HUOLTAJAN JATKOKURSSI SPL n Uudenmaan piiri Korso 5

HUOLTAJAN JATKOKURSSI SPL: n Uudenmaan piiri, Korso 5. 5. 2018 Jari Pylvänäinen, ft, uft, eft, SPL: n lääkintäkouluttaja

Hoitoketju • Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit ja Urheiluklinikka Dextra perustavat toimintansa ns. hoitoketjuajattelulle • pyrimme järjestämään – fysioterapeutin ja lääkärin vastaanoton mahdollisimman nopeasti vamman sattumisesta – tarvittavat jatkotutkimukset / operaatio – aktiivinen kuntoutus, EI lepoa! – lääkäreissä ja fysioterapeuteissa ON EROJA! Sivu 2

Vamman ja sairauden sattuessa / yhteystiedot • vakavat vammat -> 112 • lievemmät vammat: – oman alueen päivystävä terveyskeskus / sairaala – Lääkärikeskus Aava, Orto-Lääkärit, Ajanvaraus p. 010 380 5200 – Dextra Urheiluklinikka ja fysioterapia Ajanvaraus p. 030 6060 Sivu 3

Ota yhteyttä • mikäli sinulla on kysyttävää urheiluvammoista tai niiden kuntoutuksesta, harjoittelusta tms. ota yhteyttä! • Jari Pylvänäinen / Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit ja Dextra Urheiluklinikka ja fysioterapia, Munkkivuori • - fysioterapeutti, urheilufysioterapeutti, SPL: n lääkintäkouluttaja – gsm. 0500 - 434 214 – työ 010 380 5200 Aava/ 030 6060 Dextra – jari. pylvanainen@aava. fi jari. pylvanainen@pihlajalinna. fi (Dextra) Sivu 4

Huoltajan jatkokurssi 1/2 • kurssin avaus • esittelyt, hoitoketju • jalkapallovammoihin vaikuttavat tekijät ja ennaltaehkäisy • jalkapallovammat • kasvuikäisten vaivat Sivu 5

Huoltajan jatkokurssi 2/2 • ravitsemustiedon perusteet – energiaravintoaineet, suojaravintoaineet – nestetankkaus, nestehukka – mitä ja milloin pelaajan tulee syödä ja juoda? • teippauksen perusteet – nilkan teippaus – jalkaholvin teippaus – ranteen teippaus – peukalon teippaus • kurssin päätös Sivu 6

Jalkapallovammoihin vaikuttavat tekijät ja vammojen ennaltaehkäisy Ulkoiset tekijät 1. Altistus – – liikuntamuoto altistusaika pelipaikka joukkueessa kilpailun taso 2. Harjoittelu – – – tyyppi määrä laatu taidon lisäys turvallisuus iänmukaisuus alku- ja loppuverryttelyt jaksotus monipuolisuus tapaturmien analysointi levon ja rasituksen tasapaino Sivu 7

Jalkapallovammoihin vaikuttavat tekijät ja vammojen ennaltaehkäisy 3. Ympäristö ja olosuhteet 4. – – alusta – ravinto ulkona / sisällä säätila vuodenaika/ harjoituskausi Varusteet – – 5. suojat jalkineet 6. Valvonta ja sääntöjen noudattaminen – harjoittelusta ja pelaamisesta nauttiminen – sääntöjen ja urheilutapojen noudattaminen – valvonta vähentää vammariskiä Riittävä lääketieteellinen valvonta – – – vammojen huolellinen hoito lihastasapaino heikkojen ja venyneiden lihasten vahvistaminen Sivu 8

Jalkapallovammoihin vaikuttavat tekijät ja vammojen ennaltaehkäisy Sisäiset tekijät – 1. Fyysiset ominaisuudet elämän vaikeuksien kasaantuminen – hermostuneisuus tai masennus sukupuoli – riskialtis loukkaantumisille ruumiinrakenne Ei pelaamista ja harjoittelua sairaana! – nuha, kuume, yms. – treenit on testi!! EI peli! – vähintään 2 kuumeetonta – – – – – ikä aiemmat vammat fyysinen kunto nivelten liikkuvuus lihasvenyvyys nivelsiteiden löysyys anatomiset rakennepoikkeavuudet päivää ennen palaamista urheiluun – motorinen kyvykkyys 2. Psyykkiset ominaisuudet Sivu 9

