Suomen autonomian ajan aate ja tieteenhistoria ti 12

Suomen autonomian ajan aate - ja tieteenhistoria ti 12. 3. klo 14 -16 HU 206 to 14. 3. klo 14 -16 HU 206 ti 19. 3. klo 14 -16 HU 206 to 21. 3. klo 14 -16 HU 206 ti 26. 3. klo 14 -16 HU 206 to 4. 4. klo 14 -16 HU 206 ti 9. 4. klo 14 -16 HU 206 to 11. 4. klo 14 -16 HU 206 ti 16. 4. klo 14 -16 HU 206 to 18. 4. klo 14 -16 HU 206 ti 23. 4. klo 14 -16 HU 206 tentti: ti 7. 5. klo 14 -16 HU 206

luentorunko 12. 3. 14. 3. 19. 3. 21. 3. 26. 3. 4. 4. 9. 4. 11. 4. 16. 4. 18. 4. 23. 4. tapahtumahistoriallinen katsaus autonomian aikaan yliopistolaitos autonomian aikana 1800 -luvun alun johtavat aatteet: uushumanismi ja romantiikka fennomania liberalismi / svekomania historiankirjoitus autonomian aikana kansanrunouden tutkimus suomen kielen tutkimus ja kehittäminen teologia kansanliikkeiden synty poliittinen aktivoituminen 1900 -luvun alussa

oheislukemisto • Karl-Erik Michelsen: Viides sääty, s. 75 -207 • Anto Leikola: Naurun biologiaa, s. 161 -200 • Zachris Topelius: Onko Suomen kansalla historiaa?

Muuta lukemista • Matti Klinge: Helsingin yliopisto 16401990, 2. osa. • Suomen tieteenhistoria 1 • Suomen kulttuurihistoria 3 (2003)

Suomen valloitus • venäläiset aloittivat hyökkäyksen helmikuussa 1808 • venäläiset valloittivat Turun 22. 3. 1808 • 18. 2. 1808 Venäjän keisarin julistus; kohdistettu säätyläisiin • Suomen viranomaiset nopeasti yhteistyöhön; ei luotettu Ruotsin haluun eikä kykyyn puolustaa Suomea • aatelisto myös myötämielinen; paljon yhteistä Venäjän aateliston kanssa • papisto Jacob Tengströmin johdolla myöntyväinen • Turun akatemia alistui tilanteeseen

Porvoon valtiopäivät • maaliskuussa 1809 säädyt koolle Porvooseen • Suomessa voimassa Ruotsin vallan aikaiset säädökset – vuoden 1772 hallitusmuoto – yhdistys- ja vakuuskirja (1789) • Suomea koskevat asiat esiteltävä suoraan keisarille venäläisen virkamiesten ohi • kiista valtiopäivien todellisesta luonteesta: – Porvoossa luotiin perusta Suomen valtiolliselle olemassaololle – valtiopäivät pelkkä juhlallinen seremonia; siellä tehdyt lupaukset eivät sitoneet myöhempiä hallitsijoita

Yhteiskunnalliset olot autonomian alussa • Pyhä allianssi (1815): Venäjä, Itävalta, Preussi – taattiin Napoleonin edeltänyt poliittinen tilanne Euroopassa – yhteiskuntarauhan säilyttäminen • 1812 Venäjän ja Ruotsin välille rauha – Ruotsi tunnusti Suomen kuuluvan Venäjälle • Suomen hallinto hoidettiin virkamiesvoimin – keisarin asetukset – virkamiehet suurelta osin alempaa aatelia • venäläiset halusivat ehkäistä kumouksellisen toiminnan – ulkomaisten lehtien sensuuri ja ulkomaanmatkojen rajoitukset – elinkeinoelämän tukeminen rahastojen avulla

