TUTKIMUSRAPORTTI Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyst 2018 Juho Rahkonen Petra

TUTKIMUSRAPORTTI Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 Juho Rahkonen & Petra Kantola

Tutkimuksen toteutus § Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta. Raportin ovat laatineet Taloustutkimuksen tutkijat Juho Rahkonen ja Petra Kantola. § Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä. Kysely on jatkoa vuodesta 2002 toteutetuille tutkimuksille. Osa kysymyksistä on ollut mukana vuosien ajan samanmuotoisina, jolloin mielipiteiden muutosta voidaan seurata. § Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina eri puolilla Suomea 17. 5. − 8. 6. 2018. Vastaajamäärä on 1004. § Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 15– 79 -vuotiaat suomalaiset (ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta). Tutkimuksen otos rakennettiin valtakunnallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. § Tilastollinen virhemarginaali on 95 %: n luotettavuustasolla koko otoksesta suurimmillaan noin ± 3, 2 prosenttiyksikköä. 2 8. 6. 2021 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Päätulokset: Kehitysyhteistyötä pidetään entistä tärkeämpänä § Tämän tutkimuksen päätulos on, että kehitysyhteistyön merkitys kansalaisten mielissä on kasvanut. Sen kannatus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. § Lähes puolet (47 %) suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa erittäin tärkeänä ja 41 prosenttia melko tärkeänä. Tällaiset luvut ovat harvinaisen korkeita, olipa kysymys mistä tahansa mielipidekyselyn aiheesta. § Vain joka kymmenes kansalainen katsoo, että kehitysyhteistyö on melko vähämerkityksistä, ja ainoastaan kahden prosentin mielestä se on yhdentekevää. § Entistä useampi on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisejä vaikuttamalla siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä kotimaastaan. Nyt tästä väittämästä on täysin samaa mieltä joka kolmas ja jokseenkin samaa mieltä yli puolet. Vuonna 2016 väittämästä oli täysin samaa mieltä neljäsosa vastaajista. § Tärkein syy kehitysyhteistyön merkityksen kasvuun lienee maailmanpoliittinen tilanne, mutta todennäköisesti myös Suomen talouden elpyminen vaikuttaa suotuisasti. § Vuonna 2007 kehitysyhteistyötä pidettiin lähes yhtä tärkeänä kuin nyt, mutta kansainvälisen finanssikriisin alettua vuodesta 2008 eteenpäin sen merkitys laski trendinomaisesti. Samaan aikaan Suomessa koettiin myös kansallismielisen populismin aalto, joka on ainakin tällä erää mennyt ohi. 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Päätulokset: Nuoret ovat avoimia muille kulttuureille, mutta eivät seuraa kovin aktiivisesti maailman tapahtumia § Tutkimuksessa selvitettiin, miten erilaiset ”maailmankansalaisuutta” mittaavat asiat vaikuttavat siihen, mitä mieltä ihmiset ovat kehitysyhteistyön tärkeydestä. § Tulokseksi saatiin, että kehitysyhteistyöhön suhtautuvat keskimääräistä myönteisemmin sellaiset ihmiset, jotka seuraavat maailman tapahtumia, tutustuvat mielellään muista kulttuureista tuleviin ihmisiin ja uskovat, että yksilö voi toiminnallaan vaikuttaa maailmaan. Myös uskonnollisuus lisää jonkin verran kehitysyhteistyömyönteisyyttä. § Maailmankansalaisuudessa ilmeni sukupolvieroja: nuoret ovat selvästi vanhoja avoimempia tutustumaan muista kulttuureista tuleviin ihmisiin. Toisaalta taas nuoret eivät seuraa maailman tapahtumia läheskään niin aktiivisesti kuin vanhemmat. Alle 25 -vuotiaista vain 34 % ilmoittaa, että väittämä ”seuraan aktiivisesti maailman tapahtumia” kuvaa heitä erittäin hyvin. Yli 60 -vuotiailla tämä luku on 63 prosenttia. § Ilmeisesti nuorten mediankäyttö suuntautuu enemmän sellaisiin kanaviin ja sisältöihin, joissa ei kovin helposti törmää yleisiin maailman tapahtumiin – siis kavereiden ja erilaisten ”kuplien” muodostamiin sosiaalisiin mediayhteisöihin. § On mielenkiintoista nähdä, miten sukupolvien erilaiset mediankäyttötavat tulevat ajan mittaan näkymään ihmisten maailmankuvassa ja sitä myös kehitysyhteistyötä koskevissa mielipiteissä. 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

MAAILMA, SUOMI JA KEHITYSYHTEISTYÖ 5 8. 6. 2021 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Suomella eniten annettavaa koulutuksessa § Tutkimus aloitettiin avoimella kysymyksellä: ”Kun mietitään kehitysyhteistyötä, mitä asioita Suomen pitäisi ensisijaisesti tehdä? Missä Suomella olisi kaikkein eniten annettavaa ja mihin kehitysyhteistyössä pitäisi keskittyä? ” § Vastaajien mielestä Suomen kehityspolitiikassa pitäisi keskittyä ensisijaisesti koulutuksen edistämiseen (37 %). Yleisesti väestön koulutus, osaaminen ja ammattitaito näyttävät suomalaisten mielestä olevan keskeistä kehitysmaiden olosuhteiden parantamisessa. § Suomella ajatellaan olevan annettavaa myös terveydenhuoltoon liittyvässä kehitysyhteistyössä (13 %). Lisäksi Suomen pitäisi keskittyä erityisesti naisten ja lasten auttamiseen (11 %). § Yksi kymmenestä mainitsee, että Suomen pitäisi ensisijaisesti antaa apua paikan päällä. § Mielenkiintoista sinänsä, että syntyvyyden ja väestönkasvun rajoittaminen ei nouse avoimissa vastauksissa esille juuri lainkaan (vain 2 prosenttia mainitsee sen), vaikka liiallinen väestönkasvu on yksi kehitysmaiden pahimpia ongelmia. Ilmeisesti suomalaiset näkevät asian niin, että väestönkasvu on monien muiden epäkohtien seuraus, eikä alkuperäinen syy. § Vain murto-osa vastaajista (2 %) tuo esille, että kehitysapua pitäisi vähentää tai ei usko, että siitä on hyötyä. § Kysymys kysyttiin avoimena ilman valmiita vastausvaihtoehtoja, joten vastaaja pääsi kertomaan omin sanoin ja spontaanisti sen, mihin kehitysyhteistyössä pitäisi keskittyä. Kysymys esitettiin aivan tutkimuksen aluksi, ennen kuin vastaaja oli kuullut muita tutkimuksen kysymyksiä. Tällä tavoiteltiin vastaajan omia, mahdollisimman autenttisia näkemyksiä, joihin tutkimuksen asetelma valmiine kysymyspatteristoineen ei ollut vaikuttanut. 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Suomalaiset haluavat panostaa koulutukseen kehitysyhteistyössä Missä Suomella olisi kaikkein eniten annettavaa ja mihin kehitysyhteistyössä pitäisi keskittyä? (Avoin kysymys) Koulutus/osaaminen/ammattitaito Terveydenhuolto/lääkkeet Naisten ja lasten auttaminen Talouden kehittäminen/omavaraisuus/työpaikat Apu paikan päällä Eriarvoisuuden ja korruption vähentäminen/yhteiskunnallinen kehitys Puhdas vesi/kaivot/viemäröinti Teknologia/tietotekniikka/teollisuus Avun perillemenon varmistaminen/oikea kohdentaminen Ilmastonmuutoksen torjunta/kestävä kehitys/luonnonsuojelu Rakentaminen/infrastruktuuri Maa- ja metsätalouden tukeminen Auttaa kotimaassa/suomalaisia Rauha/vakaus/konfliktien torjunta Katastofiapu/kriisiapu/hätäapu Kehitysmaiden auttaminen yleensä Autettava enemmän tai vähintään nykytasolla/tärkeä asia Ruoka-apu/elintarvikkeet Pakolaisongelman hoitaminen Köyhimpien auttaminen Rahallinen apu/rahoitus Syntyvyyden ja väestönkasvun rajoittaminen Ei kehitysapua/apua vähennettävä/ei paljon apua Jätehuolto Muu Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n=1004 2 2 2 0 8 7 7 6 6 5 5 5 4 4 3 3 37 13 11 10 9 37 % Kaikki vastaajat 11 10 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 18 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Kehitysyhteistyön tärkeydestä on varsin suuri yksimielisyys § Ylivoimainen enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä (88 %). Trendi on ollut maltillisesti kasvava jo vuodesta 2010 lähtien. Tänä vuonna kehitysyhteistyötä pidetään tärkeämpänä kuin vuosiin. Varsinkin kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä pitävien osuus on noussut viimeisten vuosien aikana, ja vuoteen 2016 verrattuna ero on jo yli 10 prosenttiyksikköä. Muita tärkeämpänä kehitysyhteistyötä pitävät naiset, asemaltaan opiskelijat ja työntekijät. § Kansalaiset kautta linjan pitävät kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa tärkeänä, eikä väestöryhmien välillä ole kovin suuria eroja. Naiset suhtautuvat kehitysyhteistyötyöhön jonkin verran myönteisemmin kuin miehet. § Tuntuvia mielipide-eroja alkaa näkyä vasta siinä vaiheessa, kun otetaan tarkasteluun puoluekanta. Yleisesti ottaen ja keskimääräisesti tarkasteltuna suomalaiset ovat mielipiteiltään ja arvoiltaan varsin homogeenista joukkoa, mutta puolueet toimivat ideologisina sateenvarjoina, jotka kokoavat samansuuntaisesti ajattelevia ihmisiä yhteen. Jonkin puolueen kannattaminen on arvopohjainen ”statement”– teko, johon tiivistyy hyvin paljon erilaisia sosiokulttuurisia ja maailmankatsomuksellisia tekijöitä. § Eri puolueiden kannattajien välisiä mielipide-eroja kehitysyhteistyökysymyksissä ei ole syytä liioitella, mutta esimerkiksi vasemmistopuolueet ja vihreät erottuvat selvästi omaksi joukokseen. Perussuomalaiset ja Siniset ovat selvästi kielteisimpiä kehitysyhteistyötä kohtaan (Sinisten kohdalla kannatusprosentti ja kyselyyn osuneiden vastaajien määrä on kuitenkin niin pieni, että vastauksista ei voi tehdä tilastollisia yleistyksiä; lienee enemmän sattumaa, että kaikki kyselyyn osuneet sinisten kannattajattelevat näin). 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Miten tärkeänä kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa pidetään Erittäin tärkeää Melko tärkeää 2018, n=1004 Melko vähämerkityksistä Yhdentekevää 47 2017, n=1007 41 42 2016, n=1004 45 2012, n=1010 2011, n=1007 2010, n=989 27 2009, n=1000 2008, n=978 12 53 30 14 53 37 2007, n=993 11 49 43 2006, n=1006 10 20 8 46 38 0 6 15 52 30 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 40 50 60 9 70 80 90 2 5 1 4 2 5 7 48 1 3 2 11 51 31 3 13 49 28 2 1 9 52 31 2 1 13 42 30 2 0 12 48 2015, n=992 2013, n=987 10 43 36 2014, n=1011 Ei osaa sanoa 1 2 1 3 2 100 %

