Maakuntavaalit liikunta ja urheilu Webinaari 16 4 2018

Maakuntavaalit, liikunta ja urheilu Webinaari 16. 4. 2018

Maakuntavaalien ja –uudistuksen aikataulua Puolueiden ohjelmatyötä keväällä Ehdokaslistat suljetaan 18. 9. , ja Maakuntavaalit ehdokasasettelu järjestetään vahvistetaan 27. 9. 28. 10. 2018 Valtuustojen toimikausi alkaa 1. 1. 2019 2018 syksy 2020 2019 2018 kevät Maakunta- sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa Maakunta- ja soteuudistukset tulevat voimaan 1. 1. 2020 Lait Aktiivinen vahvistetaan kampanjavaihe kesäkuussa. lokakuussa Väliaikaishallinto aloittaa. Maakunnat päättävät strategiasta ja 2020 talousarviosta Nyt valittavien valtuustojen toimikausi päättyy toukokuussa 2021

Maakuntavaalit • Maakuntia on Manner-Suomessa 18. Jokaiseen valitaan maakuntavaltuusto. • Maakuntien rajat löytyvät MTV: n uutisesta • Uudet maakunnat on tarkoitus perustaa kesäkuussa 2018. Tuolloin maakuntiin asetetaan väliaikainen valmistelutoimielin. Se valmistelee maakunnan taloutta, hallintoa ja toimintaa sekä osallistuu vaalien järjestämiseen. Tärkeää on esimerkiksi henkilöstöön liittyvien kysymysten ratkaiseminen. • Vaalit järjestetään lokakuussa 2018. • Vaaleissa valitaan 59 -99 jäsentä maakuntavaltuustoihin. Kaikkiaan maahan valitaan 1202 maakuntavaltuutettua. • Maakuntavaltuustojen toimikausi alkaa 1. 1. 2019. • Tehtäviä maakuntavaltuustoille siirretään ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta, maakuntien liitoilta ja kunnilta sekä kuntayhtymiltä. • Vuonna 2021 ja siitä eteenpäin maakuntavaalit toimitetaan huhtikuussa yhdessä kuntavaalien kanssa.

Maakuntien ja kuntien tehtäviä Maakunnan tehtävät Kunnan tehtävät • Koko alueen kehittäminen • Paikallinen kehittäminen ja hyvinvointi • Painottuvat: sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kasvupalvelut eli työllisyys- ja yrityspalvelut • Painottuvat: sivistys, vapaa-aika ml. liikunta, asuminen, työllisyyden edistäminen • Järjestämisvastuu: voi ulkoistaa useiden palveluiden tuottamisen yrityksille tai järjestöille • • Yhdyspintoja Mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kasvu ja työllisyys, kaavoitus, rakentaminen, asuminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, järjestöyhteistyö. • Voi ulkoistaa palveluita järjestöille tai yrityksille • HUOM. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edelleen tärkeää myös kunnalle Kts. tarkemmin: Kuntaliiton kehittämisaloite. Huolehtii myös palveluiden läheisyydestä ihmisille • Huolehtii myös paikallisdemokratiasta ja kuntalaisten yhteisöllisyyden edistämisestä Palveluiden järjestämisessä tiivis yhteistyö kuntien kanssa • Kunnan vahvuutena säilyy paikallisten asioiden, ihmisten ja olosuhteiden tuntemus.

