FYSIOTERAPIA KIPU JA KIVUN YMMRTMINEN Oma ammatillinen polkuni

FYSIOTERAPIA, KIPU JA KIVUN YMMÄRTÄMINEN Oma ammatillinen polkuni kivun ymmärtämisessä kipumekanismeja ja kliinisiä malleja 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

PAIN November 2016 (The Journal of the International Association for the Study of pain) • The following definition is proposed: Pain is a distressing experience associated with actual or potential tissue damage with sensory, emotional, cognitive, and social components. • Kipu on subjektiivinen epämiellyttävä aistimus ja tunnekokemus, johon liittyy kudosvaurio tai jota kuvaillaan kudosvaurion käsittein ja joka ilmenee käyttäytymisessä. (Herrala, Kahrola & Sandtröm 2009) • IASP 2016 Global Year Against Pain in the Joints 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Luettavaa… • Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen jäsenlehti Kipuviesti • Lääkärilehti 07. 09. 2015 Kipu- tuntoa ja tunteita, professori Eija Kalso • Ota kipu haltuun-kirja, työterveyden dosentti Helena Miranda • Kehon viisaat viestit-kirja, psykofyysinen fysioterapeutti, NLP työnohjaaja Karita Palomäki ja kipupsykologi Juha Siira 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

www. noigroup. com Hannu Luomajoki Lorimer Moseley -kivun biologisointi! 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

René Descartes 1664 • Kartesiolainen dualismi, jossa sielu/mieli sekä ruumis ovat erillisiä ja kommunikoivat jotenkin keskenään. Kipu on ruumiin puolella. • Seurauksena medikalisaatio - elämäntapahtumien ja poikkeavuuksien lääketieteellistäminen • erikoistuminen lääketieteessä kudosten mukaan; silmä, korva, sisätauti jne. • Pain Paradox = patobiologiset kipumekanismit eivät korreloi kivun kanssa • Patric Wall 1979; nosiseptoreiden aktiivisuus - kudosvaurion suuruus - kipu • Kudosvaurio ja kipu korreloivat ainoastaan täysin nosiseptiivisessa kivussa ja siinäkin vain kolme ensimmäistä päivää 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Akuutin ja kroonisen kivun täysin erilaiset patofysiologiat • Moseley, Herbert, Parsons, Lucas, Van Hilten & Marinus 2014 • Iso-Britannia, 1549 radiusfraktuuraa, seuranta 1 vko ja 4 kk kohdalla • 95% parani normaalisti ja 5%: lle tuli CRPS • A pain score of ≥ 5 in the first week after fracture should be considered a "red flag" for CRPS. • Kroonisessa kivussa koettu kärsimys ja tuska sekä haitta (sosiaalisuus, työ jne. ) ovat suurempi ongelma kuin itse kipu • Laskevien inhibitoristen ratojen merkitys kasvaa • Morfiini ei ota kipua pois, vaan poistaa kivun merkityksen 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Mature Organism Model Louis Gifford 1998 ääreis- ja keskushermosto kivun generaattoreina OUTPUT PROSESSING ENVIRONMENT TISSUES 1. 11. 2016 INPUT Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Representation Model (Luomajoki) • Sensorisen korteksin homunculus • Aavesärky – Krooninen selkäkipu? – Huimaus? • Pystytään mittaamaan f. MRI: llä ja luultavasti TPD: llä sekä Recognisella • Ei tiedetä johtuuko muutos kivusta vai käyttämättömyydestä – HUOM! Aivojen käyttäminen ilman motorista liikettä on helppoa 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Laskeva rata = modulaatio; aivoverkosto (reticular formation), keskiaivot, sy: n takasarvi NEUROANATOMIAA Nouseva rata = transmissio = 3 hermosolua + 2 synapsia 1. Asteen neuroni: yksi synapsi SY: ssa = yksi virhemahdolliuus Keskushermosto; Perseptio = havainto, tiedon saaminen maailmasta aistien välityksellä 2. Astee neuroni WDR= Wide dynamic range WDR 3. Asteen neuroni thalamukselta prefrontaaliselle Korteksille. Thalamuksella on miljoonia synapseja = miljoonia virhemahdollisuuksia. Stimulus/noxe ei määritä kipukokemusta, vaan se minne thalamus lähettää viestin. Esim. hyttysen pisto. 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