Miten tärkeänä kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa pidetään 1(2) Erittäin tärkeää Melko tärkeää Kaikki, n=1004 Melko vähämerkityksistä Yhdentekevää 47 Ei osaa sanoa 41 10 2 0 Sukupuoli Nainen, n=556 53 Mies, n=448 39 41 7 42 13 11 4 0 Ikä 15 -24 vuotta, n=145 48 25 -39 vuotta, n=209 42 50 7 39 11 10 40 -59 vuotta, n=298 45 41 10 4 0 60 -79 vuotta, n=352 46 40 11 2 0 Ammatti/asema Mv/työntekijä, n=238 47 44 45 Toimihenkilö/ylempi toimihenkilö/asiantuntija, n=195 Yrittäjä/johtava asema, n=67 42 49 Opiskelija/koululainen, n=124 0 10 20 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 14 37 44 40 50 60 12 70 80 90 3 5 6 40 30 00 10 32 54 Eläkeläinen, n=312 9 12 3 0 100 %

Miten tärkeänä kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa pidetään 2(2) Erittäin tärkeää Melko tärkeää Koulutus Perus-/keski-/kansalaiskoulu/ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=455 Ylioppilas/lukio/opistotaso/ammattikorkeakoulu, n=338 Yliopisto/korkeakoulu, n=205 Talouden bruttotulot vuodessa Alle 20 000 eur/v, n=243 20 001 - 40 000 eur/v, n=262 Yli 40 000 eur/v, n=348 Äänestäisi eduskuntavaaleissa Vasemmistoliitto, n=70 Vihreä Liitto, n=148 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), n=140 Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP), n=13 Kansallinen Kokoomus (KOK), n=102 Suomen Kristillisdemokraatit (KD), n=31 Suomen Keskusta, n=74 Perussuomalaiset, n=77 Sininen tulevaisuus /Uusi vaihtoehto, n=6 37 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 Yhdentekevää 10 33 43 47 44 44 4 9 38 13 48 11 54 29 25 30 40 22 40 50 60 5 8 48 17 70 1 20 3 44 37 20 20 3 1 13 10 24 34 35 64 62 20 7 40 39 71 10 20 9 1 11 4 36 47 45 48 6 Ei osaa sanoa 49 55 52 0 n=kaikki vastaajat Melko vähämerkityksistä 80 4 6 90 1 100 %

Vapaaehtoistyö, lahjoittaminen ja avoimuus muita kulttuureja kohtaan vaikuttavat kehitysyhteistyömielipiteisiin § Tämän vuoden tutkimuksessa kartoitettiin kansalaisten kehitysyhteistyömielipiteiden taustoja uusilla kysymyksillä. § Kysymykset käsittelivät ”maailmankansalaisuuden” eri muotoja. Niistä, jotka kertovat lahjoittavansa säännöllisesti hyväntekeväisyyteen, 64 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä. Niistä, jotka eivät lahjoita, näin ajattelee vastaavasti 36 prosenttia. Vielä tätäkin voimakkaammin kehitysyhteistyön tärkeänä pitämiseen vaikuttaa se, jos henkilö tutustuu mielellään ihmisiin muista kulttuureista ja uskoo, että yksilö voi toiminnallaan vaikuttaa maailmaan. § Myös uskonnollisuus vaikuttaa myönteisesti kehitysyhteistyötä koskeviin mielipiteisiin: uskonnollisina itseään pitävistä 54 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä, joskin luku ei ole kovin paljon suurempi kuin niillä, jotka eivät ole lainkaan uskonnollisia (48 %). § Se, että henkilö tekee vapaaehtoistyötä, ei vaikuta kovin voimakkaasti kehitysyhteistyömielipiteisiin. Sen sijaan jos henkilö kertoo seuraavansa aktiivisesti maailman tapahtumia, on suuri todennäköisyys, että hän pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä. § Vain joka neljäs suomalainen kertoo matkustaneensa joskus kehitysmaissa. Omat kokemukset paikan päältä eivät olekaan kovin merkittävä tekijä kehitysyhteistyön koetussa tärkeydessä suuntaan tai toiseen, vaan mielipiteet pohjautuvat enemmänkin perusarvoihin sekä median välittämään kuvaan maailmasta. 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Miten tärkeänä kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa pidetään 1(2) Erittäin tärkeää Lahjoitan säännöllisesti hyväntekeväisyyteen Sopii minuun erittäin hyvin, n=210 Sopii minuun jossain määrin, n=331 Ei sovi minuun lainkaan, n=463 Koen, että yksityishenkilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa maailman tilaan Sopii minuun erittäin hyvin, n=358 Sopii minuun jossain määrin, n=422 Ei sovi minuun lainkaan, n=224 Tutustun mielelläni ihmisiin muista kulttuureista Sopii minuun erittäin hyvin, n=526 Sopii minuun jossain määrin, n=346 Ei sovi minuun lainkaan, n=132 Olen uskonnollinen ihminen Sopii minuun erittäin hyvin, n=180 Sopii minuun jossain määrin, n=310 Ei sovi minuun lainkaan, n=514 Olen matkustanut kehitysmaissa Sopii minuun erittäin hyvin, n=127 Sopii minuun jossain määrin, n=115 Ei sovi minuun lainkaan, n=762 Melko tärkeää Melko vähämerkityksistä Yhdentekevää 64 29 51 45 15 60 33 45 46 28 42 23 58 34 38 49 22 45 25 37 41 52 65 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 20 30 40 50 60 10 20 3 5 11 43 30 6 21 7 10 13 3 0 34 43 11 10 0 7 50 36 48 5 8 7 11 54 10 5 01 7 1 4 0 42 36 0 Ei osaa sanoa 11 70 80 90 02 4 1 3 0 100 %

Miten tärkeänä kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa pidetään 2(2) Erittäin tärkeää Melko vähämerkityksistä Yhdentekevää Ei osaa sanoa Teen vapaaehtoistyötä Sopii minuun erittäin hyvin, n=157 52 Sopii minuun jossain määrin, n=223 35 48 Ei sovi minuun lainkaan, n=624 10 12 45 45 5 40 10 12 3 0 Pyrin valitsemaan vastuullisesti valmistettuja tuotteita Sopii minuun erittäin hyvin, n=351 53 Sopii minuun jossain määrin, n=489 35 47 Ei sovi minuun lainkaan, n=164 9 43 31 21 9 46 17 10 6 1 Seuraan aktiivisesti maailman tapahtumia Sopii minuun erittäin hyvin, n=481 56 Sopii minuun jossain määrin, n=431 31 40 Ei sovi minuun lainkaan, n=92 10 50 30 20 8 46 19 20 4 1 Tunnen henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka ovat kotoisin kehitysmaista Sopii minuun erittäin hyvin, n=233 50 Sopii minuun jossain määrin, n=211 38 56 Ei sovi minuun lainkaan, n=560 32 41 0 10 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 20 8 10 46 30 40 50 60 11 70 80 90 3 1 2 20 100 %

