Oppimisilmapiirin tekijin ilo psykologinen omistajuus sek yrittjminen oppimisen

- Oppimisilmapiirin tekijöinä ilo, psykologinen omistajuus sekä yrittäjämäinen oppimisen ilon rakenneyhtälömallinnus Otto Burman, Itä-Suomen Yliopisto, 19. 6. 2019 professori Liisa Karlsson (UEF), professori Pertti Väisänen (UEF), professori emeritus Matti Koiranen (JY) Esitarkastaja professori emeritus Erkki Komulainen (HY) Vastaväittäjä professori Jaana Seikula-Leino (UTU) 1

Tutkimusongelman juuret ovat ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, jonka keskiössä ovat: ”opintojen keskeyttämisen ehkäisy ja läpäisyn edistäminen lisäämällä sisäistä yrittäjyyttä ja henkistä omistajuutta sekä henkilöstön että opiskelijoiden keskuudessa sekä perustutkintokoulutuksen yrittäjyyspainotuksen lisääminen. ” Helsingin Kauppakamarin asettaman kehittämisprojektin alkuperäiset tavoitteet v. 2012 2

TARKASTELTAVAT IPY-ILMIÖT ILO Työn ilosta oppimisen ilo Työn henkisestä omistajuudesta Sisäisestä yrittäjyydestä yrittäjämäinen oppiminen YRI PSY oppimisen psykologinen omistajuus 3

Ilmiöiden rajaus ja valinta • Aikaisempien tutkimuksien luoma työelämälähtöinen tarkastelukulmaan ilmiöistä. • Laki ammatillisen koulutuksen kehittämisestä, jossa painopisteenä tulee olla työelämälähtöisyys. ILMIÖIDEN KESKEN ON RIIPPUVUUKSIA: Niemelä (2013) on (väitöstutkimus) tutkinut opettajien välisiä eroja sisäisen yrittäjyyden, psykologisen omistajuuden ja työn ilon näkökulmista. Professori Koiranen (2011) on tutkinut yrittäjämäisen optimismin ja neuvokkuuden, psykologisen omistajuuden, työn ilon ja auttamisen kulttuurin vuorovaikutusta ja keskinäistä yhteyttä: tekijät korreloivat keskenään. ILO SYNTYY TOIMINNASTA: Monissa työn ja oppimisen iloa käsittelevissä tutkimuksissa iloa on kuvattu joksikin jota syntyy toiminnan ja tekemisen yhteydessä tai sen lopputuloksena (Csikszentmihalyi 2005; Niemelä 2013; Niemikorpi & Tepsa 2014; Rantala 2005; Rantala & Määttä 2012). On esitetty, että oppimisen ilon aikaan saaminen on pedagogisesti haastavaa eikä voi olla sinänsä opetuksen tavoitteena, koska sitä syntyy muun toiminnan ohessa. (Rantala 2005, 34; Niemikorpi & Tepsa 2014. ). TUTKIMUKSEN KESKEINEN TAVOITE: OPPIMISEN ILON ILMAPIIRIN MITTAAMINEN 4

Tutkimuksen kohde: laatia kuvaukset oppimisen ilon (I), oppimisen psykologisen omistajuuden (P) sekä yrittäjämäisen oppimisen (Y) (IPY-ilmiöt) määrittävistä tekijöistä, näiden vuorovaikutuksista sekä esitellä näiden ehtoja ja edellytyksiä. Viisi tutkimustehtävää: (1) Muodostaa IPY-ilmiöistä käsitteistö (2) Luoda opetusjärjestelyt käsitteistön pohjalta (3) Kehittää väittämät, laatia mittaristo, kerätätä aineisto, alustavat analyysit, sopivuuden arviointi… (perustella tutkimuksen relevanssia) (4) Analyysimenetelmien perusteleminen (5) Kehittää malli aineiton kuvailemiseksi esimerkiksi rakenneyhtälömalli, jonka luotettavuutta arvioidaan tilastollisin testein ja käsitteistön teoriaan tukeutuen. 5

TARKASTELTAVAT ILMIÖT Oppimisen ERILLISINÄ ilo Yrittäjämäinen oppiminen A L K U Oppimisen psykologinen omistajuus 6

TARKASTELTAVAT ILMIÖT: Oppimisen YHTEISIÄ ilo ALUEITA ? ? ? Oppimisen Yrittäjämäinen psykologinen ? oppiminen omistajuus 7