MOM-malli • Ei uusinta tietoa, mutta yhtenäinen kielen käyttö ja hyvä kokonaisuus! • Input – Nosiseptiivinen (mekaaninen, tulehduksellinen, iskeeminen) sekä perifeerinen neurogeeninen (korjautuva toimintahäiriö) • Processing – ”Central pain”, selkäytimen takajuuren sekä aivojen toiminnallisista ja rakenteellisista muutoksista johtuva kipu, esim. sensitisaatio • Output – Motoriset, autonomiset (sympatikus), kognitiiviset, affektiiviset, immunologiset, vegetatiiviset ja hormonaaliset muutokset kivun johdosta • Kliininen päättely, mikä kipumekanismi dominoi? ? 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

INPUT / Nosiseptiivinen kipu • Noxe herättää nosiseptorin, ”vaarahälyttimiä” – Suurin osa nosiseptoreista on koko ihmisen elämän ajan inaktiivisia ja heräävät vain kudosvaurion yhteydessä – Mekaanisia, termaalisia ja kemiallisia • Sähkökemiallisia impulsseja – ”vaaraviestejä” 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Mekaaninen kipu – kliininen malli • • • On – off eli tietty liike kivulias, kun toinen taas ei Selvä löydös Mekaaninen pinne, puristus tai venytys aiheuttaa kivun Paras indikaatio mekaaniselle/manuaaliselle terapialle Ei luultavasti aiheuta suurta tuskaa 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Tulehduksellinen kipu - vamma • Akuutissa vammassa tulehdusreaktio on normaalia! – Tulehduksen myötä nukkuvat nosiseptorit heräävät, turvotus laajenee sekä veren-ja lymfakierto heikkenee – NSAID max 5 pvä ja annetaan luonnon parantaa! Akuutissa selkäkivussa NSAID: lla vain 1 pvä vähemmän SL: aa. • Ei-neurogeeninen sekä neurogeeninen osa – Takajuuriganglion ärsytys aiheuttaa substance P: n vapauttamisen hermon perifeerisen (ja sentraalisen!) pään vapaista hermopäätteistä, esim. isku olkapäähän – turvotus sormiin – Hermon aktivaatiokynnys laskee, primääri hyperalgesia 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Tulehduksellinen kipu - kliininen malli • Tulehdusreaktio; punaisuus, turvotus, paineen tunne ja lämpö – HUOM normaali paranemisaikataulu! – Estä katastrofisointi mm. selittämällä, että tämä on normaali reaktio vammaan. Liian kovaan tuskaan lääkitys. • Jatkuva kipu taka-alalla sekä lepokipu, jota liikuttelu helpottaa, mutta liikesuunnan vaihto jäykkä kivulias • Oirevaihtelu 24 h – Aamuyöherääminen säryn takia – Aamujäykkyys yli 1 h? Yli 2 h? • Ankyloiva spondylartriitti ja aksiaalinen spondylartriitti, joka on selkärankareuman esiaste. • Selvä reaktio NSAID-lääkkeisiin • Kroonisessa selvitettävä, mikä ylläpitää kudosärsytystä. – Epätietoisuus suurempi ongelma kuin selvä diagnoosi. Diagnoosilla kroonistuminen vähenee ja selviytyminen paranee. 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Iskeeminen kipu - kliininen malli • Paikallaan olo provosoi – Kudosten happamuus kasvaa – Esim. alaselkäkipu lisääntyy seisomisesta ja shoppailu-kävelystä • Liikuttaminen helpottaa – Kudosten happamuus vähenee • Päivittäinen kivun käyttäytyminen yhteydessä aktiviteettiin • NSAID-lääkkeiden vaikutus vähäinen! • Kausaalinen hoito teoriassa hyvinkin selvää, mutta käytännössä vaikeaa, koska liittyy potilaan omaan käyttäytymiseen – Vertaa tupakointi, laihdutus 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Perifeerinen neurogeeninen kipu • Kipu, joka tulee perifeerisestä hermosta itsestään selkäytimen takajuuren ulkopuolelta – Pahimmillaan neuropaattinen kipu (Duodecim) • • • 1. kivun neuroanatomisesti looginen sijainti 2. tuntoaistin poikkeavaan toimintaan sopivat kliiniset löydökset 3. (etiologia on määritettävissä). Vaikka tarkka lääketieteellinen diagnoosi, niin tuska voi olla suuri Lääkitys tärkeä, ja kaksi lääkettä pienellä annoksella parempi aiheuttaen vähemmän haittavaikutuksia kuin yksi lääke isolla annoksella (Jani Takatalo) • Potilaan kannalta neurogeeninen diagnoosi voi silti olla huonompi kuin neuropaattinen diagnoosi, koska siinä ei ole välttämättä neurologisia löydöksiä – Epätietoisuus – pelko, turhautuminen 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Perifeerinen neurogeeninen kipu - kliininen malli • Neurologiset löydökset; ihotunto, merkkilihakset ja/tai refleksit • Oirealue yhden hermon innervaatioalue • Kivun laatu – Kutittaa, raavittaa, ”kipulinja“, ”kuin vesi juoksisi“, “ kuin raaka liha“ – Suuria eroja intensiteetissä; polttava, ”hammaskipu“, allodynia, hyperalgesia, tunnottomuus • • Pidempi toipumisaika vamman jälkeen, jopa 1 -2 vuotta Saattaa olla yhteydessä liikkeeseen ja löydöksiin muissa kudoksissa, esim. lihassuoja Useasti kombinaatioita sentraalisten mekanismien kanssa; psyykkiset tekijät? Hoito – Neurodynamiikka (dekompressio), Lyrica (NSAID ei auta), kortisoni-injektio hermojuureen – NKM: stä vielä vähän vaikuttavuustutkimuksia, mutta testit ovat hyviä 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Ionikanavat tai reseptorit • Proteiineista tehty reikä axolemmalla • Sijaitsevat yleensä synapseissa ja huolehtivat sähkökemiallisten impulssien etenemisestä hermosta toiseen • Eri tyyppejä (mekaanisia, kemiallisia…) • Aukioloaika eripituinen • Lyhytikäisiä (2 -4 päivää) = plastinen!! – Ionikanavien muodostus perustuu adaptaatioon (hermojärjestelmän plastisiteetti) eli spesifejä tietyille ärsykkeille. 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

