Sote ja kuntoutusuudistus Hanna Nyfors STM 1 2

Sote- ja kuntoutusuudistus Hanna Nyfors, STM 1 2. 3. 2021

esityksessä Tässä esityksessä Uudistuksen tavoitteet Kohti maakuntia Palvelun tuottaminen Valinnanvapaus (Hb ja asiakasseteli) em. edellyttämät lainsäädännön muutokset Kuntoutuskomitean ehdotusten jatko 2 2. 3. 2021

Mittavin muutos! ml. kuntoutuksen järjestäminen Eduskuntakäsittelyssä 3 2. 3. 2021

Yli 10 vuotta, kuuden hallituksen voimin rakentunut 4 2. 3. 2021

Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö - Toistakymmentä uutta lakia; keskeisimpiä maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, valinnanvapauslaki ja kasvupalvelulaki - tiivistelmä lakiesitysten keskeisistä asioista päivitetty 8. 3. 2018 - kaikki muu maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvä aineisto löytyy alueuudistus. fi-verkkosivustolla. 5 2. 3. 2021

Paluuta vanhaan ei ole • Perustuslakivaliokunnan lausunto • • • Rahoitusmalli, tietosuojakysymykset, valinnanvapauden vaiheistus Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle vastine Mitä muutoksia esitykseen tarvitaan? Lakipaketin hyväksyminen eduskunnassa? Maakuntavaalit? 6 2. 3. 2021

Ohjaus • • Kansallisen ohjauksen vahvistaminen Maakuntien itsehallinto Toiminnan ja talouden ohjaus kokonaisuutena Julkisen ja yksityisen tuotannon ohjauksen yhtenäistäminen

Valtion sote-ohjauksen kehitys Aikakausi Normiohjaus -1940 Tavoite Resurssiohjaus 19401960 Oikeusvaltion luominen ja sota-ajan ongelmista selviäminen 196019801993 Informaatio-ohjaus 19932000 Hybridi-ohjaus 20002008 - Sote-palvelujärjestelmän luominen Sote-palvelujen lisääminen (määrä&laatu) Sote-palvelujen yhdenvertaisuus ja laatu Sote-palvelujen tehostaminen ja perusoikeudet Välineet Laki, asetus, valvonta, sitova suunnittelu Valtionosuus, virkasääntely, hankerahoitus Vertailutiedot, suositukset, oppaat, ohjelmat Rakenteelliset muutokset, keskittäminen, sopimukset, kannusteet Sisältö Detaljit: palvelumäärät, toimintayksiköt Detaljit: virat, toimet, investoinnit Palvelujen laadulliset piirteet, laajat tavoitteet Järjestämisrakenteet, mitattavat vaikuttavuustavoitteet, oikeudet Haasteet Pirstaleisuus, vaihtelevuus, seurantahaaste Jäykkyys, tarvelähtöisyyden puute Hajanainen ja väljä, heikko vaikuttavuus ja valvontaperusta Kokonaisuuden hahmotushaaste, tietojärjestelmävaateet Lähteet: Heinämäki, Oulasvirta, Soikkeli

Mitä ohjataan? Kansallinen Rakenteiden ohjaus mm. palvelurakenne, keskittäminen, investoinnit Maakunnallinen Tuotannon ja prosessien ohjaus mm. integraatio, laatu, vaikuttavuus, turvallisuus, tuottavuus KKank Kansallinen Sisällön ohjaus mm. hoitosuositukset, menetelmien arviointi, palveluvalikoima Taina Mäntyranta, Linda Soikkeli, Mc. Kinsey 7 S model

Maakuntien ohjaus • Sosiaali- ja terveysministeriö ja maakunnat neuvottelevat vuosittain maakunnan järjestämiseen kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja palvelujen toteuttamisesta. • Tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä 10 2. 3. 2021

Yhteistyöalueiden ohjaus • Viisi yhteistyöaluetta, yhteistyösopimus • sovittaa yhteen maakuntien sote-palvelut • investointisuunnitelma valtioneuvostolle, vain sen mukaisia investointeja voidaan toteuttaa Yhtenäiset • lisäksi mm. uusien menetelmien käyttöönoton kuntoutuksen periaatteet, kehittäminen, koulutus, tutkimimus pääsyn perusteet 11 2. 3. 2021

Palvelutuotannon ohjaus Maakunnan poliittinen ohjausvalta Maakunnan järjestäjä- ja talousyksikkö Tuottajaehdot, korvaukset, seuranta, valvonta, vuorovaikutus ym. Omistajaohjaus Maakunnan liikelaitos Velvoittava asiakassuunnitelma Maakunnan yhtiöitetty toiminta Sopimusohjaus Valinnanvapauspalvelun tuottajat Markkinakilpailu Asiakasohjaus Suora ulkoistus/ hankinta Tieto, tulokset