1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ KÄSITEMÄÄRITYKSET Oppimisen ilo O 3. 1. kokee työn merkitykselliseksi oman Yrittäjämäinen oppija Y 1. 1. osallistuu toiminnan suunnitteluun. Y 1. 2. haluaa kokeilla uusia toimintatapoja. Y 1. 3. haluaa nähdä, kokea ja kehittää. Y 1. 4. haluaa tehdä itse ja uskaltaa toimia eri tavoin kuin muut. Y 1. 5. panostaa haastaviin tehtäviin ja on päämäärätietoinen. Y 1. 6. luottaa itseensä. Y 1. 7. toimii ennakoivasti(proaktiivisesti), itsenäisesti ja omatoimisesti. Y 1. 8. kokee oman tekemisen merkitykselliseksi ja motivoivaksi. Y 1. 9. hakee vuorovaikutustilanteita ja hakee palautetta. Y 1. 10. kokee olevansa varma itsestään ja on valmis ryhtymään toimeen. elämän kannalta. O 3. 2. kertoo työhönsä liittyviä onnistumisen tarinoita. O 3. 3. kokee saavansa palautetta tekemisestä ja tuloksista. O 3. 4. kokee saavansa palautetta osaamisesta. O 3. 5. kokee saavansa kannustusta. O 3. 6. kokee johtamisen positiivisena. O 3. 7. kokee voivansa toteuttaa itseään. O 3. 8. kokee osaamisensa kehittyvän. O 3. 9. kokee työn olevan sopivan vaativaa ja haastavaa. O 3. 10. kokee voivansa suunnitella ja toteuttaa oman työnsä. O 3. 11. kokee, että työhön liittyy luovuus. O 3. 12. kokee, että työhön liittyy innovatiivisuus. O 3. 13. osaa arvostaa omaa asiantuntijuuttaan. O 3. 14. kokee sosiaalisen ilmapiirin hyväksi. O 3. 15. kokee mahdollisten konfliktien ratkeavan sujuvasti. Oppimisen psykologinen omistajuus P 2. 1. osallistuu opetukseen ja toimintaan sopivien tehtävien parissa. P 2. 2. osallistuu ja kuuluu ryhmään. P 2. 3. ryhtyy toimeen ja yrittää parhaansa. Ponnistelee tavoitteellisesti. Tuntee olevansa tehokas ja taitava, saa aikaan tuloksia. P 2. 4. tietää, kuinka asiat tai ongelmat ratkeavat ja, jos ei, niin selvittää. P 2. 5. tehtävät tehdään vaikka siihen menisi koko ilta tai vaikka koko viikko. Tekee yhdessä sovitut tehtävät. P 2. 6. kokee muiden osaamisen täydentyvän tai kasvavan hänen osaamisesta. P 2. 7. kokee muiden osaamisen kehittävänä. P 2. 8. kokee että tehtävät ja niiden tekeminen määrittävät arvostuksen. P 2. 9. tekee oman työn suunnittelua ja toteuttaa itselleen. P 2. 10. kokee, että vaikeat tehtävät ratkeavat: Kaikkea ja kaikesta voi oppia. P 2. 11. tekee itselle tärkeät tehtävät. Käyttää niin paljon aikaa tai resursseja kuin 8 on tarpeen.

36 PSYKOMETRISTÄ VÄITTÄMÄÄ: AJATUKSIA Oppimisen ilo YHTEISISTÄ SEIKOISTA Merkityksen kokeminen, rohkeus toimia toisin ja luoda uutta sekä toteuttaa itseään hakemalla ja saamalla palautetta. Osallistuminen toiminnan suunnitteluun, itsenäinen tekeminen, omaan asiantuntijuuteen luottaminen. Ryhmään kuulumisen tunne. Yrittäjämäinen tehtäviin panostaminen, oppiminen Haastaviin valmius ryhtyä toimeen kuin Oppimisen psykologinen omistajuus toimeen. 9

2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ -OPETUSJÄRJESTELYT Oppi. Scrum - yhteistoiminnallinen ohjausprosessi Oppimisen ilo Merkityksen kokeminen, rohkeus toimia toisin ja luoda uutta sekä toteuttaa itseään hakemalla ja saamalla palautetta. Yrittäjämäinen oppiminen Ryhmään kuulumisen tunne. Osallistuminen toiminnan suunnitteluun, itsenäinen tekeminen, omaan asiantuntijuuteen luottaminen. Haastaviin tehtäviin panostaminen, valmius ryhtyä toimeen kuin toimeen. Oppimisen ilo Oppimisen psykologinen omistajuus 10

