Tyvoima ja koulutustarvetiedustelun tuloksia Sosiaali ja terveysalan tyvoima

Työvoima ja koulutustarvetiedustelun tuloksia Sosiaali- ja terveysalan työvoima- ja osaamistarpeet Työvoimakoulutuksen työkokous 1. 9. 2010 projektipäällikkö Tuukka Arosara tuukka. arosara@ely-keskus. fi 044 246 4637 ja projektisuunnittelija Hanna. silvennoinen@ely-keskus. fi Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke

Sote-alan TKTT: toteutus ja aineisto • Haastattelut tehtiin tammi-huhtikuussa 2010: TEtoimistot 90 sosiaali- ja terveysalan yritystä ja Alue. Ennakko-hanke kuntien ja kuntayhtymien (12) tarpeet. • Haastatellut yritykset työllistivät 1170 henkilöä (vuonna 2008, YTR: n mukaan yksityinen sote-sektori työllisti 1479 pohjoiskarjalaista 80 %: n peitto toimialasta!) • Haastatelluissa kunnissa ja –yhtymissä työskenteli sotealan tehtävissä 7480 henkilöä. Aineisto hyvin kattava: sata työnantajaa, 8650 työntekijää (80 % vuonna 2007 sote-alalla työskennelleistä 10 769)

Sosiaali- ja terveysala P-K: ssa • Sosiaali- ja terveysala on teollisuuden ohella maakunnan suurin työllistäjä. • Sosiaali- ja terveysala työllisti 10 769 työntekijää (17 % Pohjois. Karjalan työllisistä) vuoden 2007 lopussa. • Sosiaali- ja terveysalan työllisistä 12 % (1 336 työpaikkaa) työskenteli yksityisellä sektorilla, mikä on 2 % kaikista maakunnan työllisistä. Vahva julkisen sektorin panos. • TOL 2008 Toimiala Q Terveys- ja sosiaalipalvelut: • Terveyspalvelut (86), • Sosiaalihuollon laitospalvelut (87) ja • Sosiaalihuollon avopalvelut (88)

Sosiaali- ja terveysalan yritysrakenne • Yritysten ja toimipaikkojen keskikoko on pieni 94 % alle 10 työtekijää. • Eniten yrityksiä terveyspalveluissa, mutta työllistävät vähemmän. Sosiaalihuollon laitospalvelut työllistävät eniten ja suurin yrityskoko

Sosiaali- ja terveysalan yrityskannan kehitys • sosiaali- ja terveysalan yritysten määrä on lisääntynyt vuosittain 8– 10 % Pohjois. Karjalassa ja koko Suomessa 3– 5 % vuosina 2006– 2008

Toimialan ennusteet • Merkittävintä kasvupotentiaalia yksityisille sosiaalipalveluille ennustetaan vanhushoivaan, ja terveyspalvelupuolella erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen (toimialaraportit 2006, 10 ja 2008, 10). • Väestön ikääntyminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden korkea mediaani-ikä johtanevat tulevaisuudessakin varsin nopeaan yksityisen palveluntuotannon määrän lisääntymiseen (Maakuntaliiton ennakointiraportti). • Sosiaali- ja terveysalalta eläköitymistä käsitteleviä raportteja: • P-K: n kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointirap. 2010 -2030 (P-K: n maakuntaliitto 2009). Laaja raportti, jossa työvoimatarpeet ammattinimikkeittäin. • Vattage-mallin laskelmat (VATT, 2010) sosiaali- ja terveysaloille jopa 120 000 työntekijän lisäys vuoteen 2025 mennessä • Foredata Oy: n poistumaennusteet toimialoittain (2009)

Poistumaennuste seutukunnittain 2007– 2015 • Vuosien 2007 -2015 aikana enemmän kuin joka 4. sote-alan työntekijä poistuu työvoimasta. Keski. Karjalassa voimakkain poistuma Lähde: Foredata Oy, Toimiala Online

Työvoiman kysyntä ja tarjonta • Heinäkuussa 2010 avoinna 132 Sote-alan työpaikkaa: terveyden- ja sairaanhoito 61, sosiaaliala 48 terveydenhuollon kuntoutus 8 ja lasten päivähoito 7 • Heinäkuussa 2010 Pohjois-Karjalan TE-toimistoissa oli 1314 SOTEalan työtöntä työnhakijaa. Suurimmat toimialaryhmät: terveyden- ja sairaanhoito 385, sosiaaliala 506 ja lasten päivähoito 241 • Maakunnassa sote-alalla n. 10 hakijaa avointa paikkaa kohden! - Onko hakuammatit oikein / ajan tasalla?

