2 Merkitysteoriat Markus Lammenranta Helsingin yliopisto Merkityksen tutkiminen

2. Merkitysteoriat Markus Lammenranta Helsingin yliopisto

Merkityksen tutkiminen • Alhaalta ylös –strategia: Lauseen merkitys saadaan sanojen merkityksestä. • Ylhäältä alas –strategia: Sanojen merkitykset saadaan lauseen merkityksestä: ne ovat jotakin, mikä tuottaa lauseen merkityksen. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 2

Mitä on merkitys? 1. Merkitykset ovat yksittäisiä olioita, joita voimme laskea ja tutkia, kuten kengät, sukat ja paidat. 2. Merkitykset eivät ole olioita. • Merkitystosiasioita: a) Ilmaus on mielekäs (merkityksellinen). b) Sillä on merkitys. a) Kaksi ilmausta ovat synonyymisiä. b) Niillä on sama merkitys. a) Ilmaus on monimielinen. b) Sillä on useita merkityksiä. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 3

Ideateoriat • Merkitykset ovat mielessä olevia ideoita, mielikuvia tai ajatuksia eli mentaalisia olioita. – Mielekkyys: Ilmaus (merkkijono) ilmaisee idean. – Synonyymisyys: Kaksi ilmausta ilmaisevat saman idean. – Monimielisyys: Ilmaus voi ilmaista useampia ideoita. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 4

Vastaväitteitä 1. Mitä ovat ideat? – Mielikuvia (liian yksityiskohtaisia) – Käsitteitä (voi olla vain vaihtoehtoinen ilmaus merkityksille) – Ajatuksia 2. Merkitykset ovat julkisia ja intersubjektiivisia; ideat ovat yksityisiä ja subjektiivisia. 3. On mielekkäitä lauseita, joiden merkitykset eivät ole eivätkä ole koskaan olleet kenenkään mielessä. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 5

Propositioteoria 1. Propositiot ovat lauseiden merkityksiä. – Koska propositiot ovat yleisiä, julkisia ja abstrakteja (ajattomia, ikuisia) olioita, teoria välttää ideateorian ongelmat. 2. Propositiot ovat mielentilojen kohteita tai sisältöjä. – Propositionaalisia asenteita: uskomukset, halut, toiveet, pelot, aistikokemukset (? ) – Propositio identifioidaan että-lauseella. 3. Totuus ja epätotuus ovat ensisijaisesti propositioiden ominaisuuksia. – Lauseet, väitteet ja uskomukset ovat tosia tai epätosia vain, koska niiden ilmaisemat (kohteena olevat) propositiot ovat tosia tai epätosia. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 6

Mitä ovat propositiot? • Frege: Ajatukset (propositiot) ovat lauseiden mieliä, ja ne muodostuvat lauseen sisältämien sanojen mielistä. – Lauseiden totuusehtoja • Russell: Propositiot muodostuvat yksilöolioista ja niiden ominaisuuksista tai niiden välisistä suhteista (singulaarinen propositio). – Tuttuusperiaate: Proposition osatekijöiden täytyy olla tuttuja (välittömästi tietoisuuden kohteena). • Sense-data, universaalit (ominaisuudet, suhteet), minä? • Uusrussellilaiset sallivat myös ulkomaailman objektit, jotka voivat heidän mukaansa olla suoran referenssin kohteena (singulaarinen propositio). – Lause ”Timo on lihava” ilmaisee proposition <Timo, lihavuus>. – Lause ”Juhani rakastaa Venlaa” ilmaisee proposition <Juhani, Venla, rakastaminen>. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 7

