syksy 2005: kyselykaavakkeet toimitettu Cádiziin, Madridiin ja Salamancaan kevät 2006: Torino (Etelä-Italia ja Sisilia eivät toistaiseksi tutkimuksessa mukana) Portugali

Kyselykaavaketutkimus n Kyselykaavaketutkimuksen huonot puolet: n n Kyselykaavaketutkimuksen hyvät puolet: n n konkreettiset puhetilanteet ja niiden vaihtelu puuttuvat vastaajat kertovat, mitä pronominia ajattelevat käyttävänsä kuvaillussa tilanteessa vain muutama puhetilanne voitu ottaa huomioon yhtenäinen vertailupohja, jota täydennetään muulla tutkimusaineistolla kvantitatiiviset tulokset tutkitut puhekorpukset ovat tukeneet kyselykaavaketuloksia Ranskan ja italian tuloksia jo verrattu: n n nuoret italialaiset sinuttelevat työtovereitaan tilastollisesti selvästi enemmän kuin ranskalaiset nuoret italialaiset siirtyvät ranskalaisia nopeammin sinutteluun

Kyselykaavaketutkimus n n Ranska: puhuttelu työpaikalla / suljetut kysymykset kaikkiin 1940 jälkeen syntyneisiin vaikuttaa korkeammassa asemassa olevan työtoverin ikä 1960 -1970 -lukujen sukupolvi muita ikäryhmiä hanakampi sinuttelemaan samanikäisiä tai nuorempia (toukokuu 1968) nuorin sukupolvi (1980 -luvulla syntyneet) teitittelee muita sukupolvia enemmän > teitittely ei luultavasti lisääntynyt, vaan nuoret tuntevat työtoverinsa huonommin kuin kauemmin työpaikalla olleet eläkeläiset teitittelivät työtovereitaan (lähes) aina.

Kyselykaavaketutkimus n n n Avoimet kysymykset: Onko muita tekijöitä kuin ikä, tuttavuusaste, hierarkkinen asema ja mahdollisesti puhujan sukupuoli, jotka vaikuttavat puhuttelupronominin valintaan ? Kaikki ikäluokat: yhteiset vapaa-ajan harrastukset / tapaaminen ystävien luona tai juhlissa Useat ikäluokat: keskinäinen sympatia ja ulkonäkö Vanhimmat ikäluokat: titteli Nuorin ikäluokka: miten puhutella vanhempien ystäviä Muut tekijät: esim. alkoholin vaikutus, toisen käytös, riita

Kyselykaavaketutkimus n Kyselykaavakkeen kysymykset eivät kaikille selkeitä: kehen viitataan, kun puhutaan ylemmässä asemassa olevasta henkilöstä? (Onko kyseessä koko yrityksen / sairaalan /oppilaitoksen johtaja, osastonjohtaja, työyksikön esimies…) n n n lähiesimiestä sinutellaan, pääjohtajaa teititellään nuorempia sinuttelevia esimiehiä ei aina arvosteta Kaavakkeissa puutteista, mutta jossain määrin luotettava kvantitatiivinen pohja

Kvalitatiivinen tutkimus: puhuttu aineisto n n Autenttiset puhekielen korpukset: valmis puhetilanne, ei variaatioita puhuttelupronominin käytössä > vahvistavat vain tietyn tilanteen pronomininkäytön Elokuva-aineisto: n n Kieli ei täysin autenttista (erehdykset, uudelleenmuotoilut, keskeneräiset lauseet, epäröinti, jne. puuttuvat osittain). Noudattavat kuitenkin keskustelustrategioiden vaatimia periaatteita Runsaasti erilaisia vaihtuvia puhetilanteita: tutustutaan, rakastutaan, riidellään, erotaan, jne. , > heijastuu pronominin valintaan. Puhuttelusanoja, joita ei kyselykaavaketutkimuksessa voinut lainkaan ottaa huomioon.

Kvalitatiivinen tutkimus: puhuttu aineisto n n 20 vuosina 1996 -2004 valmistuneen elokuvan dialogit tukevat kyselykaavakkeiden tuloksia (Havu&Sutinen, tulossa) Tuttavalliset/intiimit puhetilanteet: n n n Perheenjäsenet tai sukulaiset sinuttelevat Appivanhemmat sinuttelevat / heitä teititellään Ystävät sinuttelevat, vanhemmat henkilöt voivat myös teititellä ystäviään (käsite ”ystävä” ranskassa laajempi kuin suomessa) Kumpikin aineisto: puhuttelun valinta voi olla sidoksissa ystävän sukupuoleen ja sosiaaliseen asemaan Mutta: elokuvissa useita kaavakkeista puuttuvia tuttavallisia/ intiimejä keskustelutilanteita: n esim. avioliiton ulkopuolisissa rakkaussuhteissa sinutellaan kahden kesken, teititellään mahdollisesti muiden edessä.

