EDUNVALVONNASTA Jussi Blomqvist johtava yleinen edunvalvoja 15 4

EDUNVALVONNASTA Jussi Blomqvist johtava yleinen edunvalvoja 15. 4. 2013

Holhoustoimilaki (442/1. 12. 1999) (voimaantulo 1. 12. 1999) • Päämies • Edunvalvoja • Maistraatti

Kenelle edunvalvoja • Jos täysi-ikäinen henkilö on sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemätön hoitamaan itseään taikka varallisuuttaan koskevia asioita, jotka vaativat hoitoa ja jotka eivät tule muutoin asianmukaisesti hoidetuiksi. – – lääketieteellinen peruste taloudellinen peruste asiat vaativat hoitoa asioita ei saada muutoin hoidetuiksi (edunvalvonta on viimesijainen keino puuttua asioiden hoitamiseen)

Taloudelliset asiat • Hoitamaan henkilön taloudellisia asioita sekä edustamaan häntä varallisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa – yleisin määräys • Räätälöintiä – tietyn omaisuuden hoitaminen – tietyn oikeustoimen tekeminen – suhteellisuusperiaate: henkilön omaan toimintaan puututaan vain sen verran kun se hänen suojaamisekseen on tarpeen

Henkilöön liittyvät asiat • Edunvalvojalla ei ole oikeutta päättää, ellei päätöksessä ole erikseen määrätty • Edunvalvojan päätösvalta on aina toissijainen, ts. ellei päämies päätöksentekohetkellä kykene asiaa ymmärtämään. • Henkilöön liittyviä asioita ovat: – nimi, oleskelulupahakemus, passihakemus, asuinpaikka – hoito (huom. laki potilaan asemasta ja oikeuksista)

Kenestä edunvalvoja • Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa siihen suostumuksensa. • yleinen edunvalvoja virkansa puolesta • Sopivuutta arvioitaessa on otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn taito ja kokemus sekä tehtävän laatu ja laajuus. asiantuntevuus, riippumattomuus, omien asioiden hoitaminen

Prosessi • • Ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta maistraatille Edunvalvonnan tarpeen selvittäminen Lääkärinlausunto Päämiehen kuuleminen Läheisten kuuleminen Edunvalvojaksi ehdotetun sopivuuden selvittäminen Holhoustoimilaki 90 §: Maistraatti on oikeutettu saamaan tietoja salassapitovelvollisuudesta huolimatta • Hakemus käräjäoikeudelle / maistraatin tekemä edunvalvontamääräys

Valvonta ja omaisuudenhoito • Maistraatti valvoo • Omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta • Edunvalvojalla on tilivelvollisuus yleensä aina, kun hallussa on varoja tai hoidettavana on omaisuutta • Vuositili päämiehen omaisuuden hoitamisesta • Päätöstili tehtävän päätyttyä • Omaisuutta on hoidettava huolellisesti, minkä tehosteena on vahingonkorvausvelvollisuus. • Varat on sijoitettava niin, että niiden säilymisestä on riittävä varmuus ja että niille saadaan kohtuullinen tuotto.

Käytännön omaisuudenhoito • Laki ei edellytä edunvalvojaa hankkimaan varallisuudelle parasta mahdollista tuottoa. Hyviä tapoja voi olla monia. • Yleisin sijoitusmuoto on määräaikaistalletus tai muu vähäriskinen korkosijoitus. • ”Pienimmän puuttumisen -periaate” = päämiehellä ennen edunvalvontaa ollutta tai päämiehen saamaa omaisuutta esim. pörssiosakkeet tai asunto ei yleensä realisoida, jos päämies haluaa ne säilyttää ja pyritään muutenkin noudattamaan päämiehen tahtoa tai oletettua tahtoa omaisuuden hoidosta. • Omaisuutta joudutaan kuitenkin realisoimaan, jos se on esim. varojen riittävyyden, kalliiden hoitokulujen, vaativien omaisuuden hoitotoimenpiteiden tai muun taloudellisen syyn takia välttämätöntä. • Tavanomaiset sijoituspäätökset eivät vaadi päämiehen kuulemista.

Luvanvaraiset oikeustoimet • Tiettyihin oikeustoimiin on haettava maistraatin lupa, kun edunvalvoja tekee oikeustoimen päämiehen puolesta, esim: • Huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden osto ja myynti • Kiinteistön osto ja myynti • Perinnönjako ja ositus ilman pesänjakajaa • Luopua perinnöstä tai luovuttaa päämiehen perintöosuutta • Lainan ottaminen ja päämiehen varojen lainaaminen • Panttaus • Tietyt määräaikaiset vuokrasopimukset • Tietyt laissa määritellyt sijoitukset • Oikeustoimet on tyhjentävästi lueteltu Hol. TL 34 §: ssä • Luvanvaraisiin toimiin tiedustellaan päämiehen suostumus tai pyydetään lääkärintodistus päämiehestä • Laki ei edellytä läheisten kuulemista, mutta yleensä heidän kanssaan keskustellaan (huom. rajoittaa vaitiolovelvollisuus).

Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimisto • • • Edunvalvonta- ja oikeusapuyksikkö Edunvalvonta-alue koko läntinen Uusimaa Kolme toimipaikkaa: Espoo, Lohja, Raasepori Päämiehiä yli 1400 (Espoon toimipaikassa 730) Espoo jyev + 3 yev, Lohja 2 yev, Raasepori 2 yev Avustavana henkilökuntana toimipaikoissa edunvalvontasihteereitä • Henkilökuntaa kaikkiaan 22

Yleisten edunvalvojien edunvalvontatehtävät • Yli 95 % tehtävistä ”taloudelliset asiat” • Noin 1 -2 % erityistehtäviä esim. tietyn omaisuuden tai oikeustoimen hoitaminen • Noin 1 -2 % edunvalvojien sijaisuuksia, kun esim. edunvalvojana toimiva omainen on esteellinen • Henkilöä koskevat asiat kattava tehtävä on yleisellä edunvalvojalla harvinainen, koska tällaista tehtävää pidetään vakiintuneesti pitkälle menevänä puuttumisena päämiehen itsemääräämisoikeuteen, eikä tällaista edunvalvontamääräystä anneta varmuuden vuoksi. • Käytännössä erityistehtävät voivat olla hyvin erilaisia.

Taloudelliset asiat -tehtävä yleisessä edunvalvonnassa • • • Päätöksen tultua oikeusaputoimistoon alkaa alkuselvittely Tiedot päämiehen varoista, veloista, tuloista ja etuuksista Tulojen ja etuuksien siirtäminen edunvalvontatilille Tietojen perusteella laaditaan omaisuusluettelo Alkutapaaminen ja käyttövarojen määrästä päättäminen Omaisuuden ottaminen harkinnan mukaan haltuun esim. pankin käyttöoikeudet, osakekirjat, tyhjänä olevan asunnon avaimet jne. • Kahden tilin järjestelmä: edunvalvontatili ja käyttövaratili • Vuositili vuosittain edunvalvontatilistä ja muusta hallussa olevasta varallisuudesta • Edunvalvontasihteeri maksaa laskut, hakee eläkkeet, etuudet ja toimeentulotuet, päättää pienet käyttövarat ja ostoluvat sekä tekee muut arkipäiväiseen talouteen liittyvät toimet.

Jatkoa. . . • Edunvalvoja hoitaa juridiset ja merkittävät asiat esim. perinnönjaot, asuntokaupat, päämiehen edustamisen tuomioistuimissa ja viranomaisissa, omaisuuden hoidon ja sijoituspäätökset. • Edunvalvonta päättyy oikeusaputoimistossa päämiehen kuolemaan, edunvalvonnan siirtoon toiselle edunvalvojalle tai edunvalvonnan lakkauttamiseen. • Laaditaan päätöstili • Päättymisestä ei ole laissa täsmällisiä säännöksiä • Tieto kuolinpesästä pyritään mahdollisimman pian ilmoittamaan tiedossa oleville perillisille, jotka alkavat hoitamaan pesää • Ongelmatilanteita mm. päämiehellä ei ole tiedossa olevia perillisiä, jotka ottaisivat kuolinpesän ja hautajaiset hoitaakseen

Edunvalvojan palkkio • Hol. TL: n 44 §: n mukaan edunvalvojalla on oikeus kulukorvaukseen ja palkkioon • Koskee sekä yksityisiä että yleisiä edunvalvojia • Yleinen edunvalvonta on maksullista palvelua (yev: n palkkion saa palvelun tuottaja eli useimmiten valtio) • Espoossa palkkiot kattavat n. 60 -70 % kuluista • Aiemmin palkkiosta OM: n ohje • 1. 1. 2013 tullut voimaan valtioneuvoston asetus edunvalvojan palkkion suuruudesta

Palkkioasetus • • • Perusmaksut 280 € ja 440 € Omaisuudesta peritään lisämaksu (poik. oma asunto) Edunvalvonnan aloituksesta lisämaksu 200 € Lupaa vaativasta tai vastaavasta toimesta 200 -600 € Alhaiset tulot rajoittavat palkkion määrää Erityistehtävästä peritään palkkio tehtävään käytettyyn aikaan perustuvan kohtuullisen laskun mukaan

Tärkeä muistaa • Edunvalvojalla salassapitovelvollisuus Päämiehellä on oikeus yksityisyyteen taloudellisissa asioissaan. Perheyhteyden perusteella voidaan asioista jonkin verran keskustella läheisten kanssa, mikäli päämies ei ole tätä kieltänyt. • Lahjoituskielto Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta. Tulkitaan myös, että edunvalvoja ei voi tehdä kauppoja käypää markkinahintaa alhaisemmasta hinnasta. Päämies voi antaa määrältään tavanomaisia lahjoja.

