Verisuonisairaudet ateroskleroosi sepelvaltimotauti Salon seudun ammattiopisto Polikliininen hoitoty

Verisuonisairaudet: ateroskleroosi & sepelvaltimotauti Salon seudun ammattiopisto Polikliininen hoitotyö 2 Sisätautien hoitotyö 1 ov Sote. ENS 07 1. 3. 2010 Maria Simonen

Valtimosairauksien taustalla: n n valtimonkovetustauti= ateroskleroosi verihyytymien muodostuminen valtimon seinämään valtimon pullistuminen (aneurysma) valtimon tulehdus

Ateroskleroosi n n n krooninen valtimoiden sairaus esiintyy suurissa ja pienissä valtimoissa ahtauttava valtimonkovetustauti (lat. arteriosclerosis obliterans)

Ateroskleroosin ilmeneminen: n n n n sydän sepelvaltimotauti aivot aivoinfarkti tai aivoverenvuoto kaulalla aivoiskemia munuaiset munuaisten vajaatoiminta ja munuaisperäinen verenpainetauti suoliston iskemia tai suolen osan kuolio alaraajat katkokävely aortta pullistuma eli aneurysma penis impotenssi

Sepelvaltimotauti (lat. morbus cordis coronarius, MCC) n taustalla ateroskleroosi n taudin synty: n n valtimon sisäseinämään kerrostuvat kolesterolista ja sidekudoksesta ateroomaplakit (=rasvakertymä, jossa kuori eli plakki päällä) sepelvaltimon seinämä kovettuminen ja paksuuntuminen sepelvaltimo kaventuu ja verenvirtaus vaikeutuu

Sepelvaltimotaudin ilmeneminen n n sepelvaltimon ahtautumisen seurauksena sepelvaltimon kuljettama verimäärä vähenee ja sydänlihas kärsii hapenpuutteesta eli iskemiasta iskemian oireena on eriasteiset sydämen kivut eli rintakivut

Sepelvaltimotaudin ilmenemismuodot n n angina pectoris eli rasitusrintakipu sepelvaltimotautikohtaus n n n epästabiili angina pectoris= UAP ST-nousuinfarkti (STEMI) Ei-ST-nousuinfarkti (NSTEMI) sydämen vajaatoiminta sydämen rytmihäiriöt äkkikuolema n ensimmäinen oire 10 -20 % potilaista

Sepelvaltimokohtauksen synty: n n n sepelvaltimon seinämän sisäinen rasvakertymä repii ympärillään olevan kuoren eli plakin irti plakin revettyä sepelvaltimoon syntyy pieni haavakohtaan tarttuu trombosyyttejä trombosyytti kasauman seurauksena haavakohtaan syntyy tukos verenkierto vaikeutuu tai estyy kokonaan haavan syntymisen seurauksena sepelvaltimo supistuu eli spasmaa verenkierto vaikeutuu entisestään

Ø Ø jos verenkierto sepelvaltimossa estyy pidemmäksi aikaa sydänlihassolut tuhoutuvat =sydäninfarkti jos sepelvaltimo on vain osittain tukossa tai tukos liukenee nopeasti potilas voi säästyä sydänlihasvauriolta

Sydämen suonet eli sepelvaltimot ja laskimot n n Oikea ja vasen sepelvaltimo (koronaarivaltimo) pikkuhaaroineen tuovat hapekasta verta sydänlihakselle. ovat noin 2 -3 mm läpimitaltaan Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä aorttaläppien takaa sydänlaskimoiden kulku seuraa koronaarivaltimoita, palaavat keuhkovaltimoon

Sepelvaltimot n n Vasen sepelvaltimo jakaantuu kahteen haaraan: n Laskeva haara, ruokkii vasemman kammion etuseinämää ja kammioiden väliseinämää n Kiertävä haara, ruokkii vasemman kammion sivuseinämää Oikea sepelvaltimo, ruokkii suurta osaa oikeata kammiota, vasemman kammion takaja alaseinämää ja väliseinämän takaosaa.