Suomalaiset tutustuvat mielellään muista kulttuureista tuleviin § Enemmistö suomalaisista kertoo olevansa avoimia erilaisista kulttuureista tuleville ihmisille. Useimmat myös seuraavat aktiivisesti maailman tapahtumia. § Suomalaisten omat kontaktit kehitysmaista kotoisin oleviin ihmisiin eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä, eivätkä suomalaiset myös paljon matkaile kehitysmaissa. § Kehitysyhteistyö on vahvasti sidoksissa kansainväliseen näkökulmaan, ja tämä näkyy myös vastaajien taustatiedoissa: mitä kansainvälisemmin ajatteleva ihminen, sitä tärkeämpänä hän pitää kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa. § Alle puolet suomalaisista määrittelee itsensä edes jossain määrin uskonnolliseksi; uskonnollisuus kuitenkin korreloi positiivisesti kehitysyhteistyömyönteisyyden kanssa. 15 8. 6. 2021 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Kuinka maailmankansalaisia suomalaiset ovat? Sopii minuun erittäin hyvin Tutustun mielelläni ihmisiin muista kulttuureista Sopii minuun jossain määrin Ei sovi minuun lainkaan 54 Seuraan aktiivisesti maailman tapahtumia 35 49 Pyrin valitsemaan vastuullisesti valmistettuja tuotteita 42 36 Koen, että yksityishenkilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa maailman tilaan 23 Lahjoitan säännöllisesti hyväntekeväisyyteen 22 Olen uskonnollinen ihminen 16 Teen vapaaehtoistyötä 16 Olen matkustanut kehitysmaissa 0 21 24 53 32 46 31 53 60 12 10 15 45 24 12 10 50 34 Tunnen henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka ovat kotoisin kehitysmaista 11 20 Kaikki vastaajat, n=1004 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 75 30 40 50 60 70 80 90 100%

Maailman vakauteen voi vaikuttaa kehitysyhteistyön avulla § Miksi Suomen on syytä tehdä kehitysyhteistyötä? Vahvimmat perustelut ovat suomalaisten mielestä sekä käytännöllisiä (voidaan lisätä maailman vakautta ja ehkäistä mm. pakolaiskriisejä) että eettis-moraalisia (Suomen kaltaisilla vaurailla ja kehittyneillä mailla on velvollisuus auttaa heikommassa asemassa olevia). § Suomen saamia omia hyötyjä ei vastauksissa painoteta läheskään yhtä paljon; kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä toimintaa, josta ei haeta niinkään suoraa hyötyä tai pikavoittoja kuin vakautta ja hyvinvointia laajassa merkityksessä. § Joka kolmas suomalainen pitää vahvimpana perusteluna kehitysyhteistyön tekemiselle muun muassa konfliktien ja pakolaisuuden ehkäisemistä, joilla voidaan vaikuttaa maailman vakauteen (33 %). § Yhtä suuri joukko peräänkuuluttaa Suomen kaltaisten vauraiden ja kehittyneiden maiden moraalista velvoitetta auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia maita (32 %). § Vain pieni vähemmistö ei näe perustetta tehdä kehitysyhteistyötä (5 %). § Entistä useampi suomalainen on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä vaikuttamalla siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois kotimaastaan (89 %). 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Mikä seuraavista väitteistä on vahvin perustelu kehitysyhteistyön tekemiselle? Suomi voi kehitysyhteistyöllä vaikuttaa maailman vakauteen, muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta 33 Suomen kaltaisilla vaurailla ja kehittyneillä mailla on moraalinen velvollisuus auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia maita 32 Suomi hyötyy kehitysyhteistyöstä, koska ajan kanssa se parantaa mahdollisuuksia vientiin ja muuhun kaupalliseen yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa 10 Suomi on sitoutunut kehitysyhteistyön tekemiseen kansainvälisesti, muun muassa YK: ssa 10 Suomen antamalla kehitysavulla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen 10 En näe perustetta tehdä kehitysyhteistyötä 5 Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n=1004 1 0 10 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 20 30 40 50 60 70 80 90 % 100

Voidaanko mielestänne kehitysyhteistyöllä ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä vaikuttamalla siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois kotimaastaan? Voidaan, merkittävästi 2018, n=1004 Voidaan jonkin verran Ei voida juuri lainkaan 33 2017, n=1007 56 31 2016, n=1004 10 10 55 24 0 Ei osaa sanoa 12 56 20 30 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 40 50 18 60 70 80 90 1 2 3 100 %

Voidaanko mielestänne kehitysyhteistyöllä ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä vaikuttamalla siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois kotimaastaan? Voidaan, merkittävästi. . . Ei voidajuuri lainkaan. . . Kaikki, n=1004 Ikä 15 -24 vuotta, n=145 25 -39 vuotta, n=209 40 -59 vuotta, n=298 60 -79 vuotta, n=352 Perus-/keski-/kansa. Koulutus /kansalaiskoulu/ammatti. Ylioppilas/lukio/opistotaso/ /tekninen-/kauppakoulu, ammattikorkeakoulu, Yliopisto/korkeakoulu, n=455 n=338 n=205 Suuralue Hki-Uusimaa/Etelä-Suomi, n=477 n=208 Länsi-Suomi, Pohjois- ja Itä-Suomi, n=319 Äänestäisi Ruotsalainen Kansanpuolue eduskuntavaaleissa Suomen (RKP), n=13 (KD), Kristillisdemokraatit Suomen Keskusta, n=74 n=31 Sosialidemokraattinen Kansallinen Kokoomus Puolue (SDP), n=140 (KOK), n=102 Vasemmistoliitto, n=70 Perussuomalaiset, n=77 Vihreä Liitto, n=148 Sininen tulevaisuus /Uusi vaihtoehto, n=6 33 56 37 23 34 33 32 69 39 7 0 10 52 52 37 34 35 31 28 28 Voidaanjonkin verran. . . Ei osaasanoa. . . 36 36 55 44 41 5 49 13 10 13 11 58 11 64 30 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 40 50 53 52 51 49 45 17 29 70 7 80 90 11 1 0 1 6 7 7 8 11 10 4 2 45 62 60 1 9 56 55 54 20 54 59 55 51 10 3 0 0 1 1 4 2 1 % 100

