Hyvinvointia tyst Tyn muutos TYELMN MUUTOS ON MAHDOLLISUUS

Hyvinvointia työstä Työn muutos

TYÖELÄMÄN MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu. jarvensivu@ttl. fi

Muutosten monikerroksisuus • Työelämän ja yhteiskunnan muutokset • Murrosvaihe työ- ja talousjärjestelmässä (? ) • Muutokset työpaikoilla, työyhteisöissä, organisaatioissa, verkostoissa • Yksilöiden arkipäiväinen jatkuva härdelli • • Aikataulukaoottisuus ja työn katkoksellisuus: ”Yksi sähköposti ja koko päivän aikataulu menee uusiksi” Uudenlaiset kysymykset: Missä työskentelen? Milloin työskentelen? Miten priorisoin tehtäviä? Kenen kanssa työskentelen? Kenelle työskentelen? Millaisessa työsuhteessa työskentelen seuraavaksi? Millaiset oikeudet minulla on työni tuotoksiin? • Eri tason muutokset keskinäisriippuvaisia, kytkeytyneitä toisiinsa • • Johtamista ei voi uudistaa ”vastavirtaan” -> tunnistettava trendit Myös yksilöiden teoilla on muutosvoimaa © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Työelämän tason muutos • Muutosta tapahtuu aina hiljaisena virtana • Pieninä pyörteinä, risteävinä virtauksina • Matkalla ”vesiputouksia”: laajoja yhteiskunnallisia murroskohtia • Riittävän moni voima ohjannut kohti putousta • Esim. teollinen vallankumous © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Työjärjestelmä murroksessa, kriisissä, putouksen partaalla? Useita vakavia systeemisesti kytkeytyneitä ongelmia • Korjausliike yhdessä pahentaa ongelmia toisessa • Työllisyys, tuottavuus, talous, ympäristö, inhimilliset ja sosiaaliset ongelmat • Haastaa nykyisten trendien jatkuvuuden? Katkoskohta? © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Mitä katkos / vesiputous merkitsee? Kuva: Waitin. Z, https: //commons. wikimedia. org/wiki/File: Huangguoshu_Fall_Classic_View. jpg? uselang=fi © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Miten edellinen ”putous” näkyi? • Alkutuotannosta teolliseen työhön • • Teollisuusyhteiskuntaan siirtyminen Suomessa myöhäinen ja nopea 1940 -> 1980 Liikaväestöongelma = maatalous ei enää elättänyt kaikkia Pienyrittäjästä palkkatyöläinen -> itsellisyyden menetys Työyhteisö suurperheestä työporukaksi Syntyi vastakkainasetteluja, hierarkioita yms. : • Työaika vs. vapaa-aika • Työ vs. perhe/koti/harrastukset • Työnantaja vs. työntekijä • (Palkka)työsuhde ja palkansaajanormi • Kasvuparadigma jne. Syntyi työorganisaatioiden johtaminen • Johtamislinja johtaja-esimies-alainen/työntekijä => Uudessa murroksessa muuttuu yhtä paljon? © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Mitä työtä tehdään murroksen jälkeen? Kaksi eri kysymystä: • Mitä työtä ihmisillä on tehtävänään? • Mikä elättää, miten tullaan toimeen? • Puolet nykyisistä tehtävistä katoaa Yhdysvalloissa 10 -20 vuodessa (Frey & Osborne 2013) • yli 70 %: n todennäköisyydellä 10 -20 vuoden kuluessa korvautuvissa tehtävissä työskentelee Suomessa kaikista työllisistä 36 % • • Lähde: Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2014) Uudet teknologiat ja työ. Etlatieto Oy. http: //www. tem. fi/files/39650/Rouvinen_Petri_Pajarinen_Mika_ETLA_Uudet_te knologiat_ja_tyo_29_4_2014. pdf (7. 5. 2014) Sosiaaliset taidot, moraali, tunteet, oivaltaminen ja luovuus säilyvät pisimpään ihmisen alana ja työnä? + ihmisen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja kyberturvallisuudesta huolehtiminen • Digivälitteisyys, virtuaalitodellisuus, ubiikkiyhteiskunta – milloin ja millaisena? • Ekologiset seikat, ml. ilmastonmuutos -> katastrofityö? © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Uuteen putoukseen johdattelevia virtauksia © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Teknologinen kehitys -> työelämä? • 3 D-tulostus • pientuotanto • Robotisaation voimistuminen • laajamittainen ihmistyön korvautuminen • moneen kykenevät robotit • Digitalisaation eteneminen • paikkasidonnaisuuden väheneminen, monipaikkaisuus ja moniaika © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Teknologinen kehitys -> työelämä? -> ETLA: ”Työvoimakustannusten osuus arvonlisästä pienenee” • Digitaalisen lisäkappaleen tuottaminen halpaa: “Wealth creation in the digital era has so far generated little employment. Entrepreneurs can turn their ideas into firms with huge valuations and hardly any staff. ” The Economist 4. 10. 2014 -> Työ ja toimeentulo eriytyvät toisistaan / linkittyvät uusin tavoin? -> Ammatit muuntuvat -> Globaali ja lokaali (paikallinen) korostuvat © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset virtaukset -> työelämä? • Ekologiset haasteet ja muutokset • Elinkelpoiset alueet? • Energiakysymykset • Katastrofien lisääntyminen • Taloudelliset kysymykset • • Syvät kriisit, talouskeskeinen ajattelu Globaali epätasa-arvo näkyy Polarisaatio lisääntyy: Suomessa polarisaatio lisääntynyt jo n. 20 v talouden, mutta myös terveyden ja eliniänodotteen osalta -> yhteiskuntaa ”liimaava” keskiluokka vähenee -> ääripäät ymmärtävät toisiaan heikosti -> ahdistuneisuutta, mellakoita Pääomatulojen merkitys kasvaa • Vrt. teknologioiden kehittyminen -> työ ja talous irtaantuvat yhä enemmän • ”Inhimillinen tekijä” • • • Demografiset muutokset ja suhtautuminen niihin Mikä mielletään inhimilliseksi, kohtuulliseksi tai kohtuuttomaksi -> miten reagoidaan? Liikkeiden ja ryhmien organisoituminen somessa nopeaa Moraaliin, tunteisiin, sosiaalisuuteen liittyvät työt säilyvät ihmisillä? Ihmiskunnan empatian määrä ja kyky tehdä tarvittavat muutokset järjestelmiin? © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Miten meneillään olevat perustavanlaatuiset muutokset näkyvät nyt monille työtä tekeville? © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