Sepelvaltimotaudin vaaratekijät: n n n verenpainetauti tupakointi lipidiaineenvaihdunnanhäiriö (dyslipidemia), erityisesti korkea kolesterolipitoisuus diabetes ikä

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka n n n n vaaratekijöiden kartoitus potilaan kliininen tutkimus 12 kytkentäinen EKG keuhkokuva rasitus-EKG (polkupyöräergometri) verikokeita: PVK, seerumisrasva-arvot sepelvaltimoiden varjoainekuvaus sydämen UÄ

Akuutin sepelvaltimokohtauksen hoito ACS=acute coronary syndrome

Stabiili angina pectorismääritelmä n stabiili angina pectoris=rasitusrintakipu (AP) n n johtuu hapen puutteesta sydänlihaksessa ilmenee rasituksessa, menee ohi levossa ja nitrolla

Rintakivun vaikeusasteen luokittelu n n n Hoidon suunnittelun ja tehon kannalta on rintakivun vaikeusasteen luokittelu tarpeellinen NYHA I-luokka: n rintakipu tai hengenahdistus tulee vain kovassa rasituksessa NYHA II-luokka: n rintakipu tai hengenahdistus tulee vasta reippaasti käveltäessä tai ylämäessä NYHA III-luokka: n rintakipu tai hengenahdistus tulee tasamaata hiljaakin kävellessä NYHA IV-luokka: n rintakipu tai hengenahdistus tulee levossakin, puhuttaessa tai pukeuduttaessa

ACS -luokittelu n epästabiili angina pectoris (UAP) =unstabile angina pectoris n n n vasta ilmaantunut angina pectoris-oire tai nopeasti vaikeutunut vanha angina pectoris-oire tai oireita kevyessä rasituksessa tai lepokipu, kipuilu pitkittynyttä potilas kuuluu sairaalahoitoon ei merkkiainepäästöjä ekg: ssä ST-laskuja tai potilas kipuilee tuoreen infarktin jälkeen

ACS –luokittelu jatkuu. . . n n n sydäninfarkti (infarctus cordis) sepelvaltimon ateroomaan tulee repeämä, johon muodostuu hyytymä n tukos estää sepelvaltimon verenkierron n aiheuttaa sydänlihaksen iskemian eli hapenpuutteen n mikäli verenkiertoa ei pystytä palauttamaan, syntyy kuolio sydäninfarkti ilman ST-nousuja (NSTEMI) n (non-ST-elevation myocardial infarct) n ekg: ssä st-lasku tai t-invertaatio n merkkiainepäästö ST-nousu-sydäninfarkti (STEMI) n ekg: ssä st-nousu n merkkiainepäästö

Sydäninfarkti n n n transmuraalinen l. seinämän läpi ulottuva infarkti= Q -aalto ekg: ssä subendokardiaalinen eli sydämen sisäseinämään rajoittuva infarkti=ST-laskut tai T-inversio vasemman sepelvaltimon tukos etuseinäinfarkti, joka voi laajentua sivuseinään n n vaarallinen, koska uhkaa tuhota suuren osan vasemman kammion sydänlihaksesta oikean sepelvaltimon tukos ala-taka-sivuseinän ja oikean kammion infarkti n harvinainen, tyypillistä hypotensio ja bradykardia

Sydäninfarktin vaurioalue n Sydämen vasen kammio n n n etuseinäinfarkti (V 2 -V 4) väliseinäalueen infarkti (V 1 -V 2) sivuseinäinfarkti (V 5 -V 6, I, a. VL) alaseinäinfarkti (II, III, a. VF) takaseinäinfarkti (ST-välin vajoamat V 1 -V 4) kytkennöissä) Sydämen oikea kammio n oikean kammion infarkti (V 4 R)

EKG eli elektrokardiografia n n n potilaan sydänlihassoluista lähtevien biosähköisten signaalien mittaamista potilaan iholta sydänlihassoluista lähtevien signaalien vaihtelu esitetään jatkuvana, vaihtelevana viivana, sydänfilminä eri elektrodit osoittavat sydämen eri osien toimintaa käytetään sydämen toiminnan arvioinnissa ja sairauden määrittämisessä nähdään rytmi- ja johtumishäiriöt, iskeemiset ja infarktiin viittaavat löydökset EKG: tä otetaan tavallisimmin 12 - tai 13 kytkentäisenä, mutta kytkentöjä voidaan ottaa tarpeen mukaan enemmänkin