Vaalien (oletettuja) teemoja Ulkoistaminen Valinnanvapaus Sote-palvelut Palvelujen alueellinen jakautuminen Palvelujen riittävyys Talous ja työllisyys Alueellisia teemoja Jokin valtakunnallinen teema eduskuntavaalien lämmittelynä? Muu yllätysteema

Suomalaisen liikunnan ja urheilun tavoitteet maakuntavaaleihin 2018

Tiivistelmä liikunnan ja urheilun teemoista

Mistä maakuntavaltuusto päättää? • palvelut, • Terveys- ja hyvinvointi ympäristöterveydenhuolto, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, alueellinen alkoholihallinto • Alueen ja sen elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työ-, ja elinkeinopalveluiden järjestäminen eli ns. • kasvupalvelut • : kala- ja vesitalous, vesihuollon suunnittelu, Vesistöt vesi- ja merenhoito • Kaavoitus : maakuntatason alueiden käytön suunnittelu, maakuntakaavoitus, rakennustoimen • edistäminen • Pelastustoimi • , maaseudun kehittäminen Maatalous • : edistäminen Kotouttaminen • • Liikenne järjestelmäsuunnittelu, alueellinen tienpito ja yksityisteitä koskevat valtionavustustehtävät Sivistyksen edistäminen : kulttuurin, osaamisen/koulutuksen, liikunnan edistäminen : parantaminen Ympäristötietous varautuminen Maakunnan ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen : alueellinen järjestäminen ja Yhteispalvelut kehittäminen Muut erikseen maakunnalle säädetyt tehtävät Lisäksi maakunta voi päättää kaikkien alueen kuntien kanssa sopien kunnilta maakunnalle siirrettävistä lailla rajatuista tehtävistä sekä esimerkiksi joistain kansainvälisistä tehtävistä

Liikunta ja urheilu työllistäjänä Terveys- ja hyvinvointi kasvupalvelut Urheilutapahtumien taloudellinen ja identiteetillinen arvo. Vesistöt Kaavoitus Pelastustoimi Luonto- ja virkistysalueet osana maakuntakaavoitusta: ylikunnallisten reittien huomioiminen. Kevyen liikenteen kehitys. Elintapaneuvonta Maatalous Kotouttaminen Pelastusalueiden lupakäytäntöjen yhdenmukaistaminen mm. valtakunnallisten liikuntakampanjoiden helpottamiseksi. E s i m e r k k e j ä Yhteistyö vapaaajanpalveluiden välillä. Liikenne Sivistyksen edistäminen Ympäristötietous Yhtenäiset maakunnalliset käytännöt liikuntapaikkojen hoidossa ja korjaamisessa. varautuminen Yhteispalvelut Muut Urheilu ja liikunta yhteisenä kielenä. Maakunnan ja virkistysalueyhdistysten yhteistyö virkistysalueiden tehokkaaksi käytöksi. Urheiluakatemioiden ja – opistojen kehitys.

Lisää liikettä: Terveyttä ja hyvinvointia Menestyvä huippu-urheilu: Elämyksiä, yhteenkuuluvuutta ja työtä Seurat, yhdistykset ja yksilöt aktiivisina toimijoina Urheiluakatemiat menestyksen Elintapaohjaus hyvinvoinnin lähtökuoppina edellytyksenä

E M M TÄ I S E Elinvoimaa maakuntiin Elintapaneuvonta ja liikunnan palveluketjut maakunnan strategiaan Maakuntahallintoon liikuntatoimea koodinoiva viranhaltija Rakenteistettu vuoropuhelu liikunnan ja urheilun aluejärjestöjen ja maakunnan välille Liikuntapaikkojen käyttö ja kehittäminen yli kuntarajojen

E M M TÄ I S E Elinvoimaa maakuntiin Urheiluakatemiat ja –opistot mukaan maakunnan urheilun päätöksentekoon Urheilumenestystä rakentavat tahot yhteen alueella Harjoittelu- ja suoritusolosuhteet kuntoon Urheiluolosuhteiden käyttö ja kehittäminen yli kuntarajojen

Liikkeen lisäämisen teemat Taustamuistio ehdokkaalle

Liikkeen lisäämisen strategiset valinnat Elinvoimainen seuratoiminta Lasten ja nuorten liike Aikuisten aktiivinen arki