Nikolai I: n Suomen politiikka • Nikolai I (1825 -1855) • dekabristikapina 1825 • Puolan valtiopäivät koolle 1830 → Nikolai I viralta Puolan kuninkaana → Nikolai I ei ollut halukas kokeilemaan samaa muualla • Nikolain aika rauhan ja tasaisen taloudellisen kehityksen aikaa • Suomesta muodostui oma taloudellinen alue • 1840 Ruotsin valuutta pois käytöstä, oma raha 1860 • tekstiiliteollisuus nousuun 1840 -luvulla – 1841 puuvillan tuontia helpotettiin

Liikenneyhteyksien kehitys • 1844 ryhdyttiin rakentamaan Saimaan kanavaa; valmistui vuonna 1856 – yhdisti järvi-Suomen Venäjän markkinoille ja ulkomaille – ulkomaankaupan painopiste siirtyi Pohjanlahden rannikolta Viipuriin – yhteydet Ruotsiin vähenivät • rautatie: Helsinki–Hämeenlinna 31. 1. 1862 – yhteydet sisä-Suomesta etelärannikolle – hyödynsi suomalaisuutta ja lisäsi säätykiertoa • höyrylaivaliikenne – 1840 -luvun alussa matkustajaliikenne Pietari-Helsinki-Turku – tavaraliikenteessä purjelaivat säilyttivät asemansa 1800 -luvun lopulle → Suomi tipahti kehityksestä

Yhteiskunnallinen kriisi 1840 -luvulla • tilanne Keski-Euroopassa levoton – 1846 Ranskassa vallankumousyritys – 1846 Puolassa kapina • Suomessa lakkautettiin pari lehteä ja kiellettiin jäsenyys salaseuroissa • 1848 Euroopan ”hullu vuosi” – vallankumous ´Pariisissa – vallankumousaalto vyöryi yli Euroopan, mm. Wienissä ja Berliinissä • 6. 4. 1848 Upsalassa skandinaavinen juhla – kritisoitiin Venäjän konservatismia → Helsingin yliopiston opettajilta ja opiskelijoilta kiellettiin ulkomaanmatkat • Floran-päivän juhlat Helsingissä 13. 5. 1848 – osoitti suomalaisten uskollisuutta Venäjälle

Krimin sota 1853 -1856 • ensimmäinen suursota Wienin kongresin jälkeen • Venäjä vastaan Ranska, Englanti, Turkki ja Sardinia • kyse Turkin salmien hallinnasta; näkyvänä syynä Venäjän halu suojella Turkin alueen kreikkalaiskatolilaisia • sodan painopiste Mustallamerellä; Sevastopolin piiritys • englantilainen laivasto Itämerellä – – – Bomarsundin linnoituksen valtaus Viaporin pommitus elokuussa 1855 Pohjanlahden satamien vahingoittaminen taloudelliset tappiot huomattavat Suomen kauppalaivaston menetykset 60%

Aleksanteri II: n uudistuspolitiikka • Aleksanteri II (1855 -1881) • Krimin sodan jälkeinen aika uudistusten aikaa koko valtakunnassa – maaorjuus lakkautettiin 1861 – Venäjä halusi lähentyä Ranskaa ja tämä edellytti olojen liberalisointia – 1863 Puolan kapina → loppu uudistuksille – slavofiilia nousuun • 1857 Suomen asian komitea uudelleen toimintaan • valtiopäivät koolle keväällä 1863 säätypohjalla – aluksi joka viides vuosi, 1880 -luvulta lähtien joka kolmas vuosi

Taloudellinen kehitys 1800 -luvun jälkipuolella • 1867 -1868 nälkävuodet – 8 % väestöstä kuoli – kuolleisuus keskittyi Hämeeseen ja Pohjois-Savoon – osoitti maanviljelyvaltaisen talouden haavoittuvuuden • muuttoliike – elinkeinovapaus 1879 – naiset enemmistönä: kaupunkeihin palveluammatteihin ja teollisuuteen – kaupungistuminen 1860 -luvulta lähtien – työväestön ja uuden keskiluokan voimakas kasvu • muuttoliikkeen suunnat – Kaakkois-Suomesta Viipuriin ja Pietariin – Keski-Suomesta Helsinkiin ja muualle etelärannikolle – Pohjanmaalta Amerikkaan

