Jari Heinonen Muutos aikamme sosiaalinen kysymys ja sosiaality

Jari Heinonen Muutos, aikamme sosiaalinen kysymys ja sosiaalityö 22. 10. 2016 (Tampere)

Jatkuva rakennemuutos • Marx ja Engels Manifestissa (1848): ”Jatkuvat mullistukset tuotannossa, kaikkien yhteiskunnallisten suhteiden alituinen järkkyminen, ainainen epävarmuus ja liikunta erottavat porvariston aikakauden kaikista muista” • Muotoutuva moderni yhteiskunta on ollut jatkuvassa muutoksessa, rakennemuutoksessa • Marxismi on yhteiskunnallisen muutoksen teoria (ydin on klassisen poliittisen taloustieteen kritiikki, yhteiskunnan dynamiikan ja muutoksen pohtiminen: emansipatorinen momentti • 11. Feuerbach- teesi (1845)

Kolme yhteiskuntamallia itsenäisessä Suomessa • Agraaris-teollinen yhteiskuntamalli (Pienviljelijäprojekti) • Fordilainen teollisuus- ja palveluyhteiskunta: Moderni yhteiskunta (Pohjoismainen hyvinvointimalli: taistelu lisätyön tulosten käytöstä) • Kansainvälistyvä tehomarkkinatalouden yhteiskunta: Jälkimoderni yhteiskunta (Hyvinvointimallin muutos: uusliberalismi)

Hyvinvointimalli • Laaja kokonaisuus, jossa hyvinvointivaltio (ensimmäinen sektori), voittoa tavoitteleva toiminta (toinen sektori), ei-voittoa tavoittelevat järjestöt( kolmas sektori) ja kotitaloudet, naapuriapu sekä löyhät sosiaaliset verkostot( neljäs sektori) toimivat rinnatusten ja luovat enemmän tai vähemmän ”hyvinvointia” --- erilaiset hyvinvointimallit • Maakohtaiset erot: kolme perusmallia (liberaali, korporatiivinen ja pohjoismainen hyvinvointimalli)

Suomalainen hyvinvointimalli • Sääty-yhteiskunta (säädyt) • Pienviljelijäprojekti (maatalous) • Pohjoismainen hyvinvointimalli (teollisuus/palvelut) • Pekka Kuusen ” 60 -luvun sosiaalipolitiikka” (1961): Taloudellinen kasvu, palkkatyöläistäminen, jakopolitiikka, hyvinvointivaltio: moderni yhteiskunta • Teollistuminen, kaupungistuminen, kansallisvaltio, sosiaalinen liikkuvuus

Neljä muutosta • Rahamarkkinoiden vapauttaminen (”Suuri Globalisaatio”) – pörssikeskeinen ajattelutapa • Julkisen sektorin uudistaminen (New Public Management: tiltu --- vrt. Risto Harisalo) • Työmarkkinoiden muutokset (joustot, pätkätyöt) • Sosiaalipolitiikan ”uudistaminen” (aktiivinen sosiaalipolitiikka: osallistava sosiaaliturva, vastikkeellinen sosiaaliturva • Markkinayhteiskunnan vahvistuminen

Kolme isoa haastetta • Palkkatyön yhteiskunnan haasteet (joukkotyöttömyys, köyhyys, syrjäytyminen): Köyhyyskysymys • Sosiaalisen haasteet (yhteisöjen rapautumien, osallisuuden puute): Osallisuuskysymys • Politiikan, osallistumisen ja vaikuttamisen haasteet: Valtakysymys

Köyhyyskysymys • Työttömyys, pätkätyöt ja syrjäytyminen lisääntyvät • Köyhyysrajan alapuolella 700 000 suomalaista • Sosiaalisen kysymyksen ydinasia • Kilpailuyhteiskunta: arkipäivän kilpailusta on tullut jokapäiväistä (yhteiskunta = kilpakenttä: erojen kasvu) • Kilpailu inhimillisen toiminnan perusmotiivi (? )

Osallisuuskysymys • Osallisuus on kiinnittymistä yhteiskuntaan, kokemusta jäsenyydestä sekä toimintaa ja vaikuttamista yhteisöissä ja yhteiskunnassa • Yksilöllistyminen • Sosiaalinen syrjäytyminen/yksinäisyys

Valtakysymys • Sulkeminen pois vallankäytöstä ja vaikuttamisesta • Vallan eriytyminen ja oheneminen • ”Hegemoniarakenne” (Antonio Gramsci) • Demokratiakysymys (edustuksellinen demokratia ja suora demokratia; sosiaali- ja terveysneuvostot, osallistuva budjetointi)

Jälkimoderni/ ”Toinen moderni” • • ”Refleksiivinen moderni” (Beck, Giddens) ”Tietoyhteiskunta” (Castells) ”Globalisaatio” (Lash, Urry) ”Kolmas tie” (Giddens) (vrt. Big Society) Moderni (järki, edistys) Myöhäismoderni (globaali kapitalismi) Postmoderni (erilainen ”uusi aika”: suurten kertomusten eli yhteiskuntateorioiden aika on ohi)