Jalkapallovammat Sivu 10

Nilkan nivelsidevammat • nilkannyrjähdyksiä 1/500 ihmistä /päivä (Suomi) • yleisin akuutti urheiluvamma (n. 15 -20%) • useimmin nilkan ulommat nivelsiteet Sivu 11

Nilkan nivelsidevammat • vammamekanismit: – vääntyminen ja/tai kiertyminen – astuminen vastustajan jalan päälle – suunnanmuutokset – alastulo hypystä – kentän epätasaisuudet • kontakti Sivu 12

Nilkan nivelsidevammat Luokitus: • lievä – vain venähdys – ei mekaanista instabiliteettia/turvotusta • keskivaikea – nivelsiteet osittain revenneet – lievästi/ kohtalaisesti instabiili/lievä turpeus • vaikeat – yksi tai useampi nivelside täydellisesti revennyt – selvästi instabiili – pehmeä loppujousto/selvä turpeus Sivu 13

Nivelsidevammat /-repeämät Oireet: • • • kipu turvotus hematooma eli verenpurkauma löysyys nivelessä ei pysty kunnolla varaamaan, kipu kuormittaessa leposärky Sivu 14

Nilkan nivelsidevammat Hoito: • 4 K: n hoito • jatkotutkimukset (lääkäri) • Air Cast / Taluair • vamman huolellinen kuntoutus – EI pass. lepoa! • nykyään pääasiassa konservatiivinen hoito, harvoin tarvitaan leikkausta Sivu 15

Lihasvammat Vammamekanismit: • ylikuormitus – nopeat tilanteet (esim. kurotukset, liikkeellelähdöt) • suora isku lihakseen/ kontakti Sivu 16

Lihasvammat Lihasvammojen taustalla: • kireä lihas • kylmä lihas • heikko / väsynyt lihas • vanha vamma (arpikudos) • koordinaatiohäiriö – vanhan vamman huono kuntoutus! Sivu 17

Lihasvammat Luokitus: • gradus I – vain muutamia lihassäikeitä rikki – pieni verenpurkauma – lihaksen toiminta 99% • gradus III – ¼ - ½ lihaksesta revennyt – iso verenpurkauma – särky • gradus IV • gradus II – lihas revennyt kokonaan – 1/5 lihaksesta revennyt – alkuun näkyvä kuoppa – huomattava verenpurkauma – lihaksen toiminta 0% – lihaksen toiminta 50% – leikkaus Sivu 18

Lihasrepeämät /-revähtymät Oireet: • vihlaiseva kipu repeämän sattuessa – revähtymää (gradus I) ei välttämättä huomaa heti • kuoppa lihaksessa (gradus III ja IV) • hematooma eli verenpurkauma • kipu lihaksen jännityksessä ja venytyksessä • leposärky • kosketusarkuus (palpaatioarkuus) Sivu 19

Kasvuikäisten vaivat Luutumisalueiden kivut nuorilla urheilijoilla: • tavallisempia kuin lihas- ja jännevammat • nuorilla lihakset kestävämpiä kuin niiden kiinnityskohdat • toistuvan, voimakkaan vedon aiheuttama mikrotrauma ja kasvu! • EI selvää vammaa! • taustalla usein muuttunut harjoittelu (määrä/teho) • oireenkuva vaihtelee Sivu 20

Akillesjänteen kiinnityskohdan kipu (Severin tauti) • esiintymisikä 8 -12 (14) vuotta • oireiden kesto viikosta kuukausiin • kipu yleensä vain toisessa kantapäässä Sivu 21

Akillesjänteen kiinnityskohdan kipu (Severin tauti) Hoito • tärinää hyvin vaimentavat jalkineet • kantapehmikkeet/ pohjekiristystä vähentävät kantakorotukset • paikallinen kylmähoito/ tulehduksen hoito / NSAID • pohjevenyttely / korvaavat harjoitteet • nilkan virheasentojen korjaus • rasittaa saa/”pitää” kivun sallimissa rajoissa – ”PELKKÄ LEPO EI AUTA”! Sivu 22