Propositioteorian ongelmia 1. 2. 3. 4. Abstraktit oliot ovat outoja. – Vastaus: Emme tule toimeen ilman (ainakaan toistaiseksi). Kukaan ei ole nähnyt propositioita. – Mooren vastaus: Kokemus, jonka saamme mielekkään lauseen ymmärtämisestä, eroaa kokemuksesta, jossa tarkastelemme lausetta, jota emme ymmärrä. Olemme tällöin tietoisia propositiosta. Propositioilla ei ole kausaalista voimaa. – Vastaus: Merkitystosiasioiden selittämiseen ei tarvita kausaalista voimaa. Propositioteoria ei selitä mitään - edes merkitystosiasioita. – – Se vain toistaa nämä värikkäämmällä kielellä (Harman). Vastaus: Yksityiskohtaisesti kehitetty propositioteoria selittää ne. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 8

Mielekäs/mieletön 1. ”Senaatintorilla on tänään paljon turisteja. ” 2. ”Vihreät ideat nukkuvat raivokkaasti. ” 3. ”Aineellisen maailman olemassaolo riippuu Jumalasta. ” 4. ”Aineellinen kappale ei muodostu pelkästään ominaisuuksista, vaan pitää olla jokin (substanssi, substraatti), jolla on nuo ominaisuudet. ” 5. ”Kaikki kokemukseni ovat ilkeän demonin synnyttämiä, minkä takia uskomukseni ulkomaailmasta ovat epätosia. ” 6. ”Tappaminen on väärin. ” ”Picasso on huono taiteilija. ” Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 9

Empiristiset teoriat (verifikationismi) • Klassinen brittiempirismi (Locke, Berkeley, Hume): Mielekkäät sanat ilmaisevat ideoita, jotka on johdettu kokemuksesta. Jollei tällaista kokemusta voida jäljittää, sanaa on käytetty vailla merkitystä. • Looginen positivismi (empirismi) (Wienin piiri: Schlick, Carnap, Neurath, . . . ): Lause on mielekäs, jos se voidaan todentaa tai kumota kokemuksen perusteella. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 10

Looginen positivismi Mielekkyyskriteeri: Lause on mielekäs, joj 1. se on analyyttisesti tosi tai epätosi tai 2. se on osoitettavissa todeksi tai epätodeksi kokemuksen perusteella (sille voidaan määrittää kokemukset, jotka todentaisivat tai kumoisivat sen). Merkitysteoria: Lauseen merkitys on sen todentamisen tai kumoamisen menetelmä; ts. lauseen merkityksen määrittävät ne kokemukset, jotka osoittaisivat sen todeksi tai epätodeksi. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 11

Ongelmia 1. Teoria soveltuu vain (deskriptiivisiin) tosiasialauseisiin. Entä muut lauseet? – – – Positivistit myönsivät tarkastelevansa vain kognitiivista merkitystä (lauseita, jotka ilmaisevat tosiasiaväitteitä). Uskonnon, etiikan ja estetiikan lauseilla on emotiivinen merkitys (ilmaisevat puhujan tunteita). Entä kysymykset, käskyt, pyynnöt yms. 2. Jotta voisimme tietää, mikä todentaisi lauseen, meidän täytyy ensin ymmärtää, mitä lause sanoo (mikä on sen merkitys). – Merkitys tulee ennen todentamista (testaamista). 3. Kriteeri ei ole itse analyyttinen eikä empiirisesti todennettavissa (se on siis mieletön). Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 12

Lisää ongelmia • Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 13

Suuri ongelma • W. V. O. Quine ”Two Dogmas of Empiricism” (1951) – suom. Raatikainen. 1. Eroa analyyttisten ja synteettisten (empiiristen) totuuksien välille ei voida vetää. 2. Teoreettisia lauseita ei voida palauttaa (kääntää) havaintolauseiksi. • Yksittäisillä teoreettisilla lauseilla ei ole lainkaan havaintoja koskevia seurauksia. ⇒ Holismi: Empiirisen mielekkyyden yksikkö on tiede kokonaisuudessaan. Yksittäiset teoreettiset lauseet ovat mielettömiä!! Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 14