EKG: n rintakytkennät n n n n V 1: neljäs kylkiluuväli, rintalastan oikea reuna n ensimmäinen kylkiluu löytyy solisluun alapuolelta V 2: neljäs kylkiluuväli, rintalastan vasen reuna V 3: V 2 ja V 4 välissä, 5. kylkiluun päällä V 4: keskisolisviiva, viides kylkiluuväli V 5: etuaksillaariviiva, samassa tasossa kuin V 4 V 6: keskiaksillaariviiva, samassa tasossa kuin V 4 ja V 5 V 4 R-elektrodi asetetaan vastaavalle paikalle kuin V 4, mutta rintakehän oikealle puolelle

EKG: n raajakytkennät Raajakytkentöjä ovat I, III, a. Vr, a. VL ja AVF. Niiden taltioimiseksi tarvitaan neljä raajaelektrodia, joka asetetaan ranteiden ja nilkkojen sisäpuolelle (pun. =oik. käsi; kelt. =vas. käsi; vihr. =vas. jalka; musta=oik. jalka) Elektrodien katsomat sydänlihasalueet: n I: ylhäältä vas. käden suunnasta n II: oikealta alhaalta n III: vasemmalta alhaalta n a. VR: oikean käden /hartijan suunnasta n a. VL: vasemman käden /hartijan suunnasta n a. VF: vas. jalan suunnasta

EKG-kytkentöjen asettaminen selkäpuolelle

EKGkytkentöjen kuvaamat alueet sydämessä

EKG elektrodien katsomat sydänlihasalueet Raaja- ja rintakytkentöjen muodostama avaruuskoordinaatisto n Kuusi elektrodia rintakehällä rekisteröivät sydämen toimintaa horisontaalitasossa eli vaakasuorassa n Raajakytkennät rekisteröivät sydämen toimintaa frontaalitasossa eli otsansuuntaisesti

EKG: n rintakytkennät ja niiden suhde sydämen sijaintiin n n Rintakytkennät katsovat sydäntä horisontaalitasossa Eri kytkennät katsovat sydänlihasta eri suunnista, jolloin saadaan tietoa sydämen eri osien toiminnasta.

EKG: n osat n n n P-aalto syntyy eteisten supistumisesta (depolarisaatio) QRS-kompleksi syntyy kammioiden supistumisesta T-aalto syntyy kammioiden rentoutumisesta (repolarisaatio)

EKG: n tulkinta n Rytmiä tunnistettaessa tulee kiinnittää huomiota muutamaan perusasiaan. - rytmin säännöllisyyteen ja nopeuteen - P-aaltoon (näkyykö P-aaltoja, onko P-aalto normaalin muotoinen ja seuraako jokaista Paaltoa QRS-kompleksi) - QRS-kompleksiin (QRS-kompleksin kesto ja onko QRS-kompleksi normaalin muotoinen) - PQ-aika (onko normaali vai pidentynyt) - Näkyykö monitorilla tahdistin ”piikkejä”

Normaali EKG n Normaalissa sinusrytmissä: - jokaista P-aaltoa seuraa normaali QRSkompleksi ja T-aalto - jokaista QRSkompleksia edeltää normaalin muotoinen Paalto - PQ-aika on normaalin rajoissa. - Rytmi on tasainen. Jos edellä mainitut kriteerit eivät täyty, potilaalla on jonkinlainen rytmihäiriö.

