STM ajankohtaiskatsaus AMK terveysalan verkoston ja jrjestjen tapaaminen

STM ajankohtaiskatsaus AMK terveysalan verkoston ja järjestöjen tapaaminen 9. 9. 2019 Päivi Nygren, johtava asiantuntija, STM

Hallitusohjelman toimeenpanosta 2 5. 6. 2019

Pääministeri Rinteen hallitusohjelma Kestävän talouden Suomi Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi kokoaan suurempi maailmalla Turvallinen oikeusvaltio Suomi 2030 on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen yhteiskunta. Elinvoimainen Suomi Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen

Hallitusohjelma 2019 -2023 Vaikutuksia STM: n hallinnonalalla: • Sote-uudistus: peruspalvelujen • Sosiaaliturvan uudistaminen kehittäminen ja rakenneuudistus • Eläkkeet • Iäkkäiden palvelut • Perhevapaauudistus • Vammaisten palvelut • Kuntoutusasiat • Lasten ja perheiden palvelut • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen • Asiakasmaksut • Digitalisaatio, ICT ja tiedolla johtaminen • Mielenterveysasiat • Lääkeasiat • Riippuvuuksien, väkivallan ja rikosten ehkäisy • Tasa-arvoasiat • Työelämäasiat

Lapset ja perheet • Valmistellaan poikkihallinnollinen lapsistrategia, käynnistyy alkusyksystä 2019 • Vahvistetaan ja kehitetään lapsi- ja perhepalveluita • Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut: madalletaan kynnystä ja edistetään saatavuutta • Säädetään lastensuojelun henkilöstömitoitus (asteittain voimaan) ja kehitetään jälkihuoltoa • Edistetään myös: • päihdeperheiden palvelut • turvakotipaikkojen saatavuus • rokotekattavuus • maksuton ehkäisy

Ikäihmiset • Päivitetään vanhuspalvelulaki • ensivaiheessa hoitohenkilöstön sitova vähimmäismitoitus 0, 7 ympärivuorokautisessa hoivassa • määritellään myös mitoituksen laskennan periaatteet (työnjako) • toisessa vaiheessa vanhuspalvelulain laajempi päivitys • turvataan myös omaishoidon ja kotihoidon resurssit • toimeenpano riippuu erityisesti henkilöstön saatavuudesta • • Laaditaan poikkihallinnollinen ikäohjelma Tuodaan muistisairauksien ennaltaehkäisy muiden kansansairauksien rinnalle Perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja toimisto •

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen TULEVAISUUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS -OHJELMA • • • Peruspalvelujen parempi saatavuus, 7 vuorokauden hoitotakuu Palvelut sovitetaan yhteen, apu yhdestä paikasta Sote-ammattilaisten sujuva työnjako, moniammatilliset tiimit Erikoistason palvelut täydentävät peruspalveluita Digitalisaatio tukee toiminnan uudistamista Tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistaa sosiaali- ja terveyskeskuksia SOTE-RAKENNEUUDISTUS 18 maakuntaa: sote-palvelut, pelastustoimi 5 yhteistoiminta-aluetta MAAKUNTIEN MONIALAISUUS / Parlamentaarinen valmistelu MAAKUNTIEN VEROTUSOIKEUS / Parlamentaarinen valmistelu Toimivat sotepalvelut uusissa maakunniss a

Sote-uudistuksen tavoitteet • kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja • turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille • parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti perustasolla • turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti • vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin • hillitä kustannusten kasvua

Peruspalvelujen vahvistaminen sosiaali- ja terveyskeskuksissa

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelma Nykyisistä terveyskeskuksista kehitetään laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia. • Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukset ovat palvelukeskuksia, joista palvelut saa sujuvasti yksilöllisten tarpeiden mukaan. • Asiakaslähtöisyyttä parannetaan: digi- ja mobiilipalvelut, viikonloppu- ja iltavastaanotot, matalan kynnyksen palvelupisteet • Sote-ammattilaisten työnjakoa kehitetään, moniammatilliset tiimit palvelevat asiakkaita. Sosiaalihuollon roolia painotetaan. • Johtamismallit ja näyttöön perustuvat menetelmät tukevat asiakaslähtöisyyttä sekä työntekijöiden kehittymistä ja hyvinvointia. • Digitalisointi ja erityistason konsultaatiot tukevat yleislääkärin työtä. • Tutkimus- ja kehittämistoiminta on osa perustyötä.

