Suomen karhukannan hoitosuunnitelma ja suurpetopolitiikan haasteita Ylitarkastaja Jussi

Suomen karhukannan hoitosuunnitelma ja suurpetopolitiikan haasteita Ylitarkastaja Jussi Laanikari MMM/Luonnonvaraosasto

Suomen karhukannan hoitosuunnitelma • valmistui 2007 • jako 4 kannanhoitoalueeseen • • Poronhoitoalue –pidetään nykytasolla (2015 310 -360 karhua +-) Vakiintuneen kannan hoitoalue –määrää ei lisätä (2015 585 -550 karhua, -) Levittäytymisvyöhyke –annetaan kasvaa maltillisesti (2015 400– 480 karhua , -) Kehittyvän kannan hoitoalue –annetaan lisääntyä (2015 268 -338 karhua , +) • Alueellisia tavoitekantoja ei asetettu • Tavoitteena karhujen esiintyminen tasaisemmin sopivissa elinympäristöissä koko maassa • Vuonna 2013 siirryttiin verotusennusteiden käyttämiseen myös karhukannan säätelyssä • Vahinkokiintiön asettamisesta luovuttiin • Lupia voidaan myöntää aina, mikäli kriteerit täyttyvät • Vahinkoperusteiset luvat eivät myöskään vähennä kannanhoidollista kiintiötä • Uusi ilmiö talvella 2015, että myös vahinkoperusteisista luvista haetaan täytäntöönpanon keskeytystä hallinto-oikeuksista

Karhukannan levittäytyminen Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa on vähintään 1450– 1590 karhua (pentutuotto mukana) ennen syksyn 2015 metsästyskautta. Suomen karhukanta on pienentynyt 30 prosenttia vuoden 2010 huipun jälkeen.

Haasteena – kantojen kehitys • Susien levittäytyminen uusille alueille ja 2000 -luvun voimakas kasvu johti tilanteen kriisiytimiseen. Samanaikainen valvontamenettely kavensi hallinnon toimintamahdollisuuksia. • Itäisen Suomen vuoteen 2010 jatkunut kasvava ja tihentyvä karhukanta johti konflikteihin tutkimuksen ja metsästäjien välillä. Nyt tilanne helpottunut. Uusia haasteita tosin läntisen ja keskisen Suomen uusilla tihentymäalueilla. • Ilveskannan voimakas kasvu ja levittäytyminen peura- ja kaurisalueille johtanut voimakkaaseen kritiikkiin hallintoa ja tutkimusta kohtaan. Yhä suuremmat metsästysmäärät ovat puolestaan luonnonsuojelijoiden kritiikin kohteena. • Ahmakannan tasaisen hidas vahvistuminen näkyy vain huimina porovahinkoina • Keskeinen havainto suurpetopoliittisten toimien kehittämisessä on ottaa huomioon ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät tasavertaisina huomioon niin tavoiteasettelussa kuin toiminnassa ja tiedostaa, että nämä kolme näkökulmaa ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Helsingin yliopisto, Kansallisen suurpetopolitiikan kehittämisarviointi, 2013

Haasteena - EU • Suurpedot ovat luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltuja lajeja. – Susi (IV, poronhoitoalueella V), Karhu (IV), Ilves (IV), Ahma (II) • Haasteena on ollut luontodirektiivin tulkinta. Myös komission tulkinta on elänyt vuosien välillä. • Euroopan Unionin komissio on monitahoinen suurpetopolitiikan toimija. Yhtäältä komissio on ollut - ainakin Suomessa ja Ruotsissa - yksi konfliktin osapuolista. – Komission tehtävänä on valvoa EU-lainsäädännön toimeenpanoa jäsenmaissa. Tässä laillisuusvalvojan roolissaan se on käynnistämiensä valvontamenettelyiden kautta kaventanut jäsenmaiden viranomaisten toimintamahdollisuuksia hakea kunkin maan kulttuuriin ja olosuhteisiin sopivia ratkaisuita. • Tulkintaohje on selkiyttänyt tilannetta. – Tuomiossa C 342/05 (komissio vs Suomi) tulkintaohjeen peruslinjaukset saivat vahvistuksen) – Vaikka tuomio koski sutta, tulkinnat ulottuvat myös muihin suurpetoihin • • vahinkoa aiheuttavan suurpedon yksilöinti tuottaa ongelmia sulan maan aikana etenkin tiheämmän kannan alueella Komissiolta aloite keskustelufoorumista sidosryhmien kesken sekä EU: n tasolla sekä kansallisesti että alueellisesti – Ei vielä näkyviä tuloksia

Tulkintaohje • Komissio laatinut yleisen tulkintaohjeen 12 ja 16 artiklan soveltamisesta – se luo kohtuullisen pohjan joustavalle tulkinnalle, mutta edellyttää kuitenkin hoitosuunnitelmaa ja päätösten perustamista tieteelliseen tietoon. Luonnonvarakeskuksen leikkaukset!!! • Runsaslukuisten lajien osalta tilanne on helpottunut – Hoitosuunnitelma luo perustan, tutkimus arvioi kestävän verotuksen. Näiden pohjalta ministeriö ohjaa ns. kannanhoidollista metsästystä – Siirtyminen skenaarioihin (ilves, karhu) • Erittäin uhanalaisten lajien osalta tilanne vaikeampi – Lähtökohta on Suomessa ollut, että kannanhoidollista metsästystä ei voitaisi aloittaa. Vain vahinkoyksilöiden poistamista. Byrokratia haasteellista. Kielteisen poikkeusluvan perustelut lyhyempiä kuin myönteisen! – Susikonfliktin hillitsemiseksi käytössä kannanhoidolliset reviirikohtaiset luvat (2 v. kokeilu)