Merkitys ja käyttö • Ludwig Wittgenstein, Philosophische Untersuchungen (1953) • Lauseen merkitys ei ole abstrakti olio vaan lauseen rooli sääntöjen ohjaamassa sosiaalisessa käytännössä. – Ymmärrämme lauseen merkityksen, kun osaamme käyttää sitä jossakin tällaisessa käytännössä. – ”Terve”, ”Kiitos”, ”Aamen”, ”Anteeksi”, ”Oho”, . . . – ”Kuutio”, ”Laatta” ja ”Pilari” Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 15

Ongelmia 1. Maassa ja kaksoismaassa ovat täysin samat sosiaaliset käytännöt, mutta sanan ”vesi” merkitys on erilainen. 2. On mahdollista oppia käyttämään ilmausta sosiaalisessa käytännössä ymmärtämättä sitä. 3. Tavalliset pelit ovat sääntöjen ohjaamia sosiaalisia käytäntöjä, mutta siirrot eivät merkitse mitään. 4. Eva Braun synnytti Hitlerille pojan, joka pakeni sodan lopussa Suomeen, jossa hän esiintyi nimellä ”Aatu Hiltunen”. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 16

Inferentialismi • Wilfrid Sellars, ”Some Reflections on Language Games” (1963) • Robert Brandom, Making It Explicit (1994) • Väitelauseen merkitys (propositionaalinen sisältö) on sen rooli päättelyssä. Päättely ymmärretään tässä sosiaaliseksi käytännöksi – perusteiden pyytämisen ja antamisen käytännöksi. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 17

Psykologiset teoriat • Merkitys selitetään puhujan mielentilojen, erityisesti kommunikatiivisten intentioiden, perusteella. • Paul Grice, ”Meaning” (1957) – suom. Raatikainen (1997). Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 18

Merkitys • Nuo pilkut merkitsevät (tarkoittavat) tuhkarokkoa. – Luonnollinen merkitys • Siitä, että x merkitsee (tarkoittaa) että p, seuraa, että p. • Ei voida sanoa, että joku tarkoitti x: llä että p. • Nuo kolme kellonsoittoa merkitsevät (tarkoittavat), että bussi on täynnä. – Ei-luonnollinen merkitys • Siitä, että x merkitsee (tarkoittaa) että p, ei seuraa, että p. • Voidaan sanoa, että joku tarkoitti x: llä että p. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 19

Ilmauksen merkitys ja puhujan merkitys • Lauseen merkitys = merkitys, joka lauseella on kielessä, riippumatta siitä, miten sitä käytetään eri tilanteissa. – Kielellinen merkitys, konventionaalinen merkitys • Puhujan merkitys = merkitys, jonka puhuja tarkoittaa (aikoo) välittää kuulijoilleen jossakin tilanteessa. • Gricen projekti: (1) Lauseen merkitys palautuu puhujan merkitykseen. (2) Puhujan merkitys palautuu puhujan mentaalisiin tiloihin, erityisesti tietyn tyyppisiin intentioihin. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 20

Puhujan merkitys • S tarkoittaa x: llä että p, joj S: n aikomuksena (intentiona) lausuessaan (tuottaessaan) x: n on, että 1. hänen yleisönsä muodostaa uskomuksen että p, 2. hänen yleisönsä tunnistaa tuon aikomuksen, 3. hänen yleisönsä muodostaa uskomuksen että p ainakin osittain sen perusteella, että se tunnistaa tuon aikomuksen. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 21

Ongelma: Ehdot liian vaativat 1. Puhujan merkitys ei aina vaadi yleisöä. – Grice: yksinpuhuja suuntaa puheensa hypoteettiselle tai mahdolliselle yleisölle. 2. Vaikka yleisö olisi olemassa, aina aikomukseni ei ole saada sitä uskomaan jotakin pelkästään aikomukseni tunnistamisen perusteella. – argumentointi Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 22