Sote - järjestöt 13 2. 3. 2021

Järjestöillä on tärkeitä tehtäviä tulevissa maakunnissa Missä roolissa halutaan JÄRJESTÖJEN toimivan sote-uudistuksen jälkeen? Kaikille rooleille on tilaa ja hyvät toimintaedellytykset- tarvitaan ennakkoluulotonta pohdintaa järjestöjen keskinäisestä yhteistyöstä ja mahdollisuudesta osallistua palvelutuotantoon yhdessä yksityisen ja julkisen rinnalla. 14 2. 3. 2021

Sote- järjestöjen näkökulmasta? • • Järjestöt on otettava tiiviisti mukaan maakuntien valmisteluun. Järjestöjen on tärkeää löytää se toimija maakunnassa, jonka kanssa voi suunnitella tämänhetkisen toiminnan jatkamista ja sopia yhteistyöstä. • • Konkreettisesti kyse on esimerkiksi yhteyshenkilöistä ja siitä, millä taholla päätäntävalta esim. palveluseteli- ja henkilökohtaisella budjetilla järjestettävistä palveluista tai kiinteistöistä/ liiketoiminnasta. Palveluntuottajien on mietittävä toimintansa monipuolisuutta. Asemaa ja mahdollisuuksia selvitetään. Järjestöt itse näkevät roolinsa esimerkiksi henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin palveluntuottajina. Osa järjestöistä miettii osuuskuntien perustamista. 15 2. 3. 2021

Sote-liikelaitos palvelujen tuottajana 16

Liikelaitos sote-palvelujen tuottajana • Liikelaitos voi tuottaa kaikkia maakunnan vastuulle kuuluvia sotepalveluja, ml. kuntoutuspalveluja • tuotantoa voidaan toteuttaa myös: • maakuntien välisenä yhteistyönä ja • hankkimalla palveluja ostopalveluina yksityisiltä • Valinnanvapauslakiluonnoksen perusteella yksityistä palvelutuotantoa tulee ostopalvelujen lisäksi olemaan myös • suoran valinnan palveluissa (sote-keskukset ja suunhoidon yksiköt) ja • asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina • Järjestämislain 22 §: n perusteella liikelaitoksen vastuulla on tuottaa palveluja silloin jos niitä ei muutoin ole saatavilla lainsäädännön edellyttämällä tavalla • maakunnalla ja sen liikelaitoksella on aina viimekätinen vastuu palvelujen saatavuudesta 17 12. 4. 2018

Kuntoutuspolku • • Sote-keskuksessa arvioidaan asiakkaan kuntoutustarve → yhteys maakunnan liikelaitokseen (asiakkaan ei tarvitse liikkua) → yhteinen arvio ja asiakassuunnitelma Palvelu voidaan toteuttaa: 1) maakunnan liikelaitoksen myöntämällä asiakassetelillä (yksityinen palveluntuottaja) 2) maakunnan liikelaitos tuottaa palvelun • Asiakassuunnitelma keskiössä 18 10. 1. 2018

Palveluntuottajat Palveluntuottajaa koskevat vaatimukset sote-lainsäädännössä 19 2. 3. 2021

Sote-lainsäädäntö Vuodesta 2019 (2020) -2022 alkaen sote-palvelujen tuottamisen sääntely koskisi sekä julkisia että yksityisiä toimijoita: • • • Rakenteet: laki sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä Tuottajat: laki sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamisesta; rekisteröinti ja valvonta Palvelujen sisältö: terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki ja muu sotelainsäädäntö Asiakkaan valinnanvapaus: laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali-ja terveydenhuollossa Asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet: potilaslaki, sosiaalihuollon asiakaslaki, itsemääräämisoikeus, asiakasmaksulaki Henkilöstö: laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 20 2. 3. 2021

Kuka voi tuottaa valinnanvapauslain mukaisia sote-palveluja? Sote-palveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos, maakunnan yhtiö, yksityinen yritys ja itsenäinen ammatinharjoittaja sekä yhdistys, osuuskunta, säätiö tai muu yhteisö Kunnat tai kuntayhtymät eivät voi tuottaa sote-palveluja sote-uudistuksen jälkeen Myös sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit häviävät uudistuksen yhteydessä 21 2. 3. 2021