11

3. TUTKIMUSTEHTÄVÄ -Operationalisointi Käsitteistä muodostettiin väittämät seitsenportainen Likert-asteikko Muuttujaryppäistä muodostettiin alustava mittaristo: 3 ryhmää ja 36 muuttujaa keskiarvomuuttujat 12

3. TUTKIMUSTEHTÄVÄ -Operationalisointi Alustavat analyysit mittareiden oikeellisuuden takaamiseksi: 1. Taustateoriat väittämille ja ryppäille 2. Muuttujia/väittämiä arvioitiin asiantuntijaryhmissä 3. Esikysely (n=20), tarkasteltiin korrelaatioita, korjattiin kieliasua, havaintojen keruu testioppilaitoksessa (n=132) (myöhemmin koko Suomessa (n=694), analysointia Excel ja SPSS/AMOS ohjelmistoilla: muuttujaryppäiden konsistenssin ja validiteetin arviointia. Lopuksi SEM- analyysit ja niiden taustateorioiden mukainen arviointi – validiteetti ja reliabiliteetti) 13

4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ -analyysivälineiden valinta Yrittäjämäinen oppiminen Oppimisen psykologinen omistajuus Keskiarvomuuttujien korrelaatiot Oppimisen ilo 14

4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Normaalijakaumaoletuksen pohdintaa Lähde: Altman, D. G. , & Bland, J. M. (1995). Statistics notes: the normal distribution. Bmj, 310(6975), 298. 15

4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Oppimisen ilo Havaintojen kuvautumisen 3 D -kuvio n m Psyk olog inen omi staju us 7. 2. 2017 Otto Burman UEF e in ir tt o n äi m ä äj n e i p p Y 16

4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Oppimisen ilo ) e n ) n e u n t n u n t e is n m ude = i ) p o p l u i o j n a n t e e s s ) s i i m erm mä m i o p ä t täj p n o O e i ( s i I (vak yrit g o l ( o 0 Y k B 1* y s p ( n +B *P e n i 2 B m i + p p o n e n i ä m jä ä t t i r Y Oppim isen ps yko logine n omis tajuus TEOREETTINEN LINEAARINEN MALLI 2014 Otto Burman 17

4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ POIKKEAVIA HAVAINTOJA JA MAHDOLLINEN VAIKUTUS MALLIIN: Erilaisia testejä Mahalanobis-etäisyys, Cook's Distance- ja Centered Leverage Value, osoittivat että mallin muuttujien kertoimet saattavat olla epävakaita koska aineistossa on poikkeavia havaintoja. Lisäaineistojen (2015) hyödyntäminen (n=694), analysointia Excel ja SPSS/AMOS ohjelmistoilla: muuttujaryppäiden konsistenssin ja validiteetin arviointia. Lopuksi SEM- analyysit v. 2017 -2018 ja niiden taustateorioiden mukainen arviointi – validiteetti ja reliabiliteetti v. 2019. 18

4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Yr Ps itt yk o m olo op äjäm ist gin pim äi ne aj e n i n uu e n n s Kokeilua EFA: lla (eksploratiivinen faktorianalyysi) ja PCA: lla (pääkomponentti analyysi) Yrittäjämäinen oppija Psykologinen omistautuminen kuvaa yksilön omakohtaisuuden tunnetta. Psykologinen osallisuus kuvaa oppijan tunnetta ryhmään kuulumisesta. Oppimisen ilon tunne kuvaa oppijan tunnetta omasta kehittymisestä. Oppimisen ilon teot kuvaa oppijan tunnetta toimeen ryhtymisestä ja tehtävien suorittamisesta. Oppimisen ilon tiimi kuvaa oppijan tunnetta ryhmän sujuvasta toiminnasta. ? ? Op pi m i se n il o kuvaa rohkeutta uusien asioiden kokeiluun palautetta hakien. ? 19

4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ KOKONAISKUVA EI VAIKUTA OLEVAN MALLISSA MUKANA? ? Indikaattoreita Oppi. Scrum -opetusjärjestelyt Oppimisen ilon psykologinen ilmapiiri omistajuus Yrittäjämäinen oppiminen ? ? ? 20

4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ AVUKSI OTETTIIN SEM-analyysi (Structural Equation Modelling) ja CFA (Confirmatory Factory analysis) Ps yk om olo is t gin aj u en us Y ri ttä op jä p im m ä Op pi m i ne inen n ise n il o EFA- ja PCA-tulosten tulkinta antoivat siis epäselviä tuloksia! Lähtökohtana oli PCA: n mallin parantaminen! MUTTA analyysit epäonnistuivat aluksi (TÄYSIN) – malli ei ollut tilastollisesti validi JOTEN… 21