Säärikyhmy (Osgood – Schlatterin tauti) • esiintymisikä 12 -16 vuotta • oireiden kesto kuukausia • kipu pahimmillaan rasituksen jälkeen • kipu usein molemmissa jaloissa • Sinding-Larssen-Johanssen SLJ / Jumpers Knee Sivu 23

Säärikyhmy (Osgood – Schlatterin tauti) Hoito • rasittaa saa/”pitää” kivun sallimissa rajoissa – EI PELKKÄÄ LEPOA! • korvaavat harjoitteet • kylmähoito/tulehduksen hoito NSAID • etureisivenytykset ja loppuojennusharjoitukset • alaraajan liikehäiriön tarkistus Sivu 24

Selkävaivat • yleistyvät kasvuvaiheen lopussa • harvoin traumaa taustalla – susp. osteopatia! • ”välillä perempi, välillä huonompi” – susp. osteopatia! • selän ja lantionseudun toiminnallinen kartoitus + MRI-kuvaus! RTG ei riitä! • alkuvaiheen riittävän pitkä tot. lepo ( 6 -8 vkoa ) • kuntoutus: lantion alueen hallintaharjoituksia (fysioterapeutti) • osteopatioissa paranemisaika aina 2 -6 kk Sivu 25

Muut rasitusvammat • yleensä alaraajoissa • isojen lihasten lähtö- ja kiinnityskohdat ( etu- ja takareidet ja lähentäjälihakset ) - apofysiitit • EI yleensä traumaa taustalla, syynä ylirasitus ja pituuskasvu! • ”vaarana” tulehduksen leviäminen pehmytkudoksesta luuhun • tällöin puhutaan osteopatiasta • paranemisaika osteopatioissa aina vähintään 2 -4 kuukautta!!! • paranemisen ehtona riittävän pitkä alkuvaiheen totaalilepo! Sivu 26

Epämääräiset lihas- ja nivelkivut • kasvuiässä / pituuskasvun aikana • rauhoittuvat ”vanhemmiten” • useimmiten polvet, nilkat, etu- ja takareidet • lisääntyykö kipu rasituksessa? • leposärkyä? • normaali toiminta? • kipu rajana – EI ”pelkkää lepoa” • EI KASVUKIPUJA! Sivu 27

Ravitsemustietouden perusteet Ravinnolla ei voi parantaa suorituskykyä, mutta oikealla ja monipuolisella ravinnolla luodaan parhaat edellytykset kunnonmukaiseen suoritukseen. Sivu 28

Ruoasta energiaa ja suojaravinteita • päivittäisestä ruoasta n. 50 % on vettä ja n. 50 % energiaa • monipuolinen perusruokavalio!!!! – lautasmalli – ruokaympyrä • pitkäaikainen huono ruokavalio ei korjaannu ”poppakonstein” ennen kilpailua Sivu 29

Lautasmalli Sivu 30

Ruokaympyrä 1. Peruna 2. Kasvikset sekä marjat ja hedelmät 3. Liha ja kala 4. Maitovalmisteet 5. Rasva 6. Leipä ja viljavalmisteet Sivu 31

Energiaravintoaineet 1. Hiilihydraatit Näitä enemmän: – välttämättömiä lihasten ja • täysjyväleipä, täysjyväriisi, hermoston toiminnalle puuro, pasta, peruna (keitetty), appelsiini, omena, pavut – energialähteenä rasituksessa – nopeuttaa palautumista Näitä vähemmän: – viljavalmisteet (leivät, puurot, myslit, murot, • valkoinen leipä, valkoinen riisi, makaroni ja riisi) – kasvikset, vihannekset, murot, pulla, rusinat, makeiset, hunaja juurekset (peruna), hedelmät ja marjat Sivu 32

Energiaravintoaineet 2. Proteiinit eli valkuaisaineet – – – elimistön normaali toiminta urheilevan ihmisen proteiinin tarve suurenee 25 -100 %. mikäli energiansaanti on riittämätön kulutukseen nähden elimistö käyttää proteiinia energiantuottoon kudosten uudistumisen ja kasvun sijasta. Ruoasta proteiinia: – liha, kala, kananmunat – vähärasvaisia – paistit, fileet, broileri, maksa, monet kalat – runsaasti rasvaa – makkarat, lohi Sivu 33

