JULKINEN TILA KAUPUNGIN LUONNONVARANA Helsingin yliopisto 29 3

JULKINEN TILA KAUPUNGIN LUONNONVARANA Helsingin yliopisto 29. 3. 2016 Pasi Mäenpää kaupunkisosiologian dosentti

KAUPUNKI JULKISENA TILANA Kaupunki on olemassa yhteiskunnallista vaihtoa varten – kaupungin ydin on julkinen tila Julkinen tila on alue, jossa ihmiset kohtaavat toisensa ja kasvavat yhteiskuntansa jäseniksi (kasvatus, sivistys) Ihmisten urbaani tilallinen läheisyys on kulttuurista kehitystä ja innovaatioita edistävä periaate (edistys) Eurooppalaisen kaupunkikulttuurin ihanteet, kaupunki commons-alueena

KAUPUNKI POLIITTISENA TILANA (SENNETT: RES PUBLICA) Arendt ja Habermas: julkinen tila poliittisena ja kommunikatiivisena käsitteenä Julkinen tila mielipiteenvaihtona ja yhteiskunnallisena keskusteluna Taustalla antiikin poliksen agora ja demokratia Julkinen tila kansalaisyhteiskunnan alustana Julkisen tilan tuho (Sennett, Sorkin et al. , Davis, Mitchell, Eräsaari, Taipale): kvasijulkisuus, yksityistyminen, yksipuolistuminen, demokratian kaventuminen

POLIITTISEN JULKISEN TILAN KYSYMYKSIÄ Poliittinen tyhjiö vai kytevä ruutitynnyri? Kauppakeskusten ongelma: sulkevat ihmisiä ja toimintoja ulos Moni- tai interkulttuurisuus: urbaani sulatusuuni ja toleranssi (katupartiot) Osallistuminen, kaupunkiaktivismi ja itseorganisoituminen vs. edustuksellinen demokratia � Rosanvallon: vastademokratia � Saward, Rättilä & Rinne: representational claim � Mäenpää & Faehnle: neljäs sektori Voiko poliittista julkista tilaa suunnitella?

KAUPUNKI SOSIAALISENA TILANA, ESILLÄOLON PAIKKANA (SENNETT: THEATRUM MUNDI) Esillä olo, jaettu läsnäolo: kohtaamispaikat, ”ihmisten ilmoilla oleminen” Anonyymiys, välinpitämättömyys, aleatorisuus, fantasiointi (Simmel, Goffman, Hannerz ) Mäenpää: theatrum mundi ohjaa uusintamaan oman minuuden esitystä kulutuksen kautta mikä tuottaa kulutusyhteiskunnan Yhteisön peili: sosiaalinen koheesio Eriytyminen: mahdollisuus lukea itselle vieraita elämänpiirejä, solidaarisuus (Amin) Metakommunikaatio: julkinen tila paikkana, jossa yhteisö kertoo tarinaa itsestään itselleen (Geertz)

SOSIAALISEN JULKISEN TILAN KYSYMYKSIÄ Segregaatio: asukkaiden sekoittamisesta kaupunkilaisten sekoittamiseen Väestömuutos: vanhukset (”kolmas ikä”), (maahanmuuttajat ja työttömät) Kauppakeskus: toimii näyttämönä mutta yksiulotteistaa sekä kaupunkitilaa että kanssakäymistä (ja on ekologisesti kestämätön) Riittääkö nähdyksi tuleminen vai pitääkö tulla myös kuulluksi: kaupunkiaktivismi kulutus- ja elämyskulttuurina (ravintolapäivä, siivouspäivä, kaljakellunta? )

JULKINEN TILA TALOUDEN TILANA Tilallinen läheisyys eli tiheys: kasautumisedut, synekismi (Soja) Urbaanin viihtyvyyden ja talouden yhteys: luova luokka (Florida) Innovaatiotalous: ideoiden törmäys, neloiskierre, käyttäjälähtöisyys, living lab, avoin innovaatio, ekosysteemi Yhteiskehittely: koko tuotantotavan muutos (Mäntysalo & Puustinen)? (3 D-printtaus) Jakamistalous: digialustat ja markkinatoimijuuden muutos (Botsman, Mäenpää & Faehnle)

