Oppimisen strategiat oppimistyylit ja motivaatio Oppimisen strategiat lhde

Oppimisen strategiat, oppimistyylit ja motivaatio

Oppimisen strategiat (lähde: Verkko-tutor) Pintasuuntautunut Syväsuuntautunut Käsitys tiedon Määrällinen; yksittäisten Laadullinen; todellisuutta tietojen muistaminen ja koskevien käsitysten luonteesta Suuntautuminen opiskelussa toistaminen syveneminen ja tarkentuminen. Opiskelija luo itse tietoa. Passiivinen; huomio opittavan ulkoisissa tekijöissä (esim. luettavassa tekstissä sinänsä), yksityiskohdissa. Pyrkimys toistaa esitetty. Opiskelu heikosti tiedostettua. Aktiivinen; pyrkimys ymmärtää sisältö ja luoda opittavasta kokonaiskuva. Opiskelu tietoista ja kriittistä. Opiskelija soveltaa, vertaa, analysoi. Uusi tieto sovitetaan sisäisten mallien avulla aiemmin opittuun. Oppimistulos Nopeasti unohtuvia erillisiä yksittäistietoja, jotka eivät muuta ajattelutapaa Asian ymmärtämistä ja sijoittamista laajempiin yhteyksiin. Pysyviä toimintaan vaikuttavia ajattelutapoja.

Kumpaa oppimisstrategiaa sinä käytät?

Oppimistyylit Auditiivinen oppija: ◦ Kuuntelee tunneilla ◦ Keskustelee asioista ◦ Äänittää yhteenvetoja ja kuuntelee niitä ◦ Muistelee tarinoita ja vitsejä ◦ Lukee muistiinpanot ääneen

Oppimistyylit Visuaalinen oppija: ◦ Katselee kuvia, videoita, kalvoja ja julisteita ◦ Tutkii kaavioita ◦ Käyttää yliviivaustusseja ja värejä ◦ Käyttää symboleja ◦ Piirtää, tekee kaavioita ◦ Tuottaa mielikuvia

Oppimistyylit Tekstiin keskittyvä: ◦ Kirjoittaa ja lukee listoja, otsikoita ja sanakirjoja ◦ Käyttää sanaluetteloita, sanastoja, yhteenvetoja, kirjastoja ◦ Tekee muistiinpanoja, raportteja, aineita ◦ Kirjoittaa ja lukee muistiinpanoja uudelleen ◦ Muuttaa kaaviot ja tilastot kirjalliseen muotoon ◦ Järjestää muistiinpanot hierarkkisesti

Oppimistyylit Kinesteettinen oppija: ◦ Käyttää kaikkia aisteja ◦ Tekee kokeita, opintoretkiä ◦ Pyrkii etsimään käytännön esimerkkejä ◦ Yrittää ja oppii käytännön kautta ◦ Tekee konkreettisia töitä ja käyttää tietotekniikkaa ◦ Tekee mielikuvaharjoituksia ◦ Voi kohdata haasteita lukiossa

Mitä oppimistyyliä sinä edustat? Useimmat ihmiset löytävät tuttuja piirteitä useammasta oppimistyylistä

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Sisäinen motivaatio ◦ syntyy, kun tehtävät ovat haasteellisia ja niiden suorittaminen tarpeellista ◦ Sisäistä motivaatiota ylläpitää mielekkäät ja monipuoliset tehtävät, kokeilun mahdollisuus, itsenäinen tekeminen sekä onnistumisen kokemukset Ulkoinen motivaatio ◦ syntyy palkkioista ja kannustimista ◦ palkkio voi olla aineellista, mutta myös aineetonta, kuten palaute Hyvää tulokseen tarvitaan usein sekä sisäinen että ulkoinen motivaatio

Esimerkki oppimispäiväkirjan alkuanalyysistä Nykyisin olen oppinut opiskelemaan paljon syvällisemmin. Aiemmin olen kyllä kirjoittanut muistiinpanoja ja tehnyt annetut tehtävät, mutta osa jutuista unohtuu heti tunnin tai kokeen jälkeen. Aiemmin olin siis tietyissä aineissa, mm. muutamissa realeissa aika pintasuuntautunut. Tätä nykyä olen yrittänyt vakiinnuttaa opiskelutavakseni sen, että kuuntelee tunneilla, tekee muistiinpanoja ja omia merkintöjä vaikka kirjaan tai vihkoon. Eli olen syväsuuntautunut oppija. En yleensä paina yksityiskohtia mieleen (ainakaan tunneilla, ehkä kokeeseen lukiessa enemmän), vaan pyrin ymmärtämään asian ja käyttämään sitä erilaisissa asiayhteyksissä.