Energiaravintoaineet 3. Rasvat – energialähteenä kevyessä, pitkäkestoisessa työssä – suosi tyydyttämättömiä rasvahappoja – kasvipohjaiset öljyt ja margariini, kala – vähärasvaiset/ rasvattomat tuotteet – runsaasti energiaa – päivittäinen rasvan tarve muusta ruoasta Sivu 34

Suojaravintoaineet Vitamiinit ja kivennäisaineet • välttämättömiä solujen toiminnalle • jokaisella oma tehtävänsä Vitamiinipommit: • juurekset, vihannekset, marjat ja hedelmät • puutostaudit harvinaisia – runsaasti kaliumia ja • tarpeellinen määrä – niukasti energiaa – banaanissa paljon Suomessa saadaan monipuolisesta ruokavaliosta magnesiumia hiilihydraattia – hyvä välipala urheilun aikana Sivu 35

Tärkeitä kivennäisaineita urheilijalle • natrium, kalsium, kalium ja magnesium – lihasten ja hermoston toiminta • kalsium ja fosfori – luuston ja hampaiden muodostuminen – maitotuotteet • D-vitamiini • rauta - punasolujen hemoglobiinin osa, tytöille tärkeä kuukautisten aikana Sivu 36

Nestetankkaus • päivittäinen vedentarve n. 2, 5 l – kovassa rasituksessa ja/tai kylmällä ilmalla • pitkäkestoinen urheilu (yli 45 min) kuumalla ilmalla tarve nousee – mieluummin urheilujuoma jopa yli 6 l /päivä • nestettä imeytyy 0, 8 – 1, 0 l /tunti – ylimääräinen tulee ulos • yksilöllistä – alkaa jo suoristusta (sisältää suoloja) kuin vesi – 400 -800 ml suoristuksen aikana – perussääntö: 2 dl nestettä 15 min välein edeltävänä päivänä – kuuntele ja seuraa kroppaa eri olosuhteissa – seuraa janon tunnetta, virtsan väriä – nesteitä haihtuu myös Sivu 37

Nestehukka Oireet: Hoito: • päänsärky/ huimaus • neste- ja energiatankkaus • väsymys • lepo • lihaskrampit • pois auringosta • sormien ja jalkojen • tarvittaessa lääkäriin turvotus Sivu 38

Energiajuomat • ei urheilujuomia! – sisältää kofeiinia ja tauriinia, jotka ovat diureetteja poistavat nestettä ja suoloja • ei lapsille! • yliannostus / jatkuva käyttö saattaa aiheuttaa sydämen tykytystä, levottomuutta, hermostuneisuutta ja unettomuutta Sivu 39

Mitä ja milloin pelaajan tulee syödä ja juoda? Sivu 40

Ennen liikunta • 2 -6 h, kevyt, hyvin sulava ateria • kokojyväleipä, puuro, peruna, vähärasvainen liha, kala, kananmuna ja keitot (ei hernekeitto) • hyvin sulavat kasvikset • runsaasti vettä 1 -2 h ennen • ennen liikuntasuoritusta ei tule nauttia sokeripitoista nestettä Sivu 41

Liikunnan aikana • energiaa kuluu 300 - 600 kcal/h • suorituksessa hikoilee 0, 5 – 2, 5 l/h • liikunta yli tunnin – 2 dl vettä tai laimeaa suola- /sokeriliuosta vartin välein • puoliajalla energiatankkaus – esim. banaani, kuivatut hedelmät, marjasose ja –kiisseli, smoothie Sivu 42

Liikunnan jälkeen • nestetasapainon korjaaminen • kevyt hiilihydraattipitoinen ateria – < 2 h liikunnan jälkeen – ei rasvaista ruokaa • paino sama kuin ennen liikuntaa Sivu 43

Esimerkki päivän aterioista, 1 kilpailu päivässä klo 19. 00 Aamiainen (klo 7. 30): Lounas (klo 11. 00): • mysliä + rasvaton maito • spagetti + jauhelihakastike • rouheleipä + kinkku • porkkanaraastesalaatti + kurkku • omena • appelsiinimehu • 2 kpl näkkileipä + kevytlevite • sämpylä + juusto • marjarahka • maitoa Sivu 44