Iskemia ja infarktimuutokset EKG: ssä n n n ST-välin nousu viittaa uhkaavaan infarktiin ST-välin lasku viittaa yleensä iskemiaan selvitetään kuinka suuria muutokset ovat ja misää kytkennöissä muutokset sijaitsevat verrataan aikaisempiin EKG: hen T-aallon muutos: n n n korostuu aivan iskemia alussa kääntyy negatiiviseksi iskemian aikana palautuu myöhemmin päivien, viikkojen kuluessa ennalleen infarktin jälkeen

Tuore sydäninfarkti EKG: ssä

Sydänlihasiskemia EKG: ssä n n n lievä iskemia näkyy T-aallon muutoksena sydänlihaksen vaurio näkyy vauriovirtana eli ST-välin muutoksena sydänlihaksen kuolio näkyy Q-aaltona n kun Q-aallot näkyvät EKG: ssä liuotushoidolla ei ole enää tehoa

Q-aallon näkyminen EKG: ssä n Q-aaltoja näkyy EKG: ssä vanhan sairastetun infarktin merkkinä

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan tulotilanne n potilas saapuu ensiapuun n n potilas tarkkailuhuoneeseen potilas lepoon, puoli-istuvaan asentoon hapen antaminen: ventimaskilla 40 % 10 l potilaan haastattelu ja vastaanottaminen n n omin voimin/ omainen tuo/ ambulanssi tuo 20 -30 min jatkunut puristava rintakipu hoitaja tekee samalla havaintoja potilaan tilasta n n sydäninfarktille tyypillinen kliininen kuva n tuskainen potilas, jolla nihkeä, kylmänhikinen iho n rintakipu (diabeetikolla pelkkä yt: n romahtaminen) takykardia/bradykardia

Hoito alkaa n n potilas ilmoitetaan ja kirjataan tulleeksi ja sairaskertomus haetaan sydänfilmin ottaminen heti n lääkäri on heti paikalla ja tulkitsee EKG: n n verrataan aina vanhaan EKG: hen, jos käytettävissä n tarvittaessa uusi EKG, 15 -20 min välein sisätautilääkäri/päivystävä lääkäri ottaa hoitovastuun lääkäri tutkii potilaan

Hoito jatkuu. . . n n mitataan verenpaine, pulssi, happisaturaatio ja aloitetaan monitorointi, lämpö mitataan tipan laittaminen (Muista kolmitiehana!) potilasta informoidaan tilanteesta lääkärin määräämät tutkimukset ohjelmoidaan: n n n verikokeet: pvk+t, na, k, CRP, krea, gluc, tnt, ckmbm, tarv. INR, ck, veren rasva-arvot (s-trigly, skol, s-kol-hdl ja s-kol-ldl) thx erotusdiagnostiikka+sydämen vajaatoiminnan toteaminen troponiinipikatesti

Tarkemmin sydänmerkkiaineista n n n CK-MBm ja Troponiini alkavat kohota vasta 4 -6 tuntia oireiden alkamisesta P-Tnt n proteiini, jota vapautuu verenkiertoon sydänlihasvauriossa n yli 0, 03 µg/l arvo on merkki sydänlihasvauriosta n pitoisuus koholla 2 -3 vko P-CK-MBm n plasman kreatiinikinaasipitoisuus, jota vapautuu verenkiertoon sydänlihasvauriossa n 5 -10 µg/l arvo on mahdollinen pieni sydänlihasvaurio n yli 10 µg/l kuvaa akuuttia sydänlihasvauriota n pysyy koholla 2 vrk n otetaan rintakivun uusiessa

Rintakipupotilaan haastattelu n n n n kivun luonne kivun alkamisajankohta onko vastaavanlaista/yhtä kovaa kipua ollut ennen onko todettu sepelvaltimotautia alkoiko kipu rasituksessa/levossa säteileekö kipu jonnekin onko potilas ottanut nitroja ja onko niistä ollut apua muut sairaudet ja kotilääkitys

Rintakivun syitä n sydänperäiset: n n n sepelvaltimotauti angina pectoris ja sydäninfarkti sydänpussin- ja lihaksen tulehdus ei-sydänperäiset: n n n ruokatorvi- ja vatsaperäiset syyt rintakehän rakenteiden kiputilat keuhkopussintulehdus aortan dissekoituminen masennus paniikkihäiriö