AIGS • Abnormal Impulse Generating Site (AIGS) selittää kivun, joka tulee hermoista itsestään (Devor 1994) – Ektooppinen tahdistin • Hermovauriossa axolemman mennessä rikki, voi AIGS syntyä keskelle hermoa ja synnyttää itse sähkökemiallisia impulsseja • Hyvä uutinen on se, että niidenkin elinikä on 2 -4 päivää • Normaalisti adrenaliini ei tee kipua, mutta vammassa voi tulla adrenaliinisensitiivisiä ionikanavia, jolloin adrenaliinin vapautuminen elimistössä provosoi kipua, esim. potilaan suuttuessa. – Pelon ja katastrofisoinnin vähentäminen. – Plasebo – nosebo!! 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Immunological reaction through glial cells (in DRG) • A. B. Schmidt et al 2013 – 8 vko vanhojen hiirien iskias-hermon ympärille laitettiin metallirengas ja hiiren kasvaessa rengas aiheutti kompressiollaan neuropatian – Makrofagit aktivoituivat periferiassa – Parin päivän päästä makrofagit aktivoituivat myös spinaaliganglioissa ja takajuuriganglioissa – Parin viikon päästä neuroimmunologinen reaktio myös thalamuksen alueella eli immunologinen vaste aivoissa 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Asentohoitoja neurogeenisen kivun itsehoitoon Neurodynamic Solutions NDS Michael Shacklock 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

L-angan l. dx foraminojen opening-asento 1. 11. 2016 1(-5 min-10 min) Min 4 -6 x/pvä Max 1 x/h Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

C-rangan ja yläraajan l. dx neuraalikudoksen tensio off-asento L-rangan ja alaraajan l. dx neuraalikudoksen tensio off-asento . 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Processing – keskushermosto säätelijänä • Jokainen ajatus meidän päässämme on sähkökemiallisia impulsseja = biologisointi Ajatukset Asenteet; mikä on oma arvioisi, luuletko että paranet 0 -10? Uskomukset Pelot – fear avoidance, magnifikaatio, katastrofisointi, mystifisointi, toivottomuus; pelkäätkö, että tämä kipu ei koskaan parane? • Fokusoituminen – hypervigilisaatio • YKSILÖLLISYYS! • • • Suurin huolenaihe ei olekaan kipu, vaan se, kuinka yksilö siihen reagoi ja minkä merkityksen hän sille antaa. Kokemukseen liittyy aina merkitys, eli mitä kielteisempi on merkitys, sitä vaikeampaa on elää kivun kanssa. Merkityksen kysyminen on ratkaiseva tekijä kokemuksen ymmärtämisen ja hoidon onnistumisen kannalta. (Tapio Ojala) 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