Palveluntuottajia koskevat säännökset • • • Maakuntalaki (HE 15/2017 vp); mm. järjestämisvastuun ja tuotannon erottaminen; maakunnan liikelaitos Sote-järjestämislaki (HE 15/2017 vp); mm. palvelujen saatavuus ja järjestämisvastuu, asiakkaan valinnanvapaus, palvelujen yhteensovitus Palveluntuottajalaki (HE 52/2017 vp); laissa säädetään mm. sote-palveluntuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja valvonnasta 22 2. 3. 2021

Palveluntuottajan vaatimukset • • Sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottajien on täytettävä perusvaatimukset, jotta voi päästä tuottajarekisteriin (palveluntuottajalaki) Viranomaisen on ennakkotarkastettava sairaala ja vaativaa sosiaalihuoltoa tuottava palveluyksikkö. Ennakkotarkastusta ei tarvita, jos tuottajalla on sertifioitu laadunhallintajärjestelmä (palveluntuottajalaki). 23 2. 3. 2021

Yksinkertaistettu toiminta ja digi Valinta (Omakanta) Suora valinta Järjestäjä uu Kanta Kela VV t do tie t li e t se Tuottaja kk As ia KELA yhteentoimivuus vaiheittain Kela maksatus: raha tuottajalle kun data Kanta palveluissa s Vertailu (Suomi. fi) Asiakas tyt e n ön my ebut, annetut palvelut Seteli/hebu aa ja h t n asiakasdata = a aan a t t a in potilasdata Kelan palveluihin: Portaali val syn d Käyttöliittymä Kelan toteuttamana (markkinoilta) pää Asiakas/potilas tai pääsy APIlla (oma järjestelmä) järjestelmä 24 15. 3. 2018 Anna Kärkkäinen

Kanta-palveluiden toimeenpano • • • Omakanta-palvelu kansalaisille avoinna tietoturvallisesti verkossa 24/7 – käyttäjiä n. 600 000/ kk Potilastiedon arkisto on käytössä laajasti julkisessa terveydenhuollossa Yksityisen terveydenhuollon Potilastiedon arkiston käyttöönotot laajenevat (n= 453 toimijaa 15. 3. 2017) Sähköisen lääkemääräyksen käyttö on jo osa päivittäistä toimintaa Kanta-palvelut laajenevat sosiaalihuoltoon Kansa-hankkeen avulla (1. vaihe käynnistyi 29. 4. 2016; tuotantoon 2/2018) Kanta-palveluiden käyttöön liittyviä tilastoja kanta. fi –sivuilla 15. 3. 2018 25 Anna Kärkkäinen

Rahoituksesta 26 2. 3. 2021

Monikanavarahoitus yksinkertaistetaan • • Maakunnat saavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen valtiolta. Lainvalmistelussa sairaanhoidon matkakorvausten rahoituksen siirtäminen maakuntien vastuulle ja kaikkien matkojen yhdistelyä. Avohuollon lääkekorvausten rahoituksen siirtämistä maakuntien vastuulle selvitetään. Yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksista luovutaan siirtymäajan jälkeen (ml. suun th, terapiat) 27 2. 3. 2021

Järjestämisvastuu maakunnille portaittain • • • Sairaankuljetusten ja ensihoidon matkat siirtyvät maakuntien järjestettäviksi heti maakuntien aloittaessa v. 2020. Asiakkaiden sosiaalihuollon matkat siirtyvät kunnilta maakunnille niiden aloittaessa 2020. Kelan nyt korvaamien terveydenhuollon matkojen järjestäminen ja rahoitus siirtyy maakuntien vastuulle v. 2022. Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset (ml. terapiat) päättyvät v. 2022. Maakunnan asukas voi valita julkisen tai yksityisen sote-keskuksen v. 2021 ja hammashoitolan 2022 (pilottialueilla jo aiemmin). Kuntoutuspsykoterapian ja osaltaan myös Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu siirtyvät maakunnille. Kokeilut ehkä vuoden 2020 aikana. Varsinainen siirto voisi olla v. 2022 tai kokeilulain kokemusten valossa myöhemmin. Lääkehuollon linjaukset valmistellaan selvitysten valmistuttua (mm. lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen) 28 2. 3. 2021