Vahvemmat perustason palvelut • Palvelujen saatavuutta parannetaan • Lisätään henkilöstömäärää, uudistetaan toimintatapoja, huomioidaan tuottajakentän monipuolisuus ja lähipalvelut. • Hoitotakuuta tiukennetaan • Kiireettömään hoitoon pääsee 7 vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. • 1 000 yleislääkäriä sosiaali- ja terveyskeskuksiin • 300 lääkäriä pitkään täyttämättöminä olleisiin virkoihin. • Tilapäiset vuokralääkäriostot korvataan vakinaisilla lääkäreillä. • Painopiste perustasolle ja ennaltaehkäisyyn • Palvelujen painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta perustasolle ja ennaltaehkäisyyn.

7 päivän hoitotakuu Potilas pääsee terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista. Miten hoitotakuu voidaan toteuttaa? • henkilöstön resursointia parannetaan, esim. terveyskeskuksiin 1000 lääkäriä lisää • eri ammattilaisten osaamista hyödynnetään paremmin, moniammatillista tiimityöskentelyä lisätään • sosiaali- ja terveyskeskukset yhdistävät sosiaalialan ja terveydenhuollon osaajat asiakkaan tueksi • ammattilaisten välillä on toimiva työnjako • lääkärit voivat keskittyä lääketieteellistä osaamista vaativiin asiakkaisiin • etävastaanottoja sekä ilta- ja viikonloppuvastaanottoja lisätään • digitaalisuutta hyödynnetään tehokkaammin • esim. hoidontarpeen arvio ja hoidon varaus sähköisesti, potilaan itse täytettävät terveyskyselyt ja oma-arviot, lääkityksen seuranta, ketterät yhteydenottotavat Seitsemän päivän hoitotakuu koskee kiireetöntä hoitoa. Akuuteissa tilanteissa hakeudutaan

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus

Sote-rakenneuudistus

Toimiva sote-rakenne turvaa palvelut kaikille • Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet uudistetaan, jotta voidaan taata yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. • Suomen väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluja. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde muuttuu. • Tarvitsemme sote-rakenteen, joka vastaa näihin yhteiskunnan muutoksiin nyt ja tulevaisuudessa.

Sote-rakenneuudistus 18 maakuntaa (itsehallintoalueet) + 5 yhteistyöaluetta • Maakuntien järjestämisvastuu: sote-palvelut ja pelastustoimi • Monialaisuus selvitetään parlamentaarisesti 2020 loppuun mennessä • Uudenmaan sote-erillisratkaisu selvitetään 2019 loppuun mennessä Julkiset palvelut vahvassa roolissa • Maakunnat järjestävät sote-palvelut pääosin julkisena palveluna • Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät palveluja • Kuntien rooli palvelujen tuottajana selvitetään vuoden 2019 loppuun mennessä Rahoitusjärjestelmä • Rahoitus maakunnille pääosin valtiolta, perustuu tarvevakioituihin kriteereihin • Maakuntavero ja monikanavarahoituksen purkaminen selvitetään vuoden 2020 loppuun mennessä

