Jatkuvasta oppimisen parlamenteerinen uudistus Jyvskyln yliopiston jatkuvan oppimisen

Jatkuvasta oppimisen parlamenteerinen uudistus Jyväskylän yliopiston jatkuvan oppimisen tilaisuus torstaina 17. 12. 2020 Erityisasiantuntija Saara Ikkelä

Työelämä Työllisyys Uudistuksessa tarkastellaan jatkuvaa oppimista kokonaisuutena. Kokonaistarkastelussa otetaan huomioon koko koulutuspolun koulutuksen tarjonnan ja rahoituksen, sosiaaliturvan, muutosturvan, työttömyysturvan, omaehtoisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen sekä osaamisen tunnistamisen niveltäminen uuteen järjestelmään. Työllisyyden ministerityöryhmä alaryhmineen (TEM) Työuran jatkuvuus Osaamisen jatkuva ylläpito Kannustavuus Toimeentulo Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (STM) Työelämän kehittämisohjelma (STM) Oppijan toimeentulo Koulutus ja osaaminen Jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistusryhmä (OKM)

Visio (luonnos) Jokainen työikäinen kehittää osaamistaan aktiivisesti ja joustavasti työuran aikana. Kaikilla on merkityksellisen elämän ja muuttuvan työn edellyttämät taidot ja osaaminen. Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista. Osaava työvoima tukee kestävää kasvua, innovaatioita, kilpailukykyä ja sitä kautta hyvinvointia.

Visio (luonnos) Jokainen työikäinen kehittää osaamistaan aktiivisesti ja joustavasti työuran aikana. Kaikilla on merkityksellisen elämän ja muuttuvan työn edellyttämät taidot ja osaaminen. Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista. Osaava työvoima tukee kestävää kasvua, innovaatioita, kilpailukykyä ja sitä kautta hyvinvointia.

Lähtökohdat • Säilyttääkseen asemansa johtavana tietoyhteiskuntana Suomen on pystyttävä uudistamaan mittavasti aikuisväestön osaamistasoa • Jos tässä epäonnistutaan, uhkana on talouden uudistumisen esteeksi muodostuva pula osaajista ja paheneva heikosti koulutettujen työttömyys • Osaamisen kehittämisen tarve koskee kaikkia työmarkkinastatuksesta riippumatta; työllisiä, työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia 5 | 16. 12. 2021

OECD: Jatkuvan oppimisen järjestelmä, Suomen haasteet • Suomella ei ole kattavaa jatkuvan oppimisen strategiaa • Koulutustarjonnassa on puutteita/aukkoja ► Puuttuu vaihtoehtoja ammatillisen osaamisen tason nostamiseksi ► Puuttuu lyhyitä, työelämärelevantteja koulutuksia • Järjestelmä kannustaa osallistumaan tutkintoon johtavaan koulutukseen (maksuttomuus, avoimuus, etuudet) ► Joskus tarkoituksenmukaista ► Ei aina tehokkain tapa ► Saattaa heikentää nuorten pääsyä koulutukseen • Nykyinen koulutustarjonta ei kovin hyvin vastaa työelämän tarpeisiin – osin koska ennakointitiedon hyödyntämisen mekanismit ovat heikkoja • OECD-maiden suurimmat osallistumiserot heikomman ja keskitason/hyvän taitotason omaavien välillä. Kohdennettu tuki vähäistä. ► Hakeva toiminta puuttuu ► Opiskelun tuki puuttuu ► Erityiset, kohdennetut opiskeluohjelmat puuttuvat OECD: n julkaisu 19. 2. 2020: Continuous Learning in Working Life in Finland

Visio ja tavoitteet Osaaminen turvaa tulevaisuuden Jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana. • Osaamistaso nousee. • Työllisyysaste nousee • Korkeakoulututkinnon suorittaneiden 25– 64 vuotiaiden määrä ja osuus kasvaa ja perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevien 25– 64 -vuotiaiden määrä ja osuus vähenee. Kaikilla on työelämän ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen. Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista. • Jokaisella on mahdollisuus uudistaa osaamistaan ennakoivasti, jotta työssä kehittyminen, työllistyminen uusiin tehtäviin ja uralla eteneminen olisi mahdollista. • Osallistumisen tasa-arvo lisääntyy. • Osaava työvoima tukee kestävää kasvua, innovaatiota ja kilpailukykyä ja sitä kautta hyvinvointia. • Työnantajilla on osaavaa työvoimaa. • Työyhteisöt tukevat uuden oppimista.