4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JOITAKIN UUSIA LÄHTEITÄ keväälle 2018 Boomsma, A. , Hoyle, R. H. , & Panter, A. T. (2012). The structural equation modeling research report. Handbook of structural equation modeling, 341358. New York: Guilford Press. Byrne, B. M. (2016). Structural equation modeling with AMOS: Basic concepts, applications, and programming, 3 rd edition. Routledge. New York. USA. Colwell, S. R. (2016). The composite reliability calculator. Technical Report, DOI: 10. 13140/RG. 2. 1. 4298. 088. Goodboy, A. K. & Kline, R. B. (2017). Statistical and Practical Concerns With Published Communication Research Featuring Structural Equation Modeling, Communication Research Reports, 34: 1, 68 -77, DOI: 10. 1080/08824096. 2016. 1214121. Ockey, G. J. , & Choi, I. (2015). Structural equation modeling reporting practices for language assessment. Language Assessment Quarterly, 12(3), 305 -319. Raykov, T. (1997). Estimation of composite reliability for congeneric measures. Applied Psychological Measurement, 21(2), 173 -184. Khine, M. S. (Ed. ). (2013). Application of structural equation modeling in educational research and practice. Sense Publishers. Kline, R. B. (2016). Principles and Practice of Structural Equation Modeling (4 th ed. ). New York: Guilford. Stauber, D (2018). What’s New in SPSS Amos 25. Updated on January 4, 2018. IBM. USA. luettu osoitteesta https: //developer. ibm. com/predictiveanalytics/2017/09/07/whats-new-spss-amos-25/ Wolf, E. J. , Harrington, K. M. , Clark, S. L. , & Miller, M. W. (2013). Sample Size Requirements for Structural Equation Models: An Evaluation of Power, Bias, and Solution Propriety. Educational and Psychological Measurement, 76(6), 913– 934. http: //doi. org/10. 1177/0013164413495237 Zainudin, A. (2012). A handbook on SEM: Structural equation modelling 2 nd Ed. Universiti Sultan Zainal Abidin. Malesia. 22

4. TUTKIMUSTEHTÄVÄN RATKAISUNA 1 Määritys 2 Identifiointi 3 Toteutus 4 Testaus 5 Arviointi CFA-mallin arviointi - Local-fit & global-fit hyvyyden sopivuusindeksit, residuaalit s SEM in t n e ä Sis n CFA -malli CFA Mä ne i m tä t äri Ulkoinen testaus au t s e Rakenneyhtälömalli Sisäinen testaus Rakenneyhtälömalli kehittämisen vaiheet (Kline 2016) Vaihtoehtoisten mallien testaamista: teorian ja tilastollisten testien läpikäyntiä Sisäinen testaus Malli. X Tulosten raportointi - teoria, metodit, tulokset, pohdinta. Malli. Y

OPPIMISEN ILON CFA-MALLI Standardized estimates 24

OPPIMISEN ILON CFA-MALLIN ARVIOINTIA Standardized Regression Weights: Standardized Regression Y 1. 5 <--YRI_Factor , 713 Weights, (painotetut I 3. 7 <--ILO_Factor , 755 regressiokertoimet) I 3. 6 <--ILO_Factor , 826 I 3. 5 <--ILO_Factor , 714 joiden tulee olla Y 1. 6 <--YRI_Factor , 775 riittävän suuret I 3. 12 <--ILO_Factor , 761 (mielellään > 0, 5) P 2. 8 <--PSY_Factor , 633 eivätkä saa olla P 2. 9 <--PSY_Factor , 748 negatiivisia tai P 2. 2 <--PSY_Factor , 636 suurempia kuin yksi. P 2. 1 <--PSY_Factor , 779 Kertoimia voidaan Y 1. 3 <--YRI_Factor , 635 käyttää mallin Y 1. 2 <--YRI_Factor , 663 arvioinnissa ja muuttujien valitsemiseen. Korrelaatio: Esimerkiksi korrelaatio ILO indikaattorin ja PSY kesken on 0, 91. Faktorien regressiokertoimet (Standardized Regression Weights) ovat myös kuviossa ja viereisessä taulukossa. R 2 (Squared Multiple Correlations) muuttujakohtainen selitysaste on esitetty kunkin suorakulmion yläpuolella. Standardized estimates 25