Muutosten seuraukset • Kansallisen sääntelyn väheneminen • Kollektiivisten elämäntyylien mureneminen (yhteisöt; luokat) • Lineaarisen elämänkulun mureneminen • Epävarmuus, uudet riskit

Sosiaalinen kysymys • Sosiaalinen kysymys – Sosiaalinen liike – (Sosiaali)politiikka (Verein fur Sozialpolitik) • Mikä on sosiaalisen kysymyksen ydin? – Köyhyyskysymys, Osallisuuskysymys, Valtakysymys (kietoutuvat yhteen muutoksen myötä) • Missä on Sosiaalinen liike? • Entä Sosiaalipolitiikka? -- Kaikki tämä on hakusessa jälleen kerran!

Välittämisen yhteiskunta? • Raha- ja tehokkuuskeskeinen puhe- ja toimintatapa on vahvistunut (markkinayhteiskunta; uusliberalismi) • Tarve välittämistä ja yhteisöllistä huolenpitoa korostavalle puhe- ja toimintatavalla lisääntyy (emansipatorinen momentti) • Rakenteellinen sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö: perustehtävät liittyvät ”köyhyyskysymyksen”, ”osallisuuskysymyksen” ja valtakysymyksen” pohtimiseen ja ratkaisukeinojen etsimiseen

Ongelmat/Haasteet • • • Globalisaatio Yksilöllistyminen Digitalisaatio Työllisyys/Köyhyys/Eriarvoistuminen Ympäristö

Välittämisen kulttuuri • Välittämisen kulttuurista vastavoima yksilölliselle markkina- ja kilpailukulttuurille • Osallisuus, täysivaltaisuus ja demokratia • Toimiva rakenteellinen työ on aina välittämisen kulttuuria, sen vahvistamista • Rakenteellinen työ on nousemassa taas tärkeäksi osaksi hyvinvointimallien kehittämistä (=rakenteellinen sosiaalityö)

Rakenteellinen työ • Yhteiskunnallista muutostyötä, jonka teoreettisena ja menetelmällisenä perustana on empowerment (voimaantuminen, valtaistuminen) • Perustehtävät liittyvät köyhyyskysymyksen, osallisuuskysymyksen ja valtakysymyksen pohtimiseen ja ratkaisemiseen • Sitä voivat tehdä tutkijat, sosiaalityöntekijät, asiakaskansalaiset ja muut erilaiset järjestöjen ja liikkeiden aktiivit ja vapaaehtoistyöntekijät

Jatkuu • Rakenteellinen työ ei kykene yksin ratkaisemaan köyhyyskysymystä, osallisuuskysymystä ja valtakysymystä • Saattaa olla tärkeä tekijä ongelmien esiin nostamisessa ja niiden ratkaisumallien kehittämisessä

”Uusi hyvinvointimalli” • Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen, demokratian laajentaminen • Demokraattinen kansalaisuus, aktiivisuus, humanismi, palvelutoiminnan sosiaalinen luonne • Uusi jako: Yhteiskunnan tehtävä on taata kaikkien jäsentensä kaikinpuolinen kehitys ja sivistys (Uusi hyvinvointimalli)

Uusi hvm (2) • Taistelu lisätyön tulosten käytöstä (lisäarvomassa): mistä yhteiskunnallinen rikkaus syntyy ja miten sitä käytetään? • Hyvinvointi, koulutus, ihmisten osallisuus, demokratia ja hyvä ympäristö ovat tärkeimpiä tulevaisuuden menestystekijöitä • Uusi hyvinvointimalli on se tulevaisuuden visio, joka avaa näkymät menestyä ja muuttaa maailmaa • Mistä se rakentuu?

Uusi hvm (3) • Demokratiakunta (kuntalaiset, kansalaisyhteiskunta) • Aluekunta, peruskunta, aluelautakunnat • Osallistuva budjetointi (avain kuntalaisten päätösvallan lisäämiseen) • Kuntalaisaloitteet, kansanäänestykset

Sosiaalipalvelut • Sosiaalipalvelut siirtyvät sotessa itsehallintoalueelle, mutta pääosa sosiaalipalveluista tulisi jättää kuntien hoidettaviksi • Ovat lähipalveluita ja tieto niistä on kunnissa (=sosiaalityöntekijät) • Tärkeä osa paikallista hyvinvoinnin kokonaisuutta (=hyvinvointipalvelut) • Sosiaalipalvelut ovat lähipalveluja, jotka edellyttävät vahvaa paikallista tuntemusta ja

Kirjallisuutta: • Jari Heinonen: Rakenteellinen sosiaalityö muutoksessa ja muuttajana. Teoksessa Anneli Pohjola& Merja Laitinen & Marjaana Seppänen (toim. ): Rakenteellinen sosiaalityö, Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2014. Kuopio: Unipress 2014. • Juha Suoranta & Sanna Ryynänen: Taisteleva tutkimus. Helsinki: Into 2014.