Toimenpidekokonaisuudet Jatkuva oppiminen osaksi työelämää Oppivan työyhteisön kehittäminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana. Työelämän ja osaamisjärjestelmän yhteyden tiivistäminen Jatkuvan oppimisen saavutettavuuden varmistaminen Ohjauksen kokonaisvaltainen kehittäminen Hakeva toiminta ja viestintä Etuusjärjestelmän kehittäminen tukemaan jatkuvaa oppimista 88 | 16. 12. 2021 Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista. Kaikilla on työllistymisen ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen. Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän luominen Koulutustarjonnan uudistaminen Ennakoinnin systemaattinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen ja parempi hyödyntäminen Oppijan ja työnhakijan palveluprosessien kehittäminen Digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen Työn ja osaamisen liiton vahvistaminen

Kaikkien mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen paremmiksi ► Tuki työpaikalla tapahtuvalle osaamisen kehittämiselle, mm. verkostojen tukeminen ► Välineet vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen ► Koulutusmahdollisuuksien lisääminen 9 | 16. 12. 2021 • nykyisen korkeakoulujen ja oppilaitosten tarjonnan avaaminen ja joustavoittaminen • uusi kohdennettavissa oleva tarjonta ► Digitaaliset palvelut v. 2023 mennessä: koulutukseen hakeutuminen, ohjaus ja osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalvelut ► Elinikäinen ohjaus, ennakointi ► Työttömyysturvajärjestelmän kehittäminen siten, että työttömillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet opiskella työttömyysetuutta menettämättä

Kynnyksen madaltaminen ► Uudet matalan kynnyksen koulutukset: orientoivat, motivoivat, valmentavat sekä kielitaitoa ja muita perustaitoja vahvistavat opinnot ► Henkilökohtaiset yhteydenotot, lähipiirien hyödyntäminen, jalkautuminen työpaikoille ja muihin lähiympäristöihin ► Moniammatillinen ohjaus ja palveluprosessit 10 | 16. 12. 2021 ► Arvioidaan työttömyysetuudella tuettujen omaehtoisten opintojen enimmäistukiajan pidentämistä niillä, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto ► Aina kun kehitetään orientoivia, motivoivia, valmentavia ja perustaitoja vahvistavia opintoja, tarkastellaan samalla toimeentulon kysymyksiä

Eteneminen • Uudistuksen linjaukset julkaistu tänään • Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. • Jatkuva oppiminen ilmiönä pitkäjänteisen kehittämisen kohteeksi – mitattavat tavoitteet yhteiskunnan, työelämän ja yksilön tasolla • Jatkuvan oppimisen indikaattorit julkaistu tausta-aineistona • Muut tausta-aineistot (toteutetut toimenpiteet ja nykyinen järjestelmä) • Jatkuvan oppimisen uudistus hanke jatkuu – linjauksia lähdetään jatkovalmistelemaan 11 | 16. 12. 2021

Erityisavustukset jatkuvaan oppimiseen vuonna 2020 • 20 miljoonaa jatkuvan oppimisen kehittämishankkeisiin, joilla vastataan nopeasti työelämän osaajapulaan sekä tuetaan työllisyyden kuntakokeilun tavoitteita ja alueellisten toimintamallien kehittämistä. • Ammatillisen koulutuksen järjestäjille, korkeakouluille, vapaan sivistystyön toimijoille • 4, 5 miljoonaa euroa kuntien maahanmuuttajien koulutus ja tuki (ml. maahanmuuttajien osaamiskeskukset) • https: //minedu. fi/artikkeli/-/asset_publisher/liki-31 -miljoonaa-jatkuvaan-oppimiseenvauhdittamaan-tyollisyytta-tasa-arvoa-ja-osaavan-tyovoiman-saatavuutta • Neljäs lisätalousarvio: 20 miljoonan lisärahoitus jatkuvan oppimisen toimiin, lisäksi 0, 5 miljoonaa jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus

Budjettiriihi 16. 9. 2020 • Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen. • Opetus‐ ja kulttuuriministeriö ja työ‐ ja elinkeinoministeriö valmistelevat yhteistyössä työelämän järjestöjen ja aluehallinnon kanssa jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustamista siten, että se voi aloittaa toimintansa vuonna 2021. Tavoitteena on työikäisen väestön osaamisen kehittäminen ja työllisyysasteen nosto. Keskus toimii lähellä työelämää ja edistää työelämässä tapahtuvan oppimisen muotoja. Palvelukeskuksen hallinnosta ja ohjauksesta vastaavat opetus‐ ja kulttuuriministeriö ja työ‐ ja elinkeinoministeriö yhteistyössä työelämän järjestöjen kanssa. Tarkemmat hallinnolliset ratkaisut valmistellaan osana kokonaisuutta. 13 | 16. 12. 2021

Visio (luonnos) Jokainen työikäinen kehittää osaamistaan aktiivisesti ja joustavasti työuran aikana. Kaikilla on merkityksellisen elämän ja muuttuvan työn edellyttämät taidot ja osaaminen. Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista. Osaava työvoima tukee kestävää kasvua, innovaatioita, kilpailukykyä ja sitä kautta hyvinvointia.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valmistelu • Valmisteluryhmä on asetettu toimikaudeksi 8. 10. 2020– 30. 4. 2021 ja jäseninä OKM, TEM, työelämän järjestöt, TE-toimisto, ELY-keskus, Kuntaliitto, OPH, VM, STM • Valmistelun pohjana on toiminut OKM: n ja TEM: n selvityksessä tunnistetut palvelukeskuksen ydintehtävät. • Tehtävänä laatia ehdotus: • palvelukeskuksen sijoittamispaikasta, resursseista ja henkilöstömäärästä, vaikutuksista muiden toimijoiden resursseihin sekä palvelukeskuksen roolista ja yhteistyöstä/työnjaosta muiden toimijoiden kanssa • palvelukeskuksen tehtävien toimeenpanosta, ohjaus- ja hallintomallista, ensimmäisen toimintavuoden tavoitteista ml. budjettiriihessä päätetyn 40 miljoonan euron strateginen kohdentamissuunnitelma sekä yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. • Valmisteluryhmän väliraportti annettu 7. 12. 2020

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valmisteluaikataulu Palvelukeskuksen toiminta käynnistyy Valmisteluryhmä n työvaihe I 10/2020 11/2020 Valmisteluryhmä n työvaihe II 12/2020 1/2021 2/2021 Operatiiviset valmistelutoimet 3/2021 4/2021 5/2021 6/2021 HE-valmistelu Lausuntomenettely Ministerityöryhmien käsittelyt HE: n eduskuntakäsittely 7/2021 8/2021 9/2021 10/2021

Miksi jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus? Ø Rakennemuutosten (työmarkkinat, elinkeinorakenteet) tahti kiihtyy – yksilöiden ja yritysten ”kilpailukyky” edellyttää osaamisten uusiutumista ja osaamistason nostamista. Ø Työikäisen väestön osaamisen kehittämisen tueksi on Suomessa kohtalaisen paljon toimintoja, sisältöjä ja yhteistyörakenteita, mutta kokonaisuus on liian hajaantunut osaamis- ja työmarkkinahaasteisiin nähden – nykyisellä rakenteella on vaikea vastata muuttuviin tarpeisiin. Ø Nykyinen osaamispalveluiden tarjonta ei kaikilta osin vastaa tulevan työelämän haasteisiin. Tarvitaan toimenpiteitä myös työelämässä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työelämävalmiuksien kehittämiseksi. Ø Intressi on TEM: n ja OKM: n yhteinen – osaamisen kysymykset näyttäytyvät yhä vahvemmin työmarkkinoiden toimivuuden, yritysten kasvun ja elinkeinorakenteen kriittisenä menestystekijänä. Ø Ilmiöön vastaaminen edellyttää uuden yhteisen politiikkasisällön ja ohjausmallin (employment & skills) luomista – innovaatiot syntyvät yhdyspinnoille.

Tehtävät muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka luo edellytyksen uudelle vaikuttavuudelle Koottu, laadukas tietopohja Tarpeiden ja palvelutarjonnan kohtaaminen Ennakointi Ohjaus Digitaalisuus Ekosysteemien tuki Vahva tiedolla johtaminen Osaamissisällöt Nousevat osaamistarpeet, uudentyyppiset osaamissisällöt

Jotta uudistus on mahdollinen, on tärkeää löytää yhteinen linja ja tahto. https: //minedu. fi/jatkuvaoppiminen