Rintakivun luonne Sydänperäinen rintakipu n sijainti rintalastan takana/laajalla alueella n puristavaa, painavaa, ahdistavaa, vannemaista, polttavaa, repivää n jatkuvaa n voi säteillä kaulalle, ylävatsalle, selkään lapojen väliin tai olkavarteen n ei liity tiettyyn asentoon /hengitysvaiheeseen n potilas iältään yli 35 v. Ei- sydänperäinen rintakipu n pistävää/terävää n kipu paikallistettavissa pienelle alueelle n asennon muutos/hengitysvaihe vaikuttaa kipuun n mahdollisesti paineluarkuus n ajoittaista

Rintakipupotilaan hoito: stabiili angina pectoris Ø Ø Ø nitraattisumute (Dinit ®) 2 suihkausta kielen päälle (RRsyst on yli 100 mm. Hg) jos oireet jatkuvat ja verenpaine ok uusi annos 5 min kuluttua kipu helpottuu potilas tutkitaan tarkemmin, labratutkimukset otetaan ja potilas seurannassa Potilas voidaan kotiuttaa seurannan (6 -12 h) jälkeen, jos: n n rintakipu on kestänyt alle 20 min ja potilas on kivuton kontrolli-ekg on normaali

Rintakipupotilas ja kotiuttaminen jatkuu: n verikokeissa ei merkkejä sydänlihasvauriosta n n tnt ja ck-mbm uudelleen 6 -12 h kuluttua mikäli rintakivulle löytyy jokin muu syy sovitaan jatkohoidosta potilaan ohjaus: hoitoon hakeutuminen, lääkehoito ja elämäntavat n Ø Ø kotona rintakivun tullessa potilas voi ottaa asperiinitabletin ja Nitro ® resori tabletin/suihkeen jos oireet jatkuvat: 3 suihketta 5 min välein jos kipu ei helpota, tulee kutsua ambulanssi

UAP+NSTEMI: lääkehoito n n rintakipu ei helpotu ja ekg: ssä muutoksia lääkäri määrää lääkkeet annetaan asperiini (Disperin ®) 250 mg pureskellen/ asperiiniallergisille klopidogreeli 300 mg (Plavix ®) n trombosyyttiaggregaation estäjä pienimolekyylinen hepariini n enoksapariini (Klexane) 1 mg/kg s. c

UAP+NSTEMI: lääkehoito jatkuu n n kivun hoitoon oksikodonia (Oxynorm ®) 2 -5 mg i. v. + tarv. 3 -5 mg lisää 5 min välein ad x 1 -3, kunnes kipu poissa/morfiinia 4 -6 mg iv tarv. metoklopramidia (Primperan ®) 10 mg i. v. pahoinvoinnin estoon hyperglykemian tehokas hoito: tavoitteena normoglykemia tarvittaessa sedaatio: diatsepaami 2, 5 -5 mg iv.

UAP+NSTEMI: lääkehoito jatkuu. . . n n nitraatti-infuusio (Nitro®-infuusio 0, 1 mg/ml =Nitro 10 mg +Nacl 100 ml) pyritään 25 % tai 10 -15 mm. Hg suuruiseen systolisen verenpaineen laskuun, RRsyst noin 120140 mm. Hg aloitetaan yleensä 6 ml/h ja nostetaan 6 ml/h joka 10 min välein (jos verenpaine yli 100/60 mm. Hg) hillitsee verenpainetta, hapenpuutetta sydänlihaksessa ja rintakipua verenpaineen mittaaminen 5 - 10 min välein ja ekg monitorointi

UAP+NSTEMI: lääkehoito jatkuu. . . n beetasalpaaja i. v esim. metoprololi (Seloken ® 1 mg/ml) tarv. 5 min välein 1 -2 mg/min, 1 -2 kertaa uusien vasteen mukaan pyritään syketasoon 50 -60/min annetaan, jos systolinen verenpaine yli 100 ja syke yli 55/min jatkoon beetasalpaaja p. o. aloitus heti 15 -30 min viimeisestä i. v. annoksesta vaikutus: syketaajuus laskee, sydämen supistuvuus laskee, sepelvaltimoiden virtaus kasvaa sydänlihaksen hapenkulutus vähenee ja hapensaanti lisääntyy