(Palkka)työntekijä ja työsuhde -> ? • Roolien ja statusten muutoksia • Tehdään erilaisissa rooleissa (yrittäjänä, harrastajana, kuluttajana/asiakkaana/itsepalveluna) työtä, jota aiemmin joku teki palkkatyönä • Automaatio voi olla myös tehtävien siirtoa toisille ryhmille • Nettiin siirretyt ”palvelut”, jotka ovat pitkälti itsepalvelua • Monityösuhteisuus • Yhtä aikaa (ja peräkkäin) useita työsuhteita / itsensä työllistämistä Kasvussa: • Mikroyritykset • Yrittäjyys ja sivutoimiyrittäjyys • Osuuskunnat ym. • ”Kevyt yrittäjyys” –konseptit • Itsensä työllistäjät • Koetaan myös pakkoyrittäjyyttä 11/22/2020 14 © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Työyhteisö -> ? • Yksilölliset työyhteisökudelmat • • • Perinteisiä työyhteisöjä hajoaa Kuulutaan useisiin, muuntuviin, moninaisin tavoin määrittyviin, kasvokkaisiin ja virtuaalisiin Työyhteisöjen työstäminen: yhteisöjen rakentamista ja hallinnointia + oman yhteisöllisyyden (tason) sääntelyä • ”Kevyt työyhteisöllisyys”, eli työyhteisyys? • Työyksinäisyys • Uudenlainen työyhteisöllisyys • Yhteisön jäsenillä eri työnantajia, eri työtehtäviä, vaihtelevat tekijät yhdistävät hetkeksi tai pidemmäksi aikaa • Yhteisölliset työtilat ja työtilayhteisöt • Kirjavinkki: Houni, P. & Ansio, H. (2015) Duunia kimpassa – yhteisölliset työtilat Helsingissä. Helsinki: Helsingin kaupunki, tietokeskus. • ”Ystävyyden hyve” perustana 11/22/2020 15 © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