Haasteena - levinneisyys Ihmisten Ilvesten Susien Karhujen Ahmojen

Haasteena – mehiläisvahingot (1)

Haasteena – mehiläisvahingot (2) 2011 2012 Karhusaalis Mehiläisvahinko 2013 2014

Haasteena – suurpetovahingot kokonaisuudessaan

Haasteet - tieto • Tuntuu olevan maan tapa haukkua tutkimusta ja epäillä sen tuottamia kanta-arvioita. – – Ilvesten kanta-arvioiden laadinnassa oli ongelmia → lumijälkilaskennat. Syntyy omia tulkintoja ja huhuja → perusteettomat yliarviot ja tarinat siirtoistutuksista Kritiikki heijastui kaikkien lajien kanta-arvioihin perusteettomasti , myös karhuun Karhun osalta ei voida tehdä lumijälkilaskentoja, mutta väitteet aliarvioidusta kannasta on pystytty pääasiassa näyttämään vääriksi DNA –tutkimuksen kautta sekä alueellisella tiedolla karhujen elinpiireistä

Haasteena – puhe • Uusia toimijoita ja toimintatapoja – Kansalaislähtöisiä keskusteluiltoja – Vahvat mielipidejohtajat • Median rooli on hyvin vahva. – Sopuli-ilmiö ja klikkijournalismi – Konflikti on aina uutinen • Asiantuntijuus on avoin kenelle tahansa • Tunne ohjaa osaa toimijoista – Ei ole yhteistä kieltä – Tunnepuhe vs. asiapuhe Anonyymin kirjoitus, www. taajamasusi. fi

Haasteena – uhanalaisuuskeskustelu Vaarantunut – uhanalainen • Julkisessa keskustelussa sivuutettiin erityisesti karhu- ja ilveskantojen kasvu • Mediassa erityisesti ilveslupia kritisoitaessa nostettiin esille ilveksen listaus uhanalaiseksi – ei luokituksen muutoksen syy • Erityisesti hallituskauden alussa myös YM: n lausunnoissa ja kommenteissa säännöllisesti viitattiin luokitukseen • Nyt keskustelu tältä osin laantunut 9/13/2021 Silmälläpidettävä – ei uhanalainen Vaarantunut – uhanalainen Silmälläpidettävä – ei uhanalainen 13

Miten ylittää haasteet? • Tieto – Haasteista huolimatta on pyrittävä lisäämään tietopohjaa suurpetokannoista ja niiden liikkeistä • Osallistaminen ja vuoropuhelu – Sami Kurki: keskustelu kuorii itsestään selvästi typerät kommentit kuin sipulin. – Riistaneuvostojen toimintaa kehitettävä; myös paikallistason vuoropuhelua • Toiminta – Kannanhoidollinen metsästys on osoittautunut toimivaksi konfliktin hallinnan menetelmäksi • Avoimuus – On parempi olla jopa liian avoin, kuin antaa mahdollisuus epäluuloille ja huhuille ► Suurpetopolitiikan TOTA-periaate

Kehittämisarvioinnin suosituksia erityisesti karhun osalta – Karhun kohdalla ihmiset kokevat omistajuutta aivan toisella tapaa kuin muiden suurpetojen osalta – Karhukannan hoidon haaste on pitää ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen hyväksyttävyys tasapainossa siten, että alueellisesti tarkasteltuna nämä kaikki tekijät toteutuvat. Tämä vaatii nykyistä parempaa luottamusta tutkimuksen ja riistahallinnon sekä nk. kentän väliin. Karhun kohdalla on kuitenkin nähtävissä myönteinen kehitys ja sen jatkuminen vastaisuudessakin nykyisellä toimenpidevalikoimalla.

Haasteet - yhteenveto • Suurpetopolitiikkaa ei voitane pitää helpoimmasta päästä olevasta politiikasta luonnonvara- tai suojelusektorilla. – Susi on lajeista toistaiseksi haastavin, karhu varmasti helpoin – Suurpedot ovat käsitteenä enemmän kuin osiensa summa: tarkoitushakuisesti hyödynnetään kunkin lajin ongelmallisia kohtia muidenkin lajien hoidon/suojelun kritisointiin. • Suurpetopolitiikalle tunnusomaista on asian voimakkaasti tunteella kokevat ääripäät ja neutraali suuri hiljainen enemmistö. • Hallinnon mahdolliset toimenpiteet ovat aina joko liiallisia tai riittämättömiä kummankin ääripään osalta. – Virkavastuulla toimiva hallinto ei voi toimia kummankaan ääripään tavoitteiden mukaisesti. • Ääripäät saavat mielipiteensä helposti mediassa läpi – konflikti myy. Suuret mediatalot sekä maakunnalliset mediat käyttävät tilannetta hyväkseen. – Ehkäpä vain Helsingin Sanomilla ja Maaseudun tulevaisuudella on selkeä linja. • Poliitikoille asia on herkullinen: näennäisesti yksinkertainen asia, johon keskittyessään saa laajalti huomiota maakunnan, mutta myös valtakunnallisessa mediassa. • • Nyt edessä todennäköisesti erityisen haasteellinen kevät. Vaalit! Karhukannan hoitosuunnitelman päivitys alkaa 2016.

Riistapolitiikan vaikuttavuustavoitteet

Kiitos Sarvi – riistapolitiikan uutisblogi http: //sarviblogi. blogspot. fi/ Sarvi –uutiskirje http: //www. mmm. fi/fi/index/ministerio/uutiskirjeet/sarvi. html Seuraa riista-asioita myös Twitterissä http: //twitter. com/Sarvitweet