UAP+NSTEMI: lääkehoito: jatkuu. . . n varfariini (Marevan)-potilaalle n n lisähoitona vain asperiini 250 mg pureskellen INR oltava hoitoalueella; jos alle hoitoalueen, myös enoksapariini hoitoannoksella, ja jatketaan kunnes INR on hoitoalueella (2. 0 -3. 0)

UAP+NSTEMI: potilaan hoito jatkuu. . . Ø n kipu helpottuu ja ekg-muutokset normaalistuvat seuranta jatkuu Liuotushoidolla eli trombolyysihoidolla ei ole hyötyä UAP: ssa tai NSTEMIssä n n n vaurio ei ulotu kammion koko seinämän läpi, vaan rajoittuu sisempään lihaskerrokseen yleensä etuseinämän alueella ekg: ssä ST-laskuja, T-inversioita tai molempia NSTEMI hoidetaan kuin UAP eli epästabiili angina pectoris

UAP+NSTEMI: lääkehoito jatkuu. . . Jos potilas lähtee suoraan ensiavusta suoraan angiografiaan: GP-IIb/IIIa-reseptorisalpaaja=tirofibaani (Aggrastat ®) infuusio n jos Tnt positiivinen ja rintakivut jatkuvat epästabiilina n trombosyyttiaggregaation voimakas estäjä n suuren vaaran potilaille ennen invasiivistä tutkimusta/toimenpidettä (sepelvaltimoiden varjoainekuvausta)

Lääkehoito: UAP+NSTEMI jatkuu. . . GP-IIb/IIIa-reseptorisalpaaja n ennen aloitusta suljettava pois vuototaipumus n n n trombosyyttitason oltava yli 150 INR: n oltava alle 1, 5 muita kontraindikaatioita n n n n GI-vuoto ICH aivoinfarkti 30 vrk kallonsisäinen sairaus suurehko leikkaus tai vakava trauma 6 vko RR yli 200/110 hoidosta huolimatta vakava munuaisten vajaatoiminta, kliinisesti merkittävä maksan vajaatoiminta

UAP, NSTEMI – invasiivinen hoito n n n alkuvaiheen lääkehoidon jälkeen suuren vaaran potilaille pyritään tekemään 48 h kuluessa kiireellinen sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja mahdollinen pallolaajennus (PTCA) + stenttaus osa ohjautuu päivystykselliseen tai kiireelliseen ohitusleikkaukseen (CABG) osalla hoitolinjana jatkuu lääkehoito

STEMI-potilaan hoito n n n hoitoviiveen minimoiminen tärkeää!! epästabiilin angina pectoriksen hoito kuten edellä lisäksi klopidogreeli 300 mg po latausannos n yli 75 -vuotiaille 75 mg, ei latausannosta lääkäri päättää liuotuksesta liuotushoito liuotuslääkkeet: n streptokinaasi (Kabikinase®/Streptase®) n tenekteplaasi (Metalyse®) n reteplaasi (Rapilysin®) n alteplaasi (Actilyse®) liuotushoidon jälkeen väh. 24 h välitön defibrillaatiovalmius

Liuotuksen toteuttaminen n 2 tippareittiä n n n toinen liuotuslääkkeen antoa ja näytteiden ottoa varten toinen infuusiolle annetaan liuotushoito potilaan tilan seuranta komplikaatioiden seuranta: rytmihäiriöt, hypotensio ja vuodot n n reperfuusioarytmia, yleensä 110 -140/min 1 -2 h liuotuksen jälkeen vuoto hoidetaan lopettamalla liuotusinfuusio, tarv. punasolut ja jääplasma

STEMI-hoitolinja Liuotushoito n n liuotushoito voidaan aloittaa ambulanssissa, ensiavussa ja jatkaa sydänvalvonnassa potilas siirretään ensiavusta sydänvalvontaan 70 % liuotuspotilaista jää auenneeseen suoneen merkitsevää jäännösahtaumaa liuotetuille potilaille pyritään tekemään kiireellinen varjoainekuvaus, PTCA ja mahd. stenttaus 24 tunnin sisällä