Ongelma: ehdot liian löysät • Amerikkalainen sotilas yrittää saada hänet vanginneet italialaiset sotilaat uskomaan, että hän on saksalainen sanomalla: ”Kennst du das Land wo die Zitronen blühen? ” • Puhujan merkitys tulee liian halvalla: kuka tahansa voi tarkoittaa mitä tahansa millä tahansa lauseella. • Lauseen kielellinen (konventionaalinen) merkitys rajoittaa sitä, mitä puhujat voivat tarkoittaa lauseella. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 23

Lauseen merkitys • Lauseen merkitys on jotain sellaista, mitä puhujat yleensä lauseella tarkoittavat. • Ongelmia: 1. Puhujan merkitys riippuu itse lauseen merkityksestä. ⇒ Kehäisyys? 2. Myös lauseet, joita ei ole koskaan lausuttu, ja täysin uudet lauseet voivat olla mielekkäitä, vaikka kukaan ei ole niillä (aiemmin) tarkoittanut mitään. 3. Lauseiden merkitys palautuisi intentioihin ja uskomuksiin, jotka ovat propositionaalisia asenteita. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 24

Totuusehtoteoriat • Lause on mielekäs, joj sillä on totuusehdot (on olemassa olosuhteet, joissa se olisi tosi). • Lauseen merkityksen ymmärtäminen on sen ymmärtämistä, missä olosuhteissa se olisi tosi. • Kaksi lausetta ovat synonyymisiä, joj ne ovat tosia samoissa olosuhteissa. • Jne. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 25

Davidsonin ohjelma • Donald Davidson, ”Truth and Meaning” (1967) – suom. Raatikainen (1997). • Lähtökohtana 2 vaatimusta: 1. Merkitysteorian tulee kertoa, mikä määrää yksittäisen lauseen merkityksen. 2. Merkitysteorian tulee selittää kykymme ymmärtää rajattoman määrän uusia lauseita. • Vaatimukset täyttävän teorian täytyy olla kompositionaalinen. Sellainen saadaan soveltamalla Alfred Tarskin formaalisille kielille tarkoitettua totuusmääritelmää luonnollisiin kieliin. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 26

Tarskilainen totuusteoria • Aksioomat: – Nimi ”Sokrates” viittaa Sokrateehen. – Predikaatti ”viisas” soveltuu viisaisiin olioihin. • Sääntö: – Lause ”Pn” on tosi, joj ”n” viittaa olioon, joka kuuluu niiden olioiden luokkaan, joihin ”P” soveltuu. • Teoreema (T): – Lause ”Sokrates on viisas” on tosi suomen kielessä, joj Sokrates on viisas (Sokrates kuuluu viisaiden olioiden luokkaan). • Negaatiosääntö: – Lause muotoa ”ei-A” on tosi, joj ”A” ei ole tosi. • Konjunktiosääntö: – Lause muotoa ”A ja B” on tosi, joj ”A” on tosi ja ”B” on tosi. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 27

Radikaalitulkinta • (T) Lause ”Lumi on valkoista” on tosi suomen kielessä, joj lumi on valkoista. • (T) Lause ”Snow is white” on tosi englannin kielessä, joj lumi on valkoista. • Radikaalitulkitsija joutuu olettamaan, että vieraan kielen puhujat ovat rationaalisia ja että heidän uskomuksensa ovat suureksi osaksi tosia (suopeusperiaate, the Principle of Charity). – Tulkinnan määräytymättömyys: on olemassa useita yhtä hyviä tulkintoja. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 28

Ongelmia 1. Teoria soveltuu vain (deskriptiivisiin) tosiasialauseisiin. Entä muut lauseet? – Vastaus: Myös ei-deklaratiivisille lauseille on olosuhteet, joissa ne täyttyvät (pyynnöt), joissa niihin vastataan oikein (kysymykset), joissa niitä totellaan (käskyt) jne. – Vastaus: Emotivismi on epätosi. • Lause ”tappaminen on väärin” on tosi suomen kielessä, joj tappaminen on väärin. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 29