http: //hoffice. nu/en/ - jakamista ja jakamistaloutta Amrit Forss/Hoffice http: //www. citylab. com/work/2015/02/work-from-homejust-not-alone-and-not-in-your-own-home/385101/ 11/22/2020 16 © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Työn tavoite -> ? • Yhä useamman vaikea raivata tilaa oman työn ytimen tekemiselle, ammatin harjoittamiselle = mielekkäälle työlle ja työn hyvin tekemiselle • • Taloudelliset tavoitteet, kilpailuttamisusko ja kapea numeroperustainen mittarointi ohittaneet muut arvot työssä? Vastareaktioita syntymässä Pitkiä juttuja tekevien toimittajien yhteisöjä Yliopistoista / tutkimuslaitoksista irrottautuneiden tutkijoiden yhteisöjä -> Haluavat keskittyä oman työnsä tekemiseen laadukkaasti ja oman ammatin hyveiden, arvojen, etiikan mukaisesti • • 11/22/2020 17 © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Maailman viides 3 Dkahvila Tampereella 2014 © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

3 D-kahvila ja terapiakanit 2015 - teknologiaa, hyvinvointia, arvoja - verkostoja bisneksenä ja ”lahjoina” © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Mitä olisi johtaminen 3 D-kahvilan tapauksessa? - Mitä johdetaan? - Ketä johdetaan? - Kuka johtaa? - Miten johdetaan? © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Työn organisointi ja johtaminen -> ? • Itseorganisointi ja yhteisöissä organisointi • Hajautunut ja parvijohtajuus, verkostojohtaminen sekä itsensä johtaminen • • • Useita esimiehiä, ristikkäisiä johtajuuksia Organisaatiorajat ylittäviä johtajuuksia Kullakin yksilöllinen työtehtävien, työyhteisöjen ja valtasuhteiden kudelma? 11/22/2020 21 © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Työn sidosten perhosvaikutus • Miksi yksi viesti sotkee päiväjärjestyksen niin usein ja monelta? • Työn verkostomaisuus, monimutkaiset sidokset • ”Perhosen siivenisku aiheuttaa tornadon toiselle puolelle maapalloa” • Häiriöherkkä työelämä: ongelmien eksponentiaalinen leviäminen verkostorakenteessa © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Työn uusi sidoksellisuus • Työn sidoksellisuus toisten työhön ja koneisiin • työn teon rytmit, impulssit: kiire ja katkokset • Ennen sidokset työpaikan sisällä tai melko pysyvissä alihankintaketjuissa • ymmärrettäviä, johdettavissa ja kehitettävissä olevia • koneet pysyivät työpaikan sisällä • Nyt etäsidoksisuus ja monisidoksisuus sekä kertaluonteinen sidoksisuus • sidokset muuntuvissa verkostorakenteissa • vaikeita vaikuttaa • mukana kannettu kone ja jaettu kalenteri • Sidokset tunnistettu stressitekijäksi 50 vuotta sitten liukuhihnatyössä • vähentää vapausasteita, luo paineen tunnetta • Miten uusissa sidoksissa johdetaan? © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Uudet johtamisopit tulevat • Perinteiset organisaatio- ja johtamisopit Esim. työprosessimallit ja organisaatiokaaviot Korostavat ennakoitavuutta, suunniteltavuutta, hallittavuutta, toistuvuutta, pysyvyyttä • Olettavat selkeärajaisia, pysyviä työyhteisöjä ja työn teon paikkoja • Uskovat selkeisiin johtamislinjoihin • Olettavat objektiivisen tarkkailijan aseman suhteessa työprosesseihin -> Ei onnistu • • • Monimutkaisesti järjestyvä, verkostomainen, laajasti eri suuntiin kytkeytynyt ja nopeasti muuntuva työ edellyttää toisenlaisia organisaatioteorioita ja johtamisoppeja! • Kompleksisuusteoriat, kuten kaaosteoria nousussa! © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Resurssi- ja kustannuskysymykset Toimialarakenteiden murros Kestävyyskysymykset Kysynnän muutos Globaali talous ja sen siirtymä Uudet tuotantomenetelmät Työtehtävien tarjonnan muutos Tietotöistyminen Verkottunut tuotanto Mahdollisuuksien ja "läsnäolon" muutos 18. 12. 2013 Työyhteisöjen toiminta Vuorovaikutuksen muutos Osaamistarpeiden muutos Bakteerit, nano, kemikaalit, psykososiaalinen, melu, huoli jne Subjektiviteetin, hajautumisen, polarisaation nousu Robotit automaatio kommunikaatio Sosiotekninen murros Kommunikaatio 2. 0 Johtaminen 2. 0 Osaaminen 2. 0 Terveys 2. 0 Kaaoksenhallinta 2. 0 Mielenterveys ja hallinnan tunne Tuen proble -matiikka Marja Viluksela Monikulttuurisuus 24/7 25 © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Edessä pysähtyminen perusasioiden äärelle? • Mikä on tärkeää? • Itseisarvot vs. välinearvot • Kumpi raha on? Entä talousjärjestelmä? Jos talousjärjestelmä on kriisiytynyt, mitä pitäisi korjata? Taloutta vai asioita, joita taloudella tavoitellaan? Kumpia nyt yritetään korjata? • • Mitä on työ? Miksi tehdään työtä? Mikä on oikeudenmukaista, arvokasta ja hyvää? Millä perusteella nyt arvotetaan töitä ja tehtäviä? Ovatko perusteet oikeita? • Millaisiin arvoihin, käsityksiin ja uskomuksiin perustuu yhteiskunta, jossa esim. pelikehittäjästä tulee multimiljonääri ja yksinhuoltaja-sairaanhoitajan voi olla mahdoton elättää lapsiaan? • Onko pelikehittäjän työ todella (noin paljon) arvokkaampaa yhteiskunnalle ja ihmisten hyvälle ja arvokkaalle elämälle? © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

