Vantaan asukasrakenne ja vestnkehitys Tietojen lhde on Tilastokeskus

  • Slides: 15
Download presentation
Vantaan asukasrakenne ja väestönkehitys Tietojen lähde on Tilastokeskus, jos ei toisin mainita. Väestöennustetiedot ovat

Vantaan asukasrakenne ja väestönkehitys Tietojen lähde on Tilastokeskus, jos ei toisin mainita. Väestöennustetiedot ovat kaupungin laatimia. Vantaan kaupungin tutkimus ja tietopalvelu: tilasto@vantaa. fi Päivitetty 8. 1. 2020

Väestön määrä Vantaalla (1. 1. ) ja ennuste vuosille 2025 ja 2030

Väestön määrä Vantaalla (1. 1. ) ja ennuste vuosille 2025 ja 2030

Vantaan alueiden väestömäärän muutos 2019– 2029 - Nopeimmin kasvavat - Suuralueet: - - Myyrmäen

Vantaan alueiden väestömäärän muutos 2019– 2029 - Nopeimmin kasvavat - Suuralueet: - - Myyrmäen suuralue (+ 9 800 henkilöä) Kivistön suuralue (+ 9 000 henkilöä) Aviapoliksen suuralue (+ 8 400 henkilöä) Kaupunginosat: - Kivistö (+ 7 200 henkilöä) Veromies (+ 6 300 henkilöä) Myyrmäki (+ 5 000 henkilöä) - Alueiden kasvu perustuu runsaaseen asuntorakentamiseen - Vantaalle on ennustettu rakennettavan noin 35 500 uutta asuntoa vuosina 2019– 2028

Vantaan määrällinen ja suhteellinen väestönkasvu vuosittain 1960 -2018

Vantaan määrällinen ja suhteellinen väestönkasvu vuosittain 1960 -2018

Vantaan väestönmuutokset 2000– 2018 - Vuosikymmenten ajan Vantaan väestö kasvoi enemmän syntyneiden kuin muuttoliikkeen

Vantaan väestönmuutokset 2000– 2018 - Vuosikymmenten ajan Vantaan väestö kasvoi enemmän syntyneiden kuin muuttoliikkeen johdosta, mutta viime vuosina tilanne on ollut päinvastainen. Vuonna 2018 muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli peräti 77 prosenttia. - Viimeisten viiden vuoden ajan Helsingin seudun ulkopuolelta saatu kotimaan muuttovoitto on kasvanut voimakkaasti, mistä johtuen väestökin on kasvanut poikkeuksellisen paljon. - Vuonna 2018 Vantaalle syntyi noin 2 500 vauvaa, joista useampi kuin joka neljäs oli vieraskielinen. Synnyttäneiden naisten keskiikä oli 30, 7 vuotta. - Kuolleita oli 1 360. Kuolleiden keski-ikä oli 74, 2 vuotta, mutta naisilla keski-ikä (77, 9) oli selvästi suurempi kuin miehillä (70, 8).

Vantaan väestöpyramidit 1989 ja 2019 (1. 1. ) - Vuonna 2019 Vantaalla asui 114

Vantaan väestöpyramidit 1989 ja 2019 (1. 1. ) - Vuonna 2019 Vantaalla asui 114 700 naista (50, 3 %) ja 113 400 miestä (49, 7 %) - Naisten keski-ikä oli 39, 8 ja miesten 37, 5 vuotta

Vantaan väestö iän mukaan Väestö iän mukaan 1980 -2019 ja ennuste vuosille 2025 -2030

Vantaan väestö iän mukaan Väestö iän mukaan 1980 -2019 ja ennuste vuosille 2025 -2030 Nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat 1979 -2019 ja ennuste 2020 -2029

Vieraskielisten osuus (%) eri ikäluokissa 2000– 2019 - Vuonna 2019 vantaalaisista 78, 7 %

Vieraskielisten osuus (%) eri ikäluokissa 2000– 2019 - Vuonna 2019 vantaalaisista 78, 7 % oli suomenkielisiä, 2, 4 % ruotsinkielisiä ja 18, 9 % vieraskielisiä. - Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa. - Eniten vieraskielisiä oli 30– 44 vuotiaissa sekä 0– 6 -vuotiaissa, joihin kuuluvista useampi kuin joka neljäs oli vieraskielinen. - Suomen jälkeen yleisimmät kielet olivat viro (3, 6 % väestöstä), venäjä (3, 6 %), ruotsi (2, 4 %), arabia (1, 4 %) ja somali (1, 2 %).