Esimerkki päivän aterioista, 1 kilpailu päivässä klo 19. 00 Välipala (klo 13. 00): Loput päivällisestä (klo 21. 00): • • • jogurtti sämpylä +juusto banaani vesi Välipala/ osa päivällisestä (klo 16. 00): • • 3 perunaa pieni pala kalaa 2 perunaa +kalaa keitettyä parsakaalia tuoresalaattia 3 moniviljaleipää +juusto +kurkku maitoa Iltapala (klo 22. 30): • banaani • appelsiinimehu paahtoleipä +kinkku vesi Sivu 45

Turnaustilanne klo 9. 00, 12. 00, 15. 00, 18. 00 Aamiainen (klo 6. 30): Välipala (klo 12. 30 -13. 00): • puuro +maito +hillo • mehukeitto / smoothie • leipää +raejuusto • 2 karjalanpiirakkaa • banaani • appelsiinimehu Välipala (klo 15. 30 -16. 00): Välipala (klo 9. 30 -10. 00): • pirtelö / smoothie • jogurtti / smoothie • banaani • voileipä • persikka • vesi • maito Sivu 46

Turnaustilanne klo 9. 00, 12. 00, 15. 00, 18. 00 Illallinen (klo 20. 00): Iltapala (klo 22. 00): • täysjyväriisi + lihakastike • 2 lämmintä voileipää + kinkku • haudutettuja kasviksia • leipä + kinkku • maito + juusto • appelsiini • mehu Sivu 47

Yleistä nuorten jalkapalloilijoiden ruokavaliosta Kvalitatiivisuus: • tavoite: jokainen ateria sisältää jotain jokaisesta ruokaympyrän lohkosta – välipaloilla juusto luetaan liharyhmään • viljavalmisteet pääsääntöisesti täysjyväviljaa – ruisleipä, myös graham-, kaura- ja hiivaleipä – ranskanleipä ja muut valkoiset viljavalmisteet ovat herkkuja (pullaa) Sivu 48

Yleistä nuorten jalkapalloilijoiden ruokavaliosta • nestemäiset maitovalmisteet (maito, piimä, viili, jogurtti, jäätelö): – 3 mieluiten 4 annosta (1 annos = 1 lasi maitoa/ piimää, 1 purkki jogurttia/viiliä) – juustoa 3 -4 siivua • viljavalmisteet (puurot ja leivät): – vähintään 6 mieluiten 8 annosta (annos= lautasellinen puuroa, muroja, 3 rkl mysliä) • hedelmiä, marjoja, mehua – 4 annosta Sivu 49

Yleistä nuorten jalkapalloilijoiden ruokavaliosta Ateriat 2 lämmintä (kunnollista) sisältää: • lihaa, kanaa tai kalaa • 2 -4 perunaa • tuore annos (kurkkua, tomaattia, salaattia, kiisseliä, hedelmä, marjoja yms. ) Säännöllisyys ja ruokailuajat: • tavoitteena ateria-aikojen pitäminen samana päivittäin – viikonloppuina voi poiketa ajoista • välipalat ja ateriat noin 3 -4 tunnin välein • maito tai vesi (jos maitokiintiö täynnä) • leipää tarpeen mukaan Sivu 50

Yleistä nuorten jalkapalloilijoiden ruokavaliosta Välipalat: • tarkoitus lisätä ja tasata energiansaantia Herkkuhetket (makeiset, donitsit, limut, . . . ): • OK kohtuudella käytettynä • aamupäivän välipala tarpeen • ei saa syrjäyttää kunnon mukaan • iltapäivän välipala tärkeä, samoin iltapala ruokaa eivätkä köyhdyttää ruokavalion ravintoainesisältöä • myöhäisiltapala mahdollinen Sivu 51

Teippauksen perusteet Sivu 52

Mihin teippausta tarvitaan? • suojaa ja tukee teipattua aluetta • sallii toiminnallisen kuormituksen • edistää ja nopeuttaa paranemista Teippauksen käyttöalueita • ennaltaehkäisy • ensiapuna (määräytyy tilanteen mukaan) • hoitava teippaus Sivu 53