Elintapaohjaus on osa palveluketjua sote- ja liikuntapalveluiden välillä. Palveluketju toimii, kun vähän liikkuvat ohjataan sote-palveluista liikuntaneuvontaan, sieltä harrastamaan liikuntaa omaehtoisesti tai ohjatusti, ja kun sote-palveluissa seurataan vaikutuksia ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Ketjun tulee toimia niin, ettei ihminen kompastu hallinnollisiin rajoihin, vaan viranomaiset ylittävät ne asukkaiden puolesta. Kyse on ennen muuta osaamisen, viranomaisyhteyksien, hyvien käytäntöjen ja roolien jakamisesta sekä kehittämisestä. Vaikuttavuutta ja pitkällä aikavälillä säästöjä kuitenkin lisää nykyistä suurempi valtion rahoitus kuntien ja maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Palveluketjujen kehittämisestä on päätetty esimerkiksi STM: n ja OKM: n johdolla kootuissa Muutosta liikkeellä –linjauksissa (2013).

Liikunnan palveluketju: esimerkki Kunta Maakunnan järjestämä terveyspalvelu 4 Liikunta-neuvonta 2 Liikunnan puheeksi ottaminen 5 3 Lähettäminen tai ohjaaminen liikunta -palveluihin Kunnan liikunta -palvelut 5 Oma-ehtoinen liikunta 5 Kaupallinen liikunta 1 Liian vähän liikkuvan tunnistaminen 6 Terveyden seuranta, arviointi 5 Liikunta seurassa/ yhdistyksessä Seura/yhdistys

Esimerkkejä elintapaohjauksesta Elintapaohjausta kehittävä ja sen hyviä käytäntöjä levittävä VESOTE-hanke on yksi STM: n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista. Kehittämistoimet painottavat liikkumista, ravitsemusta ja unta (hankeen kesto: 2017 -2018). UKK-instituutti on tuottanut ilmaisen TULE-liikunnan ABC – opetuskokonaisuuden ammattilaisten koulutukseen liikuntaneuvonnasta. Lounais-Suomen Liikunta ja urheilu ry: n hallinnoimassa Li. Pa. Kekehittämishankkeessa kehitettiin 2013 -2016 liikuntaneuvontaa ja liikunnan palveluketjuja Lounais-Suomessa. Liikunnan asiantuntijayritys Urhes on tehnyt tutkimuskirjallisuuden ja tilastotiedon avulla arvion liikkumattomuuden kustannuksista Suomessa kunnittain, sairaanhoitopiireittäin, erva-alueittain ja maakunnittain (2015).

Elintapaohjauksen hyviä käytäntöjä KKI-ohjelma on kuvannut liikunnan palveluketjun ja kerännyt hyviä käytäntöjä eri kunnista Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua –esitykseen (2016) ja Laatua liikuntaneuvontaan –julkaisuun (2016) Lounais-Suomen Liikunta ja urheilu ry: n hallinnoimassa Li. Pa. Ke-kehittämishankkeessa kehitettiin 2013 -2016 liikuntaneuvontaa ja liikunnan palveluketjuja Lounais-Suomessa. Kouvolan kaupungilla on terveydenhuollon ammattilaisen antamaa LIIKUN-lähetettä hyödyntävä liikuntaneuvontakäytäntö. Järvenpään kaupunki on kehittänyt oman mallinsa liikunnan palveluketjusta (2017). Kaarinan kaupungilla on käytössä hyvinvointiohjauksen Puhtila-malli (2015 -) Lahti liikkeelle –hankkeessa kaupunki kehitti Likesin kanssa liikunnan palveluketjua (2009) Voimaa vanhuuteen –ohjelmassa mukana olevat kunnat toteuttavat iäkkäiden liikuntaneuvontaa Ikäinstituutin tuottamia materiaaleja hyödyntäen Terveysjärjestöt voivat olla ennaltaehkäisevinä ja kuntouttavina toimijoina tärkeä osa hoitoketjua. Esimerkiksi Soveltavan liikunnan jäsenjärjestöt mielletään terveysjärjestöiksi, mutta niillä on n. 38 000 yhteenlaskettua osallistujaa liikuntaryhmissä ja –kerhoissa (2016). Terveysjärjestöjen merkitystä kuvaa myös esimerkiksi Neuroliikkujan liikuntapolut –projekti, jossa koottiin hyviä käytäntöjä neurologisia sairauksia sairastavien liikunnan edistämiseksi.

