Katsaus sydnleikattujen potilaiden fysioterapiakytntihin Suomessa Fysioterapeutti Heidi Mahrberg

Katsaus sydänleikattujen potilaiden fysioterapiakäytäntöihin Suomessa Fysioterapeutti Heidi Mahrberg Tampere 25. 10. 2012

Kysely Suomalaisiin sairaaloihin joissa tehdään sydänleikkauksia ja potilaat saavat fysioterapiaa • Tays Sydänkeskus Oy • Yliopistolliset sairaalat Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa • Yliopistollinen keskussairaala Turussa • Keskussairaala Vaasassa

Taustaa • Karkean arvion mukaan Suomessa tehdään vuosittain noin 4500 sydänleikkausta. • Valtaosa leikkauksista tehdään sternotomiateitse • Tiedossa oli, että sairaalakohtaisia eroja potilaan saamassa ohjauksessa on. • Sisällöiltään omasta kyselystäni eroavia, mutta hieman vastaavia kyselyitä sydänleikkauspotilaiden fysioterapiaan liittyen on tehty ainakin Ruotsissa sekä Australiassa ja Uudessa – Seelannissa.

Kyselyn satoa

HENKILÖSTÖ

Fysioterapeutit • Kyselyyn osallistuneissa sairaaloissa työskentelee yhteensä 13 fysioterapeuttia sydänleikkauspotilaiden parissa - noin 20% teho-osastolla / sydänvalvonnassa - noin 80% vuodeosastoilla

Fysioterapeuttien työkokemus sydänpuolella

Erikoistuminen sydänfysioterapiaan • Monilla on sydänpuolen lyhyitä kursseja käytynä • Neljänneksellä on varsinaiset erikoistumisopinnot sydänfysioterapiaan

Fysioterapian saatavuus • 5 sairaalassa sydänleikkauspotilailla on mahdollisuus fysioterapiaan lauantaisin (+arkipyhät) • Yhdessä sairaalassa sydänleikkauspotilaiden on mahdollista saada fysioterapiaa vain arkisin

FYSIOTERTAPIA ENNEN LEIKKAUSTA

PREOPERATIIVINEN RYHMÄ: • • YKSILÖLLINEN PREOPERATIIVINEN OHJAUS 4 sairaalalla ei ole preoperatiivista ryhmää sydänpotilaille 2 sairaalalla on preoperatiivinen ryhmä sydänleikkauspotilaille • 4: ssä sairaalassa potilaat ohjataan (lisäksi) yksilöllisesti ennen leikkausta preryhmä yksilöllinen ohjaus sairaala 1 sairaala 2 sairaala 3 sairaala 4 sairaala 5 sairaala 6

FYSIOTERAPIA LEIKKAUKSEN JÄLKEEN

• Fysioterapia alkaa ensimmäisenä päivänä leikkauksen jälkeen kaikissa sairaaloissa • Ft tapaa potilaan kaksi kertaa 1. postoperatiivisena päivänä neljässä sairaalassa, kahdessa kerran • Toisena ja kolmantena postoperatiivisena päivänä ft tapaa potilaan kerran (yhdessä sairaalassa kahdesti) • Fysioterapeutti työskentelee keskimäärin 30 -60 min/pv/potilas (ääripäät 15 -90 min) • 50%: lla sairaaloista on postoperatiivinen ryhmä sydänleikatuille potilaille

1. pop - Hyvän asennon ohjaus - Hyvän hengitys- ja yskimistekniikan ohjaus - Mahdollisuuksien mukaan potilaan mobilisointi istumaan ja seisomaan - Verenkierto vilkastuttavien liikkeiden ohjaus - Nivelten mobilisointi aktiivisesti tai avustetusti - Potilaan motivointi

2. Pop 3. pop • Edelliset jatkuu + + • Kävelyharjoitukset apuvälineellä • Ohjataan itsenäisiä leikkauksen tai ilman jälkeisiä harjoituksia ja rajoituksia potilaan vointi • Omatoimisuuden tukeminen huomioiden • Jotkin sairaalat alkavat ohjata jo • Kirjallista materiaalia potilaalle kotiharjoituksia

Kuinka kauan potilas viipyy sairaalassa, jossa hänet on leikattu? • Keskimäärin 3 -7 päivää mikäli hän menee terveyskeskukseen, alue- tai keskussairaalaan jatkokuntoutukseen • Jos potilas kotiutuu suoraan sairaalasta, jossa hänet on leikattu- viipyy hän keskimäärin 5 -9 päivää