STEMI-hoitolinja: Liuotushoidon kriteerit n EKG-indikaatiot: n n n uusi ST-nousu vähintään 2 vierekkäisessä rintakytkennässä 2 mm uusi ST-nousu väh. kahdessa rinta- (V 4 -V 6) tai raajakytkennässä tai V 4 R väh. 1 mm nousu uusi resiprokaalinen ST-lasku väh. 1 mm V 1 -V 3 kytkennöissä (takaseinäinfarkti) tuore tai kestoltaan tuntematon LBBB ja sydäninfarktin kliiniset oireet ei vasta-aiheita trombolyysihoidolle potilas saapuu hoitoon 12 tunnin kuluessa kivun alusta, myöhemmin ei juurikaan ole tehoa

Liuotushoidon vasta-aiheet n n n n todettu verenvuototaipumus tuore trauma (alle 10 vrk), esim. pään trauma tai neurokirurginen leikkaus 1 kk aikaisempi aivoverenvuoto, aivoinfarkti alle 6 kk merkittävä ruuansulatuskanavan vuoto (alle 2 -6 kk) hengenvaarallinen perussairaus epäily aortan dissekoitumasta verenpaine yli 200/110 hoidosta huolimatta raskaus (suhteellinen vasta-aihe)

Liuotuslääkkeet: reteplaasi (Rapilysin®) n n n nykyisin ensisijainen liuotuslääke hypotoninen potilas, oikean kammion infarkti, elvytyksen jälkitila, laaja etuseinäinfarkti, potilaat jotka on aikaisemmin liuotettu streptokinaasilla injektiokuiva-aine pullo ja esitäytetty ruisku pienimolekyylinen hepariini n enoksapariinibolus (Klexane ®)30 mg i. v. trombolyysihoidon yhteydessä ja heti sen jälkeen 1 mg/kg s. c. reteplaasibolus 10 IU (annetaan 2 minuutin aikana) ja toinen reteplaasibolus 10 IU 30 min kuluttua ensimmäisestä annoksesta ei muita lääkkeitä samasta tippatiestä yhtä aikaa

Liuotushoidon hyödyt n n n 30 min-1 tunnin kuluessa 50 -80 % potilaista suoni aukeaa vasemman kammion toiminta paranee 20 -30 % potilaista infarktin koko rajoittuu 20 -50% pienemmäksi infarktisokki vähenee 50 % potilaista kuolleisuus vähenee n. 50 %

STEMI-hoitolinja: Liuotushoito/invasiivinen hoito eli varjoainekuvaus ja pallolaajennus? Invasiivinen hoito: välitön sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus (PTCA) n n n n jos potilaalla vasta-aiheita liuotushoidolle liuotushoito ei auta kardiogeeninen sokki alle 75 v rakennekomplikaatio toistuva kammiovärinä/takykardia virka-aikana ensisijainen hoito on invasiivinen liuotetuille potilaille pyritään tekemään kiireellinen varjoainekuvaus, PTCA ja mahd. stenttaus 24 tunnin sisällä TYKSissä

Sydäninfarktin hoidon tavoitteena n n kivuttomuus sydänlihaksen vaurion laajenemisen ehkäisy komplikaatioiden ehkäisy ja hoito (rytmihäiriöt, kardiogeeninen sokki, keuhkopöhö, sydämen vajaatoiminta) potilaan kuntoutuminen infarktia edeltäneeseen tilaan

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan hoitotyö: n n tajunnan taso: n potilas on hereillä ja asiallinen/ potilas voi olla sedatoitu tai tajuton n vitaalielintoimintojen tarkkailu ja hoito tilanteen mukaan hengitys: n ongelmatonta/potilas CPAPissa n hoito tilanteen mukaan

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan hoitotyö: n sydän ja verenkierto: n vakaa tai hypotoninen, arytmiaa n vitaalielintoimintojen tarkkailu ja neste- ja lääkehoito tilanteen mukaan n hypotonia n nesteytys, Nitro-infuusion keskeytys n rytmihäiriöt n jatkuva monitorointi n infarkti altistaa rytmihäiriöille n reperfuusiorytmihäiriöt liuotuksen jälkeen