Yrityshaastatteluissa tulleet työvoimatarpeet • Työvoiman ja koulutustarvetutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 90 sosiaali- ja terveysalan yritystä, sekä 12 julkisen sektorin toimijaa. • Haastatteluissa kysyttiin työvoima tarvetta 1) vuoden sisällä nimikkeittäin ja 2) henkilöstömäärän kehitystä 5 vuoden kuluessa. • Vuoden kuluessa henkilöstömäärän arvioitiin kasvavan yksityisellä sektorilla 264 henkilöllä ja julkisella sektorilla 69 henkilöllä. • Eniten mainintoja ammattinimikkeistä: lähihoitaja, sairaanhoitaja, ohjaaja/sosiaaliohjaaja ja tietysti lääkärit.

Yritysten työvoimatarpeet vuoden kuluessa • Yritysten henkilöstömäärän kasvu 264 työntekijällä. Suurinta kasvu sosiaalihuollon laitospalveluihin (+ 135 henkilöä), ei luokiteltuihin (+ 73) ja terveyspalveluihin (+56).

Yritysten työvoimatarpeet ammattinimikkeittäin • Haastatelluista yrityksistä löytyi 62 työpaikkaa, joista 25 heti täytettävissä. Suurin välitön tarve oli lähihoitajista (11), sosiaalialan ohjaajista (8), työterveyshoitajista (3), psykiatrisista sairaanhoitajista (2) ja sairaanhoitajista (1).

Kuntien ja kuntayhtymien työvoimatarpeet • Keski-Karjalan osalta työvoiman arvioitiin vähenevän (-20) ja Pielisen Karjalassa kasvavan maltilliset 7 henkilöä. Joensuun seudulla julkisen sektorin työvoiman arvioitiin lisääntyvän 82 henkilöllä. Nettomuutos + 69 henkilöä.

Julkisen sektorin työvoimatarpeet ammattinimikkeittäin • Myös julkisella sektorilla rekrytointiammattien listalla ensimmäisenä on lähihoitaja (13) ja seuraavana sairaanhoitaja (6, 5). Sekä lääkärit. • Sosiaalialalla työvoimatarvetta on ohjaajista (5), sosiaaliohjaajista (4) ja sosiaalityöntekijöistä (3). • Osa työvoimatarpeesta voidaan järjestää varahenkilöstön vakinaistamisella

Yritysten työvoimatarpeet 5 vuoden kuluessa • Haastatellut yritykset arvioivat työvoimatarpeensa pääasiallisesti kasvavan (suorittava taso) tai pysyvän samana (asiantuntijat)

Julkisen sektorin työvoimatarpeet 5 vuoden kuluessa • Julkisen sektorin ennakoitu työvoimatarve painottuu lievästi sosiaalipalveluihin. • Terveyspalveluissa muutama arvio tarpeen vähenemisestä. (esitetyt luvut vastaajien määrä N=12)

Julkisen sektorin sosiaalialan työvoimatarpeen taustatekijät • Työvoimatarpeen taustatekijöinä mainittiin: siirtymä terveydenhoidosta sosiaalityön piiriin. • Maahanmuuton vaikutukset, väestömuutokset ja ikääntyminen.

Yksityisen sektorin rekrytointiongelmat • Yrityshaastatteluissa 24 mainintaa rekrytointivaikeuksista, joista puolet liittyi osaamiseen: peruskoulutukseen, monitaitoisuuteen ja kielitaitovaatimuksiin liittyviä. Eniten mainintoja sairaanhoitajista (5) ja lähihoitajista (3).