TALOUDELLISEN JULKISEN TILAN KYSYMYKSIÄ Vapaa-ajan palvelut ajurina – millainen kaupunkiympäristö sille syntyy? Muodostuuko talous itseisarvoksi? (vrt. tapaus Guggenheim) Luovan luokan ulkoistaminen: freelancerismi ja mikroyrittäjyys Kehittyykö prosumerismi ja osallistuva kulutus? Luoko aktivismi markkinataloutta? Ekologiset reunaehdot: sopeutus, hiipuminen vai romahdus?

JULKINEN TILA MATERIAALISENA TILANA Latour ja toimijaverkostoteoria Graham & Marvin: splintering urbanism Lehtonen: sos. suhteiden materiaaliset välitykset Mäenpää: kännykkä ja ”uuspaikallisuus” Liikenne: esim. Helsingin liikennesuunnittelun ”vallankumous” Käänteinen infrastruktuuri

MATERIAALISEN JULKISEN TILAN KYSYMYKSIÄ Suomessa kaupunkisuunnittelu ollut asuttamisen politiikkaa (Mäenpää; Ruonavaara) (funktionalismi, hajakaupungistuminen, luonto, hyvinvointivaltio) Urban sprawl: tiivistäminen, täydennysrakentaminen ja lähielämä Verkostokaupunki ja metropolisaatio: julkisten tilojen kehittäminen monentasoisissa keskustoissa Julkisen sektorin heikentyminen – kolmannen sektorin kasvu? Asumisen markkinaistuminen: ei vain asunto vaan koko arjen infrastruktuuri Ubiikkiteknologia, matkailu, joukkoliikennepaikat, innovaatioympäristöt

GRATER HELSINKI VISION -IDEAKILPAILU 1. PALKINTO: EMERALD

JAETTU 2. PALKINTO: BOUNDARY STRIPS

JAETTU 2. PALKINTO: TOWARDS CITY 2. 0

JAETTU 2. PALKINTO: HOLISTIC UNIQUENESS

KAUPUNKIKEHITYS JA JULKINEN TILA Miten julkinen tila voisi palvella kaupunkikehityksen ongelmien ratkaisemista, ennen kaikkea ilmastonmuutospolitiikkaa? Millainen teoreettinen lähestymistapa palvelisi normatiivista, kehittävää ajattelua julkisesta tilasta?

JULKINEN TILA KAUPUNGIN LUONNONVARANA Julkinen tila on yhteiskunnallinen hyödyke (commons), jota hyödynnetään tehottomasti Julkisessa tilassa tapahtuvaa yhteiskunnallista vaihtoa lisäämällä voidaan tehostaa kaupungin aineenvaihduntaa Julkinen tila voidaan voimistaa ja valjastaa tukemaan kestävän kaupungin tavoitteita, etenkin energia- ja materiakierron tehostamista

TEOREETTINEN AVAUS 1 Julkinen tila toimintatilana � ei kommunikaatio, avoimuus ja inkluusio (Habermas, Arendt) � vaan toiminta ja toimijuus � mitä enemmän toimintaa ja toimijuuksia, sitä parempi julkinen tila � julkisen tilan käsitteen laajentaminen: yhteiskunnallisen vaihdon vyöhyke

TEOREETTINEN AVAUS 2 Julkinen tila asumisen jatkeena ja arjen infrastruktuurina � julkinen tila asumisen jatkeena ja resurssina (asuminen ymmärretty laajasti yksityiselämään liittyvinä tarpeina) � historiallinen yhteys: antiikin poliksessa asuinpaikka ei enää määräytynyt suvun mukaan (Bengs) � esim. liikenneasemat julkisena tilana (Latour ja materiaalisuuden tutkimus) � julkiseen tilaan voidaan tuoda toimintoja, jotka nyt tapahtuvat yksityisesti – jakaminen tehostaa resurssien käyttöä ja mahdollistaa yhteiskehittelyn