Taloudellinen kehitys 1800 -luvun jälkipuolella • • • merkantilistisesta talouspolitiikasta luovuttiin 1857 höyrysahojen perustaminen vapaaksi 1861 Englannin suojatullit sahatavaralle pois Länsi-Euroopan voimakas teollistuminen lisäsi puutavaran kysyntää 1850 -luvulla kehitettiin puuhiokkeen valistusmenetelmä, puu lumpun tilalle paperin raaka-aineena 1870 -luvulla selluloosan valmistusmenetelmä 1860 -luvulla ensimmäiset puuhiomot Suomeen 1880 ensimmäinen selluloosatehdas Valkeakoskelle varhainen paperin vienti kokonaan Venäjälle myös muuta teollisuutta: tekstiili, rauta, laivanrakennus, keramiikka, nahka

I sortokausi • Venäjällä nationalismi voimistui koko ajan: slavofiilia, panslavismi – Suomen erityisasema herätti närkästystä – pyrkimyksiä Suomen venäläistämiseen • Nikolai II valtaistuimelle 1894 → panslavismin vaikutus voimistui – Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi • helmikuun manifesti 1899 – valtakunnallisia asioita koskeva päätöksenteko valtakunnallisiin elimiin – Bobrikovin voimakkaat venäläistämistoimet – asevelvollisuuslaki 1901 – herätti voimakkaan reaktion Suomessa – myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillinen suunta – suuri adressi 1902 – kutsuntalakko → asevelvollisuuslaki peruttiin suomalaisten osalta – 1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin

Venäjän-Japanin sota ja suurlakko • Venäjän-Japanin sota 1904 -1905 – Venäjä kärsi murskatappion – Verisunnuntai: tammikuussa 1905 työläisten mielenosoitus Pietarissa Talvipalatsin edessä; 2002000 ihmistä kuoli • suurlakko → olot vapautuivat – Suomessa opiskelijoiden ja työväen kaarteja – Viaporin kapina • eduskuntauudistus 1906 – yksikamarinen eduskunta – yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 24 vuotta täyttäneille

II sortokausi • 1909 Frans Albert Seyn kenraalikuvernööriksi • 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä • 1912 yhdenvertaisuuslaki • herätti vastustusta; useat virkamiehet eivät toteuttaneet lakia → karkotuksia Siperiaan

Turun Akatemian organisaatio hallitsija kansleri varakansleri rehtori pieni konsistori teologinen tdk oikeustieteellinen tdk lääketieteellinen tdk filosofinen tdk

Turun akatemian professorit • • Teologinen tiedekunta – I teologian professori – III teologian professori Lääketieteellinen tiedekunta – lääketieteen professori – anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen professori (1778) Oikeustieteellinen tiedekunta – oikeustieteen professori Filosofinen tiedekunta – moraalifilosofian, valtio-opin ja historian professori – kaunopuheisuuden professori – logiikan ja runouden professori – fysiikan ja kasviopin professori – matematiikan professori – pyhien kielten professori – runouden professori (1655 -1747) – talousopin professori (1747) – kemian professori 1755

Humboldtilainen yliopistoihanne • Wilhelm von Humboldt (1767 -1835) • Humboldtin ajatukset otettiin käyttöön Berliinin yliopistossa 1810 • keskeiset periaatteet: – tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tulee olla vapaita, autonomisia – tutkimus, opetus ja opiskelu kuuluvat erottamattomasti yhteen – sivistyksellinen koulutus on ensisijaista suhteessa ammatilliseen koulutukseen

Uudet yliopistoaatteet • uuden tiedon tuottaminen keskeistä; tieteellinen toiminta osaksi opetusta • yliopisto osaksi kouluhierarkiaa: ylioppilastutkinto (das Abiturium) • korostettiin asioiden suuria yhteyksiä, filosofiaa sekä intellektuaalista ja moraalista viisaus • tuomittiin hajanaiset pikkutiedot ja mekanistinen maailmanjärjestys • nämä ajatukset tulivat Venäjän kautta Suomeen; uudistukset otettiin käyttöön vähitellen