Ulkomaan kansalaiset (%) Vantaan suuralueilla 2010– 2019 - Vantaalla asui vuoden 2019 alussa 27

Ulkomaan kansalaiset (%) Vantaan suuralueilla 2010– 2019 - Vantaalla asui vuoden 2019 alussa 27 050 ulkomaan kansalaista (11, 9 % väestöstä). Ulkomaalaistaustaisia oli 17, 5 % (ulkomaan kansalaiset + ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset). - Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten (15, 4 %) ja Kivistön suuralueella vähiten (6, 2 %). - Vantaan ulkomaan kansalaisista 60 % oli tullut Euroopasta, 28 % Aasiasta, 9 % Afrikasta ja pari prosenttia Amerikoista. - Väestöstä syntyperäisiä vantaalaisia oli 27 %, Helsingissä syntyneitä 19 % ja ulkomailla syntyneitä 16 %.

Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen mukaan 1970– 2018 (31. 12. ) - Vantaan

Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen mukaan 1970– 2018 (31. 12. ) - Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 30 % oli suorittanut enintään perusasteen, 39 % toisen asteen ja 31 % korkea-asteen tutkinnon. - Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkeaasteen suorittaneita oli 9 %, alemman korkeakouluasteen 13 % ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 10 %. - Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso onkin jo pidemmän aikaa ollut korkeampi kuin miesten.

Vantaan väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 2000– 2019 - Vantaalaisista miehistä 52 % ja naisista

Vantaan väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 2000– 2019 - Vantaalaisista miehistä 52 % ja naisista 61 % kuului Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. - Vantaalaisten kuuluminen evankelisluterilaiseen kirkkoon oli suurimmillaan 15– 19 -vuotiaissa ja yli 64 -vuotiaissa (68− 71 % ikäluokasta). - 20– 39 -vuotiaista on muodostumassa käännekohta, koska tässä ikäluokassa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli vuonna 2019 ensimmäistä kertaa yhtä paljon (48 %). Tätä aiemmin kirkkoon kuuluvia on ollut enemmän. - Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomissa on kirkosta eronneita, mutta myös ”tuntemattomia” (eli muiden uskontokuntien jäseniä, joiden rekisteritiedot ovat puutteelliset).

Vantaalaiset perhetyypin mukaan 1990– 2019 (1. 1. ) - Vuonna 2019 Vantaalla asui 60

Vantaalaiset perhetyypin mukaan 1990– 2019 (1. 1. ) - Vuonna 2019 Vantaalla asui 60 700 perhettä, joihin kuului keskimäärin 2, 78 henkilöä. - Perheistä, joilla oli kotona asuvia lapsia, 47 %: lla oli yksi lapsi, 38 %: lla kaksi lasta ja 11 %: lla kolme lasta. Neljä lasta tai enemmän oli neljällä prosentilla perheistä. - Yhden vanhemman perheissä vanhempi oli yleensä äiti (85 %). - Vuonna 2019 perheisiin kuului 74 prosenttia Vantaan väestöstä, kun vuonna 1990 kuului 86 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on sitä mukaa laskenut, kun yksin asuvien osuus on kasvanut. - Perherakenne muuttuu hitaasti, mutta verrattuna vuoteen 1990, avoliitot ja lapsettomat pariskunnat ovat yleistyneet.

Vantaalaiset asuntokunnat henkilöluvun (%) mukaan 1989– 2019 - Yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuudet

Vantaalaiset asuntokunnat henkilöluvun (%) mukaan 1989– 2019 - Yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuudet alkoivat kasvaa 1970 -luvun lopusta lähtien. Yksin asuvien osuus on jatkanut kasvamistaan näihin päiviin saakka ja vuoden 2019 alussa osuus oli 41 prosenttia. - Kaikista vantaalaista 19 % asui yksin. - Kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu pysähtyi 2000 -luvun alkupuolella ja on usean viimeisen vuoden ajan hieman laskenut. - Vuonna 1980 vantaalaisten asuntokuntien keskimääräinen koko oli 2, 8 henkilöä, kun vuonna 2019 se oli 2, 1 henkilöä.

Vantaan väestön pääasiallinen toiminta ja työssäkäynti - Vantaalla asuvien työllisten osuus on pienentynyt, kun

Vantaan väestön pääasiallinen toiminta ja työssäkäynti - Vantaalla asuvien työllisten osuus on pienentynyt, kun samaan aikaan eläkeläisten ja työttömien osuus on kasvanut (kuvio) - Vantaan 15− 64 -vuotiaiden työllisyysaste oli 75, 1 syyskuussa 2019 (lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, III vuosineljännes 2019) - Vantaan työttömyysaste oli 8, 0 marraskuussa 2019 (lähde: TEM)

Vantaan työpaikat - Vantaalla oli 116 320 työpaikkaa 31. 12. 2017 - Eniten työpaikkoja

Vantaan työpaikat - Vantaalla oli 116 320 työpaikkaa 31. 12. 2017 - Eniten työpaikkoja oli Veromiehen (14 796), Lentokentän (7 755), Pakkalan (7 249) ja Tikkurilan (7 098) kaupunginosissa Vantaan työpaikat toimialoittain 31. 12. 2017