Liikkeen lisääminen: lisää mahdollisuuksia Maakuntahallintoon liikuntatoimea koodinoiva viranhaltija: Uusien maakuntien tehtäviin kuuluu liikunnan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Näistä syistä maakunnalla tulisi olla liikuntaa koordinoiva ja edistävä viranhaltija. Liikunnan ei tarvitse olla viranhaltijan ainoa tehtävä. Viranhaltijalla olisi kokonaisvastuu liikuntaan liittyvästä tiedotuksesta, virkakunnan koulutuksesta sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien olosuhteiden kehittämisestä. Etenkään kaikilla pienillä kunnilla ei ole liikuntaa koodinoivaa virkamiestä. Maakunnan yksiköllä tai viranhaltijalla olisi näiden kuntien liikuntapalveluita tukeva rooli. Rakenteistettu yhteistyö järjestöjen kanssa Liikuntamahdollisuuksien toteuttajia useimmiten ovat seurat ja yhdistykset. Liikunnan ja urheilun aluejärjestöt yhdistävät liikunnan ja urheilun kansalaistoimijoiden ääntä alueella. Maakunnan olisikin syytä luoda rakenteistettu vuoropuhelu järjestöjen kanssa. Liikuntapaikkojen maakunnallisen käytön edistäminen: Liikuntapaikat ovat kuntien hallinnoimia ja rahoittamia silloinkin, kun ne palvelevat useamman kunnan asukkaita. Kuitenkin pienelle kunnalle ylläpitäminen voi olla vaikeaa. Jokaisessa maakunnassa olisi hyvä pohtia, miten liikuntapaikkojen rakentamista ja kehittämistä voidaan toteuttaa niin, että koko alue hyötyy. Maakunnalla voi olla tässä yhdessä alueellisen liikuntaneuvoston kanssa koordinoiva rooli, vaikka liikuntapaikkarakentaminen on kuntien vastuulla.

E M M ITÄ ES Lisää liikettä maakuntiin Elintapaneuvonta ja liikunnan palveluketjut maakunnan strategiaan: kustannusten hillitsemiseksi, hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseksi sekä kunnan ja maakuntien järkevän yhteistoiminnan varmistamiseksi maakunnan strategiassa tulee olla ohjaava kirjaus näistä asioista. Lisäksi palvelusopimuksissa sote-palveluiden tuottajien kanssa on syytä huomioida hyvinvoinnin edistäminen. Maakuntahallintoon liikuntatoimea koodinoiva viranhaltija: alueellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi viranhaltija tukisi erityisesti pieniä kuntia ja niiden yhteistoimintaa. Rakenteistettu vuoropuhelu järjestöjen kanssa: jotta maakunta ja järjestöt toimivat asukasta eniten hyödyttävässä yhteistyössä, vuoropuhelun on oltava systemaattista. Liikuntapaikkojen käyttö yli kuntarajojen: yhteiskäytön hyötyjen toteuttamiseksi maakunnan on edistettävä yhteistyössä alueellisen liikuntaneuvoston kanssa alueen asukkaiden tarpeista – ei kuntarajoista – ohjautuvaa liikuntapaikkarakentamista.

