Kimmo Tuominen Eduskunnan kirjasto Jyvskyln yliopiston kirjasto Sisllnkuvailun

Kimmo Tuominen Eduskunnan kirjasto / Jyväskylän yliopiston kirjasto Sisällönkuvailun rooli ekirjan aikakaudella Sisällönkuvailuseminaari, Oulun yliopiston kirjasto, 25. 8. 2010

Esityksen rakenne n n Tulevaisuuden ennustamisen hankaluus ja välttämättömyys Sisällönkuvailun rooli sellaisessa mahdollisessa tulevaisuudessa, jossa kirjaston näyttöluettelo olisi kokotekstitietokantamainen Substantiivilähtöinen sisällönkuvailu vs. indeksointi- ja tiedonlouhintasovellukset u Mihin käsityötä tarvitaan? Kenen käsityötä? Millaista käsityötä? u

Teknologinen singulariteetti?

Gallup (1) n Vuonna 2030 kaikki uudet oppikirjat ja lähdeteokset ovat sähkökirjoja? Kyllä u Ei u En osaa sanoa u

Gallup (2) n Vuonna 2030 kaikki kaunokirjallisuus luetaan sähkökirjoina? Kyllä u Ei u En osaa sanoa u

Informaation siirtomalli n n Historiallisesti kehittynyt ajatusmuoto, sanasto, metakieli… Helpottanut informaatikkojen ja kirjastonhoitajien mission sekä ammatti-identiteetin määrittelyä

Substantiivit sisällönkuvailussa n n n Dokumentilla on olemassa ydinalue, sisältö -> objektiivisesti identifioitava merkitys -> viesti Käyttökelpoinen, mutta riittämätön menetelmä verkkoympäristössä Sisällönkuvailun poliittisesta neutraaliudesta on (ollut) paljon hyötyä

Siirtomallin ongelmia (1) n n Informaation siirtomalliin perustuvat digitaaliset kirjastot ja muut tietojärjestelmät eivät palvele tiedeyhteisöä optimaalisesti Tutkijat eivät hahmota tieteellistä kirjallisuutta informaation siirtomallin näkökulmasta u Tekstien välinen keskustelullinen maasto on tutkijan asuinpaikka Maaston kartoitus on olennaista tutkijan työn kannalta « Myös opiskelijoiden pitää toistuvasti kartoittaa tätä maastoa (esim. koulukuntien tai teoriasuuntausten välisiä eroja) «

”In a digital environment, top down approaches, where expert cataloguers decide what a book is about, and place it in a pre-ordained scheme of knowledge, may be less appropriate: users can reshape pre-ordained categories in ways that they find more useful for their own purposes…how libraries choose to organize their data and collections has no canonical authority: it is just one option among others. ” (OCLC 2009) Ks. myös Flynn, Martin (2010), From Dominance to Decline? The Future of Bibliograhic discovery, Access and Delivery. IFLA 2010, proceedings

Siirtomallin ongelmia (2) n Entä jos (ja kun) indeksointi- ja tiedonlouhintasovellukset kuvaavat vastaisuudessa dokumentin ”sisällön” ihmistä paremmin/nopeammin/tehokkaammin/halvemmin? Automaattisen indeksoinnin menetelmien kehittyminen (kieliteknologia) u Tiedonlouhinnan kehittyminen (literaturebased discovery, LBD) u

”Library of Congress Subject Headings require too much behindthe-scenes understanding to be useful…. investing in automatic classification rather than LCSH may get you something more competitive in the Google world and get better subject access too…subject access will be and has already been marginalized by keyword searching…today’s catalogs are put together mainly by humans and…. this approach doesn’t scale…we should be building or expanding the scope of catalogs by using automated methods…” Lo. C 2006 ”Google Books and Google Scholar provide access to lots of resources without having ever catalogued them, and this is an approach we need to consider. . . It seems sometimes that as cataloguers we base our professional pride on being able to find out what we want in a forest of unfriendly systems. . ” NLA 2007

Swanson, D. R. (1986). Fish oil, Raynaud’s syndrome, and undiscovered public knowledge. Perspectives in Biology and Medicine, 30(1), 7 -18. (ks. Ganiz & al 2006)

Digitaalisesta heinäsuovasta saattaa löytyä sellaisia neuloja, joita kukaan ei tiedä kadottaneensa (ks. Weeber 2004)