JULKINEN TILA SEKOITETTUNA MONITOIMITILANA JA ARJEN INFRASTRUKTUURINA: ESIMERKKEJÄ Ideapark: ”kumipyöräfamilismin” urbanistinen haltuunotto (mutta: epäurbaani sijainti) Suurpellon Opinmäki: oppimisen ympärille kehitetty monitoiminen ”kampus” alueen sydämenä (mutta: brändätty tila? ) ”Mixing hub” (Towards City 2. 0): julkisten ja yksityisten palveluja sosiaaliseksi yrittäjyydeksi kehittävä monitoimitila (mutta: onko kaiken pakko tuottaa innovaatioita? ) Institutionaalisesti joustava ostari (Mäenpää 2013): ei vain toimintojen vaan toimijuuden sekoittaminen Maunula-talo: yhteissuunniteltu yhteiskäyttötila kolmen viraston ja asukkaiden kesken (Palonen)

SOVELLUSESIMERKKI: KAUPAN KEHITTÄMINEN JULKISENA TILANA Nykykaupungin kaupallinen yksipuolisuus ja yksityisyys ehkäisevät vaihdon tehokkuutta Miten kauppaa voitaisiin kehittää julkisena tilana monitoimintaisuuden suuntaan? Miten kauppa voisi sopeutua ekologisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin ja jopa edistää niitä?

MONITOIMIOSTARI Yhdistetty lähikauppa, kauppakeskus, pop-up kauppa, kirpputori, kierrätyskeskus, tuunauspaja, nettikauppa, nettihuutokauppa, kirjasto, ilmoitustaulu ja vuokraamo Fyysisten ja virtuaalisten kauppapaikkojen yhdistäminen (vrt. kauppakeskuksen ”kaiken” tarjoamisen logiikka) Koko markkinat haltuun: paikalliset ja globaalit, uusi ja käytetty, ostaminen ja vuokraus Tuotetietoa visuaalisesti kehittyneillä välineillä, jotka päihittävät netin: kuvia, 3 D-kuvia, panoraamakuvia, videokuvaa, virtuaalikokeilua, testitietoa, koekäyttö, käyttäjälähtöistä tuotekehittelyä Käytetty tavara ja vuokraaminen samaan kauppaan tasaveroiseksi vaihtoehdoksi uuden tuotteen kanssa Kauppa toimii markkinatietopalvelijana ja logistikkona

MONITOIMIOSTARI (JATKOA) Toimii julkis-yksityis-kansalaisyhteiskunta -pohjalta (4 P) Osallistaminen tietopalvelijoiksi, tuunaajiksi, kuljettajiksi, markkinatutkijoiksi, tuote-esittelijöiksi Käytetyn ja vuokratun tavaran edullisuus ja taattuus perustuu niiden ensisijaiseen paikallisuuteen Paikallinen profiloituminen tukemaan kaupunginosien profiilia: esim. Östersundomiin retkeilypainotteinen ostari, Viikkiin luomuostari, Lauttasaareen merielämäostari Verkottuneena Monitoimiostarien ketju takaa kaiken tiedon kaikille: laajemmat ja läpinäkyvämmät markkinat Monitoimiostari kaupunginosan keskuksena edistää lähielämää, tiivistää kaupunkia ja vähentää liikennetarvetta Tavoitteena tehostettu materiakierto, lisääntyvä kauppa, paikallinen palvelutarjonta ja sosiaalinen hyvinvointi yhtä aikaa