OPPIMISEN ILON CFA-MALLI Regression Weights: (Group number 1 - 1 st_O_3 F_CFA_final) Estimate S. E. I 3. 7 <--ILO_Factor , 978 , 052 I 3. 6 <--ILO_Factor 1, 095 , 054 I 3. 5 <--ILO_Factor 1, 000 I 3. 12 <--ILO_Factor , 933 , 050 C. R. 18, 650 20, 283 P *** 18, 784 *** Kun faktorilataus (Regression Weights) on < 0, 6 ja samaan aikaan R 2 < 0, 4, niin muuttujaa tulee arvioida… ja ehkä se pitäisi poistaa mallista. Covariances: (Group number 1 - 1 st_O_3 F_CFA_final) Estimate YRI_Factor <--> PSY_Factor , 774 YRI_Factor <--> ILO_Factor , 705 ILO_Factor <--> PSY_Factor , 833 e 13 <--> e 12 , 465 S. E. , 060 , 058 , 065 , 044 C. R. 12, 922 12, 218 12, 914 10, 472 P *** *** Modification Indices (Group number 1 - 1 st_O_3 F_CFA_final) Covariances: (Group number 1 - 1 st_O_3 F_CFA_final) M. I. Par Change Variances: (Group number 1 - 1 st_O_3 F_CFA_final) M. I. Par Change Regression Weights: (Group number 1 - 1 st_O_3 F_CFA_final) M. I. Par Change Unstandardized estimates 26

OPPIMISEN ILON CFA-MALLI (mittamalli) Muuttujaparien korrelaatioresiduaalit (mallin korrelaatio – havaittu korrelaatio (Kline 2016, 251– 252), ovat helposti tulkittavissa, sillä korrelaatioiden itseisarvot, jotka ylittävät 0, 10, saattavat ilmaista huonoa ennustekykyä tai väärin muodostettua mallia (Kline 2016, 252– 253). Correlation Residuals = ABS(Implied Correlations (AMOS) - Pearson Correlations (SPSS)) Y 1. 2 P 2. 9 P 2. 8 P 2. 1 P 2. 2 Y 1. 6 Y 1. 5 Y 1. 3 I 3. 12 I 3. 7 I 3. 6 I 3. 5 Y 1. 2 0, 00 P 2. 9 0, 04 0, 00 P 2. 8 0, 05 0, 00 P 2. 1 0, 03 0, 00 P 2. 2 0, 03 0, 06 0, 05 0, 00 Y 1. 6 0, 03 0, 00 0, 05 0, 02 0, 00 Y 1. 5 0, 02 0, 04 0, 07 0, 04 0, 00 Y 1. 3 0, 00 0, 03 0, 09 0, 00 0, 01 0, 00 0, 03 0, 00 I 3. 12 0, 05 0, 03 0, 01 0, 02 0, 05 0, 04 0, 02 0, 04 0, 00 I 3. 7 0, 04 0, 02 0, 04 0, 01 0, 03 0, 02 0, 01 0, 02 0, 00 I 3. 6 0, 01 0, 00 0, 02 0, 04 0, 00 0, 02 0, 00 0, 01 0, 00 I 3. 5 0, 01 0, 02 0, 03 0, 04 0, 02 0, 05 0, 02 0, 01 0, 00 Unstandardized estimates Absolute correlations residuals that exceed 0, 10 may indicate poor prediction for that variable pair (Kline 2016). Lähde: (MS Excel-laskennat) Correlation Residuals-taulukko ei tulostu automaattisesti. Se on laskettava AMOS-taulukon Implied Correlations ja SPSSohjelmiston Pearson Correlation-taulujen absoluuttisena erotuksena. (Kline 2016, 251 -252) 27

OPPIMISEN ILON CFA-MALLI (mittamalli) Standardized Residual Covariances (Group number 1 - 1 st_O_3 F_CFA_final) Unstandardized estimates Y 1. 2 P 2. 9 P 2. 8 P 2. 1 P 2. 2 Y 1. 6 Y 1. 5 Y 1. 3 I 3. 12 I 3. 7 I 3. 6 I 3. 5 Y 1. 2 0, 00 0, 91 1, 27 0, 80 -0, 56 0, 00 1, 13 0, 95 0, 31 -0, 18 P 2. 9 0, 00 0, 07 0, 10 -1, 38 0, 72 0, 60 0, 65 0, 74 -0, 47 -0, 10 -0, 47 P 2. 8 0, 00 -0, 74 1, 17 -0, 05 0, 54 2, 13 -0, 15 -0, 88 -0, 49 0, 43 P 2. 1 0, 00 1, 07 -1, 19 -0, 96 0, 05 -0, 53 -0, 32 0, 81 0, 65 P 2. 2 0, 00 -0, 39 -1, 69 -0, 32 -1, 25 0, 64 0, 06 0, 77 Y 1. 6 0, 00 0, 90 -0, 06 0, 93 -0, 42 -0, 06 -1, 02 Y 1. 5 0, 00 -0, 59 0, 38 -0, 48 Y 1. 3 I 3. 12 I 3. 7 I 3. 6 I 3. 5 0, 00 0, 92 0, 00 0, 24 0, 41 0, 00 -0, 05 -0, 22 -0, 11 0, 00 -1, 11 -0, 44 0, 31 0, 16 0, 00 Standardoidut residuaalit ovat mallin kovarianssit jaettuna keskivirheellä (ratios of covariance residuals over their standard errors). Nämä noudattavat normaalijakaumaa (mikäli malli on oikein) ja z-testin absoluuttisen arvon ollessa suurempi kuin 2, on mallissa jotakin vikaa. 28