Kvalitatiivinen tutkimus: puhuttu aineisto n n Työtoverit: puhuttelu liittyy kyselykaavakkeiden mukaan etenkin vastaajan ja kollegan ikään ja kollegan hierarkkiseen asemaan: iäkkäämpiä esimiehiä teititellään, nuorempia tai samanikäisiä alemmassa asemassa olevia työtovereita sinutellaan > liian pelkistetty tilanne Elokuvat tuovat monia muita näkökulmia: n n miespuoliset työtoverit (ja alamaailman edustajat) sinuttelevat usein toisiaan alemmassa asemassa olevat naispuoliset työntekijät teitittelevät miespuolista esimiestään käyttäen arvonimeä - nämä teitittelevät alaistaan käyttäen etunimeä

Kvalitatiivinen tutkimus: puhuttu aineisto n n Vieras puhekumppani: joitakin eroja aineistojen välillä Kyselykaavakkeiden suljetut kysymykset: n 1990 ja 1980 –luvun sukupolvet sinuttelevat nuorempiaan ja samanikäisiään, mutta teitittelevät itseään vanhempia vanhemmat sukupolvet teitittelevät yleensä näissä tilanteissa n pronominin valintaan vaikuttavat lisäksi mm. toisen ulkomuoto, vaatetus, ilme ja puhetapa. n n n Kyselykaavakkeiden avoimet kysymykset: Elokuva-aineisto: n n vieraita ihmisiä teititellään nuorten keskinäinen sinuttelu poikkeuksellista Elokuvissa perinteiset puhuttelukäytännöt? Vai arvioivatko kyselykaavakkeisiin vastanneet puhuttelukäytäntönsä väärin? Elokuvissa lisäksi kaavakkeista puuttuvia puhetilanteita: n n n poliisit teitittelevät vaaleaihoista pahantekijää /sinuttelevat tummaihoista toisen etnisen taustan omaavia sinutellaan yleisemmin kuin ranskalaisia prostituoidut sinuttelevat mahdollisia asiakkaitaan

Kvalitatiivinen tutkimus: puhuttu aineisto n Elokuvissa myös n n n ei-resiprookkista puhuttelua (poliisi / epäilty) puhuttelun välttelyä (esim. tanssipaikassa: Yksin? Tanssitaanko? ) pronomininvaihtelua n n n tutustumisvaiheessa riitatilanteissa: rakastavaiset voivat suutuksissaan teititellä toisiaan epävirallisissa puhetilanteissa: kannabista polttaessaan toisiaan yleensä teitittelevät puhekumppanit sinuttelevat Elokuvat täydentävät kyselykaavakeosuutta, mutta antavat välillä hieman toisenlaisen kuvan puhuttelupronominien käytöstä (vrt. vieraiden henkilöiden puhuttelu) Elokuvat eivät kuitenkaan koskaan kumoa kyselykaavakkeiden antamaa tietoa. Elokuvien puute: puhujien ikä, työ ja kotipaikkakunta eivät juurikaan käy ilmi > eivät anna kvantitatiivisesti tarkkoja tietoja.

Kvalitatiivinen tutkimus: puhuttu aineisto n n Elokuvissa runsaasti puhuttelusanoja, jotka toistaiseksi lähinnä kartoitettu ja ryhmitelty Seuraava vaihe: puhuttelusanojen käytön tutkiminen pragmaattiselta kannalta sekä elokuvissa että autenttisissa puhekielen aineistoissa n n n n sijoittuvatko ne aloituspuheenvuoroihin? sijoittuvatko ne tiettyihin kaavamaisiin ilmaisuihin (kiitokset, anteeksipyynnöt. . )? käytetäänkö niitä etenkin tilanteissa, joissa halutaan herättää toisen huomio? missä määrin niitä käytetään myös silloin kun vastaajalta ei odoteta reaktiota? onko niillä vielä jokin muu funktio? mikä merkitys on niiden paikalla? Tähän tutkimukseen elokuvadialogien lisäksi: televisiohaastattelut, valmiit puhekorpukset