Teippaukseen tarvittavat apuvälineet • tarkoituksenmukainen teippi • sprayliima • ihonhoitovälineet • teippisakset tai –leikkuri • pehmusteet Sivu 54

Teippauksen perussäännöt • lääkärin diagnoosi • tarkoituksenmukainen teippi/ teippaus • ihon käsittely • nivelkulman määrittäminen / tarkastaminen • nopea täsmällinen sidonta / tarkastus • pelaajan informaatio • tarkistus, jos teippaus useita päiviä • varovainen poisto • älä säilytä teippejä liian kuumassa tai kylmässä Sivu 55

Milloin ei tule teipata • lihaksen täydellinen repeämä / suuri ruhje • nivelsiteen täydellinen repeämä • luun murtuma / raaja selvästi virheasennossa • nivelen rustovaurio tai pitkälle edennyt nivelrikko • B- junioreista nuoremmat Sivu 56

Nilkan teippaus • koripunonta I ja II • käyttö: nilkan vammojen ennaltaehkäisy ja uusiutumisen ehkäisy Sivu 57

Koripunonta I 1. Kiinnitä teipin pää säären sisäpuolelle, pohjelihaksen alapuolelle ja kiristä teippi kehräksen takasivun kautta, kantapään alitse säären ulkosivulle. Kiristä vaakasuora suikale kehräksien alapuolitse jalkaterän ulkosivulle. Kiristä seuraavat neljä suikaletta pystysuora, vaakasuora, siten, että pystysuorilla suikaleilla siirryt kullakin puoli teipin leveyttä eteenpäin ja vaakasuorilla ylöspäin. Sivu 58

Koripunonta I 2. Kiinnitä koripunonta kahdeksikolla, joka lähtee akillesjänteen takaa, kulkee sisäkehräksen yli nilkan taipeeseen, kohtisuoraan jalkapöydän ympäri, nilkan taipeen kautta, ulkokehräksen yli ja päättyy akillesjänteen taakse. Sivu 59

Koripunonta I 3. Rajoita nilkan kiertymistä kantalukoilla. Sisäpuolinen kantalukko lähtee akillesjänteen takaa, n. 5 cm kehräksien yläpuolelta, kiertää säären sisäsivun, etupinnan kautta, ulkokehräksen etureunan yli, hakee kantapään kulkien kannan alitse, taitse, kiertyy ulkokehräksen ja nilkan taipeen yläpuolitse säären sisäsivulle päättyen akillesjänteen taakse. Sivu 60

Koripunonta I 4. Toinen, ulkopuolinen kantalukko lähtee akillesjänteen takaa, kiertää ulkokehräksen ja nilkan taipeen yläpuolitse, sisäkehräksen etureunan ja nilkan taipeen yläpuolitse säären ulkosivulle ja päättyy lähtökohtansa yläpuolelle. Sivu 61

Koripunonta I 5. Varmista teippaus peittämällä teipin päät nilkan ympäri kulkevin kierukoin. Sivu 62

Koripunonta I Lyhyesti vaiheittain: • korinpunonta • kahdeksikko • kantalukot • varmistus HUOM! Jalkapalloilijoilla teippaus ei saa ulottua jalkapöydänluihin asti. Sivu 63

Koripunonta II 1. Kiinnitä ankkurit pohjelihaksen alapuolelle ja jalkapöydän ympärille. Sivu 64

Koripunonta II 2. Aloita sääressä olevan ankkurin sisäsivulta, kiristä teippi kantapään ali ankkurin ulkosivulle. Ensimmäinen vaakasuora suikale lähtee jalkapöydän ympäri kulkevan ankkurin sisäsivulta, kiertää kannan taitse ankkurin ulkosivulle. Seuraavat neljä suikaletta kiristetään järjestyksessä: pystysuora, vaakasuora, pystysuora, vaakasuora. Pystysuorilla suikaleilla siirrytään aina puoli teipin leveyttä lähemmäksi varpaita, vaakasuorilla ylöspäin. Kolmannen vaakasuoran suikaleen päät menevät ristiin jalkapöydän päällä. Sivu 65