Koulutuksen puute, sodat ja epätasa-arvoinen yhteiskuntarakenne ovat suomalaisten mielestä suurimpia syitä kehitysmaiden köyhyyteen § Tärkeä osa mielipiteiden ymmärtämistä on sen tutkiminen, millainen käsitys ihmisillä ylipäänsä on maailmasta. Tässä kyselyssä maailmankuvaa kartoitettiin muun muassa kysymällä, mistä ihmisten mielestä johtuu kehitysmaiden köyhyys ja alikehittyneisyys. § Annetusta listasta tärkeimmäksi nousi väestön alhainen koulutustaso. Lähes yhtä merkittävinä tekijöinä pidettiin sotia ja konflikteja sekä epätasa-arvoista yhteiskuntarakennetta. § Sen sijaan länsimaiden harjoittamaa siirtomaapolitiikkaa sekä kansainvälistä kauppapolitiikkaa suomalaiset eivät pidä kovin merkittävinä syinä kehitysmaiden köyhyyteen. Syyttävä sormi ei myöskään osoita heimokulttuuriin tai historian epäonnisiin sattumuksiin. § Suomalaiset ajattelevat, että avaimet kehitysmaiden tilanteen parantamiseen ovat ensi sijassa näillä mailla itsellään ja niiden väestön osaamiseen ja pätevyyteen tulee siksi panostaa. § Erityisesti alle 25 -vuotiaat korostavat epätasa-arvoista yhteiskuntarakennetta syynä maiden köyhyyteen ja alikehittyneisyyteen. Sen sijaan yli 60 -vuotiaiden vastaajien mielestä keskimääräistä tärkeämpi syy on demokratian puute. 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Mistä johtuu se, että jotkin maailman maat ovat köyhiä ja alikehittyneitä? Kolme tärkeintä syytä Väestön alhainen koulutustaso 45 Sodat ja konfliktit 43 Epätasa-arvoinen yhteiskuntarakenne - köyhien ja rikkaiden välinen iso kuilu 42 Liiallinen väestönkasvu 33 Naisten huono asema yhteiskunnassa 28 Demokratian puute 26 Epäedulliset luonnonolot ja ilmastonmuutos, esim. kuivuus, maanjäristykset ja muut luonnonkatastrofit 23 Kansainvälinen kauppapolitiikka, jonka säännöt kohtelevat kehitysmaita epäreilusti 16 Länsimaiden harjoittama siirtomaapolitiikka 14 Heimokulttuuri ja siihen liittyvät uskomukset 11 Kaikki, n=1004 Sukupuoli Nainen, n=556 Mies, n=448 7 Historian epäonniset sattumukset Muu 1 Ei osaa sanoa 1 0 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Mistä johtuu se, että jotkin maailman maat ovat köyhiä ja alikehittyneitä? Kolme tärkeintä syytä Väestön alhainen koulutustaso 45 Sodat ja konfliktit 43 Epätasa-arvoinen yhteiskuntarakenne - köyhien ja rikkaiden välinen iso kuilu 42 Liiallinen väestönkasvu 33 Naisten huono asema yhteiskunnassa 28 Demokratian puute 26 Epäedulliset luonnonolot ja ilmastonmuutos, esim. kuivuus, maanjäristykset ja muut luonnonkatastrofit 23 Kansainvälinen kauppapolitiikka, jonka säännöt kohtelevat kehitysmaita epäreilusti 16 Länsimaiden harjoittama siirtomaapolitiikka 14 40 -59 vuotta, n=298 Heimokulttuuri ja siihen liittyvät uskomukset 11 60 -79 vuotta, n=352 Kaikki, n=1004 Ikä 15 -24 vuotta, n=145 25 -39 vuotta, n=209 7 Historian epäonniset sattumukset Muu 1 Ei osaa sanoa 1 0 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Käsitykset kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta viime vuosien tasolla § Suomalaisten mielikuva kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta on pysynyt samalla tasolla viimeiset kolme vuotta. Kolme viidestä vastaajasta on sitä mieltä, että Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja sillä saadaan aikaan tuloksia. § Edelleen selvä enemmistö kansalaisista katsoo, että Suomen kehitysyhteistyö on vähintäänkin melko tehokasta ja tuloksellista, mutta epäilijöiden määrä on trendinomaisesti kasvanut tutkimusjakson alusta eli vuodesta 2002. Tuolloin 22 prosenttia oli melko tai erittäin epäileväisiä, ja nyt lukema on 34 prosenttia. § 40– 59 -vuotiaat sekä toimihenkilöt ja asiantuntijat suhtautuvat kehitysyhteistyön tehokkuuteen muita vastaajia keskimääräistä epäilevämmin. § Enemmän kehitysyhteistyön tehokkuuteen kriittisesti suhtautuvia on myös Perussuomalaisia ja Rkp: tä kannattavien keskuudessa. § Kehitysyhteistyön tehokkuuden ja tuloksellisuuden epäileminen on melko yleistä, mutta samaan aikaan kehitysyhteistyölle on väestön laaja tuki. Tämä voi johtua siitä, että kehitysyhteistyötä pidetään vaikeana, mutta tarpeellisena. 24 8. 6. 2021 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Kuinka hyvin seuraava väittämä vastaa käsitystänne "Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta, ja sillä saadaan aikaan tuloksia*" 4=Erittäin hyvin 3=Melko hyvin 2=Melko huonosti 1=Erittäin huonosti Ei osaa sanoa 2018, n=1004 6 55 30 2017, n=1007 6 55 29 2016, n=1004 5 2015, n=992 56 2 2013, n=987 2 18 27 63 4 2011, n=1007 4 2010, n=989 4 2009, n=1000 4 20 0 n=kaikki vastaajat 30 40 20 *) v. 2002 -2003 Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja onnistunutta 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 2 19 50 60 70 2. 74 7 2. 83 2 5 2. 80 2 4 2. 84 25 72 20 7 2. 82 4 66 10 2. 75 5 23 4 6 2. 71 2 63 2002, n=985 4 2. 68 20 19 8 5 2. 77 66 2003, n=1010 2. 66 5 6 29 2. 80 2 2007, n=993 41 5 22 66 1 3 4 6 2005, n=1340 2. 64 4 20 67 8 5 3 2008, n=978 2006, n=1006 4 7 25 64 2. 65 4 64 2. 66 5 3 25 66 6 5 68 60 2012, n=1010 4 31 6 2014, n=1011 Keskiarvo 80 2 2 2. 81 90 100 %

Kuinka hyvin seuraava väittämä vastaa käsitystänne "Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta, ja sillä saadaan aikaan tuloksia" 4=Erittäin hyvin Kaikki, n=1004 Ikä 15 -24 vuotta, n=145 25 -39 vuotta, n=209 40 -59 vuotta, n=298 60 -79 vuotta, n=352 Ammatti/asema Mv/työntekijä, n=238 Toimihenkilö/ylempi toimihenkilö/asiantuntija, n=195 Yrittäjä/johtava asema, n=67 Opiskelija/koululainen, n=124 Eläkeläinen, n=312 Äänestäisi eduskuntavaaleissa Sininen tulevaisuus /Uusi vaihtoehto, n=6 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), n=140 Suomen Kristillisdemokraatit (KD), n=31 Suomen Keskusta, n=74 Vasemmistoliitto, n=70 Vihreä Liitto, n=148 Kansallinen Kokoomus (KOK), n=102 Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP), n=13 Perussuomalaiset, n=77 3=Melko hyvin 2=Melko huonosti 6 55 7 5 6 5 4 4 8 7 35 54 54 56 68 8 8 9 10 47 10 20 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 59 54 51 60 57 64 43 30 29 40 50 60 18 5 29 29 69 Keskiarvo 4 26 38 29 31 5 0 66 58 52 Ei osaa sanoa 30 58 45 7 4 3 1=Erittäin huonosti 3 20 6 2. 66 2 7 4 5 9 4 3 2. 85 2. 67 2. 58 2. 66 10 4 3 6 3 3 7 5 4 2. 72 2. 58 2. 65 2. 77 2. 67 3. 00 25 12 2. 82 27 6 2. 81 30 16 2. 76 24 5 10 2. 74 30 06 2. 71 33 5 2 2. 60 38 15 2. 56 36 13 3 2. 41 70 80 90 100 %

Joka toinen suomalainen on kuullut YK: n kestävän kehityksen tavoitteista § Puolet suomalaisista kertoo nyt, että he ovat kuulleet YK: n kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030). Viime ja edellisvuonna niistä oli kuullut vain noin kolmannes, joten tieto on selvästikin tavoittanut entistä useamman. § Suomalaisille kolme tärkeintä kestävän kehityksen tavoitetta ovat puhdas vesi (43 %), koulutus (36 %) ja nälän poistaminen (35 %). § Myös Suomen kehityspolitiikan ykköstavoitteeseen kuuluva naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen on suomalaisten mukaan yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen tavoitteista (27 %). § Nälän poistaminen ei ole tämänvuotisessa kyselyssä enää suomalaisten mielestä kaikkein polttavin Agenda 2030 -tavoite, vaan puhtaan veden ja sanitaation ulottaminen kaikille. Tässä kysymyksessä koulutus tulee kakkosena. § Suomalaisilla onkin jossain määrin erilainen käsitys siitä, mitä ylipäänsä täytyy maailmassa tehdä kehitysmaiden auttamiseksi ja missä nimenomaan Suomella on eniten annettavaa. Maineemme koulutuksen ja etenkin perusopetuksen suurvaltana näkyy vastauksissa. § Yli puolet vastaajista kokee, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä (57 %). Yksi viidestä on myös sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voi lievittää välitöntä hätää, mutta pysyvää kehitystä sillä ei saada aikaan (21 %). Sen sijaan 16 prosenttia suomalaisista ajattelee kehitysyhteistyöllä olevan ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä. 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Onko kuullut YK: n uusista kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030) Kyllä 2018, n=1004 Ei 50 2017, n=1007 50 30 2016, n=1004 70 34 0 10 66 20 30 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 40 50 60 70 80 90 100 %