OPPIMISEN ILON RAKENNEYHTÄLÖMALLI Regression Weights Estimate S. E. ILO_Factor <--- PSY_Factor ILO_Factor <--- YRI_Factor , 743 , 155 C. R. (P) , 095 , 094 7, 810 *** 1, 651 , 099 Standardized Regression Weights ILO_Factor <--- PSY_Factor ILO_Factor <--- YRI_Factor Estimate , 780 , 152 Covariances: YRI_Factor <--> PSY_Factor e 12 <--> e 13 Estimate S. E. , 774 , 060 , 465 , 044 C. R. (P) 12, 922 *** 10, 472 *** Correlations: YRI_Factor <--> PSY_Factor e 12 <--> e 13 Estimate , 862 , 544 29

HTMT-RATIO MAX 0, 85 -0, 95 Henseler, J. , Ringle, C. M. & Sarstedt, M. J. 2015. Acad. Mark. Sci. 2015: 43: 115. https: //doi. org/10. 1007/s 11747 -014 -0403 -8 30

HTMT-RATIO (VARMISTUSLASKENTA: ) 31

OPPIMISILMAPIIRI = 2 nd order G-faktori Toisen kertaluvun faktori 32

Teoria - ilmiöt, mittarit Teoriasta käytäntöjä - oppi. Scrum Paradigmat - näkökulmia Ilmiöiden kuvaamiseksi s SEM Alustavat tutkimuskysymykset Aineiston keruu - ilmiöt, mittarit Aineistoanalyysit - ilmiöt, mittarit CFA-mallin arviointi - Local-fit & global-fit hyvyyden sopivuusindeksit, residuaalit in t n e ä Sis n CFA -malli CFA Mä ne i m tä t äri Ulkoinen testaus au t s e Rakenneyhtälömalli Sisäinen testaus Tutkimuksen rakenneyhtälömallin kehittämisen polku Vaihtoehtoisten mallien testaamista: teorian ja tilastollisten testien läpikäyntiä Sisäinen testaus Malli. X Tulosten raportointi - teoria, metodit, tulokset, pohdinta. Malli. Y

5. Tutkimustehtävän ongelmat ja ratkaisut SEM-analyysin perusteella ratkaistut ongelmat Tutkimusongelma 1: Minkälainen on SEM-analyysiin perustuva tilastollisesti hyväksyttävä malli, joka kuvaa oppimisen ilon, oppimisen psykologinen omistajuuden sekä yrittäjämäisen oppimisen (IPY-ilmiöiden) vuorovaikutuksia ja riippuvuuksia? MALLI on luotettava! Tutkimusongelma 2: Onko oppimisen ilon, oppimisen psykologisen omistajuuden ja yrittäjämäisen oppimisen kesken osoitettavissa riippuvuuksia eli korrelaatiota? KYLLÄ! Tutkimusongelma 3: Onko olemassa jokin yleinen ja yhteinen tekijä, joka vaikuttaa oppimisen iloon, oppimisen psykologiseen omistajuuteen ja yrittäjämäiseen oppimiseen? KYLLÄ ON! Tutkimusongelma 4: Vaikuttaako oppimisen psykologinen omistajuus oppimisen iloon? KYLLÄ! Tutkimusongelma 5: Vaikuttaako yrittäjämäinen oppimisen iloon? EHKÄ! Tutkimusongelma 6: Vaikuttaako yrittäjämäinen oppimisen psykologiseen omistajuuteen? KYLLÄ! Muilla tilastollisilla menettelytavoilla ratkaistut ongelmat Tutkimusongelma 7 a: Pysyvätkö oppimisen ilon tuntemukset muuttumattomina 10 viikon tarkastelujaksolla? EIVÄT PYSY! Tutkimusongelma 7 b: Pysyvätkö psykologisen omistajuuden tuntemukset muuttumattomina 10 viikon tarkastelujaksolla? PYSYVÄT! Tutkimusongelma 7 c: Pysyvätkö yrittäjämäisen oppimisen tuntemukset muuttumattomina 10 viikon tarkastelujaksolla? PYSYVÄT! 34

