Uuden ja vanhan turvallisuuden arviointi II Jussi Tammisola

Uuden ja vanhan turvallisuuden arviointi II Jussi Tammisola, kasvinjalostuksen dosentti jussi. tammisola@helsinki. fi www. geenit. fi 29. 11. 2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Ihminen, luonto ja terveys – poimintoja ympäristömyyttien aarteistosta v Vrt. myös kansainvälisesti palkitun ympäristötoksikologin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutk. prof. emer. Jouko Tuomiston ”melkein Tieto-Finlandian voittanut” valistusteos ” 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä” (Duodecim 2005) – Luettavissa netistä englanninkielisenä: ”Arsenic to zoonoses” http: //en. opasnet. org/w/Arsenic_to_zoonoses

DVMO – tuntematon tappaja – on kiellettävä! Kemiallinen aine divetymonoksidi – aiheuttaa vahingossa hengitettäessä tuhansien amerikkalaisten kuoleman joka vuosi – on löydetty kuolevien syöpäpotilaiden leikatuista kasvaimista – voi aiheuttaa kaasumaisena pahoja palovammoja – yliannoksen oireina ovat voimakas hikoilu ja virtsaamisen tarve, ja epäpuhtaana aine voi aiheuttaa pahoinvointia ja ripulia – DVMO aiheuttaa niin vahvan riippuvuuden, että ilman jäävä potilas on kuoleman oma – on myös happosateen pääkomponentti – nopeuttaa monien metallien korroosiota ja ruostumista sekä lisää maan eroosiota – DVMO-molekyylejä on voitu osoittaa kaikista Amerikan joista ja järvistä otetuista näytteistä è 86% haastatelluista vaati aineen kieltämistä välittömästi. . . – 14 -vuotias koululainen Nathan Zohner voitti gallup-tutkimuksellaan Idahon lukioiden tiedekilpailun v. 1997 Divetymonoksidi = H 2 O

Hyönteiskestävät Bt-lajikkeet ja monarkkiperhoset runsastuivat USA: ssa v. 1996 - 99 % M. yks. 500 400 300 200 100 0 USDA (1995 -2000) Carpenter JE, Gianessi LP (2001). Agricultural Biotechnology: Updated Benefit Estimates. Nat. Center for Food and Agric. Policy, Washington. www. ncfap. org Monarch Watch vol. 3 (1995) - vol. 8 (2000), Univ. of Kansas. www. Monarch. Watch. org

Biologisen torjunnan riskit n Maahan tuodut vieraslajit ekologisesti uhkaavimpia? n Pedot, loiset, taudit n laaja isäntäkirjo n mieltymykset muuttuvat n evoluutiopotentiaali n ekologinen n pysyvät sopeutuminen populaatiot n ekosysteemin n viimeinen lajisuhteet muuttuvat niitti harvinaisille lajeille n IPPC: n standardi (ISPM No. 3)

Uhkaako luomussa suosittu Trichogramma-pistiäinen harvinaisia perhosia? ”Kaikki kelpaa”, kuten myyntipuheet eivät sano (mutta vuotavat): n ”Tiny parasite attacks eggs of more than 200 types of insect pests” (Garden’s alive) n Ostajille siis uskotellaan, että loinen kurittaisi vain ”pahaa” biodiversiteettiä (hyönteistuholaisia) -. . . se olisi siis ystävällisesti ottanut ihmislajin edut ajaakseen. . . (? ) n Myyntibrändi on luonnollisesti katteeton: -. . . ”syövät kaikenmoiset perhosvauvat jo kehdossa”, kuten mystikko-tuttuni täsmentäisi n ”[They eat] Eggs of Helicoverpa spp. , Vegetable Loopers, Cabbage Moth and others” (Bioresources) n ”There is a better way” (lupailee Insectary) n ”Know your friends”, ehdottaa edes Wisconsinin yliopisto

Kuinka ritariperhosen käy? Kukaan ei tiennyt… n. . . ennen sveitsiläistä tutkimusta: Babendreier D, Kuske S, Bigler F (2003), Biol. Contr. 26: 139 -145 Jussi Tammisola, 30. 11. 2010 7

Luomun moldavialainen loinen Trichogramma brassicae ei pellolla turhia nirsoile n Ritariperhonen ja kaikki tutkitut perhoslajit kelpaavat – paitsi yksi n 6 miljardia pistiäistä vapautetaan maissipelloille Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä joka vuosi n Seuraava sukupolvi on toki monin verroin suurempi. . . ja nälkäinen n Luontoon jää pysyvä populaatio n Talvi karsii populaation pieneksi – toistaiseksi: kunnes mutaatio tuo otukselle kylmänsietoa tai ilmasto kenties jopa lauhtuu. . . Jussi Tammisola 30. 11. 2010 8