How dangerous is this really? • Monimutkainen päättelyprosessi, joka perustuu henkilön kokemuksiin, taustaan, kulttuuriin… • Nestehukka – veren volyymi laskee – viestejä aivoihin – vasteena jano, jotta ihminen saisi nestettä ja tilanne korjaantuisi = OUTPUT • Kudosvaurio – tulehdusreaktio – viestejä aivoihin – vasteena kipu, jotta ihminen muuttaisi toimintaansa = OUTPUT • Kipu ei kerro kudosten tilasta, vaan se saa meidät muuttamaan toimintaamme – Get out of danger!!! 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

PROSESSING… • Sentraalinen kipu – Kipu on selkäytimen, aivorungon tai isoaivojen alueelta johtuvaa – Kipu on olemassa, vaikka sen alkuperäistä syytä ei enää ole – Kipu voi automatisoitua ja pois oppiminen on vaikeaa. – Kipupiirros, ”ihmeparantumiset” • Sentraalinen sensitisaatio – Fysiologinen reaktio kaikissa vammoissa • Endogeeni analgesia – 60 x vahvempi kuin lääkitys • Yellow flags 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Endogeeni analgesia – ”plasebo rata” Fields & Price 1997, Riet et al 1998 • Aivot korjaavat selkäytimen tasolla tehtyä arviota • Decenging inhibition – It´s not that dangerous. • Decending facilitation – It´s more dangerous than that! – Kivun merkitys muuttuu • Ei enää vaste ”vaaraviesteille” periferiasta vaan suojasysteemi 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Yellow flags, Kendall -97 • Beliefs, appraisals and judgements – Unhelpful beliefs about pain: indication of injury as uncontrollable or likely to worsen. – Expectations of poor treatment outcome, delayed return to work. • Emotional Responses – Distress not meeting criteria for diagnosis of mental disorder. – Worry, fears, anxiety. • Pain behaviour (including pain and coping strategies) – Avoidance of activities due to expectations of pain and possible reinjury. – Over-reliance on passive treatments. 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Neuromatrix – laaja-alainen hermoverkosto • Ronald Melzack 2001 • Ei tiettyjä kipukeskuksia vaan yhteyksiä aivojen eri osien välillä • Yksilöllisyys – Perimä, psyykkinen stressi, fyysinen kuormitus, kokemukset… • Neuroplastinen eli mukautuu olosuhteisiin, harjoituksiin ja kuormitukseen tiettyyn rajaan asti 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Neurotag – tietty neuroniverkko • David Butler ja Lorimer Moseley • Tietty viesti saa tietyn neurotagin aktivoitumaan – Yksilöllisyys, neuroplastisuus… • Sensitisoituminen – Mitä enemmän kyseistä neuroniverkkoa aktivoidaan sitä herkemmin se aktivoituu – Koko ajan auki olevia ionikanavia 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Neurotag (nailbox) Kaikkien neurotagin hermosolujen tulee aktivoitua, jotta kiputuntemus tulee ja sen pystyy paikallistamaan. Jos yksikin solu inhiboituu kiputuntemusta ei tule, tuntemus muuttuu tai kipukohtaa on vaikea paikallistaa. Jos aivot kadottavat kyvyn inhiboida ko. neurotageja, niin yhden neurotagin aktivoituminen aktivoi viereiset. Myös tällöin kiputai kosketuskohdan paikallistaminen vaikeaa ja/tai leviävät kivut. 