Oppimistyyleistä minulle parhaiten sopii visuaalinen ja tekstiin keskittyvä tyyli, hieman myös auditiivinen. Visuaalinen on siinä mielessä minulle paras, että itselläni on melko hyvä ”kuvamuisti”, eli saatan muistaa tilanteita joissa tunnilla puhuttiin asiasta ja näin muistaa asioita, jotka ei ehkä suoranaisesti ole jäänyt päähän. Lisäksi teen paljon yli- ja alleviivauksia ja muodostan myös paljon mielikuvia. Sen lisäksi myös tekstiin keskittyminen on itselleni tärkeä, koska kirjoitan kuitenkin muistiinpanoja ja näen sen tärkeänä, sillä kaikesta ei kuitenkaan voi muodostaa ”muistisääntöjä” tai mielikuvia, vaan asiat täytyy opetella ulkoa, jolloin kirjoittaminen voi jopa helpottaa asiassa. Lisäksi auditiivisessa oma vahvuuteni on se, että kuuntelen tunneilla asioita, joka helpottaa paljon myös muistamisessa, joskin muuten auditiivinen puoli jää vähäisemmäksi. Mielestäni nykyiset opiskelutapani ovat omaan tyyliini sopivia ja riittävän tehokkaita. Läksyjen teossa ei yleensä ole vaikeuksia, ja tiedostan kyllä itse sen, että ne ovat välttämättömiä asioiden oppimisen kannalta, joten viimeistään sitten ”järkipakolla” laitan itseni tekemään ne. Joskin huono puoli asiassa on se, että ne tulee usein tehtyä iltaisin. . Päivällä tekemällä pystyisi varmasti keskittymään enemmän niiden tekemiseen, kuin illalla, jolloin monesti väsyttää. Läksyjen tekoon ja opiskeluun on rauhallinen tila, koska asun tällä hetkellä itsekseni, eli pystyn kyllä hyvin keskittymään opiskeluun ja läksyihin kotona.

Esimerkki oppimisen seuraamisesta PERJANTAI 10. 09. (koulu 08. 15 – 14. 25, ei läksyjä) Tänään olikin sitten erilaisia oppimistyylejä. Filosofian tunnilla lueskeltiin hieman kirjasta tekstiä, keskusteltiin asioista ja kirjoitettiin muutamia juttuja ylös. Kohtuu tehokasta työskentelyä. Biologiassa oltiin ATK-luokassa, jossa kirjoitettiin essee. Essee auttoi kyllä asioiden hahmottamisessa paljon (ensin kirjasta lukemalla oppi asiat ensimmäisen kerran ja lopullisesti jäi päähän kirjoittamalla ne koneelle), joten siitä tehtävästä oli todellakin hyötyä. Median tunnilla katseltiin muutamia mainospätkiä, keskusteltiin mediaan liittyvistä asioista kylläkin suurin osa tunnista, mutta kirjoitettiin asioita myös hieman ylös. Ihan kiva tunti, keskustelemalla asiat jäi aika hyvin muistiin.

Esimerkki loppuanalyysistä Mitä tästä kaikesta sai irti. . huomasin ainakin sen, että opiskeluni on käytännössäkin aika paljon sitä mitä olen sen teoriassa kuvitellut olevan. Mielestäni kaikki opiskelutyylit, paitsi kinesteettinen sopivat minulle täysin, ja jokaista pystyn hyödyntämään periaatteessa jokaisen aineen opiskelussa. En varsinaisesti muuttanut opiskelutapojani, vaan uskon jatkavani samaa linjaa: muistiinpanoja, mielikuvia ja tunneilla kuuntelua, jolla varmasti pääsee jo pitkälle, niin kuin aina on päässyt. Opiskelutottumukseni pysynevät suurin piirtein samoina tämänkin tehtävän jälkeen. Voisin luultavasti kehittyä ainakin läksyjen tekemisessä hieman enemmän, sillä vaikka ne aina teen, tuntuu että osa niistä menee ohi silmien. Ei siis ihan kaikki jää aina oikein päähän, niihin luultavasti pitäisi keskittyä enemmän.

Harrastuksista oli sekä hyötyä että haittaa opiskelun kannalta, en oikein osaa sanoa kumpi painaa vaakakupissa enemmän. Nukuin ainakin riittävästi jakson aikana, ulkoiluakin sain omasta mielestä riittävästi. Oppimistani ohjaa nykyisin varmasti enemmän sisäinen motivaatio, mutta myös ulkoinen motivaatio ei ole yhdentekevä, ainakin kun ajattelee että ”kun läksyt on tehty, voi mennä rauhassa koneelle” jne. Mutta sisäinen kiinnostaa silloin kun aihe on kiinnostava ja jonkin asian siitä oivaltaa ja soveltaa sitä muuhun, jos aihe on vähemmän kiinnostava, yrittää yhdistää motivaatiot niin, että yrittää opiskella asian sisäisen motivaation avulla mutta käyttää ulkoisen motivaation kannustimia myös apuna oppimisen sisäistämisessä. Kaiken kaikkiaan voin todeta, että oppiminen omasta mielestä on riittävän hyvällä tasolla, tietenkin ainahan voi parantaa.