Muutokset yliopistossa 1810 -luvun alussa • 6 professuuria – – – 1 teologiseen 1 oikeustieteelliseen 1 lääketieteelliseen historian ja moraalifilosofian oppituoli jaettiin pyhien kielten oppituoli Kreikan ja itämaisen kulttuuri professuureiksi – oppihistorian professuuri • 9 uutta apulaista • määrärahoihin lisäystä: palkankorotukset ja lisää stipendejä • yliopiston talous osaksi valtionbudjettia

Yliopisto Helsinkiin • Helsingistä pääkaupunki 1812; senaatti Helsinkiin 1819 • strateginen syy: yliopisto kauemmaksi Ruotsista • virkamieskoulutuksessa yhteys virastoihin tärkeää • yliopiston siirto perustui ajatukseen, että yliopisto tuli olla pääkaupungissa • Turun palo 4. -5. 9. 1827 • vauriot akatemian rakennuksissa kohtuulliset: kirjasto tuhoutui • yliopiston siirto kivutonta: porkkanana raha

Uusi aktiivisuus • Suomen autonomia aktivoi opiskelijoita • 1815 perustettiin Selma-förbundet Aura, jonka lehti Aura Mnemosyne • kirjallisia vaikutteita romantiikasta • 1817 ensimmäiset mielenosoitukset nopeuttivat uusien sääntöjen laadintaa

Vuoden 1828 statuutit I • yliopiston hallinnon uudelleen järjestäminen – Venäjän kruununperillinen kansleriksi – sijaiskansleriksi keskushallinnon virkamies kiinteä yhteys kirkkoon katkesi • opiskelijoiden valvontaa tiukennettiin – erityinen opinto- ja kurikomissio • uudet professuurit kirjattiin statuutteihin, nyt oppituoleja yhteensä 21; samalla oppituolien aloja tarkennettiin: – teologia: dogmatiikka, eksegetiikka, kirkkohistoria, teologinen moraali – oikeustiede: roomalaisen ja Venäjän lainoppi, Suomen lainoppi, valtioja kansainoikeus ja kansallistalous • lisäksi venäjän kielen ylimääräinen professuuri • uusien virkojen haltijoille rahapalkka

Vuoden 1828 statuutit II • tieteiden eriytyminen – 1817 keisarillinen asetus oikeuslaitokseen ja muihin siviilihallinnon virkoihin valmistavista tutkinnoista • maanmittaritutkinto • oikeustutkinto: senaatin oikeusosaston ja oikeuslaitoksen virkoihin • kameraalitutkinto: senaatin talousosaston ja sen alaisten laitosten virkoihin sekä verohallinnon virkoihin • vuoritutkinto: vuorihallinnon virkoihin • korkeampi tutkinto: valtiosihteeriviraston virkoihin Pietarissa. Antoi lisäksi saman pätevyyden kuin oikeus- ja kameraalitutkinto – 1800 -luvun kuluessa eriytettiin myös lääketieteellinen koulutus, pappiskoulutus, opettajainvalmistus, farmasiaopetus sekä maaja metsätieteellinen opetus – kaikille yhteinen filosofisen tiedekunnan opetus poistui

Vuoden 1828 statuutit III • tohtorin arvo myös filosofiseen tiedekuntaan ja tohtorista oppiarvo • väitökset tutkimukselliselle pohjalle • luentokieliksi ruotsi ja venäjä • yliopistoon kirjoittautumisehtoja tarkennettiin

Opiskelijaradikalismi • 1840 -luvun alusta opiskelijaliikehdintää ympäri Eurooppaa – kirjoituksissa kritisoitiin kansallisten vähemmistöjen sortoa – skandinavismi • 1848 Floran päivän juhla – tarkoitus kanavoida vallankumouksellinen innostus nationalismiksi – Pacius & Runeberg: Maamme laulu – Fredrik Cygnaeus: ylistyspuhe isänmaalle ja kanslerisuurruhtinaalle – jälkikäteen propagandaselostuksia tilaisuudesta • opiskelijoiden mielenilmaukset kuitenkin jatkuivat