Uhrina mm. Hipparchia alcyone – harvinainen heinäperhonen, viaton sivullinen n Kestävät kasvit: pistemäinen torjunta, kohdentuu kasvin tuhoojiin n Ruiskutukset: pellon sivulliset kärsivät, tuholaiset kehittävät resistenssiä n Torjuntaeliöt: vahingoittavat usein pellon ja luonnon ”viattomia” ohikulkijoita; saattavat asettua tuhoisiksi vieraslajeiksi luontoon Jussi Tammisola 30. 11. 2010 9

Sukupuuttojen suuri syy: kasvupaikkojen katoaminen Jussi Tammisola, Uuden ja vanhan turvallisuuden arviointi 29. 11. 2010 10

Uskomuslääkintä syö maailmasta harvinaiset villikasvit n Lääkintä- ja maustekasveja kaupataan maailmassa 400 000 kg/v n Lajeista 80 % kerätään luonnosta n Saalistuksen kohteena yli 70 000 villikasvia, monet niistä vaarassa huveta tai hävitä sukupuuttoon n Esim. Intian ”perinnelääkinnän” kasvilajeista 300 on uhanalaisia (IUCN) n Alan suurbisnes varmistelee nyt tuotteiden saatavuutta jatkossakin standardilla (ISSC-MAP) n… joka julkistettiin Maailman luomumessuilla (Biofach) 16. 2. 2007 n Plant Gen. Res. Newsl. 2007, No. 149, p. 45 -46 Jussi Tammisola, Uuden ja vanhan turvallisuuden arviointi 29. 11. 2010 11

Sukupuuttojen syitä ihmisen aikakaudella u Elinympäristöjen katoaminen u Loppuun metsästäminen u Luontaistuotteet, taikausko, perinteet, uskomuslääkintä u Harvinaisuuksien keräily u Vieraslajien saapuminen eristyneille alueille u Geneettinen degeneraatio • pienet ja eristyneet populaatiot • diversiteetin katoaminen • sopeutumattomuus muutoksiin v Maan siemenpankki puskuroi u Gm-eliöt vielä viattomia. . . J. Tammisola 1998

Turvallisuutta hemofiliapotilaille u Hyytymistekijöitä (VIII, IX) on tähän asti jouduttu eristämään lukuisien luovuttajien verestä – moni potilas on lopulta saanut hepatiitti C- tai HIV-tartunnan u Verituotteet tarkastetaan, kuumennetaan ja käsitellään kemikaaleilla virusten varalta – kaikkia viruksia ei tunneta – kaikki taudinaiheuttajat eivät tuhoudu, esim. prionit (Creuzfeldt -Jacobin tauti) ►Irlanti määräsi siirryttäväksi geenitekniikalla tuotettuihin hyytymistekijöihin New Scientist (7 Feb. 1998): 22

Luonnonmukainen kuolema – vai tulevaisuus lehmänä? u Jenner keksi rokotuksen v. 1796 – lehmärokko esti isorokon u ”Tohtori Jenner on kauhistuttava hirviö… kaikki Pandoran lippaan vitsaukset mahassaan… Hän riistää ihmiskuntaa ja etenkin pieniä avuttomia lapsia” Smyth Stuart (1807) u Media muisti sekoittaa lajeja. . .

Ekotehokkuusjalostus: Kyntämättömän viljelyn kasvilajikkeet v Kyntämätön viljely (suorakylvö) vähentää eroosiota keskimäärin 488 -kertaisesti –. . . ja parantaa maan hiilensitomiskykyä –. . . mutta sen edistämiseksi tarvittaisiin taudin- ja tuholaiskestäviä kasvilajikkeita – sillä kyntö pitää osaltaan kurissa monia kasvintuhoojia Montgomery (2007), PNAS 104: 13268 -13272 www. pnas. org/content/104/33/13268. abstract http: //www. geenit. fi/Gm. Soija. Arg. pdf