Lisää ongelmia 2. Indeksikaaliset ilmaukset – Lause ”Olen tänään sairas” on tosi, joj olen tänään sairas. • • Antaa väärät totuusehdot, jos lauseen esittäjä on joku muu kuin minä tai jos olen esittänyt lauseen jonakin muuna päivänä. Lauseen totuusehdot vaihtelevat kontekstista toiseen. Davidson relativisoi totuuden puhujaan ja puhehetkeen. Ongelma: Totuusehtoihin vaikuttavat muutkin kontekstuaaliset seikat. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 30

Lisää ongelmia 3. On ilmauksia, joilla on sama ekstensio mutta jotka eivät ole synonyymisiä. – ”lepakko” – ”lentävä nisäkäs” – Davidson: Lauseen merkitystä ei määrää pelkästään T -lause vaan myös se, miten se on johdettu aksioomista. • • ”lepakko” soveltuu lepakoihin. ”lentävä nisäkäs” soveltuu olioihin, joihin ”lentävä” ja ”nisäkäs” soveltuvat. ”lentävä” soveltuu lentäviin olioihin. ”nisäkäs” soveltuu nisäkkäisiin. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 31

Lisää ongelmia 4. Ei selitä vaihdettavuuden epäonnistumista intensionaalisissa lauseissa. – ”Voisi olla olemassa lepakoita, jotka eivät ole lentäviä nisäkkäitä. ” – tosi – ”Voisi olla olemassa lepakoita, jotka eivät ole lepakoita. ” – epätosi – ”Liisa uskoo, että Nipa on lepakko. ” – tosi – ”Liisä uskoo, että Nipa on lentävä nisäkäs. ” – epätosi. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 32

Lisää ongelmia 5. Intensionaaliset konnektiivit ja operaattorit eivät ole totuusfunktionaalisia. – ”Matti lähti, ja Maija tuli” on tosi, joj ”Matti lähti” on tosi ja ”Maija tuli” on tosi. – ”Matti lähti, koska Maija tuli” on tosi, joj ”Matti lähti” on tosi ja ”Maija tuli” on tosi. (? ) – ”On mahdollista että p” on tosi, joj ”p” on tosi (jossakin mahdollisessa maailmassa). – ”On välttämätöntä että p” on tosi, joj ”p” on tosi (kaikissa mahdollisissa maailmoissa). Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 33

Mahdolliset maailmat ja intensionaalinen semantiikka • Lauseen totuusehdot muodostuvat niistä mahdollisista maailmoista, joissa se on tosi. • Intensionaalisessa semantiikassa ilmauksilla on ekstensioiden (referenttien) lisäksi intensio (mieli). • Mahdolliset maailmat antavat luontevan tavan ymmärtää intensiot. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 34

Intensiot • Rudolf Carnap (1947), Richard Montague (1960), Jaakko Hintikka (1961): mahdollisten maailmojen semantiikka. • Frege: Intensio (mieli) määrää ekstension (referentin). • Intensio poimii jokaisesta mahdollisesta maailmasta ilmauksen ekstension. • Intensio on funktio mahdollisilta maailmoilta ekstensioille. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 35

Eri ilmausten intensiot • Yksilötermin intensio on funktio mahdollisilta maailmoilta siihen yksilöön, johon termi viittaa kussakin maailmassa. • Predikaatin intensio on funktio mahdollisilta maailmoilta niiden olioiden joukoille, jotka ovat predikaatin ekstensioina noissa maailmoissa. • ”Suomen ulkoministeri on lihava. ” – Lause on tosi jossakin mahdollisessa maailmassa, joj ”Suomen ulkoministeri” viittaa siinä maailmassa yksilöön, joka kuuluu lihavien joukkoon. • Lauseen intensio on funktio mahdollisilta maailmoilta totuusarvoille. • Yksinkertaistus: Lauseen intensio on niiden maailmojen joukko, joissa lause on tosi. – Lauseen intensio = propositio = mahdollisten maailmojen joukko. • Propositio on tosi, joj aktuaalinen maailma on yksi noista maailmoista. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 36