POTILAILLE ANNETTAVA KIRJALLIENN MATERIAALI • Yli 80% fysioterapeuttien käyttämistä ohjeista perustuu Suomen Sydänliiton materiaaleihin • Yli puolet kaipaisi lisää kirjallista materiaalia ohjauksen avuksi ja potilaalle annettavaksi

JATKOHOIDON INFORMOINTI • 50% sairaaloiden fysioterapeuteista antaa kirjallisen tiedotteen potilaasta jatkohoitoon • Joskus fysioterapeutti soittaa jatkohoitopaikkaan, erityisesti mikäli potilaan voinnissa on jotain erityistä

RAJOITUKSET STERNOTOMIAN JÄLKEEN

Miten nousta makuulta istumaan / mennä takaisin makuulle? - 2 sairaalan fysioterapeutit ohjaa potilaan käyttämään ns. elämänlankaa - 4 sairaalan fysioterapeutit ohjaa potilaan käyttämään kylkitekniikkaa

Kuinka paljon rintalastaa voi kuormittaa? - 1 -5 kg ensimmäisen kuukauden aikana - 1, 5 -10 kg toisen ja kolmannen kuukauden aikana Isot eroavaisuudet sairaaloiden välillä!

Muuta rintalastaan liittyen • Potilaan pitää välttää kovia ja äkkinäisiä liikkeitä, äärikiertoja ja venytyksiä 2 -3 kuukautta • 1 -3 kuukautta seuraavia liikuntalajeja ei suositella: hiihto, sauvakävely, pyöräily, uinti, golf ja kaikki muut joissa rintalasta voi saada liikaa kuormaa osakseen • Unohtamatta sitä, että sydämen pitää myös saada toipua leikkauksesta

Jäin miettimään… Suurimmat erot potilaalle leikkauksen jälkeen annettavissa ohjeissa – erityisesti rintalastan kuormitusohjeissa

Tutkimusnäkökulmaa….

Brocki BC, Thorup CB and Andreasen JJ: Precautions related to midline sternotomy in cardiac surgery: A review of mechanical stress factors leading to sternal complications. Eur J Cardiovasc Nurs 2010, 9: 7784. - Tutkimuksesta lyhyesti: • Mikäli yläraajat ovat lähellä vartaloa nostojen aikana, voidaan taakkoja nostaa vapaasti kivun sallimissa rajoissa. • Mm. auton oven aukaisu kuormittaa rintalastaa noin 5, 7 kg verran. Tutkimustulosten perusteella he ovat määritelleet omiin potilaalle ohjattaviin ohjeistuksiinsa rajoitukseksi 5 kg ensimmäiseksi kuukaudeksi sternotomian jälkeen. • Tukematon, toistuva yskiminen sternotomian jälkeen aiheuttaa merkittävää mekaanista stressiä sekä rintalastalle että haavalle – suosittelevat ”itsensä halaamista” yskiessä. • Erityisesti rintalastan alaosa kuormittuu vatsalihasten aktivoitumisen seurauksena. Tulosten perusteella he suosittelevat kylkitekniikkaa vuoteelta noustessa 6 - 8 viikon ajan sternotomian jälkeen.

Parker R, Adams JL, Ogola G ym: Current activity guidelines for CABG patients are too restrictive: comparison of the forces exerted on the median sternotomy during a cough vs. lifting activities combined with valsalva maneuver. Thorac Cardiovasc Surg 2008, 56: 190 -194. Tutkimuksesta lyhyesti: - Maitokannun nostaminen kuormittaa rintalastaa 3, 7 kg verran. - Yskiminen kuormittaa rintalastaa enemmän kuin päivittäisissä toimissa (mm. 3, 7 kg maitokannun nosto, 11, 4 kg lapsen nosto, 13, 6 kg matkalaukun nosto ja kahden 18, 2 kg painavan taakan nosto kädet vartalon vierellä) tarvittava voima. Yskimisen mitattu aiheuttavan rintalastalle jopa 27, 5 kg massan. - Tämän tutkimuksen valossa voi siis todeta, että potilaalle Suomessa ohjatut liian matalat rintalastan kuormitusrajoitukset tekevät päivittäisistä toimista suoriutumisesta hyvin hankalaa ja potilaat eivät rohkaistu toimimaan normaaleissa päivittäisissä askareissa.