Kyntämätön viljely (suorakylvö) lisää orgaanista ainesta Brasilian maaperässä [%] Orgaanisen aineen osuus Brasilian peltomaassa v Suorakylvössä maata ei sekoiteta, joten orgaanisen aineen määrä vaihtelee pellon eri syvyyksissä – suurin se on pintakerroksessa, jossa on paljon kasvijätettä v Suorakylvö vähentää eroosiota 96 % ja polttonesteiden kulutusta viljelyssä 60 % (Gassen 2004) Käytännön Maamies 2/2008 Thinking Brazil Update N: o 9, Feb. 2004 www. wilsoncenter. org/topics/pubs/Thinking. Brazil. 9. pdf

Gm-soija moninkertaisti kyntämättömän viljelyn eli suorakylvön Argentiinassa v. 1996– 2004 M ha Trigo EJ, Cap EJ (2006). Ten years of GM crops in Argentine agriculture http: //www. efbcentral. org/images/uploads/Ten_Years_GM_Crops_ in_Argentine_Agric. pdf

Glyfosaatinkestävä RR-soija edistää kevytmuokkausta ja suorakylvöä USA: ssa 1996 2001 ASA (2001). Conservation tillage study. American Soybean Association. http: //www. soygrowers. com/ctstudy_files/frame. htm

Rikkahävitettä kestävät kasvilajikkeet • Rapsin viljelyalasta Kanadassa v. 2000 – 50% on geenimuuntelulla jalostettuja – 25% on ”perinteisellä” mutaatiojalostuksella kehitettyjä herbisidiresistenttejä lajikkeita. • Maissin uudella RR-lajikkeella on vain 3 aminohappoa muutettu kasvin omassa EPSPS-entsyymissä • Tieteen kannalta ominaisuus ratkaisee – ”teknofobiatesti” James C (2000). Global status of Commercialized Transgenic Crops: 2000. ISAAA Briefs No. 21: Preview. ISAAA, Ithaca, NY

RR-soijan viljelyn edut USA: ssa v. 1998 -99 – lajikekokeissa (ilman herbisidiä) satotasot ovat hyvää keskitasoa (eivät yllä vielä parhaiden tasolle) [v. 2008: uusien gm-soijalajikkeiden satotasot 10 % paremmat kuin tavanomaisilla lajikkeilla] – rikkakasvien torjunta helpottuu – nopeasti hajoava torjunta-aine ympäristölle ystävällisempi ja helpottaa viljelykiertoa – kyntämätön viljely vähentää eroosiota Buffett H (1999). Diversity 15 (3): 29 -30. Carpenter JE, Gianessi LP (2001). Agricultural Biotechnology: Updated Benefit Estimates. Nat. Center for Food and Agric. Policy, Washington

Maan ”superliima” glomaliini säilöö hiilen ja murustaa Wright & Nichols, Agr. Res. (Sep. 2002) http: //www. ars. usda. gov/is/ar/archive/sep 02/soil 0902. pdf

Kyntäminen huventaa glomaliinivarantoja • Kolmasosa maan hiilivaroista on glykoproteiini glomaliinissa – – syntyy mykoritsasienten pinnalla säilyy maassa pitkään (jopa 42 vuotta) liika fosfori haittaa (eläinten lanta) kyntäminen vähentää • Uusi hiilinielu – CO 2 tehostaa glomaliinin tuotantoa

Unkarin harmaa nauta - ”perinnnerotu” Kasvaa kolme kertaa hitaammin – kuluttaa enemmän rehua lihakiloa kohti – vie enemmän tilaa luonnolta u On verrattain kestävä suu- ja sorkkataudille u

Ympäristösika saastuttaa vähemmän • Viljan jyvien fosforista 2/3 on sitoutuneena fytiinihappoon • Sika ei pysty sitä hyödyntämään – fosfori kulkeutuu jätöksiin – saastuttaa vesistöjä ja tuottaa metaania • Ympäristösian syljessä on fytaasia – rehun käyttö tehostuu Nature Biotechnol. 19 (2001): 741– 745 http: //www. geenit. fi/Ympsika. htm http: //enviropig. uoguelph. ca Ympäristösika on terve ”vegaani”

Sokeriruoko ei tuoteta sademetsissä Sokeriruokoviljelmät* ja tärkeät luontokohteet Brasiliassa *85 % viljelyalasta. Loput viljelmistä (15 %) on lähinnä Koillis. Brasiliassa, mutta sijaintitiedot puuttuvat Smeets ym. (2006). Sustainability of Brazilian bio-ethanol. Copernicus Inst. , Univ. of Utrecht, 135 p. Jussi Tammisola, Uuden ja vanhan turvallisuuden arviointi 29. 11. 2010 25