Kolme tärkeintä kestävän kehityksen tavoitetta Puhdas vesi ja sanitaatio kaikille Hyvä koulutus kaikille 37 36 23 35 Nälän poistaminen 27 Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen Köyhyyden poistaminen 15 Kiireelliset teot ilmastonmuutosta vastaan 12 Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä Merten ja meren tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen ja niiden kestävä hyödyntäminen Ihmisarvoista työtä ja kaikkia koskeva kestävä talouskasvu Vastuullinen kuluttaminen Globaali yhteistyö ja kumppanuus kestävän kehityksen toimeenpanemisessa 2 Kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri Maaekosysteemien suojelu ja kestävä käyttö Kestävät kaupungit sekä yhteisöt 1 Ei osaa sanoa 1 0 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 7 6 18 2018, n=1004 15 15 2017, n=1007 9 6 6 4 4 Edullista ja puhdasta energiaa kaikille n=kaikki vastaajat 9 4 12 12 49 23 26 27 21 26 20 Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaiken ikäisille Rauhanomaiset ja oikeudenmukaiset yhdyskunnat 43 13 6 4 2 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Kehitysyhteistyö ei yksin riitä Mikä seuraavista väittämistä parhaiten kuvastaa näkemystänne kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä köyhien maiden ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa ja köyhyyden vähentämisessä? 57 Kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä 55 21 Kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei aikaansaada pysyvää kehitystä 22 16 Kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä 19 Kehitysyhteistyöllä ei ole mainittavaa vaikutusta 1 1 0 Ei mikään edellisistä 0 1 Ei osaa sanoa 1 0 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 2017, n=1007 3 Kehitysyhteistyö on haitallista n=kaikki vastaajat 2018, n=1004 4 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Koulutus tärkeintä naisten ja tyttöjen aseman vahvistamisessa § Pääsy koulutukseen ja ammattiopetukseen on suomalaisten mielestä tärkeintä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamisessa (74 %). § Muita tärkeitä keinoja aseman vahvistamisessa ovat väkivallan ja hyväksikäytön lopettaminen (52 %) ja pääsy terveyspalveluihin (40 %). § Kuten kyselyssä vastaajille todettiin, Suomen kehityspolitiikan ykköstavoite on naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistaminen. Tämän tavoitteen ja naisten itsemääräämisoikeuden takana on suomalaisilta lähes sataprosenttinen, aukoton tuki. § Valtaosa suomalaisista kokee, että globaalia eriarvoisuutta voi vähentää edistämällä naisten ja tyttöjen asemaa. § Suomen antama humanitaarinen apu nähdään entistä tärkeämmäksi. 31 8. 6. 2021 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Koulutus tärkeintä naisten ja tyttöjen aseman vahvistamisessa Suomen kehityspolitiikan ykköstavoite on naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen. Mitkä kaksi asiaa ovat mielestänne tässä tärkeimmät? 74 Pääsy koulutukseen ja ammattiopetukseen 73 52 Väkivallan ja hyväksikäytön lopettaminen 51 40 Pääsy terveyspalveluihin mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveys 2018, n=1004 42 2017, n=1007 19 Mahdollisuus vaikuttaa itseä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon 14 8 Osallistuminen taloudelliseen toimintaan kuten yrityksen perustaminen 9 1 Ei osaa sanoa 1 0 10 20 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 30 40 50 60 70 80 90 % 100

Miten tärkeä kehitysyhteistyön tavoite on mielestänne se, että naisilla ja tytöillä on oikeus päättää omasta kehostaan 1(2) Erittäin tärkeä Melko tärkeä Yksi tavoite muiden rinnalla Kaikki, n=1004 Sukupuoli Nainen, n=556 Mies, n=448 Ikä 15 -24 vuotta, n=145 25 -39 vuotta, n=209 40 -59 vuotta, n=298 60 -79 vuotta, n=352 Ammatti/asema Mv/työntekijä, n=238 Toimihenkilö/ylempi toimihenkilö/asiantuntija, n=195 Yrittäjä/johtava asema, n=67 Opiskelija/koululainen, n=124 Eläkeläinen, n=312 Koulutus Perus-/keski-/kansalaiskoulu/ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=455 Ylioppilas/lukio/opistotaso/ammattikorkeakoulu, n=338 Yliopisto/korkeakoulu, n=205 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 Ei osaa sanoa 93 5 100 97 90 7 1 3 102 4 11 4 20 95 93 93 90 93 4 0 4 202 22 3 8 11 4 20 94 94 92 10 20 30 40 2 10 111 7 92 94 94 93 0 n=kaikki vastaajat Ei kovinkaan tärkeä 4 50 60 70 80 90 10 010 2 02 100 %

Miten tärkeä kehitysyhteistyön tavoite on mielestänne se, että naisilla ja tytöillä on oikeus päättää omasta kehostaan 2(2) Erittäin tärkeä Melko tärkeä Suuralue Hki-Uusimaa/Etelä-Suomi, n=477 Länsi-Suomi, n=208 Pohjois- ja Itä-Suomi, n=319 Talouden bruttotulot vuodessa Alle 20 000 eur/v, n=243 20 001 - 40 000 eur/v, n=262 Yli 40 000 eur/v, n=348 Äänestäisi eduskuntavaaleissa Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP), n=13 Vasemmistoliitto, n=70 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), n=140 Suomen Keskusta, n=74 Vihreä Liitto, n=148 Kansallinen Kokoomus (KOK), n=102 Suomen Kristillisdemokraatit (KD), n=31 Perussuomalaiset, n=77 Sininen tulevaisuus /Uusi vaihtoehto, n=6 Yksi tavoite muiden rinnalla Ei kovinkaan tärkeä Ei osaa sanoa 94 92 93 3 1 10 8 0 3 2 01 94 93 94 4 21 3 1 12 6 1 100 99 98 97 96 93 89 1 11 2 13 20 84 80 0 10 20 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 30 40 50 60 70 80 90 3 22 0 6 1 8 2 1 100 %

Valitkaa 1− 3 tärkeintä tapaa, joilla Suomi voi vähentää globaalia eriarvoisuutta 76 Edistää naisten ja tyttöjen asemaa ja oikeuksia 64 45 Tukea kehitysavulla köyhimpiä maita 41 36 Tukea kehitysmaiden yksityissektorin vahvistumista ja työpaikkojen syntymistä 36 28 2017, n=1007 28 Rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista 25 20 Vastaanottaa pakolaisia ja antaa humanitaarista apua 19 14 Tukea kehitysmaiden veronkantokykyä ja edistää globaalia verovastuullisuutta 16 1 Ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat 2018, n=1004 32 Kehittää kansainvälisen kaupan pelisääntöjä ja edistää yritysvastuuta 2 0 10 20 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Kuinka tärkeänä pitää Suomen antamaa humanitaarista apua 4=Erittäin tärkeänä 3=Melko tärkeänä 2018, n=1004 2=Melko vähämerkityksisenä 1=Yhdentekevänä 57 2017, n=1007 41 33 51 48 2015, n=992 0 10 20 Keskiarvo 34 49 2016, n=1004 Ei osaa sanoa 14 42 30 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 40 50 60 70 90 113. 48 8 11 3. 41 11 3. 18 7 80 8 1 2 3. 39 100 %

Kuinka tärkeänä pitää Suomen antamaa humanitaarista apua 4=Erittäin tärkeänä Kaikki, n=1004 Ikä 15 -24 vuotta, n=145 25 -39 vuotta, n=209 40 -59 vuotta, n=298 60 -79 vuotta, n=352 Koulutus Perus-/keski-/kansalaiskoulu/ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=455 Ylioppilas/lukio/opistotaso/ammattikorkeakoulu, n=338 Yliopisto/korkeakoulu, n=205 Suuralue Hki-Uusimaa/Etelä-Suomi, n=477 Länsi-Suomi, n=208 Pohjois- ja Itä-Suomi, n=319 Äänestäisi eduskuntavaaleissa Vihreä Liitto, n=148 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), n=140 Suomen Keskusta, n=74 Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP), n=13 Kansallinen Kokoomus (KOK), n=102 Sininen tulevaisuus /Uusi vaihtoehto, n=6 Vasemmistoliitto, n=70 Suomen Kristillisdemokraatit (KD), n=31 Perussuomalaiset, n=77 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 2=Melko vähämerkityksisenä 1=Yhdentekevänä 18 10 20 Keskiarvo 34 8 113. 48 54 54 60 57 38 35 31 35 6 10 8 7 02 3. 48 003. 44 113. 50 103. 48 40 64 64 57 62 51 40 Ei osaa sanoa 57 47 0 n=kaikki vastaajat 3=Melko tärkeänä 55 69 63 70 33 36 76 41 54 50 61 30 30 30 40 50 60 39 34 70 80 113. 34 6 13. 57 5 013. 59 9 103. 45 3 13. 59 113. 39 11 20 29 35 21 37 41 11 3 013. 73 3 3. 66 2 3. 61 9 3. 60 6 3. 49 20 3. 49 8 13. 46 9 3. 41 16 3 2 2. 96 90 100 %

Monenkeskinen ja EU: n kautta tehtävä kehitysyhteistyö tärkeimmät toimintamuodot § Suomalaisten vahva luottamus viranomaisten puolueettomuuteen lienee syynä siihen, että monenkeskinen ja EU: n kautta tehtävä kehitysyhteistyö arvioidaan selvästi tärkeimmiksi Suomen kehitysyhteistyön toimintamuodoiksi. § Kansalaisjärjestöjen kautta tehtävää kehitysyhteistyötä painotetaan selvästi vähemmän. § Suomalaiset eivät edelleenkään nosta yksityistä sektoria ja yrityksiä niin merkittävään rooliin kuin viranomaisia ja poliittisen tason toimijoita. 38 8. 6. 2021 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Mitkä ovat Suomen kehitysyhteistyön tärkeimmät toimintamuodot? Tärkein 2. tärkein 3. tärkein 4. tärkein Vähiten tärkeä Ei osaa sanoa Monenkeskinen kehitysyhteistyö 2018 30 2017 20 28 15 16 19 17 8 10 12 Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö 2018 26 2017 27 24 19 24 14 17 10 13 10 7 10 Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 2018 20 2017 20 20 20 23 21 20 10 17 8 8 12 Kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö 2018 10 2017 10 21 23 18 19 23 18 22 8 15 10 Yksityisen sektorin tukeminen 2018 8 8 15 2017 8 10 11 0 10 20 Kaikki vastaajat, 2017 n=1007, 2018 n=1004 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 18 43 17 30 9 42 40 50 60 12 70 80 90 100 %