Sote-uudistuksen organisointi Hallitus Soteministerityöryhmä Sote-uudistuksen johtoryhmä pj. STM Uudenmaan soteerillisratkaisun ohjausryhmä Soteuudistuksen seurantaryhmä Uudenmaan sote-erillisratkaisun seurantaryhmä pj. VM STM, THL pj. STM Ohjelman organisoituminen tarkentuu myöhemmin. pj. STM Rahoitusjaosto Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Henkilöstöjaost o pj. VM Järjestämisjaosto pj. STM Kunnat palvelujen tuottajina -erillisselvitysjaosto pj. STM

Digitalisaatio, ICT ja tiedolla johtaminen • Digi- ja ICT-ratkaisuja kehitetään sote-toiminnan lähtökohdista käsin. • Sotea ei voi uudistaa ilman tiedonhallinnan ja ICT: n tukea. • Kansallisten, alueellisten ja paikallisten ICT-ratkaisujen kehittäminen uudistuksen tarpeita vastaaviksi on välttämätöntä. Resurssit turvataan. • Kotiin vietäviä palveluja lisätään jatkamalla digitaalisten ja etäpalveluiden kehittämistä. • Sosiaali- ja terveyskeskuksissa varmistetaan tietovarantojen parempi käyttö sekä kehitetään tietojärjestelmiä. • Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohja yhtenäistetään palveluiden laadun parantamiseksi ja kehittämiseksi.

Ajankohtaisia lakiuudistuksia 19 5. 6. 2019

TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖLAIN MUUTOS: 23 B § § Rajatun lääkkeenmääräämisen käyttömahdollisuus nykyistä laajemmin § Ensimmäinen sairaanhoitaja sai yksilöintitunnuksen kesäkuussa 2012. Elokuussa 2019: § Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus: 468 § Erikoispätevyys ilman oikeutta: 9 § kunnallisissa terveydenhuollon avohoidon palveluissa Mahdollisuus ottaa käyttöön julkiseen järjestämisvastuuseen kuuluvissa sopimuksen perusteella tai muuten kunnan/ky: n lukuun hankittavissa terveydenhuollon avohoidon palveluissa Palvelun tuottajasta riippumatta samat potilasturvallisuuteen liittyvät edellytykset ja velvollisuudet Ø Parantaa potilaan hoitoon pääsyä ja nopeuttaa hoidon aloittamista Ø Sujuvoittaa toimintaa ja edistää tarkoituksenmukaista työnjakoa Ø Yksityiselle terveyspalvelujen tuottajalle samanlainen mahdollisuus käyttää eri ammattihenkilöryhmien osaamista julkiseen järjestämisvastuuseen kuuluvissa avohoidon palveluissa v Lakimuutos vahvistettiin 12. 4. 2019 v Lakimuutos tuli voimaan 1. 5. 2019 Marjukka Vallimies-Patomäki STM

TERVEYDENHUOLTOLAIN (1326/2010) MUUTOS: UUSI 60 A § § Lääkkeen määräämisen edellytyksenä olevan koulutuksen kustannukset voidaan maksaa § valtion varoista Korvaus koulutuksesta maksetaan: • Henkilön työnantajana toimivalle terveydenhuollon toimintayksikölle • Lääkkeen määräämisen edellyttämän koulutuksen perusteella, kun sairaanhoitaja on saanut rajatun oikeuden määrätä lääkkeitä § Koulutuskorvauksen euromäärästä säädetään STM: n asetuksella § Valtion budjettiin koulutuskorvausmomentilla 0, 5 miljoonaa € § Työnantaja tekee hakemuksen aluehallintovirastolle kaksi kertaa vuodessa: • Loppuvuoden osalta seuraavan vuoden 31. 3. mennessä • Alkuvuoden osalta 30. 9. mennessä § Hakemukset keskitetään Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ØLakimuutos voimaan 1. 1. 2019 ØAmmattihenkilölain mukainen muutos vahvistettiin 12. 4. 2019, voimaan 1. 5. 2019 ØSovelletaan 1. 1. 2019 jälkeen oikeuden saaneisiin Marjukka Vallimies-Patomäki STM

stm. fi @STM_Uutiset