Tuotantotapa ja tautiriski u Luomubroilereissa kampylobakteereita esiintyy kolme kertaa useammin – kampylobakteeri on yleisin ruokamyrkytysten aiheuttaja länsimaissa – esiintyy 100%: ssa luomubroilerien parvista Tanskassa (tavallisilla broilereilla 36, 7%) + Heuer ym. (2003). Lett. Appl. Microbiol. 33: 269– 274 u Englannin sikaruttoepidemia sai alkunsa ulkona tarhatuista sioista u Trikiiniriskin vuoksi sikoja ei tulisi lainkaan tarhata ulkona u Ulkotarhassa kalkkunat voivat syödä matoja ja sairastua niistä parantumattomaan mustapäätautiin u Luomueläimiltä ei saa häätää loisia matokuureilla ennalta ehkäisevästi

Sikojen ulkotarhaus tuo turhia, suuria# tautiriskejä Trikiinisikojen osuus [%] * Kaatopaikan sulkemisen vuoksi. Villisikatarha. ** Rotta-altistuksen päätyttyä syntyneet villisiat # Sian tautiriski voi olla 28 000 kertaa tavallista suurempi Oivanen (2005). Endemic trichinellosis – experimental and epidemiological studies. Dissertation, Univ. of Helsinki.

”Luontoa vastaan on turha pullikoida”. . . u u . . . joten paiskataan kättä malarian ja isorokon kanssa? Löysät ”periaatteet” ohjaavat maailmanparantajaa metsään Hitler, Pol Pot, itämaiset kultit, luonnonlain puolueet ”Ihminen nähdään elimellisenä osana biologista ja kosmista maailmankaikkeutta” – ”ja siten luonnon kumoamattomien ja muuttumattomien lakien alaisena” (Airola 1988. Voi Hyvin. Luonnonlääketieteen käsikirja. )

”Ei säilöntäaineita”? …vai oliko himo säilöntäaineisiin ihmiskunnan menestyksen salaisuus? Sinappi Timjami Persilja Chili Sipuli u Mausteet ovat kemikaaleja, joita kasvit tuottavat, etteivät joutuisi syödyiksi – estävät usein tehokkaasti bakteerikasvua – liikakäyttö lisää allergioita, syöpää, perimävaurioita, epämuodostumia ja keskenmenoja u Moni inhoaa ensin, oppii lopulta pitämään (ja myös vaatimaan. . . ) Sherman & Flaxman (2001). Am. Sci. 89: 142– 151

Jo joutui armas aika ennen Pasteuria? u Louis Pasteur osoitti v. 1865 lähtien, että (paljain silmin näkymättömät) mikrobit voivat aiheuttaa tauteja. u ”Kemian ja fysiikan nopealla kehityksellä kahden viimeksi kuluneen vuosisadan aikana on ollut erittäin kielteinen vaikutus lääketieteelliseen ajatteluun. . . Uusi biologinen lääketiede poikkeaa tällaisesta pasteurilaisesta sairauskäsityksestä”. (Paavo Airola 1988. Luonnonlääketieteen käsikirja. Suomen Terveyskirjat Oy) u ”Pastöroimattomassa maidossa piilee suuri ruokamyrkytyksen vaara. Siinä voi olla mm. kampylobakteeria, salmonellaa, listeriaa ja EHEC-bakteeria, Siitonen tähdentää. ” (Hyvä Terveys 8/2000)

”Vihreä” Saksa hemmotteli viuluviikareita pastöroimattomalla maitotuotteella u Luonnonmukaisuuden nimissä on vaadittu mm. pastöroinnin lopettamista. ”Luonnollista, pilkkomatonta, käsittelemätöntä ja jalostamatonta ravintoa nauttivat alkuasukkaat ovat kaikkialla täydellisen terveitä, he elävät vanhoiksi eivätkä sairastele” (Paavo Airola 1988. Luonnonlääketieteen käsikirja. Suomen Terveyskirjat Oy) u Salmonellasta riutuneita juniorijousia saapui Saksasta. Lähes 30 nuorta joutui tiputukseen nestehukan takia. . . osa jäi vielä saksalaiseen sairaalaan. ”Infernaalista”, kuvaili kirurgi Ilkka Toivio. . ”Koskaan en 31 -vuotisen urani aikana ole nähnyt moista”. Pastöroimattomasta maidosta valmistettu jälkiruokavanukas osoittautui myöhemmin syylliseksi. . . puolalainen maatalous-valtuuskunta teki muusikoille seuraa. (Hannele Tulonen, HS 27. 10. 1990)

Helsingin Juniorijouset ja elävä ravinto Luomumaidon on oltava ”elävää” …intti aatteen väki sitkeästi. . . – mutta lääkärit saivat edes sen katastrofin torjutuksi EU: n luomuasetuksesta Sairaalassa oli kivaa! Miksi tultiin jo takaisin kouluun, valitti Outi, joka oli syönyt luomuvanukasta vain vähän.