Koripunonta II 3. Aloita kantalukkojen teko säären sisäsivulta. Nilkan taipeen kautta teippi kulkee ulkokehräksen yli, kantapään taitse, alitse nilkan taipeeseen… Sivu 66

Koripunonta II 4. … sisäkehräksen yli, kannan taitse, alitse nilkan taipeeseen. Sivu 67

Koripunonta II 5. Jatka edellä kuvattuun tapaan kunnes olet tehnyt kaikkiaan neljä kantalukkoa. Päätä teippi ulkokehräksen tuntumaan. Sivu 68

Koripunonta II 6. Varmista teippaus peittämällä teippisuikaleitten päät. Sivu 69

Jalkaholvin teippaus, jalan holvien pyrkiessä laskeutumaan 1. Kiinnitä ankkuri jalkaterän etuosan ympäri. Lähde ankkurista isovarpaan tyvestä, kierrä jalan ulkosivun kautta kantapään ympäri ja katkaise teippi jalkaterän sisäsivulle ankkuriin. Sivu 70

Jalkaholvin teippaus, jalan holvien pyrkiessä laskeutumaan 2. Toista sama kulkien reittiä: pikkuvarpaan alta jalkapohjan poikki kannan taakse, jalan ulkosivua ankkuriin. Sivu 71

Jalkaholvin teippaus, jalan holvien pyrkiessä laskeutumaan 3. Peitä jalkaholvi kuvan esittämällä tavalla. Sivu 72

Ranteen teippaus, liikkeen rajoittaminen ranteen vammoissa 1. Kiinnitä ankkurit löysästi kämmenen yli ja hieman ranteen yläpuolelle. Yliojenna rannetta. Kierrä teippi n. 5 -7 cm ympäri ranteen ja kiristä rystypuolelle ankkurista ankkuriin ristikko kolmella teipillä (kts. kuva 1, 2, 3). Sivu 73

Ranteen teippaus, liikkeen rajoittaminen ranteen vammoissa 2. Koukista rannetta hieman ja tee kämmenpuolelle ristikko kolmella teipillä Sivu 74

Ranteen teippaus, liikkeen rajoittaminen ranteen vammoissa 3. Kiristä ranteen sivuun, peukalon puolelle, ranteen taipeen kohdalle ristikko kahdella teipillä (kts. kuva A, B) Sivu 75

Ranteen teippaus, liikkeen rajoittaminen ranteen vammoissa 4. Tee sama pikkusormen puolelle (kts. kuva C, D). Lukitse teippaus teipin päiden yli ranteen ympäri kulkevalla suikaleella. Sivu 76

Ranteen teippaus, liikkeen rajoittaminen ranteen vammoissa 5. Peitä teippaus löysästi teipillä kuvan esittämällä tavalla. Sivu 77

Peukalon teippaus, peukalon vammat 1. Kierrä teipistä ankkuri ranteen ympäri. Halkaise 1½” leveästä teipistä noin 1 cm leveä suikale. Kiinnitä suikale ankkuriin käden rystypuolelle, kierrä peukalo kuvan osoittamalla tavalla ja kiinnitä teipin pää kämmenpuolelle ankkuriin. Sivu 78

Peukalon teippaus, peukalon vammat 2. Toista edellinen vaihe 2 -4 kertaa aina osittain peittäen edellistä kerrosta. Muista: Älä kierrä teippiä ranteen ympärille. Teipin tulee tässä vaiheessa peittää peukalon tyvinivel. Sivu 79

Peukalon teippaus, peukalon vammat 3. Kiristä peukalon tyven yli teippisuikaleet siten, että ne peittävät peukalon rannekämmenluunivelen ja miltei kokonaan peukalon kämmenluun. Sivu 80

Peukalon teippaus, peukalon vammat 4. Lukitse teippaus teipin päiden yli ranteen ympäri kulkevalla suikaleella. • HUOM! Älä kiristä teippiä kireälle peukalon ympäri. Sininen peukalo ei ole onnistuneet teippauksen merkki. Sivu 81

Kysymyksiä? Sivu 82

Kiitos! Ajanvaraus www. aava. fi ja 010 3838 Espoo • Helsinki • Hyvinkää • Järvenpää • Kerava Oulu • Tampere • Turku • Tuusula • Vantaa Sivu 83