Lääkinnällinen kuntoutus ja psykoterapia Maakunnat järjestävät ja rahoittavat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen 147 Me siirtyy maakunnille + valtiolta lisärahoitusta 73 Me (+ lisärahoitustarve? ) Asiakkaille maksutonta Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen Järjestää Kela *KKRL: n mukaisesti Rahoitus: sh-maksut ja valtio Asiakkaille maksutonta Kokeilulain mahdollistama aikaistaminen Maakunnat järjestävät ja rahoittavat psykoterapian hoitona ja kuntoutuksena 58 Me siirtyy maakunnille + valtiolta lisärahoitusta 29 Me + otettava huomioon asiakasmaksuissa + lisärahoitustarve? Kuntoutuspsykoterapian Korvaa Kela *KKRL: n mukaisesti Rahoitus: sh-maksut ja valtio + asiakkaiden omavastuuosuudet Kokeilulain mahdollistama aikaistaminen Maakunta järjestää ja rahoittaa lääkinnällisen kuntoutuksen (toimintakykykuntoutuksen) ja psykoterapian Terveydenhuoltolain mukainen lääkinnällinen kuntoutus ja psykoterapia Kuntien Maakuntien järjestämänä ja kustantamana X Me järjestämänä Asiakasmaksut 2020 -> ja kustantamana Valinnanvapaus 2020/2021 -> X Me 1. 1. 2020 2021 1. 1. 2022 1. 1. 2025 * KKRL = Laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista

Asiakasmaksulaki uudistetaan Lainsäädännöstä puuttuu mm. palveluasumisen asiakasmaksuja koskevat säännökset Tavoitteena on aiempaa kattavampi, selkeämpi ja uuteen palvelujärjestelmään soveltuva sääntely. Uudistuksen linjauksia ovat: - Asiakasmaksut ovat yhdenvertaisia ja kohtuullisia eivätkä ne ole este palvelujen käytölle. - Maksuja voidaan periä vain laissa säädetyistä palveluista. Jos palvelusta ei ole säädetty laissa, siitä ei saa periä maksua. - Sääntely siirretään kokonaisuudessaan lain tasolle. Näin ollen eduskunta päättää aina maksujen muutoksista, myös indeksikorotuksista. - Maakunta perii maksun palvelusta. Ainoastaan käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta maksun voi periä asianomainen palveluntuottaja. Laissa säädetään maksun enimmäismäärästä, ja maakunnalle jää liikkumavaraa maksun perimisessä. 30 2. 3. 2021 Etunimi Sukunimi

Asiakkaan valinnanvapaus 31 2. 3. 2021

Kuntoutumisen suunnitelma osana asiakassuunnitelmaa 32 2. 3. 2021

33 2. 3. 2021

34 2. 3. 2021

Sote -keskuksen palvelut • • Neuvontaa ja ohjausta terveysasioissa, ml. lääkinnällisessä kuntoutuksessa ja sosiaalihuollossa • mitä voi tehdä itse, toimintakyvyn arviointia ja tukemista? • minne voi hakeutua? • kuinka kiireellisesti? Yleislääkäri ja muut terveydenhuollot ammattilaiset hoitavat laajalti terveysasioita • tutkimuksia • hoitoja (kuntoutusta) • hoidon seurantaa Tiettyjen erikoisalojen vastaanottoja (esim. fysiatri, geriatri, neurologi, psykiatri) ja konsultaatioita. Lähete liikelaitoksen erikoissairaanhoitoon 35 2. 3. 2021

Maakunnan liikelaitoksen palvelut • • Maakunnan liikelaitos tuottaa sote –keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi mm. sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Asiakas voi valita koko maasta liikelaitoksen ja sen palveluyksikön, kuten sairaalan ja sosiaaliaseman. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Liikelaitos voi antaa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla asiakas hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. 36 2. 3. 2021

Asiakasseteli • • • Maakunnan kannattaa nimetä vastuu ft • Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta. Asiakasmaksu on samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa (esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus, tietyt kirurgiset toimenpiteet). Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. 37 2. 3. 2021

38 2. 3. 2021

Asiakassetelipalvelut • • Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakkaalle asiakasseteli näissä palveluissa: kuntoutus, kotihoito, kotipalvelu, asumispalvelut, vammaisten työtoiminta, kotisairaanhoito ja hammasproteettiset hoidot Maakunta saa ottaa asiakassetelin käyttöön myös näissä palveluissa: • perhetyö, tukihenkilöiden tai tukiperheiden järjestäminen, muut sosiaalihuollon • • ennaltaehkäisevät palvelut omaishoitajan vapaan toteuttaminen vammaisten henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja sopeutumisvalmennus neuvolapalvelut polikliiniset kirurgiset toimenpiteet, kiireetön leikkaustoiminta, lääketieteelliset tutkimukset terveydenhuollon ammattihenkilön kiireettömät vastaanottokäynnit hampaiden oikomishoito muut näihin verrattavat sosiaali- ja terveyspalvelut. 39 2. 3. 2021