Vuoden 1852 statuutit • • • konsistorin jäsenmäärää rajoitettiin osakunnat lakkautettiin opiskelijoille univormupakko lukion todistus pakolliseksi ylioppilastutkinto Helsingissä, pääsykoe yliopistoon

Yliopistoon pääsy • Turun Akatemiassa filosofisen tiedekunnan dekaani tenttasi pyrkijän koulutiedot • 1828 erityinen valiokunta – koulutodituksella hakeva: kaikki kouluaineet – yksityisoppilas: uskonto ja kirkkohistoria, logiikka ja moraali, aritmetiikka ja geometria, historia ja maantiede, latina tai jokin uusi kieli • 1830 -luvulla vaatimuksia kiristettiin ylioppilastehtaat • 1852 ylioppilastutkinto Helsingissä, pääsykoe yliopistoon – äidinkielen kirjallinen koe ja käännös ruotsista tai äidinkielestä – suullinen koe muissa aineissa • erilliset sisäänpääsykokeet 1930 -luvulta lähtien

Naiset yliopistoon Maria Tschetschulin Emma Åström • 1870 kauppaneuvos Tschetschulin anoi tyttärelleen lupaa ylioppilastutkintoon • 1873 Emma Åström sai saman luvan; 1882 maisteriksi • vapautus sukupuolesta • 1901 naisille vapaa opiskeluoikeus • 1927 Alma Söderhjelm Åbo Akademin professoriksi

Uushumanismi I • Herculaneum 1713, kaivaukset 1737 • Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa – antiikki konkreettisesti läsnä • Johann Gesner (1691 -1761), Göttingenin yliopiston professori – antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää

Uushumanismi II humanismi uushumanismi • antiikin jäljittely • paluu menneeseen kulta-aikaan • pimeän keskiajan unohtaminen • esikuvana Rooma • antiikkiin ei paluuta • antiikista moraalisia esikuvia • esikuvana Kreikka

Uushumanismi III • 1760 -luvulla myssyt valtaan – merkantilismista siirryttiin fysiokratismiin – fysiokratismi: perustuotanto, erityisesti maatalous keskeiseksi, säästäväisyys ja yksinkertaisuus; ihanteet antiikista – yleellisyystavaroille korkea verot • Kustaa III: n aikana (1772 -1795) yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ollut suotavaa – harmittomammat tutkimusaiheet suosioon

Uushumanismi IV • • • Henrik Gabriel Porthan (1739 -1804) Sigfrid Porthan (1741 -1798) Matthias Calonius (1737 -1817) kielitiede, historia, taidehistoria uudenlainen pedagoginen visio: latinan ulkoa opettelemisesta sen luovaan käyttöön ja ymmärtämiseen • latinalaisista teksteistä esikuvia hyveelliselle ja kohtuulliselle elämälle

Uushumanismi 1800 -luvulla • poliittinen jako Euroopassa – konservatiivinen itä (Venäjä, Itävalta, Preussi) – liberaali länsi (Ranska, Englanti, Skandinavia) • aatteellisesti: uushumanismi ↔ romantiikka • uushumanismi: kansalliset korostukset yhdistettynä antiikin esteettisiin ja moraalisiin arvoihin • kurinalaisuus, selkeys, ennakoitavuus • uushumanismi ilmeni arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa ja kuvataiteissa

Helsingin uudelleenrakentaminen • Venäjällä empire-uusklassinen tyyli: – – • • rapattu tiilirakennus värit: keltainen, vihreä, harmaa pienet yksityiskohdat puusta kiveä matkien pylväspääty ja päätykolmio Helsinki paloi 1808 → uusi asemakaava 1812: Johan Albrekt Ehrenström (1763 -1847) – keskusta rakennettiin kivestä – keisarillinen residenssi, senaatti, kuvernöörin talo, kasarmi, luterilainen ja ortodoksikirkko vierekkäin – keskustaa hallitsee julkiset rakennukset – väljä ruutukaava; puistoalueet (paloturvallisuus) – Senaatintori keskeiseksi paikaksi