Indeksoinnin taustafilosofia e-kirjan aikakaudella? n n n Keskustelullisuus, moniperspektiivisyys, osallistuminen Dokumenttien ja dokumenttiryppäiden sukulaisuus-, keskustelu- ja debattisuhteet Tavoite: auttaa tutkijoita ja opiskelijoita analysoimaan tieteellisten keskustelutraditioiden sisäisten ja välisten kollektiivisten ymmärrysten kehittymistä u n Visuaaliset käyttöliittymät Substantiivi- ja verbinäkymien yhdistely u Tutkijoiden ja opiskelijoiden kertomien narratiivien systematisointi (Mikä on tietyn dokumentin tarkoitus? Miksi se on olemassa? Mitä uutta tietoa se tuo? )

Substantiivi- ja verbinäkymän yhdistäminen

”Graduate students who are defining an area of dissertation research could be obliged to produce an extensive survey, as a structured hyperlinked document conforming to a particular XML document type, of the literature in that area. The scholarly community could use the Internet to organize a peer-review and publication system for these documents, and these mechanisms would help students to develop their professional voices. Once deposited in the digital library, the world's entire collection of literature surveys could then be searched by anyone wishing for an introduction to a given literature. Reverse links, from works to the surveys that mention them, would make available several narratives of a given work's place in intellectual history. ” (Phil Agre 2000)

”Subject guides and tags, are a way of providing basic reference help in a generic way – so we can tag items as suitable for beginners or domain experts. . . subject guides in particular would make a catalogue a preferred destination for many users (preferred over Google that is) because it would offer them an authoritative introduction to the topic and links to follow for more information. Some of these links would take searchers on to online resources such as Wikipedia and specialist web pages, but other would be to resources available from their library. ” NLA 2007

Käsityön mahdollisuudet n Argumentaatiokonteksti ei näy ilmitekstissä/ -puheessa u n Kontekstuaalinen metadata edellyttää käsityötä Tietoväitteiden/hypoteesien/evidenssien/dokumenttien välisten suhteiden hahmottaminen u u Automaattiset menetelmät voivat auttaa tässä, mutta ne eivät todennäköisesti kykene paikallistamaan argumentaatiokonteksteja Käsityön ja automatiikan yhdistäminen on välttämätöntä « Automatiikan merkitys lisääntyy ja käsityön vähenee tulevaisuudessa

Käsityön ongelma: skaalautuvuus ”Kaikki luetteloitava aineisto sisällönkuvaillaan. Poikkeus: suuria e-kirjapaketteja ei tarvitse sisällönkuvailla itse. ” (Suositus yliopistokirjastojen sisällönkuvailun periaatteista, 2010) ”The greater proportion of the material to which libraries provide online access under licence agreements, are not included in their catalogues…. Our key finding is that the current arrangements for producing and distributing bibliographic data for both books and journals involve duplications of effort, gaps in available data, and missed opportunities. ” (RIN 2009) n Mahdollinen lääke: Käsityön ja automatiikan yhdistäminen (vrt. sosiaaliset teknologiat, kuten yhteisöllinen täggäys ja folksonomiat), ”knowledge/hypothesis extraction technologies”

Tulevaisuus? n Sekä automatiikkaa että käsityötä tarvitaan vastaisuudessakin u n Käsityön rooli muuttuu, jos myös kirjojen sisällönkuvailu onnistuu automaattisin menetelmin u u n Käyttäjätkin kuvaavat dokumentteja ja määrittelevät niiden suhteita Automatiikka lisääntyy, artikkeli-, lehti- ja monografia-kohtaista metadataa haalitaan eri tahoilta kansallisiin ja kansainvälisiin yhteisluetteloihin Käsityö kohdistuu tutkimuksellisesti mielenkiintoisiin aihealueisiin (subject guides) tai erikoistapauksiin, kuten harvinaisdokumentit Kontekstuaalisen metadan ja tietoväitteiden mallintamisen merkitys kasvaa u u ”Sisällöt on asetettava osaksi konteksteja” (Hypén 2009, 17) Visuaaliset näkymät dokumenttiuniversumeihin tulevat tärkeiksi navigointiapuneuvoiksi

Motto tulevaisuuden digitaaliselle kirjastolle n n n ”connecting people” AND ”connecting disconnected literatures”