Kvalitatiivinen tutkimus: kirjallinen aineisto n Toinen kvalitatiivinen tutkimusaineisto: kirjalliset tekstit, lähinnä romaanidialogit n n n ranska (Havu 2004, 2005; Suomela-Härmä 2004) italia (Suomela-Härmä 2003) Brasilian portugali (Bartens, tulossa) Etu elokuvadialogeihin nähden: tilanteet kehittyvät pitemmälle ja ihmissuhteet ovat syvällisempiä > kattavampi otos kahden henkilöhahmon keskinäiseen puhutteluun liittyvistä vivahteista. Ero elokuvadialogeihin nähden: vielä kauempana puhutusta kielestä kuin elokuvadialogit n n n yllä mainitut puhekielen elementit (tauot, epäröinnit, jne. ) puuttuvat konkreettisesti, vaikka ne olisikin osittain merkitty tekstiin toisia elementtejä (esim. päällekkäisiä puheenvuoroja) ei ole romaaneissa tapana merkitä). kirjailija on voinut tyylitellä dialogiaan > teoksia vailla taiteellisia pyrkimyksiä

Kvalitatiivinen tutkimus: kirjallinen aineisto n n Puhuttelupronominit: tutkitut romaanidialogit vahvistavat kyselykaavakkeiden ja elokuvadialogien antamia tuloksia > yllättäviä puhuttelukäytäntöjä ei tullut esille. Kuitenkin tietyissä tilanteissa käytetty vielä elokuva-aineistoakin enemmän kyselykaavaketutkimuksen mukaan harvinaista teitittelyä: n n samassa virka-asemassa olevat (miespuoliset) työtoverit teitittelevät toisiaan muita kuin perheenjäseniä ja läheisiä ystäviä sinutellaan vain silloin kun kyseessä on selkeästi alemmassa asemassa oleva (ylenkatsottu) henkilö

Kvalitatiivinen tutkimus: kirjallinen aineisto n Elokuva-, mutta etenkin romaanidialogeissa teitittely näyttää olevan yleisempää kuin kyselykaavakkeissa Vain tarpeeksi laaja ja monipuolinen autenttinen aineisto voisi paljastaa todellisen käytännön > sellaisen kerääminen mahdotonta tämänhetkisillä resursseilla. n Puhuttelusanat: elokuvat ja romaanit täydentävät n toisiaan n n puhuttelusanat ovat etunimiä, sukulaisuutta ilmaisevia sanoja, lempinimiä tai hellittelysanoja, luokkanimiä kuten monsieur ”herra” (+ sukunimi), tai arvonimiä. miespuolinen esimies teitittelee naispuolista sihteeriään käyttäen hänestä etunimeä

Kvalitatiivinen tutkimus: kirjallinen aineisto n Puhuttelua tutkittu myös käännöksissä, lähinnä englannista ranskaan n n Miten kääntäjät ovat tulkinneet englannin puhuttelupronominin you? n onko you+etunimi > sinä / you+sukunimi > te? n n n Havu, tulossa, Havu&Sutinen, tulossa, Suomela-Härmä, 2004, Sutinen, tulossa, ongelma: ranskassa teitittelypronomini voidaan myös yhdistää etunimeen Ranskalaiset kääntäjät ovat noudattaneet romaaneissa havaittua virallista puhuttelukäytäntöä: vain sukulaisia, rakastettuja ja rikollisia sinutellaan Jos käännös on tehty suomesta ranskaan (Havu 2004), kääntäjät ovat noudattaneet varsin orjallisesti lähtökielen järjestelmää > henkilöt sinuttelevat toisiaan aivan toisella tavalla kuin aineistossa, jossa ranska tai englanti ovat lähtökielenä.

Yhteenveto n Romaanisten kielten puhuttelumuotoja tutkiva projekti: käytetty pääasiallisesti kolmea eri lähestymistapaa: n n n Tarkoitus on täydentää puhuttelusanojen käyttöä käsittelevää osuutta aidolla puhekielen aineistolla: n n yhtä kvantitatiivista: kyselykaavakkeet kahta kvalitatiivista: elokuvat, romaanit kvalitatiivinen lisäaineisto: aidot puhekielen korpukset Aitoa puhetilanteiden ja henkilösuhteiden variaatiota ja kehitystä olevaa aineistoa ei ole saatavilla (luultavasti mahdoton saada? ): yllä olevat lähestymistavat antavat toivottavasti mahdollisimman kattavan kuvan puhuttelusta romaanisissa kielissä n australialainen projekti: yksittäisiä eri kielialueita edustavia kieliä