Senaatintori • symboloi suurruhtinaskuntaa • keskeiset mahdit edustettuna: kirkko, senaatti, yliopisto, esivalta (päävartio) • muotosymboliikkaa pylväistöissä • varsinaisena arkkitehtina Carl Ludvig Engel – suunnitellut rakennuksia ja asemakaavoja ympäri Suomea

Klassisismi kirjallisuudessa • Johan Ludvig Runeberg – – – kaunopuheisuuden dosentti (klassilliset kielet) 1831 Helsingfors Lyceum 1837 Porvoon gymnaasin Rooman kirjallisuuden lehtori 1842 Porvoon gymnaasin Kreikan kirjallisuuden lehtori runouden vaikutteet antiikista (muoto ja aatemaailma) • Dikter (1830), Hirvenhiihtäjät (1832), Hanna (1836), Vänrikki Stoolin tarina (1848) • kansa nöyrää, lainkuuliaista, uskollista, jumalaapelkäävää • sivistyneistö kansan huoltaja

Valistuksen kritiikki • valistus selitti kaiken järkiperäisesti → tieto ja usko erillään toisistaan; tunteelle ei sijaa • David Hume: – uskontokritiikki: uskonnolliset ihmeet kyseenalaisiksi – empirismikritiikki: emme voi olla varmoja havainnoistamme; emme tiedä varmasti, mikä on syy ja mikä seuraus, mikä substanssi ja mikä sen väliaikainen ominaisuus • Immanuel Kant (1724 -1804): – saamme tietoa vain siitä, mitä aistimme → tietomme ulkomaailmasta, oliosta sinänsä, on rajallista • Johann Gottlieb Fichte (1762 -1814) – emme voi olla varmoja olion sinänsä olemassaolosta – maailma on se, mitä aistimme – transsendentaalinen idealismi

Romantiikka • syntyi Saksassa reaktiona valistukselle • romantiikka ei merkinnyt rationalismista luopumista, vaan uskosta tieteen ja järjen kaikkivoipaisuuteen • romantiikka kytkeytyi keskiluokan nousuun • pietismi ja herrnhutilaisuus valmistivat tietä romantiikalle – henkilökohtaiseen uskonkokemukseen perustuva uskonnollisuus – pyrkimys irtautua kirkon ja valtion kontrollista • romantiikan ydinjoukko akateemisen koulutuksen saaneet virkamiehet ja papisto – yhteiskunnan byrokratisoituminen levitti romantiikkaa ja yleensäkin sivistystä

Turun romantiikka • Turussa 1810 -luvulla • opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden heterogeeninen liike • alkoi kansanrunouden keruusta, laajeni historian ja kielitieteen alueelle • kaksi erilaista korostusta: – taiteellis-kirjallinen – kansallismielinen

Turun romantiikan edustajia K. A. Gottlund A. J. Sjögren A. I. Arwidsson • Kirjallinen suuntaus: Abraham Poppius, Reinhold von Becker, Zacharias Topelius (vanh. ), Gustaf Renvall • Kansallismielinen suuntaus: J. J. Tengström, J. G. Linsén, E. G. Ehrström

nationalismi • muotoutunut 1800 -luvun alussa • kansa ja valtio samaistuvat keskenään • ideaali kuva kansakunnasta, jota vielä ei ole yhtenäisenä olemassa • kansakunta = Kansakunta on historiallisesti kehittynyt, kielen, alueen, talouselämän ja kulttuuriyhteisössä julkitulevan psykologisen ilmiasun määrittämä pysyvä yhteisö • nationalismi edellyttää kansallisen tietoisuuden heräämistä • herääminen tapahtuu yleensä jonkin ylemmän sosiaaliryhmän keskuudessa, ja kansallinen tietoisuus tavoittaa viimeisenä työläiset ja talonpojat