Julkisen sektorin rekrytointiongelmat • Julkisen sektorin rekrytointiongelmat ovat keskittyneet korkeastikoulutetun työvoiman riittävyyteen (lääkärit, psykologit, sairaanhoitajat, puheterapeutit). Sosiaalialalla pula sosiaalityöntekijöistä ja perhepäivähoitajista.

Julkisen sektorin henkilöstökoulutustarpeet

Nykyisen henkilöstön koulutustarpeet: Lakisääteiset täydennyskoulutukset: lääke-, EA-, hygienia-, ja turvallisuuskoulutus: Ensiapu 11 mainintaa Lääkehuolto 6 Hygienia 3 Turvallisuus 3 (turvakortti. palo- ja pelastuskoulutus) Lisäksi kotipalvelupassi ENITEN MAININTOJA TEEMOITTAIN: Dementiasta 5 mainintaa: yleisen koulutuksen lisäksi teemat: kipu ja alkoholidementia Vanhustyö 3 mainintaa: kokonaisvaltaisuus, yleisimmät sairaudet Saattohoito 5 mainintaa Mielenterveystyö 3 mainintaa, mm. masennus Vammaistyö 2 mainintaa: fysioterapeuteille kuntoutuksen täydennyskoulutus, ja hoitajille kehitysvammaisten parissa työskentelyyn. kuntouttava työote/hoitotyö 3 mainintaa Hyrrä-hanke 5 mainintaa ja Protek-hanke 1

Yksittäisiä koulutustarpeita Akupunktiokoulutus Päihdepuolen osaaminen, esim. myllyhoito. Keittiötyöntekijän täydennyskoulutus (lyhyempimuotoinen täydennyskoulutus). Lastensuojelukoulutukset Lisäkoulutusta esim. päiväkoti-ikäisten liikunta ja musiikki Lähihoitajan oppisopimus Näytteenottolupakoulutukset (lähihoitajia koulutetaan näytteenottajiksi) Psykoterapiaopinnot Dialyysihoitokoulutus sosiaalipedagogiikka ja työpajaohjaus ( auto-, musiiki-, kiint. hoito) ( erityisryhmät) Toimintaterapia Työfysioterapeutin pätevyyden saaminen Työhyvinvointi / johtaminen Työsuojelukoulutusta Venäläisen koulutuksen päivitys

Uudet verkostoitumis- ja yritysideat • Julkinen sektori: Kotipalvelut, erityisryhmien palvelut.

Uudet verkostoitumis- ja yritysideat (yritykset) • • Alan yrittäjien lomitusrengas, yhteiset sijaispalvelut Avustajarengas esim. vanhuksille. kehitysvammaisten ja lasten päivätoiminta (etenkin kesäaikaan) kotiapu-, hoiva- ja eläintenhoitopalvelu samalta toimittajalta Kuntosalibussi kiertämään eri hoitokoteihin (syrjäseudut) Paja, jossa vanhukset voisivat askarrella, iltapäivätoiminta Vanhuksille yhteinen paikka ("lomakoti"), jossa voi viettää esim. juhlapyhiä. • Yksityislääkärille olisi tilaus paikkakunnalla, kunnan lääkäreillä ei ole aikaa perehtyä yksityisten hoitokotien asukkaiden palveluun. Verkostoituminen: • Koulutusta yhdessä julkisen sektorin kanssa, esim. EA-koulutus.

Terveysalan muutostrendit (JS) • Terveysalan muutostrendinä: Hoitajien roolin kasvu ja työnjaon muuttuminen: Hoitajille siirtyy enemmän lääkäreiden tehtäviä. millaisia osaamistarpeita?

Sosiaalialan muutostrendit (JS) • Sosiaalialan muutostrendejä: terveydenhoidon tehtävien lisääntyminen (vanhustyö), teknologinen kehitys ja yhteys erikoissairaanhoitoon, työnkuvien muutos, palvelujen kilpailuttaminen Millaisia osaamistarpeita näistä?