Kehitysyhteistyörahojen vähittäinen lisääminen saa kannatusta § Edellisvuosien tapaan suomalaiset arvioivat sekä määrärahojen BKTL-osuuden että euromäärän jonkin verran alakanttiin: yleisimmät arviot liikkuvat vajaassa puolessa miljardissa, kun kehitysyhteistyökelpoisten menojen todellinen yhteissumma on lähempänä miljardia euroa. § Kaikkiaan 61 % nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja, 23 % pitäisi ennallaan, 11 % vähentäisi jonkin verran tai merkittävästi ja 2 % lopettaisi määrärahat kokonaan. § 38 prosenttia suomalaisista lisäisi kehitysyhteistyömäärärahoja siten, että 0, 7 prosentin BKTL-osuuteen päästäisiin joko seuraavan tai sitä seuraavan hallituskauden aikana; vihreiden kannattajista tätä mieltä on 62 prosenttia, perussuomalaisten kannattajista 7 prosenttia. 40 8. 6. 2021 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Arvio kehitysyhteistyön osuudesta BKTL: sta 2016– 2018 0, 1 % bruttokansantulosta 12 0, 1 % bruttokansantulosta 34 0, 25 % bruttokansantulosta 0, 41 % bruttokansantulosta 0, 70 % bruttokansantulosta Ei osaa sanoa 0 n=kaikki vastaajat 33 0, 40 % bruttokansantulosta 2018, n=1004 11 3 0, 55 % bruttokansantulosta 19 40 60 80 100 % 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 2017, n=1007 7 24 0, 52 % bruttokansantulosta 20 4 14 Ei osaa sanoa 40 60 80 100 % 2016, n=1004 13 0, 70 % bruttokansantulosta 16 0 32 0, 38 % bruttokansantulosta 10 Ei osaa sanoa 12 0, 28 % bruttokansantulosta 22 0, 70 % bruttokansantulosta 20 0, 1 % bruttokansantulosta 0, 25 % bruttokansantulosta 22 0, 55 % bruttokansantulosta 12 0 20 40 60 80 100 %

Arvio kehitysapuun käytetystä rahamäärästä 2016– 2018 150 miljoonaa euroa 16 360 miljoonaa euroa 150 miljoonaa euroa 22 520 miljoonaa euroa 14 360 miljoonaa euroa 19 Noin 115 miljoonaa euroa 23 520 miljoonaa euroa 23 30 Noin 490 miljoonaa euroa 20 Noin 820 miljoonaa euroa 886 miljoonaa euroa 11 880 miljoonaa euroa 12 2018, n=1004 1, 1 miljardia euroa 2, 0 miljardia euroa 1, 1 miljardia euroa 1 22 20 60 80 100 % 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 2016, n=1004 10 Noin 1, 7 miljardia euroa 1 Ei osaa sanoa 40 Noin 1, 1 miljardia euroa 10 2, 0 miljardia euroa Ei osaa sanoa 0 n=kaikki vastaajat 2017, n=1007 8 17 20 18 Ei osaa sanoa 20 0 2 40 60 80 100 % 0 20 40 60 80 100 %

Suomen kehitysyhteistyömenot olivat 935 miljoonaa euroa vuonna 2017, ja niiden osuus bruttokansantulosta oli 0, 41 %. Mitä Suomen pitäisi tehdä jatkossa? Pitää määrärahat nykyisellä tasolla, jolloin bruttokansantuloosuus todennäköisesti laskee 23 Lisätä vähintään sen verran, ettei bruttokansantulo-osuus laske nykyisestä 23 Lisätä määrärahoja siten, että 0, 7 prosenttiin päästään seuraavan hallituskauden lopussa eli viiden vuoden sisällä 21 Lisätä määrärahoja siten, että 0, 7 prosenttiin päästään 10 vuoden sisällä 17 Leikata määrärahoja jonkin verran 7 Leikata määrärahoja merkittävästi 4 2 Lopettaa kehitysyhteistyö 4 Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n=1004 0 10 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Suomen kehitysyhteistyömenot olivat 935 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja niiden osuus bruttokansantulosta oli 0, 41 %. Mitä Suomen pitäisi tehdä jatkossa Pitää määrärahat nykyisellä tasolla, jolloin bruttokansantulo-osuus todennäköisesti laskee 23 Lisätä vähintään sen verran, ettei bruttokansantulo-osuus laske nykyisestä 23 Lisätä määrärahoja siten, että 0, 7 prosenttiin päästään seuraavan hallituskauden lopussa eli viiden vuoden sisällä 21 Kaikki, n=1004 Lisätä määrärahoja siten, että 0, 7 prosenttiin päästään 10 vuoden sisällä Leikata määrärahoja jonkin verran 17 4 Lopettaa kehitysyhteistyö 2 Ei osaa sanoa 4 0 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 Nainen, n=556 7 Leikata määrärahoja merkittävästi n=kaikki vastaajat Sukupuoli Mies, n=448 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Suomen kehitysyhteistyömenot olivat 935 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja niiden osuus bruttokansantulosta oli 0, 41 %. Mitä Suomen pitäisi tehdä jatkossa Pitää määrärahat nykyisellä tasolla, jolloin bruttokansantulo-osuus todennäköisesti laskee 23 Lisätä vähintään sen verran, ettei bruttokansantulo-osuus laske nykyisestä 23 Lisätä määrärahoja siten, että 0, 7 prosenttiin päästään seuraavan hallituskauden lopussa eli viiden vuoden sisällä 21 Kaikki, n=1004 Lisätä määrärahoja siten, että 0, 7 prosenttiin päästään 10 vuoden sisällä Ikä 17 15 -24 vuotta, n=145 Leikata määrärahoja jonkin verran Leikata määrärahoja merkittävästi 4 Lopettaa kehitysyhteistyö 2 Ei osaa sanoa 4 0 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 25 -39 vuotta, n=209 7 40 -59 vuotta, n=298 60 -79 vuotta, n=352 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Kiinnostus kehitysyhteistyötä kohtaan on kasvanut § Edellisvuotta useampi on nyt kiinnostunut kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön liittyvästä tiedosta. Muutokset ovat pieniä ja mahtuvat lähes virhemarginaaliin, mutta ne osoittavat samaan suuntaan kuin tutkimuksen muutkin mittarit: kehitysyhteistyön merkitys kansalaisten mielissä on lisääntynyt. § Kuten aiempinakin vuosina, viranomaisten antamaan tietoon luotetaan selvästi eniten. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös useissa muissa kyselyissä, joissa on mitattu eri tietolähteiden luotettavuutta: valtakunnallisen tason viranomaiset ovat kansalaisten mielissä luotettavimpia. § Myös Suomen lähtökohdiltaan homogeeninen väestö, yhtenäinen peruskoulutus ja viranhaltijoiden korkeat koulutusvaatimukset sekä verrattain hyvä ansiotaso ovat vaikuttaneet siihen, että suomalaiset näkevät viranomaiset enemmänkin yleisen edun edistäjinä kuin oman agendansa ajajina. § Näin ollen kehitysyhteistyö, jota hallinnoidaan pääasiassa viranomaisvoimin, näyttäytyy suomalaisille luotettavana ja ennustettavana, eräänlaisena pohjoismaisen universaalin hyvinvointivaltiomallin kansainvälisenä jatkeena. 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Kuinka kiinnostunut on kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön liittyvästä tiedosta 4=Erittäin kiinnostunut 2018, n=1004 3=Melko kiinnostunut 11 2017, n=1007 1=Ei ollenkaan kiinnostunut 45 8 0 2=Vähän kiinnostunut 37 44 10 20 30 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 Keskiarvo 7 43 40 50 60 70 5 80 90 2. 60 2. 54 100 %