nationalismi • kansallisen liikkeen vaiheet 1. kulttuurinen, kirjallinen ja folkloristinen vaihe 2. kansallisen aatteen edelläkävijät ja militantit 3. joukkokannatuksen vaihe (Miroslav Hroch) • natinalismin perusedellytyksenä yhteinen historiallinen, alueellinen, kielellinen tai kulttuurinen pohja

suomalaisuus 1700 -luvulla • rahvas puhui suomea ja sillä oli oma kulttuuri • säätyläiset puhuivat ruotsia ja olivat kulttuurisesti integroituneita Ruotsiin ja sitä kautta ranskalaiseen vaikutukseen • Suomi ei ollut yksiselitteisesti oma kokonaisuus edes hallinnollisesti • nationalismia ei esiintynyt

Suomi autonomian alussa • • • kulttuurisiteet Ruotsiin säilyivät kiinteinä säätyläisten kielenä säilyi ruotsi sukulaisuus- ja ystävyyssuhteet Ruotsiin säilyivät kaupankäynti vilkasta Ruotsiin Ruotsi 1800 -luvun alussa – 1809 Bernadotte-suku Ruotsin valtaistuimelle – uusi valtiomuoto: rajoitettu kuninkaan valta – monikielisestä suurvallasta pienehköksi yksikieliseksi kansallisvaltioksi – kulttuuri-identiteetin etsiminen → romantiikka

Turun romantiikka fennomanian esiasteena • edusti nationalismin ensimmäistä vaihetta • Turun romantiikka keskittyi kulttuuriseen, kirjalliseen ja folkloristiseen toimintaan – kansanrunojen keruu ja suomen kielen tutkiminen • saksalainen Burschenschaft-liike: poliittinen opiskelijaliike, julisti kansallista tasa-arvoa ja poliittista liberalismia • 1821 opiskelijat anomuskirjeellä vaativat suomen kielen aseman parantamista; viranomaiset reagoivat nopeasti • radikaalin kansallisuusajattelun edustajia A. I. Arwidsson ja A. E. Afzelius

Adolf Ivar Arwidsson (1791 -1858) • ensimmäinen suomalainen kansallinen herättäjä • lehtikirjoittelua: – suomen kielen ja kulttuurin erityispiirteitä tulee voimistaa ja ei tule jäljitellä muukalaisuutta – Suomen asema suurruhtinaskuntana on epätyydyttävä • • Åbo Morgonblad 1821 1822 erotettiin yliopistosta 1823 Ruotsiin, töihin valtionarkistoon suomalaisten ei tule hävetä juuriaan, ei edes säätyläisten laajat väestökerrokset tuli aktivoida kansalliseen ajatteluun äidinkieli tärkeä oman identiteetin kannalta Arwidsson ei esittänyt Suomen suomenkielistämistä: myös suomenruotsalaisten kotimaa oli Suomi.

Anders Afzelius (1779 -1850) • yleisen lainopin professori • opiskelijoiden puolestapuhuja 1819 levottomuuksien aikana • liitettiin Israel Hwasserin murhayritykseen • erotettiin yliopistosta 1822 • 1831 -1835 karkotettuna Itä-Siperiassa • 1837 lähtien Liivinmaalla

Suomalaisuus Turun romantiikan jälkeen • kansarunouden keruu jatkui osakunnissa • 1840 -luvulla Joukahainen, jossa opiskelijoiden kansatieteellisiä kirjoituksia • viipurilaisessa osakunnassa radikaalimpi toiminta – julkaistiin ranskalaisia yhteiskuntakriittisiä romaaneja ja novelleja – 1849 oma yhdistys, jota ei laillistettu – viranomaiset puuttuivat asiaan

Uusi sukupolvi • Helsingissä uusi opiskelijasukupolvi • johtajina J. V. Snellman, Fredrik Cygnaeus, Zachris Topelius • Lauantaiseura 1831 -1837 – Helsingfors Morgonblad J. V. Snellman F. Cygnaeus Z. Topelius J. J. Nervander J. L. Runeberg