Syödään luonto elävältä - vai onko siinä itua? u ”Ne sisältävät myös enemmän entsyymejä. . . elottomat ruuat eivät ylläpidä terveyttä”. (Paavo Airola 1988. Luonnonlääketieteen käsikirja. Suomen Terveyskirjat Oy) u Entsyymit ovat valkuaisaineita. Ravinnon valkuaisaineet pilkotaan aminohapoiksi, joista ihminen rakentaa itse omat entsyyminsä. u Kasvien haitta-aineet u Loiset, taudinaiheuttajat u Prosessointi (esim. keittäminen) vähentää monia haitta- ja eräitä hyötyaineita (vitamiinit)

Boiled is best u Keitetyt kasvikset suojaavat huomattavasti paremmin – syövältä – sydäntaudeilta u Keitetystä porkkanasta imeytyy viisi kertaa enemmän karotenoideja kuin raa’asta u Tomaattisoseet ja -pyreet ovat paljon parempi lykopeenin lähde kuin tuoretomaatit – oliko Reagan sittenkin oikeassa mainostaessaan ketsuppia ”vihanneksena” kouluruokailussa? + Andy Cochlan, New Scientist 5. 6. 1999

Mistä luomuomenan tuntee? No, siinä asuu terveitä matoja. . . ©J. Tammisola u u Kotipuutarhuri sai kesällä 2006 ystävystyä erityisesti omenakääriäisen toukkiin Home on vallannut omenan sydämen toukan käytävien kautta

Perhostuhon jäljissä pesii usein homeita . . . jotka aiheuttavat parantumattomia hermostovaurioita syntymättömissä vauvoissa – varsinkin ”tortillavyöhykkeen” maissa

Perinteisen maissin homeisuus pimitettiin Italiassa (Morandini 2007) n Italiassa valtionhallinto pimitti kahden vuoden ajan tutkijoiden koetulokset: Perinteinen maissi (vasemmalla) tuotti selvästi vähemmän satoa ja sen tähkissä oli yli sata kertaa enemmän homemyrkkyä kuin koisankestävässä gmmaississa (oikealla) Jussi Tammisola, Uuden ja vanhan turvallisuuden arviointi 29. 11. 2010 38

Hivenainepuutoksista rappeutumasairauksia u ”Mikroravinteiden riittämättömyys on haitallista solujen perintöainekselle. Sisäerityshormonit, ravintoepätasapainot, infektioiden aiheuttamat tulehdukset sekä perinnölliset tekijät - joista mikään ei sisällä ulkoa saatua syöpää aiheuttavaa ainetta - ovat ihmisen syövän pääaiheuttajat. ” u ”Suuri hedelmien ja kasvisten kulutus liittyy alentuneeseen riskiin saada rappeutumasairauksia kuten syöpä, sydänja verenkiertoelinten sairaudet, kaihi ja aivohäiriöt. ” Ames* & Gold (2000). Mutation Res. 447: 3– 13 (* Ns. Amesin mutaatiotestin kehittäjä, on yksi maailman 25 siteeratuimmasta tutkijasta)

Suomen luonto suo kitsaasti seleeniä – ja luomussa sitä ei saa käyttää u u u Seleeni on terveydelle välttämätön hivenaine, joka ehkäisee rappeutumasairauksia, kuten syöpää ja sydäntauteja. Suomen maaperässä ei juuri ole seleeniä, joten sitä lisätään väkilannoitteisiin. Luomuviljassa seleeniä on siksi hyvin vähän. ”Suurin osa tuloksista jäi selvästi alle määritysrajan. . . mikä voi aiheuttaa ongelmia mm. luomutuotettujen kotieläinten ravitsemuksessa. ” Kontturi ym. Suomalaisen kauran laatu. Kansallisen kauraohjelman tutkimusosion päätösseminaari, Viikki 4. 4. 2001 u Jos joku söisi pelkkää luomuruokaa, saanti jäisi niukaksi. ”Ihmisiä suuremmassa vaarassa ovatkin luomutilojen kotieläimet, joille seleenin puutos on todellinen terveysvaara. ” (Antti Aro, Hyvä Terveys 4/2001)