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Processing… • Bingel et al 2011 • 20 tervettä hlö, kipustimulus laserilla käteen, VAS 6, 5, morfiinilääkkeellä VAS laski • Sama lääke uudestaan positiivisella odotusarvolla, VAS laski huomattavasti • Sama lääke uudestaan negatiivisella odotusarvolla, VAS nousi huomattavasti • Williams et all 2014 – 1500 akuuttia selkäkipupotilasta ja kolme ryhmää; 1. parasetamol 4 g/pvä, 2. miten haluaa max 4 g/pvä ja 3. placebo – Kaikissa ryhmissä kipu kesti keskimäärin 17 pvä, ja placebo ryhmä oli paras, 16 pvä – Alaselkäkivun Käypähoitosuosituksessa parasetamol on kuitenkin ykkössijalla! 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Processing… • Mikä on fysioterapian tärkein vaikuttava tekijä? – Hyödynnä plasebo ja estä nosebo! HUOM eettisyys! – Hoivavaste? • Hoitohenkilökunnan merkitys kroonistajana on 30 -40% – Yli-informointi, ei tarpeeksi aikaa potilaalle, passivointi - nocebo • Self-efficacy=pystyvyys – HUOM! Anna lapselle mahdollisuus kehittää oma pystyvyys 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Krooninen kipu ja aivot • Buitenhuis (2008) – Whiplash-vammoissa vahvin ennustava tekijä kroonistumisesta oli katastrofisointi ja kausaalinen uskomus, että niskassa on jotain vialla • Baliki ym. (2008) – f. MRI-kuvantamisella on osoitettu, että kipukroonikon aivot muistuttavat neurologisesti sairaan henkilön aivoja, mihin liittyy kognitiivisten toimintojen heikkeneminen • Apkarianin ym. (2004) – normaali ikääntymiseen liittyvä harmaan aineen kato on 0, 5 % vuodessa. Kroonista selkäkipua potevalla se on 5– 11 % vuodessa, joten se vastaa 10– 20 vuoden ikääntymiseen liittyvää katoa. Palautumaton tila (? ). 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Motorinen mielikuvaharjoittelu Graded Motor Imagery • Motorinen korteksi – Koko neurotagin pitää aktivoitua, jotta liike saadaan aikaiseksi • Sensitisaatiossa myös viereinen ja/tai kipua aiheuttava neurotagi aktivoituu • Aktivoi lievästi ko liikkeen neurotagia aktivoimalla premotorista cortexia, jolla suunnitellaan ko liike – – Lateraliteetin tunnistaminen (Recognise), esim. valokuvakortit käsistä 5 min/valveilla olo tunti; 1. -2. vko; kumpi käsi 3. -4. vko; laita mielessäsi oirekäsi kuvan asentoon 5. -6. vko peiliterapia • Valo, lämpötila, ääni, mieliala jne. – www. noigroup. com 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Kipuviesti 2/2016 • toimintaterapeutti Sirpa Lind-Terävä • CRPS ja sen kuntoutus toimintaterapeutin näkökulmasta – Stressaavia elämäntilanteita – pitkittynyttä sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta – Hermostollinen tulehdusreaktio – Genettinen alttius • Mielikuva-, lateraalisuus- ja peiliterapia eli MIP (GMI) – Vaikuttavuutta akuuteissa CRPS-tapauksissa ja todettu kliinisesti hyväksi aloitusterapiamuodoksi myös kroonistuneissa CRPS-tilanteissa 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