Kuinka kiinnostunut on kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön liittyvästä tiedosta 4=Erittäin kiinnostunut Kaikki, n=1004 Ikä 15 -24 vuotta, n=145 25 -39 vuotta, n=209 40 -59 vuotta, n=298 60 -79 vuotta, n=352 Koulutus Perus-/keski-/kansalaiskoulu/ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=455 Ylioppilas/lukio/opistotaso/ammattikorkeakoulu, n=338 Yliopisto/korkeakoulu, n=205 Suuralue Hki-Uusimaa/Etelä-Suomi, n=477 Länsi-Suomi, n=208 Pohjois- ja Itä-Suomi, n=319 Äänestäisi eduskuntavaaleissa Suomen Kristillisdemokraatit (KD), n=31 Vihreä Liitto, n=148 Vasemmistoliitto, n=70 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), n=140 Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP), n=13 Kansallinen Kokoomus (KOK), n=102 Suomen Keskusta, n=74 Perussuomalaiset, n=77 Sininen tulevaisuus /Uusi vaihtoehto, n=6 11 5 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 55 46 39 46 38 14 16 13 9 9 5 6 4 6 2=Vähän kiinnostunut 45 15 9 10 12 0 n=kaikki vastaajat 3=Melko kiinnostunut 49 30 10 20 41 41 7 2. 60 7 9 6 5 2. 77 2. 55 2. 53 2. 64 24 38 33 53 10 28 39 36 37 50 40 9 57 58 30 37 47 55 45 53 36 Keskiarvo 36 44 43 49 45 22 18 20 15 12 1=Ei ollenkaan kiinnostunut 50 60 51 49 47 30 28 36 70 80 26 21 2. 39 5 2. 71 3 2. 81 5 6 2. 63 2. 62 2. 53 3. 01 2 2. 88 6 2. 78 5 2. 78 12. 59 5 2. 47 6 2. 46 16 2. 22 1. 76 90 100 %

Onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista Kyllä Ei 2018, n=1004 Ei osaa sanoa 66 29 61 2017, n=1007 2016, n=1004 33 66 2015, n=992 6 31 61 4 34 2014, n=1011 5 70 2013, n=987 4 26 65 2012, n=1010 4 30 69 5 27 2011, n=1007 72 2010, n=989 72 2009, n=1000 4 25 23 5 76 2008, n=978 21 72 2007, n=993 28 29 64 0 10 20 30 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 3 29 66 2002, n=985 4 22 43 2003, n=1010 4 20 75 2005, n=1340 3 24 76 2006, n=1006 3 5 33 40 50 60 70 80 3 90 100 %

Sosiaaliseen mediaan ei luoteta § Tämän vuoden tutkimuksessa tietolähteiden joukossa oli myös sosiaalinen media ja oma tuttavapiiri. § Vain alle 30 prosenttia pitää sosiaalisen median ja oman tuttavapiirin välittämää tietoa edes jonkin verran luotettavana, ja enemmistö tyrmää sen lähes täysin. § Tiedotusvälineitä (eli ammattimaisesti toimitettua journalismia) pitää lähes 70 prosenttia kansalaisista vähintään melko luotettavana. § Kansalaisjärjestöjä kuitenkin pidetään luotettavampina lähteinä kuin mediaa. 50 8. 6. 2021 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Kuinka luotettavana pitää eri tahoilta saatua tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä 1(2) 4=Erittäinluotettavaa. . . Viranomaisten antama tieto 2018, n=1004 2017, n=1007 2016, n=1004 2015, n=992 2014, n=1011 2013, n=987 2012, n=1010 2011, n=1007 2010, n=989 2009, n=1000 2008, n=978 Kansalaisjärjestöjen antama tieto 2018, n=1004 2017, n=1007 2016, n=1004 2015, n=992 2014, n=1011 2013, n=987 2012, n=1010 2011, n=1007 2010, n=989 2009, n=1000 2008, n=978 3=Melkoluotettavaa. . . 2=Ei kovinluotettavaa. . . 29 29 22 25 23 23 19 25 28 60 16 15 15 19 13 14 15 18 12 13 17 0 10 62 64 65 58 61 62 20 30 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 40 67 64 63 57 60 60 1=Erittäinepäluotettavaa. . . 58 60 58 58 11 9 11 10 13 13 14 15 18 15 15 57 53 62 21 59 21 63 50 Ei osaasanoa. . . 60 70 80 18 17 16 14 18 17 17 21 17 90 Keskiarvo 1 13. 15 02 3. 19 103. 16 2 13. 15 13. 07 2 2 3. 07 113. 05 2 12. 97 1 1 3. 08 2 1 3. 09 2 2 2. 93 12 2. 96 2 2 3. 00 112. 92 2 3 2. 93 2 4 2. 88 2 3 2. 97 2 4 2. 87 2 2 2. 88 12 2. 97 100 %

Kuinka luotettavana pitää eri tahoilta saatua tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä 2(2) 4=Erittäinluotettavaa. . . 1=Erittäinepäluotettavaa. . . 3=Melkoluotettavaa. . . Ei osaasanoa. . . 2=Ei kovinluotettavaa. . . Keskiarvo Tiedotusvälineiden antama tieto 2018, n=1004 10 2017, n=1007 59 25 12 2016, n=1004 3 67 14 1 2. 78 19 61 22 62 112. 92 2 12. 89 2015, n=992 10 2014, n=1011 10 67 20 2 12. 85 2013, n=987 10 67 19 3 12. 86 2012, n=1010 12 2011, n=1007 12 2010, n=989 10 2009, n=1000 11 2008, n=978 25 66 19 64 2 12. 89 21 60 2 12. 88 26 63 15 2 1 2. 80 3 2 2. 77 23 56 2 12. 83 26 2 12. 84 Sosiaalisen median ja oman tuttavapiirin antama tieto 2018, n=1004 5 0 25 10 52 20 n=kaikki vastaajat 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 30 40 50 15 60 70 80 90 4 2. 20 100 %

Kehitysmaiden yksityissektorin tukeminen saa kannatusta § Vaikka yritysten ja yksityissektorin tukeminen ei edelleenkään kuulu kansalaisten mielestä Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpiin toimintamuotoihin, tällekin keinolle annetaan varsin laaja tuki. § Nuoret, yliopistokoulutetut sekä Rkp: tä ja Kokoomusta äänestävät ovat hieman auliimpia tukemaan kehitysmaiden yksityissektoria kuin muu väestö. § Kaksi kolmesta suomalaisesta luottaa, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan sekä monenvälisten toimijoiden kuten YK: n tai Maailmanpankin, kahdenvälisten sopimusten että järjestöjen kautta kanavoitavassa kehitysyhteistyössä. § Sen sijaan yritysten kautta kanavoitavaa kehitysyhteistyötä ei pidetä yhtä vastuullisena, sillä 44 prosenttia ajattelee, että siinä kunnioitetaan ihmisoikeuksia. § Läpinäkyvyydessä on suomalaisten mielestä parantamista kaikilla toimijoilla: muiden tutkittujen toimijoiden kautta kanavoitavaa kehitysyhteistyötä ei pidä läpinäkyvänä kaksi viidestä, kun taas yrityksillä vastaava osuus on kolme viidestä vastaajasta. § Suomi on viime vuosina lisännyt rahoitustaan kehitysmaissa tapahtuvalle yritystoiminnalle. Tätä toteutetaan muun muassa kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin kautta. Jopa puolet suomalaisista on sitä mieltä, että tässä työssä tärkeintä on luoda mahdollisimman paljon työpaikkoja kehitysmaihin. Lisäksi tärkeänä pidetään ylipäätään kaikkein köyhimpien maiden tukemista (38 %) sekä sitä, että kehitysmaat saavat käyttöönsä ympäristöystävällistä energiaa (32 %). § Kolmannes suomalaisista on kuullut kehitysrahoitusyhtiö Finnfundista. Selvästi muita useammin Finnfundista ovat kuulleet korkeammin koulutetut sekä vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajat. 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Kuinka tärkeänä pitää tukea kehitysmaiden yksityissektorille 4=Erittäin tärkeänä Kaikki, n=1004 Ikä 15 -24 vuotta, n=145 25 -39 vuotta, n=209 40 -59 vuotta, n=298 60 -79 vuotta, n=352 Koulutus Perus-/keski-/kansalaiskoulu/ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=455 Ylioppilas/lukio/opistotaso/ammattikorkeakoulu, n=338 Yliopisto/korkeakoulu, n=205 Suuralue Hki-Uusimaa/Etelä-Suomi, n=477 Länsi-Suomi, n=208 Pohjois- ja Itä-Suomi, n=319 Äänestäisi eduskuntavaaleissa Kansallinen Kokoomus (KOK), n=102 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), n=140 Suomen Kristillisdemokraatit (KD), n=31 Suomen Keskusta, n=74 Vasemmistoliitto, n=70 Vihreä Liitto, n=148 Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP), n=13 Perussuomalaiset, n=77 Sininen tulevaisuus /Uusi vaihtoehto, n=6 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 2=Melko vähämerkityksisenä 20 57 22 21 22 17 59 53 15 55 59 23 28 16 19 25 61 57 24 27 23 23 19 17 0 n=kaikki vastaajat 3=Melko tärkeänä 10 65 18 20 15 57 53 54 12 62 58 60 54 52 57 14 56 40 40 31 30 40 Ei osaa sanoa 16 32 20 1=Yhdentekevänä 50 60 70 Keskiarvo 25 3. 00 5 16 24 34 25 3. 16 3. 02 2. 99 2. 92 4 17 17 8 15 16 19 3 2. 91 02 3. 06 12 3. 08 23 3. 04 23 2. 93 9 3. 01 12 13. 20 11 3 3. 13 10 5 3. 06 16 103. 06 14 2 9 3. 05 20 13 2. 97 46 2. 93 17 8 3 2. 84 29 2. 44 80 90 100 %