Tulosten perusteella, voidaan väittää, että oppimisen iloa koetaan kun saa tukea opintoihin ja oppimiseen, kun itse viihtyy ja muut viihtyvät, kun mielestään kehittyy ja kun ongelmaratkaisutaidot paranevat. oppimisen psykologista omistajuutta koetaan kun (oppimis)tehtävät ovat omakohtaisia ja itselleen sopivia, kun kuuluu ryhmään, kun suunnittelee omaa työtään, kun toteuttaa tehtäviä itseään varten, kun luottaa itseensä ja tuntee oppivansa mitä vain. yrittäjämäistä oppimista koetaan kun viihtyy uusien asioiden parissa, kun haluaa nähdä, kokea ja kehittää jotain uutta, kun panostaa haastaviin tehtäviin, kun tunnistaa osaamisensa ja kun on halukas oppimaan uutta. näihin ilmiöihin vaikuttaa toisen kertaluvun faktori, jota 35

a SEManalyysin tulos n ja pi e op hd ta ja su mis n n ja ne tta ta gi u et go vaik Op da ro pe vuo DIDAKTINEN a j n ta ä o t n s KOLMIO n i i l ö l Opettaja on DIDAKTINEN tö nha ttäm l SUHDE ä i e s r i e ä s Opettaja Oppija n ä i e a m d , n h a ohjaa ja kokee su ust ide tukee, oppimisen iloa, an em itte j ta nt vo t opettaa oppimisen u e a t t Op ian mis oppimaan, psykologista s i a p sekä mahdollistaa toimintaa omistajuutta sekä yrittäjämäisen Oppimis- ilon tapahtuman oppimisen ilmapiiri konteksti tunteita Opettajan didaktinen suhde liittyy opetuksen tavoitteisiin ja oppijan toimintaan op Sisältö Oppijan suhde sisältöön on toimintaa, jota ovat opiskeleminen ja oppiminen

Opettaja n ja pi on op de ja suh ista n ja n am ta ine tt et og iku Op dag ova r pe vuo SEM- analyysin ja a tulos on nta stä n lli i ö VUOROm a ö lt nh ittä ä VAIKUTUSis ee är s e ain mä d SUHDE Oppija , n Opettaja h a su ust ide n m te ohjaa ja Oppimis- kokee a j te it a tukee, ilmapiiri oppimisen iloa, tt un avo e t st p n oppimisen opettaa O ia mi as ppi oppimaan, Oppimisen psykologista o ilo omistajuutta sekä yrittäjämäisen oppimisen mahdollistaa tunteita toimintaa Sisältö Opettajan didaktinen suhde liittyy opetussuunnitelman tavoitteisiin ja oppijan toimintaan Oppijan suhde sisältöön on toimintaa, jota ovat opiskeleminen ja oppiminen

OPPIMISEN ILON ILMAPIIRIN 13 KESKEISTÄ SEIKKAA Oppimisen ilo näkyy kun oppijaa 1 ohjataan tukemalla opintoja ja oppimista 2 ohjataan huolehtimaan omasta ja muiden viihtymisestä 3 ohjataan tunnistamaan oma kehittyminen ja taitojen paraneminen Oppimisen psykologinen omistajuus näkyy kun oppijalle 4 opetetaan tehtävillä ja esimerkeillä, jotka vastaavat oppijan omia lähtökohtia 5 opetetaan toimimaan ryhmässä ja ryhmätyön taitoja 6 opetetaan suunnittelemaan työtä ja tehtävien tekemistä 7 opetetaan tunnistamaan tehtävien yhteys omaan elämään 8 opetetaan oppimiaan omista onnistumisista luottamuksellisessa ilmapiirissä 9 opetetaan oppimista ja opettelemaan vaikeitakin asioita Yrittäjämäinen oppiminen näkyy kun oppijalle 10 mahdollistetaan uusien ratkaisujen kokeilu 11 mahdollistetaan uusiin asioihin tutustuminen 12 mahdollistetaan sopivan haastavat tehtävät 13 mahdollistetaan oman osaamisen tunnistaminen ja uusien taitojen opettelu 38