Sote-alan yhteisiä muutostrendejä

Ryhmien poimimat keskeisimmät tekijät (1) VAHVUUKSIA: Nuoret, jotka ovat oppimiskykyisiä ja joilla hyvät tiedolliset valmiudet. Korkea hoitotaso, joka saattaa kehittyä ”vientituotteeksi”. Hyvä koulutusjärjestelmä koettiin selkeäksi alan vahvuudeksi. Alan näkymät: sote-ala harvoja ”varmoja” työnantajia tulevaisuudessa. Ikäosaaminen: ikääntyneen väestön osuus kasvussa ja ikääntymiseen liittyvää osaamista kehitetään. UHKIA: Kiristyvä talous tehostaminen ja kulujen karsinta. prosessien tarkistaminen ja esim. palvelujen suuntaaminen kotona annettavaksi Pienyrittäjien asema kilpailutuksessa puhutti – ovatko kilpailutettavat palvelut liian suuria pienille paikallisille toimijoille Nuorten puutteelliset yleiset työelämävalmiudet ja vähäinen hakeutuminen alalle Jatkuva muutos

Ryhmien poimimat keskeisimmät tekijät (2) Mahdollisuuksia: teknologia ja tekniset innovaatiot, jotka saattavat tuoda uusia tehokkaampia toimintatapoja ja hoitomuotoja. Korkea hoitotaso ”vientituotteeksi” Yleisiä työhön ja osaamiseen liittyviä tekijöitä: Kansainvälistyminen, joka näkyy niin asiakkaiden kuin työntekijöiden monikulttuurisuudessa. kielitaitovaatimukset Alan vetovoimaa tulisi parantaa, jotta saataisiin rekrytoitua parhaiten alalle soveltuvat. Keinoja esim. työnjaon selkeyttäminen ja työolosuhteisiin vaikuttaminen. Soveltuvuuden testaus kuntoon; jo koulutukseen hakeutumisessa tulisi kiinnittää huomiota alalle soveltuvuuteen ja valmiuteen tehdä arkityötä.

Koulutustoiveet asiantuntijaraatityöstä • Uudet tutkinnot hoitotyön avustaviin tehtäviin (esim. kodinhoitaja ja muu avustava hoitotyö) • Suppea erikoisosaaminen (kokonaisuuksien sijaan) • Painotusta perusterveydenhuoltoon • Yritys- ja ostopalvelut (mm. hankintaosaaminen) • Teknisten ratkaisujen konsultointi Koulutuksissa huomioitava: • SOTE-alan koulutuksiin vain alalle soveltuvat • Yleiset työelämätaidot, miten valmistaa työpaikan arkeen jo opiskellessa?

Kehittämishankkeiden aihioita: • Työkierto/-vaihto yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Osaamisen kehittäminen ja työssä oppiminen. • Hanke, joka kehittää prosesseja ja tehtävänkuvia (myös arjen pyörittäjät huomioiden) toiminnan tehostaminen ja motivaation parantaminen • Hanke, joka kyseenalaistaa nykyisen koulutusohjelman (mm. avustaviin tehtäviin kouluttaminen, hoitajien tehtävänkuvien päivittäminen eli tehtävänsiirrot sairaanhoitajilta lähihoitajille) • Alan houkuttelevuudetta työn mielekkääksi tekemisellä (mm. työkierto, koulutukset, koulutusta vastaava työ) sekä imagokampanjoinnilla (ns. magneettityönantaja).

Ennakointitietoa koulutussuunnittelun tueksi • Puhdistus, kiinteistö ja vartiointialan TKTT-kyselyn ennakointikamari järjestetään 6. 10. Joensuun TE-toimiston Suvanto-salissa. • AMMATTIBAROMETRIEN hyödyntäminen koulutuksen suunnittelussa!! • Ennusteet työllisyyden kehitykselle vuoteen 2014 (ETLA 4/10) • Liike-elämää palveleva toiminta + 242 (+7, 1%) • Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut +207 (+6, 8%) • maa- ja vesirakentaminen +150 (+9, 5%) • Muu kiinteistötoiminta +48 (+5, 4%) • Talonrakentaminen +35 (+0, 9%) Muilla aloilla odotettiin vielä keväällä laskua työllisyydessä.