Plussat 1. 2. Sama ekstensio mutta eri merkitys. – Intensionaaliset lauseet – – 3. Vaikka predikaateilla ”lepakko”ja ”lentävä nisäkäs” on sama ekstensio aktuaalisessa maailmassa, niillä on eri ekstensio joissakin mahdollisissa maailmoissa ja siis eri intensio (merkitys). ”Voisi olla olemassa lepakkoja, jotka eivät ole lentäviä nisäkkäitä. ” – tosi ”Voisi olla olemassa lepakkoja, jotka eivät ole lepakkoja. ” – epätosi ”Liisa uskoo, että Nipa on lepakko. ” – tosi ”Liisä uskoo, että Nipa on lentävä nisäkäs. ” – epätosi. Selittää, mitä propositiot ovat. – Vastaa Harmanin kritiikkiin, että propositioteoria ei selitä mitään, että se vain toistaa merkitystosiasiat värikkäämmällä kielellä. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 37

Plussat 4. Intensionaaliset konnektiivit ja operaattorit eivät ole totuusfunktionaalisia. • ”Matti lähti, koska Maija tuli” on tosi, joj ”Matti lähti” on tosi ja ”Maija tuli” on tosi. (? ) – Mahdolliset maailmat antavat suoraan lauseen totuusehdot: se on tosi niissä mahdollisissa maailmoissa, joissa Matti lähti, koska Maija tuli. Sen ilmaisema propositio on näiden maailmojen joukko. • ”On mahdollista että p” on tosi, joj ”p” on tosi jossakin mahdollisessa maailmassa. • ”On välttämätöntä että p” on tosi, joj ”p” on tosi kaikissa mahdollisissa maailmoissa. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 38

Miinukset 1. Perii joitakin Davidsonin teoria ongelmia. – Ei-deklaratiiviset lauseet – Indeksikaaliset lauseet 2. Kaikilla välttämättä tosilla (epätosilla) lauseilla on sama intensio. (Samoin lauseilla, jotka ovat välttämättä ekvivalentteja. ) – ”Kaikki autot ovat autoja” ja ” 2 + 2 = 4” 3. Mahdollisten maailmojen outous. Mitä mahdolliset maailmat ovat? Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 39

Jyrkkä modaalinen realismi (possibilismi) • David Lewis, On the Plurality of Worlds (1986) • Mahdolliset maailmat ovat yhtä todellisia kuin aktuaalinen maailma, joka eroaa muista mahdollisista maailmoista vain siinä, että se on maailma, jossa me elämme. ”Aktuaalinen maailma” on indeksikaali, joka tarkoittaa samaa kuin ”tämä maailma”. • Minusta olisi voinut tulla presidentti, joj on olemassa mahdollinen maailma, jossa vastineestani tulee presidentti. – Miten tunnistan vastineeni? Kripken kaukoputkivertaus. • Vaikka Lewisin näkemys on selitysvoimainen, se tuntuu (terveen) järjen vastaiselta. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 40

Maltillinen modaalinen realismi (aktualismi) • Vain aktuaalinen maailma on olemassa. Mahdolliset maailmat ovat osa aktuaalista maailmaa. • Mahdolliset maailmat ovat tapoja, miten asiat maailmassa voisivat olla. Koska näitä tapoja voidaan esittää joukoilla propositioita, mahdolliset maailmat voidaan analysoida propositioiden joukoiksi. • Mahdolliset maailmat ovat siis abstrakteja olioita, jotka ovat osa aktuaalista maailmaa. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 41

Propositiot • Possibilismi – Propositiot ovat mahdollisten maailmojen joukkoja. • Aktualismi – Mahdolliset maailmat ovat propositioiden joukkoja. • Propositiot ovat joko mahdollisten maailmojen joukkoja tai abstrakteja rakenteita à la Frege ja Russell. Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 42