KIRJALLISUUS Arendt, Hannah (2002). Vita activa. Ihmisenä olemisen ehdot. [Vita activa. The Human Condition. ] The Vastapaino, Tampere. Bengs, Christer (2009). Private and Public in Urban Order - Traits of History. Unpublished manuscipt. Davis, Mike (1990): City of Quartz: Excavating the Future in Los Angeles. Verso, London. Eräsaari, Leena (2002): Julkinen tila ja valtion yhtiöittäminen. Gaudeamus, Helsinki. Florida, Richard (2004): The Rise of the Creative Class. Basic Books, New York. Geertz, Clifford (2000/1973): The Interpretation of Cultures. Basic Books, New York. Goffman, Erving (1966): Behavior in Public Places. The Free Press, New York. Habermas, Jürgen (1962/2004): Julkisuuden rakennemuutos. Tutkimus yhdestä kansalaisyhteiskunnan kategoriasta. Vastapaino, Tampere. Hannerz, Ulf (1980): Exploring the City. Inquiries Toward an Urban Anthropology. Columbia University Press, New York. Iveson, Kurt (2007): Publics and the City, Oxford, Blackwell. Joas, Hans (2002) The Age Of Contingency. Acta Sociologica 47 (4), 408 -412. Joutsiniemi, Anssi (2010): Becoming Metapolis. A Configurational Approach. DATUTOP 32, Tampere University of Technology. Mitchell, Don (1995): ‘The End of Public Space? ’ People’s Park, Definitions of the Public and Democracy. Annals of the Association of American Geographers, Vol. 85, No 1. Mitchell, Don (2003): The Right to the City. The Guilford Press, New York.

KIRJALLISUUS (JATKOA) Mäenpää, Pasi (2005). Narkissos kaupungissa. Tammi, Helsinki. Mäenpää, Pasi (2010): Asuminen ja julkinen tila. Ideakilpailun visioita ja muunnelmia. Teoksessa Lehtonen, Hilkka & Mervi ilmonen (toim. ): Kaupunkimaisuuden lunastamaton lupaus. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 102. Aalto-yliopisto, Espoo. Mäenpää, Pasi (2011): Helsinki takaisin jaloilleen. Gaudeamus, Helsinki. Mäenpää, Pasi (2013): Ostarit uusiksi kumppanuustoiminnalla. Teoksessa Mervi Ilmonen (toim. ): Hyvät kaupat: kivijalka ja ostari rakennemuutoksessa. Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + teknologia 11/2013. Ridell, Seija & Päivi Kymäläinen & Timo Nyyssönen (toim. )(2009): Julkisen tilan poetiikkaa ja politiikkaa. Tieteidenvälisiä otteita vallasta kaupunki-, media- ja virtuaalitiloissa. Tampere University Press. Rosanvallon, Pierre (2008): Counter-democracy: Politics in the age of distrust. Cambridge, Cambridge University Press. Ruonavaara, Hannu (2006): Finland – den dualistiska bostadsregimen och jakten på det sociala. Teoksessa Bengtsson et al. (toim. ): Varför så olika? Nordisk bostadspolitik I jämförande historiskt ljus. Égalité, Västra Frölunda.

Saward, Michael (2010): The representative claim. Oxford: Oxford University Press. Sennett, Richard (1977). The Fall of Public Man. Alfred A. Knopf, New York. Sennett, Richard (2000). Reflections on the Public Realm. In: Bridge, Gary & Watson, Sophie (eds. ): A Companion to the City. Blackwell, Oxford. Simmel, Georg (2005): Suurkaupunki ja moderni elämä. Gaudeamus, Helsinki. Soja, Edward W. (2000). Putting Cities First: Remapping the Origins of Urbanism. In: Bridge, Gary & Watson, Sophie (eds. ): A Companion to the City. Blackwell, Padstow. Sundman, Mikael et al. (2000): Kantakaupungin uudet ranta-alueet, rakentamisen sosiaalisia ulottuvuuksia. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2000: 1. Sorkin, Michael (ed. ) (1999): Variations on a Theme Park. Hill and Wang, New York. Taipale, Kaarin (2009): Cities for Sale. How economic globalization transforms the local public sphere. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 36. Teknillinen korkeakoulu, Espoo.

KIITOS! pasi. maenpaa@helsinki. fi www. kaupunkiaktivismi. wordpress. com Facebook/groups/kaupunkiaktivismi https: //courses. helsinki. fi/fi/a 733780/113120401 https: //www. youtube. com/watch? v=Hv_t. F 47 Acxg Ja harjoitustyöaihe: Listaa kaupungin (Helsingin tai muun) julkisia tiloja, joita käytetään yhteiskäyttöisesti commons-alueena! Esittele yhdestä kolmeen tällaista tilaa ja niissä tapahtuvia toimintoja ja toimijoita!