PUTOUKSEN JÄLKEEN PÄÄDYTÄÄN KESTÄVÄMMÄLLE (ARVO)POHJALLE? Kuva: Mirjam Pauhe © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Uudet vaihtoehdot • Vanha malli >< ihmisyys / ihmisyhteisön perusarvot, itseisarvot • Kilpailu, ahneus ja egoismi • Palkitaan ja edistetään taloudessa toimintatapoja ja arvoja, joille onnistuneet ja kestävät inhimilliset ja ekologiset suhteet perustuvat • luottamuksen rakentaminen, • toisten arvostaminen, • yhteistyö, • solidaarisuus, • jakaminen • Perustana yksityisyrittelijäisyys ja yhteisresurssit: glokaali • Liikevoitto ei (yritys)toiminnan päätarkoitus, vaan talous todellakin vain väline © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Uusien virtausten pieniä puroja Solidaarinen talous Yhteisresurssit Yhteishyvätalous Jakamistalous Talousdemokratia Paikallistalous Lahjatalous Kasvun jälkeinen talous Kunniatalous Suomessa mm. yritysten yhteiskuntavastuu, yhteiskunnalliset yritykset, osuuskunnat • Mukana globaalisti tuhansia yrityksiä • • • © Työterveyslaitos – www. ttl. fi

Kiitos! Lukuvinkiksi kirja: Järvensivu, Anu (2014) Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos. - Tutkimus siitä, millaisia työelämäntarinoita ihmiset kirjoittavat kohtaamistaan työelämän muutostilanteista ja miten voi kirjoittaa hyvän työelämäntarinan.