Kuinka syödä vähemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä? n Hinnan nousu vähentäisi hedelmien ja vihannesten kulutusta ja lisäisi väestön syöpäriskiä Ekonometrinen mallitutkimus. G. M. Gray, Center for Risk Analysis, School of Public Health, Harvard University (huhtik. 2001) n Hedelmät ja vihannekset ovat avainasemassa syövän vähentämisessä n Jos ne tehdään kalliimmiksi vähentämällä synteettisten torjunta-aineiden käyttöä, niin niiden kulutus pienenee ja syövät lisääntyvät n Pienituloiset käyttävät muita suuremman osan tuloistaan ruokaan ja syövät vähemmän hedelmiä ja vihanneksia Ames & Gold (2000). Mutation Res. 447: 3 -13 Hyvä Terveys 9/2002, Duodecim Jussi Tammisola, Geenit ja aatteet 29. 11. 2010 42

Rohtoraunioyrtti – luontaislääkinnän lippulaiva

Ystävä lahjoitti lapsiperheelle ”mustajuuren”* u Raunioyrttiä suositellaan mm. seuraavien sairauksien hoitoon: Anemia, astma, sokeritauti, ihottumat, ilmapöhö, kihti, mahaja suolistovaivat, nivelreuma, osteoporoosi, ripuli, sappivaivat, syöpä, säärihaavat ja rohtumat, sekä verisuonten kalkkeutuminen. Leskenlehdellä hoidetaan astmaa. (Paavo Airola 1988. Voi hyvin. Luonnonlääketieteen käsikirja. Suomen Terveyskirjat Oy) u ”Samoin on arvostettu maksalle myrkyllisiä pyrrolitsidiinialkaloideja sisältäviä yrttejä, kuten leskenlehteä ja rohtoraunioyrttiä, ja yhä niitä suositellaan yrttilääkinnän kirjallisuudessa. ” u ”Ne eivät kuitenkaan sovi ihmiselle mihinkään käyttöön. Lapsille ja raskaana oleville naisille ei pitäisi antaa lainkaan yrttivalmisteita. ” ] (Hyvä Terveys 5/99) Raunioyrtin kansanomainen nimi. Oikea, syötävä mustajuuri on aivan eri laji.

Maagisesti ravisteltua vettä hoidoksi sairaille eläimille? u Sairaita luomueläimiä tulee hoitaa ensi sijassa yrteillä ja homeopatialla. (EU: n luomueläinasetus, 1804/1999) u ”Homeopaattisia lääkkeitä kauppaavat vahvat firmat ovat varmasti satsanneet tämän asian ajamiseen. . . Homeopatialla ei ole osoitettu mitään tehoa. Se on maagisella tavalla ravisteltua vettä”. (Prof. Satu Pyörälä, Luomulehti 8/00 ja MOT 7. 5. 01) u Definition av naturläkemedel: ”Ett preparat där den verksamma substansens koncentration är någonting mellan noll och dödlig”. (Jarl Ahlbeck. Tänk på miljön - köp ny bil. Schildts 2001) u ”Vesi vanhin voitehista”, manasi ruttorapu.

Vaihtoehto tieteelle. . . Väinämöisen paluu –sarja. © Petri Hiltunen Jussi Tammisola, Uuden ja vanhan turvallisuuden arviointi 29. 11. 2010 48

Luonto antaa meille kaiken mitä tarvitsemme (rohdosmiljardööri A. Vogel) Väinämöisen paluu –sarja. © Petri Hiltunen Jussi Tammisola, Uuden ja vanhan turvallisuuden arviointi 29. 11. 2010 49

Maittavaa terveysruokaa vihdoinkin. . . geenejä sormeilematta? Väinämöisen paluu –sarja. © Petri Hiltunen Jussi Tammisola, Uuden ja vanhan turvallisuuden arviointi 29. 11. 2010 50

Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan – mistä narusta EU nykäisee? EU julisti suuren visionsa vuosituhannen vaihtuessa: – ”Johtava tiede- ja talousmahti vuonna 2010” (. . . )

”…ja kuinkas sitten kävikään”: kiihkeä keskustelu viljaympyröistä jatkuu, jatkuu… (East Field 1996) . . . etenkin syrjäisen Suomen mediassa, parlamentissa ja hallituksessa