Johan Vilhelm Snellman (1806 -1881) • pohjalaista pappis- ja virkamiessukua • filosofian dosentti 1835 • pohjoispohjalaisen osakunnan kuraattori 1837 -1839 – sukset ristiin yliopiston johdon kanssa • 1839 -1840 Saksaan ja Ruotsiin – osallistui Ruotsissa lehtikirjoitteluun Suomen valtiollisesta asemasta • 1840 Saima, Maamiehen ystäwä • sivistyneistö tulee kansallistaa, kansa tulee sivistää • suomi kulttuurikieleksi

Zachris Topelius (1818 -1898) • pohjalaista säätyläissukua • 1841 -1860 toimitti Helsingfors tidningar –lehteä – historiallisia jatkokertomuksia; Välskärin kertomukset • 1854 Suomen historian ylimääräinen professori • kansallisuusperiaate nivoutui yhteen alamaisen kuuliaisuuden kanssa – hallitsijan ja kansan suhde Jumalan säätämä • • kritisoi hallitsevaa ja omistavaa luokkaa eläinsuojelu: Toukokuunyhdistykset 1870 filantropia: Helsingin rouvasväenyhdistys työväenkysymys: Kommunismens vagga

hegeliläisyyden vaikutus • Hegelillä maailmanhenki keskeinen historiaa liikuttava tekijä; kansanhenki vain sen osa • J. V. Snellman korosti kansanhengen merkitystä – kansallisuus historiaa liikuttava voima – kansallisvaltio: yksi kansa, yksi kieli – kansallisuuden korkein aste on oma valtio – suhtautui varauksellisesti koko kansan sivistämiseen; kansa ei vielä ollut valmis siihen

Kolmas sukupolvi Y. Koskinen A. Meurman F. Perander

Yrjö Koskinen (1830 -1903) • • pohjalaista pappissukua 1863 yleisen historian professori aateloitiin 1884: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen 1870 -luvulla suomalaisen puolueen kiistaton johtaja hyväksyi Snellmanin kansallisuusajattelun, mutta lisäsi päämääräksi kansalaisvapauden toteutumisen kansa lakien ja vallan oikeuttaja; valta kuului viime kädessä kansalle kansa tuli sivistää ja luoda uusi sivistyneistö Suomi tuli muuttaa suomenkieliseksi

Agathon Meurman (1826 -1909) • varakasta hämäläistä talonpoikaissukua • Liuskialan kartanon omistaja • nuoruudessa kannatti radikaalia fennomaniaa, mutta maltillistui • korosti kristillisiä arvoja; kirkolla keskeinen rooli kansan sivistämisessä • vastusti kulttuuriliberalismia ja uusia aatteita • vastusti liiallisia uudistuksia

Frithiof Perander (1838 -1885) • pohjalaista pappissukua • käytännöllisen filosofian professori • erikoistui antiikin sivistyksen ja klassillisten kielten tutkimiseen • näki kielikysymyksen sosiaalisena kysymyksenä • yhteiskunnassa luokkien välinen konflikti lähes väistämätön – – ensin nousee uusi porvaristo, sitten työväenluokka tulevaisuus kuuluu työväestölle uusille luokille piti antaa vaikutusvaltaa yhteiskunnassa vaikutteet vasemmistohegeliläisiltä (L. Feuerbach, K. Marx)

Fennomania • fennomaanien vastaboolina valtiopäivillä liberaalit, jonka kannatus aatelis- ja porvarissäädyssä • fennomaanien kannatuksen pohjana suomenkielinen talonpoikaisto ja papisto • liberaalit eivät olleet kiinnostuneita kielikysymyksestä → fennomaanit pystyivät ajamaan kielipolitiikkaansa • Snellman senaattoriksi 1863 • 1863 kieliasetus: suomen kielelle sama asema kuin ruotsilla. • 1870 svekomaanien järjestäytyminen, rekrytoi joukkoonsa suuren osan liberaaleja