Huippu-urheilun teemat Taustamuistio ehdokkaalle

Huippu-urheilun strategiset valinnat Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu huippuurheilu

Urheiluakatemiat Alueen kunnat: Maakunnan muut urheilutoimijat: Esimerkiksi aluejärjestöt ja urheiluopistot Lajiliitot ja seurat: Ohjausryhmä Urheilija: Henkilöstö Tukevat esim. rahoituksella ja harjoittelu -olosuhteilla. Oppilaitokset: Joustavat opiskelumahdollisuudet urheilijoille OKM: Tukee esim. rahoituksella ja hankkeilla. Kehittyy lajissaan ja opinnoissaan. Olympiakomitea: Johtaa ja koordinoi akatemiaverkostoa valtakunnallisena kokonaisuutena. Tuovat lajikohtaista osaamista, tukevat rahoituksella. Osallistuva asiantuntijuus: Esimerkiksi fysioterapia ja psyykkinen valmennus. Valtakunnallinen huippu-urheiluverkosto: Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Esimerkki urheiluakatemian rakentumisesta ja toimijoiden osallistumisesta. Urheiluakatemiat ja urheiluopistojen valmennuskeskukset ovat huippu-urheiluosaamisen alueellisia kulmakiviä. Ne ovat motivoituneiden ja lahjakkaiden nuorten ponnahduslautoja urheilumenestykseen sekä mahdollisuus opiskelulle tavoitteellisen urheilun ohessa suomalaisen kaksoisuramallin mukaisesti.

Menestyvä huippu-urheilu luo mahdollisuuksia Huippu-urheilumenestys on suomalaisille tärkeää: ¾ suomalaisista pitää suomalaisten urheilijoiden kansainvälistä menestystä tärkeänä. Menestys edellyttää lahjakkaiden nuorten mahdollisuuksia harjoitella laadukkaissa olosuhteissa, innokkaassa urheilijaryhmässä ja osaavassa valmennuksessa. Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset tarjoavat tämän mahdollisuuden yhdessä urheiluseurojen ja lajiliittojen kanssa. Urheilu tarjoaa poikkeuksellisia elämyksiä ja kokemuksia. Urheilijan toimeentulo ja työuramahdollisuudet: urheiluakatemioissa ja valmennuskeskuksissa nuoret voivat yhdistää tavoitteellisen urheilun ja hyvän koulutuksen kaksoisuramallin mukaisesti. Talous ja työllisyys: hyödyt koituvat esimerkiksi kilpailujen sekä tapahtumien järjestämisen kautta. Hyötyjen jakautumista kuvaa esimerkiksi Hiihdon vuoden 2017 MM-kilpailujen tapahtumatutkimus. Kotouttaminen ja syrjäytymisen ehkäisy: urheilu tarjoaa mielekästä tekemistä ja menestyksen mahdollisuuksia – on tärkeää, että polku urheilun ja opiskelun yhdistämiseen on helposti saavutettavissa. Alueellinen identiteetti ja yhteenkuuluvuus.

Urheilun arvoketju Kiinnostus urheiluun Hyödyt urheilusta: • Urheilumenestys • Identiteetti • Sosiaalinen yhteenkuuluvuus • Elämykset • Talous ja työllisyys • Osaaminen Satsaus urheiluun: • Näkyväksi tekeminen • Rahoitus • Olosuhteet

E M ÄM T I ES Urheilumenestystä maakuntiin Urheiluakatemiat mukaan päätöksentekoon: urheilun arjen asiantuntijoiden kokemuksen esille saamiseksi urheiluakatemiat ja –opistot tulee ottaa mukaan kaikkeen suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan maakunnan urheiluun liittyen. Yhteistyö: synergian hyödyntämiseksi maakunnan tulee olla mukana systemaattisessa yhteistyössä alueen urheilun edistämiseksi. Harjoittelu- ja suoritusolosuhteiden kehittäminen. Urheilijoiden kehittymismahdollisuuksien, alueen kiinnostavuuden ja taloudellisen menestyksen vuoksi olosuhteiden tulee olla saavutettavia ja hyvälaatuisia. Urheiluolosuhteiden käyttö ja kehittäminen yli kuntarajojen: yhteiskäytön hyötyjen toteuttamiseksi maakunnan on edistettävä urheilun tarpeista – ei kuntarajoista – ohjautuvaa kilpa- ja suorituspaikkojen käyttöä ja kehitystä.

Kiitos!