Esimerkki: Asiakasseteli ja sairaalan valinta Olen 67 -vuotias eläkeläinen. Minulla on toisessa lonkassa nivelrikko ja kipu on kova öisin. Miten minun tulisi toimia? Saat ajan sote-keskukseen lääkärille, sillä kotihoito-ohjeet ja käynti esim. fysioterapeutin suoravastaanotolta eivät ole auttaneet vaivaan. Tutkimusten ja hoitosuositusten perusteella sinulla arvioidaan olevan tarve leikkaushoidolle. Lääkärisi tekee lähetteen. Valitset erikoissairaanhoidon hoitopaikan yhdessä lähettävän lääkärini kanssa. Koska lonkkaleikkaukset on keskitetty 12 sairaalaan, voit valita näistä sairaaloista. Leikkauksen jälkeen saat sairaalasta kuntoutumista varten ohjeet. Toimintakykysi perusteella arvioidaan, tarvitsetko omatoimisen harjoittelun lisäksi lisäohjausta ja mistä sitä hankitaan. Tilanteesi mukaan yksi vaihtoehto voi olla maakunnan liikelaitoksen antama asiakasseteli fysioterapiaan. 40 - 2. 3. 2021

Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön. • • • Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa. 41 2. 3. 2021

Esimerkki: Henkilökohtaisen budjetin käyttö Olen 72 -vuotias mies ja asun maaseudulla. Minun on reuman takia vaikea liikkua. Saan vaimoltani apua, mutta hän vaikuttaa uupuneelta. Mitä minun tulisi tehdä? Ota ensin yhteyttä sote-keskukseesi. Sote-keskus arvioi tilanteesi ja ohjaa sinut tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen palveluihin. Palvelutarpeesi arvioidaan ja kanssasi laaditaan asiakassuunnitelma (sisältää kuntoutustoimenpiteet ja tarvittavat apuvälineet). Asiakassuunnitelman perusteella sinulle myönnetään henkilökohtainen budjetti. Voit valita sinulle parhaiten sopivan palveluntuottajan ja vaikuttaa palvelujen sisältöön. Vanhuspalvelujen asiantuntija auttaa sinua henkilökohtaisen budjetin suunnittelussa ja käytössä. 42 - 2. 3. 2021

SOTEEN liittyvä jatkovalmistelu • • • Esimerkki ikäihmisten kotikuntoutuksen palvelukuvaus Taustalla kuntoutuskomitean malli ja palvelutarpeen arviointi Maakunta järjestää kotikuntoutusta asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla Tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen asiakassetelipalvelusta esim. kotihoito ja kotikuntoutuspalvelusta

Palvelutarpeen arviointipyyntö - Maakunnan toimintaprosessien mukainen pyyntö esim. sote-keskuksesta, sairaalasta tai kuntoutusyksiköstä asiakkaalle, jolla ei aiemmin ole ollut kotihoidon palveluja. Palvelutarpeen arviointi (esim. keskitetty asiakasohjaus) maakunnan liikelaitoksessa Ensikäynti (sairaanhoitaja + fysio-/toimintaterapeutti) Kotikuntoutuksen asiakassetelin palvelukuvaus 1. Asiakas ei tule arviointijaksolle (ei päivittäistä avun tarvetta) 2. Monialainen kotikuntoutus alkaa tai jatkuu asiakasseteli Ohjaus ja neuvonta 3. Maakunnan liikelaitoksen 4. Kuntouttava arviointijakso Maakunnan liikelaitoksen Tukikäynnit (kuntouttava lähihoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja/tai sairaanhoitaja) 1 -2 x viikossa max. 6 viikon ajan moniammatillinen arvio asiakkaan toimintakyvystä sekä todellisesta hoidon- ja palveluntarpeesta. Tavoitteena myös palauttaa toimintakyky monialaisella kuntoutuksella. Arviointijakson kesto max. 6 viikkoa. Loppuarviointi ja päätös kotihoidonpalveluntarpeesta Hallintopäätökset palvelusta ja sen hankintatavasta (asiakasseteli, henk koht budjetti, oma tuotanto, osto) Asiakasseteli liikuntaan Jatkotoimenpiteet Kunnan liikuntatoimi , järjestöt yms. Asiakkaan tarvitsema säännöllinen kotihoito alkaa asiakassuunnitelman mukaisesti

? Perustuslakivaliokunnan lausunto 1. 6 Pe. VL 15/2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittely ja muistio 45 2. 3. 2021

alueuudistus. fi regionreformen. fi 46