OPPILAITOKSEN KEHITTÄMISEN KESKEISET SEIKAT Tutkimuksen tuloksen perusteella voisi ajatella, että oppilaitoksen työskentelyilmapiiriin voitaisiin vaikuttaa kun • kannustetaan, tuetaan ja ohjataan myönteisessä hengessä, jotta voi toteuttaa itseään ja voi löytää jotain uutta. • työskennellään sopivien tehtävien parissa, osallistutaan ryhmän toimintaan, tehdään itselle merkityksellistä työtä ja suunnitellaan sekä toteutetaan omaksi koettuja tehtäviä. • on mahdollisuus kokeilla, nähdä, kokea ja kehittää uutta, panostaa haastaviin tehtäviin ja näyttää oma osaamisensa. 39

ILON KEHITTÄMISEN 4 JATKOPROJEKTIA (JATKOTYÖEHDOTUKSIA) . Ope 2 Scrum: Opettajien pedagogisen ja didaktisen yhteistoiminnallista ajattelua syventävän toimintakulttuurin luominen. Opetuksen kehittämisen lähtökohtana olisivat esitetyt oppimisen ilon ilmapiirin keskeiset tekijät ja toteutus noudattaisi oppi. Scrummenettelytapoja. Oppi 2 Scrum: Tutkimuksen tiedonkeruun rakennetta voisi helposti yksinkertaistaa ja luodun mallin avulla kehittää tekoälysovellukseksi, joka palvelisi suoraan opinto-ohjausta, psykologien ja kuraattoreiden työtä sekä ryhmänohjaajien toimia keskeyttämisen ehkäisyssä ja läpäisyn edistämisessä Jot 2 Scrum (jot = juuri oikeaan tarpeeseen): Oppi. Scrum-menettelytavan kehittäminen oppilaitoksissa myös yhteistoiminnallisen johtamisen apuvälineeksi. Tämän kehittämistyön voisi yhdistää oppi. Scrum-toimintatapaan, jolloin se ikään kuin jalkautuisi kaikkeen toimintaan. Painopiste olisi johtamiskulttuurin muutos yhteistoiminnallisin menetelmin työn ja oppimisen iloa edistäväksi. Joy 4 Edu: Mitataan oppimisen ilon vaikutuksia keskeyttämisiin ja läpäisyn edistämiseen. 40

PEDAGOGINEN JA DIDAKTINEN SUHDE Opettaja ohjaa ja tukee, opettaa oppimaan, sekä mahdollistaa toimintaa Oppimisen ilon ilmapiiri Oppimisen psykologinen omistajuus Yrittäjämäinen oppiminen Otto Burman Oppija kokee oppimisen iloa, oppimisen psykologista omistajuutta sekä yrittäjämäisen oppimisen tunteita 41

TULOKSET KÄSITE- SEM-ANALYYSIN MÄÄRITYKSET JOHTOPÄÄTÖS ANTI Oppimisen ilo ILO Oppimisen psykologinen omistajuus PSY Yrittäjämäinen oppiminen YRI FAKTORIT Ilmiöihin vaikuttaa toisen kertaluvun faktori, jota kutsutaan oppimisen ilon ilmapiiriksi. Oppimisen iloa koetaan, kun saa tukea opintoihin ja oppimiseen, kun itse viihtyy ja muut viihtyvät, kun mielestään kehittyy ja kun ongelmaratkaisutaidot paranevat. Oppimisen psykologista omistajuutta koetaan kun (oppimis)tehtävät ovat omakohtaisia ja itselleen sopivia, kun kuuluu ryhmään, kun suunnittelee omaa työtään, kun toteuttaa tehtäviä itseään varten, kun luottaa itseensä ja tuntee oppivansa mitä vain. Yrittäjämäistä oppimista koetaan, kun viihtyy uusien asioiden parissa, kun haluaa nähdä, kokea ja kehittää jotain uutta, kun panostaa haastaviin tehtäviin, kun tunnistaa osaamisensa ja kun on halukas oppimaan uutta. Otto Burman, 2019

Tutkimuksen tuloksia Oppimisen ilo Oppimisen psykologinen omistajuus Yrittäjämäinen oppiminen Käsitemääritykset Oppimisen ilon mittarin keskeisinä tekijöinä ovat ilo, omistajuus sekä yrittäjämäinen toiminta ILO PSY YRI Indikaattorit ja faktorit I O L P M P A I P M I I I S R - I Otto Burman, 2019