Laatumääreiden sopiminen eri kehitysyhteistyömuotoihin Monenvälisten toimijoiden kuten YK: n tai Maailmanpankin kautta kanavoitava kehitysyhteistyö… Kyllä Ei On ihmisoikeuksia kunnioittavaa Ei osaa sanoa 70 Kohdistuu kaikkein köyhimpiin maihin 56 On luotettavaa (=rahat eivät mene vääriin käsiin) 56 On tehokasta ja innovatiivista 15 23 10 20 Kaikki vastaajat, n=1004 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 14 32 38 0 21 30 50 On läpinäkyvää 15 18 41 30 40 50 60 21 70 80 90 100 %

Laatumääreiden sopiminen eri kehitysyhteistyömuotoihin Kahdenvälinen eli Suomen ja tiettyjen kehitysmaiden välisiin sopimuksiin pohjautuva kehitysyhteistyö… Kyllä Ei On ihmisoikeuksia kunnioittavaa Ei osaa sanoa 68 On luotettavaa (=rahat eivät mene vääriin käsiin) 14 55 On tehokasta ja innovatiivista 26 53 Kohdistuu kaikkein köyhimpiin maihin 10 20 Kaikki vastaajat, n=1004 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 19 32 38 0 19 27 44 On läpinäkyvää 18 24 41 30 40 50 60 21 70 80 90 100 %

Laatumääreiden sopiminen eri kehitysyhteistyömuotoihin Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitava kehitysyhteistyö… Kyllä Ei On ihmisoikeuksia kunnioittavaa Ei osaa sanoa 68 Kohdistuu kaikkein köyhimpiin maihin 15 55 24 52 On tehokasta ja innovatiivista On läpinäkyvää 10 19 36 35 0 21 29 44 On luotettavaa (=rahat eivät mene vääriin käsiin) 17 20 43 20 Kaikki vastaajat, n=1004 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 30 40 50 22 60 70 80 90 100 %

Laatumääreiden sopiminen eri kehitysyhteistyömuotoihin Yritysten kautta kanavoitava kehitysyhteistyö… Kyllä Ei Ei osaa sanoa On tehokasta ja innovatiivista 44 32 24 On ihmisoikeuksia kunnioittavaa 44 31 25 32 On luotettavaa (=rahat eivät mene vääriin käsiin) 47 30 Kohdistuu kaikkein köyhimpiin maihin On läpinäkyvää 44 21 0 10 21 26 56 20 Kaikki vastaajat, n=1004 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 30 40 50 23 60 70 80 90 100 %

Onko kuullut kehitysrahoitusyhtiö Finnfundista Kyllä Kaikki, n=1004 Ikä 15 -24 vuotta, n=145 25 -39 vuotta, n=209 40 -59 vuotta, n=298 60 -79 vuotta, n=352 Koulutus Perus-/keski-/kansalaiskoulu/ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=455 Ylioppilas/lukio/opistotaso/ammattikorkeakoulu, n=338 Yliopisto/korkeakoulu, n=205 Suuralue Hki-Uusimaa/Etelä-Suomi, n=477 Länsi-Suomi, n=208 Pohjois- ja Itä-Suomi, n=319 Äänestäisi eduskuntavaaleissa Vasemmistoliitto, n=70 Kansallinen Kokoomus (KOK), n=102 Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP), n=13 Vihreä Liitto, n=148 Suomen Kristillisdemokraatit (KD), n=31 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), n=140 Suomen Keskusta, n=74 Perussuomalaiset, n=77 Sininen tulevaisuus /Uusi vaihtoehto, n=6 33 18 20 22 16 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 23 10 67 82 32 34 0 n=kaikki vastaajat Ei 40 29 28 66 80 33 59 42 78 38 38 38 68 67 71 47 45 100 20 30 40 50 84 77 60 60 72 41 58 62 62 62 53 55 70 80 90 100 %

Suomi on viime vuosina lisännyt rahoitustaan kehitysmaissa tapahtuvalle yritystoiminnalle. Tätä toteutetaan muun muassa kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin kautta. Mikä tässä työssä on tärkeintä, valitkaa kaksi vaihtoehtoa Luodaan mahdollisimman paljon työpaikkoja kehitysmaihin 50 Tuetaan kaikkein köyhimpiä maita 38 Kehitysmaat saavat käyttöönsä ympäristöystävällistä teknologiaa 32 Vauhditetaan ilmastonmuutoksen torjumista ja siihen sopeutumista 25 Huolehditaan, että rahoitusta saavat yritykset maksavat veronsa kehitysmaihin 22 Edistetään suomalaisten yritysten pääsyä kehitysmaiden markkinoille 13 Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n=1004 7 0 10 20 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 30 40 50 60 70 80 90 % 100

Kerromme mielellämme lisää. Juho Rahkonen juho. rahkonen@taloustutkimus. fi p. 050 375 9008 Petra Kantola petra. kantola@taloustutkimus. fi p. 050 439 4489

LIITTEET 62 8. 6. 2021 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

Vastaajajoukon rakenne (painotettu) 1(3) Sukupuoli Nainen Mies Ikä 15 -19 vuotta 20 -24 vuotta 25 -34 vuotta 35 -49 vuotta 50 -64 vuotta 65 -79 vuotta Ammatti/asema Maanviljelijä Työntekijä Alempi/ylempi toimihenkilö/asiantuntija Yrittäjä/johtava asema Kotiäiti/-isä Opiskelija/koululainen Eläkeläinen Työtön 50 50 7 8 16 24 26 20 1 26 22 8 1 13 25 6 0 10 20 Kaikki vastaajat, n=1004, N=4 298 000 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Vastaajajoukon rakenne (painotettu) 2(3) Koulutus Perus-/keski-/kansalaiskoulu Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu Ylioppilas/lukio Opistotaso Ammattikorkeakoulu Yliopisto/korkeakoulu Ei halua vastata Elämäntilanne Yksinäistalous Lapseton pari Muu aikuistalous (vain yli 18 -vuotiaita) Talous, jossa lapsia Talouden koko 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6+ henkilöä 14 27 12 14 10 22 1 23 28 17 32 23 38 18 12 7 1 0 10 20 Kaikki vastaajat, n=1004, N=4 298 000 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Vastaajajoukon rakenne (painotettu) 3(3) Kotona olevien lasten ikä 0 -2 vuotta 3 -6 vuotta 7 -12 vuotta 13 -15 vuotta 16 -17 vuotta Ei lapsia Talouden bruttotulot vuodessa Alle 20 000 euroa/vuosi 20 001 -40 000 euroa/vuosi 40 001 -60 000 euroa/vuosi Yli 60 000 euroa/vuosi Ei osaa sanoa/ei halua vastata Kuntatyyppi Suurkaupungit Muut kunnat Suuralue Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi 7 11 12 8 9 68 13 23 21 25 17 44 40 16 30 15 30 25 0 10 20 Kaikki vastaajat, n=1004, N=4 298 000 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Laadunvarmistus Taloustutkimuksessa § SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle ISO 20252 -toimialasertifikaatin, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu tämän standardin sekä Suomen lakien mukaisesti. § Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksen yhteydessä syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina. § Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä. § Taloustutkimus ei ole käyttänyt alihankkijoita tässä tutkimuksessa. Erillistutkimuksen tulosten julkaiseminen ja edelleen luovuttaminen 66 8. 6. 2021 § Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät ole harhaanjohtavia. § Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta. § Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä, Taloustutkimus Oy. § Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistavat tiedot ym. ) Taloustutkimus Oy: hyn tarkastettavaksi ennen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meille tiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kyselyihin. § Olemme mielellämme avuksi viestinnässänne. 18395 Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2018

LUOTETTAVUUSRAJATAULUKKO 95 %: N TASOLLE Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Jos tuhannesta vastaajasta 5 % on ostanut tuotetta, on virhemarginaali ± 1, 4 prosenttiyksikköä. Koko väestössä on siis 95 %: n luotettavuustason mukaan 3, 6– 6, 4 % tuotetta ostaneita. Oletetaan ennen tutkimusta, että tuotteen markkinaosuus on noin 15 %. Halutaan selvittää asia ± 1 prosenttiyksikön tarkkuudella. Tutkimukseen tarvitaan 5000 vastaajaa. a) Tuhannen vastaajan joukossa 15– 19 -vuotiaita on 150, ja näistä 10 % ilmoittaa ostavansa säännöllisesti tuotetta X. Todellinen ostajien osuus 95 %: n luotettavuustasolla on 10 % ± 4, 9 eli 5, 1– 14, 9 %. b) Jos otoskoko olisi puolta pienempi eli 500, 15– 19 -vuotiaita vastaajia olisi 75 ja todellinen ostajien osuus olisi 10 % ± 6, 9 eli 3, 1– 16, 9 %.