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan hoitotyö jatkuu: n n liikkuminen: n potilas on vuodepotilaana n asentohoito: selinmakuu/kylkiasento n voinnin ja tilanteen mukaan 1 -2 pv jälkeen voi nousta vuoteen reunalle istumaan syöminen ja juominen: n potilas saa juoda vettä hieman, jos ei ole pahoinvointia n ei ruokaa rintakivun ja pahoinvoinnin aikana, ravinnotta olo on suotavaa myös mahdollisen invasiivisen toimenpiteen takia

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan hoitotyö jatkuu: n n erittäminen: n jos pulloon tai alusastialle virtsaaminen ei onnistu virtsakatetri, tarvitaan myös nestetasapainon seurannassa lääkehoidon komplikaatioiden tarkkailu n hoitaminen tilanteen mukaan n esim. päänsärky, verenvuoto n nitraattilääkitys voi aiheuttaa päänsärkyä n parasetamolista useimmiten apua n aivoverenvuodon riski muistettava

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan hoitotyö jatkuu: n n n tiedon antaminen potilaalle n potilaan kotiasioiden järjestäminen niin, että potilas voi hyvällä mielellä jäädä sairaalaan omaisten informoiminen kirjaaminen: hoitaja kirjaa hoitokertomukseen ja lääkäri sanelee tekstin

Siirto osastolle n n n siirto osastolle, kun potilas on kivuton ja hemodynaamisesti vakaa sairaanhoitaja ilmoittaa potilaan osastolle sydänvalvontaan n MIDA-monitorointiin= jatkuva ST-välin seuranta vaatteet vaihdetaan ja arvoesineistä huolehditaan hoitaja vie potilaan osastolle lyhyt raportti siirtovaiheen kuulumisista Potilaan siirtyessä TYKSiin jatkohoitoon lääkäri hoitaa ilmoituksen jatkohoitopaikkaan

Haasteita sydänpotilaan hoitotyössä n n oikean arvion tekeminen potilaan tulotilanteessa hoitoviiveen minimoiminen

Valtimon pullistuma =aneurysma n n n aneurysma= verisuonen laajentuminen syynä: verisuonen seinämän keskimmäisen osan heikkous verisuonen sisimmän ja uloimman kerroksen venyminen veren virtaus muuttuu pyörteiseksi, mikä aiheuttaa lisääntyvää painetta verisuonen seinämään seinämä heikentyy ja pullistuu ulospäin aneurysma voi dissekoitua tai revetä n dissekoitua=valtimon seinämän repeytyminen niin, että siitä tulee kaksikerroksinen

Aneurysman paikka yleisyysjärjestyksessä n n n vatsanalueen aortta polvitaivevaltimo reisivaltimo rinta-aortan kaari ja aortan laskeva osa kaulavaltimo

Aneurysman synnyn taustalla: n n n ateroskleroosi Marfanin syndrooma kuppataudin seurauksena synnynnäisesti ikääntyessä

Aneurysmapotilaan oireet n n oireeton oireet: n oireet liittyvät aneurysman lisääntyvään laajenemiseen tai repeämiseen valtimovuoto H! hätätilanne!! n kova kipu rinnassa tai vatsassa, korkea verenpaine n potilas on sokkinen: potilas on pelokas, takykardinen, hypotensio, tajunnan tason aleneminen, heikentyneet tai hävinneet perifeeriset pulssit ja vähäinen virtsaneritys n vatsa-aortan aneurysma tunnetaan vatsaa tunnusteltaessa tutkitaan: thx, UÄ, TT, MRI, angiografia hoito: leikkaus n keinomateriaalista tehty verkko asetetaan aneurysman päälle

Lähteet: n n Akuutin sepelvaltimotautikohtauksen hoito – ohjeet Jussi-Pekka Haikio 3. 11. 2006 Käypä hoito ohjeet Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001 Sisätauti-kirurginen hoito ja hoitotyö. Tammi. Vauhkonen & Holmström. Sisätaudit. 1998. WSOY.