Kiitos!

Laki edunvalvontavaltuutuksesta • Voimaan 1. 11. 2007 • On erityisen valtuutuksen muoto, jonka nojalla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Tyypillisin sairaus on dementia • Tarkoitusperältään edunvalvontavaltuutus rinnastuu pitkälti edunvalvojan määräämiseen. Olennaisena erona on se, että kysymys on henkilön omaan tahdonilmaisuun perustuvasta edustuksesta.

Edunvalvontavaltuutuksen sisältö – valtuuttajan yksilöllisesti määriteltävissä – voi enimmillään kattaa • valtuuttajan omaisuutta koskevat ja muut taloudelliset asiat ja/tai • valtuuttajan henkilöä koskevat asiat (valtuutetulla toissijainen oikeus toimia henkilöä koskevissa asioissa; vain silloin, kun valtuuttaja ei kykene ymmärtämään asian merkitystä siitä päätettäessä), – voi koskea vain tiettyä asiaa, oikeustointa tai tietyn omaisuuden hoitamista – valtuutetulla ei ole kelpoisuutta tehdä valtuuttajan puolesta korostetusti henkilökohtaisia asioita

Kelpoisuus valtakirjan tekemiseen – 18 vuoden ikä – oikeustoimikelpoisuus (ymmärtää valtakirjan merkityksen)

Valtakirjan muoto – kirjallinen, valtuuttajan allekirjoitettava – kahden esteettömän todistajan todistettava oikeaksi, todistajien on oltava samanaikaisesti läsnä – jos muotovaatimukset eivät täyty, on valtakirja pätemätön

Valtakirjasta on käytävä ilmi – valtuuttamistarkoitus (esim. otsikko) – asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa – valtuuttaja ja valtuutettu – määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Valtakirjassa voi olla määräyksiä – valtuutetun palkkiosta (jos ei mainintaa, valtuutettu on lain mukaan oikeutettu kohtuulliseen palkkioon) – valtuutetun toiminnan valvonnasta • omaisuusluettelo on aina annettava holhousviranomaiselle, jos valtuutetun tehtäviin kuuluu omaisuuden hoitamista • valtuuttaja voi määrätä, että valtuutettu on velvollinen antamaan tilin maistraatille • maistraatti voi myös itse vaatia tilitystä, vaikka valtakirjassa ei olisi tästä mainintaa • päätöstili on annettava, jollei valtakirjassa ole toisin mainittu. Annetaan sille, jolla on oikeus omaisuuden vastaanottamiseen – valtuutettu saa lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta vain, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa – Kiinteistön myynti ja panttaus – oltava maininta, jotta valtuutettu voi määrätä kiinteistöstä. – varavaltuutettu, toissijainen valtuutettu

Valtuutuksen voimaantulo ja vahvistaminen – valtuutus tulee voimaan kun maistraatti on sen vahvistanut – vain valtuutettu voi hakea vahvistusta – maistraatille on esitettävä alkuperäinen valtakirja sekä lähes poikkeuksetta lääkärinlausunto valtuutetun terveydentilasta – vain lain voimaan tulon jälkeen tehdyt valtakirjat voidaan vahvistaa – jos valtuuttajalla on jo edunvalvoja, ei valtakirjaa voida vahvistaa, jos on kysymyksessä samojen asioiden hoitaminen – asianomaiselle ja puolisolle varattava tilaisuus tulla kuulluksi – lapsien, vanhempien ja muiden lähiomaisten kuuleminen tarvittaessa – valtuutetun kykenevyys ja sopivuus tehtävään – maistraatin päätös – merkintä holhousasioiden rekisteriin ja väestötietoihin

Edunvalvontavaltuutuksen lakkaaminen – valtuuttajan kuolema – valtuutetun kuolema – valtuutuksen peruuttaminen (joko ennen sen voimaantuloa tai sen jälkeen) – valtuutetun ilmoitus, että luopuu tehtävästä