GMI… • Annina B. Schmid (2012); rannekanavaoireyhtymässä Recognise-harjoittelu muutti hahmottamista käden osalta, mutta ei muiden ruumiinosien osalta • Mielikuvaharjoittelu • Filmin katsominen ja kuvittelee samalla, että liikkuu itse siellä • Graphestesia, taktiilinen erottelukyky • Two Point Discrimination (TPD) • Kompressiovaatteet, kinesioteippaus 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Pacing-harjoittelu • Hae/etsi leimahdustaso (flare up) ja vältä sitä terapiassa, harjoittelussa, päivittäisissä toiminnoissa ym. • Flare up = you got too close • Pacing = stop flaring up – 12 vko ohjelma – valitse harjoitettava toiminto, tee sitä 1 x/pvä reilusti flare up-tason alapuolella ja lisää harjoitusaikaa viikottain, esim. 5 min - 7 min 10 min – 20 min – 30 min – 45 min…. 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Tissue Tolerance line NTT Buffer Protect by Pain line Flare up line NPBP Before injury 1. 11. 2016 After injury Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima Buffer

Dr. Zac Cupples, PT, DPT, OCS, CSCS, PRC is a Physical Therapist and Strength Coach; Erilaisia tapoja reagoida kipuun; adaptiivinen ja maladaptiivinen. HUOM! Lopputulos sama aktiivisuuden määrässä. 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Explain Pain / Millä tavalla? • Selitä kipua biologian termeillä, biologisoi – tarinat, vertauskuvat, EBM, % – Hauskat asiat jäävät mieleen; mielikuvitus! – Kivusta huolimatta olet turvassa! – Mitä enemmän kipua sitä enemmän aivot suojaavat; noidankehä! – Konkreettisia työkaluja potilaalle kivuttoman asennon löytämiseen; sinä hallitset kipua! – Kipu on vaaran mitta; monitekijäiset uhat, ei kudokset syynä – Ihmiset muuttavat mieltään kivun suhteen, kun ovat valmiita siihen! 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Protectometer The trick is…. . 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Danger in me 1. 11. 2016 Safety in me Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Professori Ben Wand (http: //www. slideshare. net/NVMT-symposium/8 wand) • 1. Localization training (A 4 ristikko), 1. vko • 2. Localization and stimulus type, 34 vko • 1. Laterality recognition 1 -2 vko • 3. Graphestesia training, 5 -6 vko • 3. Isometric local muscle recruitment, 5 -6 vko • 4. Recognize 3 -letter words, 7 -8 vko • 4. Small-range movements with feedback maximized, 7 -8 vko • 5. Graphesthesia training, 8 -10 vko • 5. Full-range movements with feedback maximized, 8 -10 vko 1. 11. 2016 • 2. Imagined movements, 3 -4 vko Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Output-mekanismit (päivitetty MOM-mallista) • • • Lyhyellä aikavälillä normaali vaste Sympaattinen / parasympaattinen systeemi Motorinen systeemi Käyttäytyminen Neuroendokriininen systeemi – Kortisoli • PAIN PRODUCTION SYSTEM • Neuroimmunologinen systeemi – Stressaantuneena infektioiden vastustuskyvyn lasku jopa 40% – Autoimmuunisairaudet; nivelreuma, kilpirauhasen tulehdus, diabetes… 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Sympaattinen hermojärjestelmä • On/off; hikoilu! • Paikallinen/yleinen ilmeneminen (outflow) • Empiirisesti hyviä kokemuksia sympaattisen komponentin hoidosta – Thorakaalisten kudosten passiivinen ja aktiivinen käsittely/käyttö – Kotiharjoitus esimerkki; istuen 1+1+1 min vartalon kierrot 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Motorinen output • Lihasheikkous, spasmit, halvaus, lihastasapainon häiriöt, ilme, puheääni • Kipu ja/tai kipualueen käyttö tai käyttämättömyys – INPUT – sensorinen homunculus – motorinen homunculus • Motorisen kontrollin häiriössä vastuksen lisääminen kohtuullisesti yleensä helpottaa suoritusta, kun taas lihasheikkoudessa se vaikeuttaa suoritusta. 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

HUS: n virtuaalisairaala Terveyskylä • • • Mielenterveystalo Painonhallintatalo Naistalo Harvinaissairauksien talo Kivunhallintatalo – www. kivunhallintatalo. fi – Kuinka pitkään jatkuva kipu vaikuttaa elämään? Entä miten kipua hoidetaan? Nämä sivut tarjoavat vastauksia ja tukea näihin monia suomalaisia askarruttaviin kysymyksiin. 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima

Helsinkiearinstitute / tinnitus. fi • kuuloradan hermoverkkojen ja niihin yhteydessä olevien aivojen hermoverkkojen poikkeava biosähköinen toiminta, joka tuottaa poikkeavan, mutta merkityksettömän ääniaistimuksen. • Tinnitus on aaveaistimus kuulon alueella: Ääni kuuluu, vaikka äänilähdettä ei ole. Tinnitus on vastaava ilmiö, kuin amputoidun raajan aavesärky: jalassa tuntuu kipua vaikka jalkaa ei olisikaan. • Kun tinnitukseen kytkeytyy pelkoa (esimerkiksi siitä että tinnitus ei mene pois tai että se vahvistuu) ja muita negatiivisia ajatuksia, se käynnistää tunneaivojen ”autopilotti”-toiminnan: Outo ääni laukaisee ahdistavuus- ja stressireaktion, joka osaltaan vahvistaa tinnitusaistimusta ja oireet voimistuvat. 1. 11. 2016 Jaana Kinnunen ft OMT Fysiatrinen osaamiskeskus Prima