Katsaus sydnleikattujen potilaiden fysioterapiakytntihin Suomessa Fysioterapeutti Heidi Mahrberg

Katsaus sydänleikattujen potilaiden fysioterapiakäytäntöihin Suomessa Fysioterapeutti Heidi Mahrberg Tampere 25. 10. 2012

Kysely Suomalaisiin sairaaloihin joissa tehdään sydänleikkauksia ja potilaat saavat fysioterapiaa • Tays Sydänkeskus Oy • Yliopistolliset sairaalat Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa • Yliopistollinen keskussairaala Turussa • Keskussairaala Vaasassa

Taustaa • Karkean arvion mukaan Suomessa tehdään vuosittain noin 4500 sydänleikkausta. • Valtaosa leikkauksista tehdään sternotomiateitse • Tiedossa oli, että sairaalakohtaisia eroja potilaan saamassa ohjauksessa on. • Sisällöiltään omasta kyselystäni eroavia, mutta hieman vastaavia kyselyitä sydänleikkauspotilaiden fysioterapiaan liittyen on tehty ainakin Ruotsissa sekä Australiassa ja Uudessa – Seelannissa.

Kyselyn satoa

HENKILÖSTÖ

Fysioterapeutit • Kyselyyn osallistuneissa sairaaloissa työskentelee yhteensä 13 fysioterapeuttia sydänleikkauspotilaiden parissa - noin 20% teho-osastolla / sydänvalvonnassa - noin 80% vuodeosastoilla

Fysioterapeuttien työkokemus sydänpuolella

Erikoistuminen sydänfysioterapiaan • Monilla on sydänpuolen lyhyitä kursseja käytynä • Neljänneksellä on varsinaiset erikoistumisopinnot sydänfysioterapiaan

Fysioterapian saatavuus • 5 sairaalassa sydänleikkauspotilailla on mahdollisuus fysioterapiaan lauantaisin (+arkipyhät) • Yhdessä sairaalassa sydänleikkauspotilaiden on mahdollista saada fysioterapiaa vain arkisin

FYSIOTERTAPIA ENNEN LEIKKAUSTA

PREOPERATIIVINEN RYHMÄ: • • YKSILÖLLINEN PREOPERATIIVINEN OHJAUS 4 sairaalalla ei ole preoperatiivista ryhmää sydänpotilaille 2 sairaalalla on preoperatiivinen ryhmä sydänleikkauspotilaille • 4: ssä sairaalassa potilaat ohjataan (lisäksi) yksilöllisesti ennen leikkausta preryhmä yksilöllinen ohjaus sairaala 1 sairaala 2 sairaala 3 sairaala 4 sairaala 5 sairaala 6

FYSIOTERAPIA LEIKKAUKSEN JÄLKEEN

• Fysioterapia alkaa ensimmäisenä päivänä leikkauksen jälkeen kaikissa sairaaloissa • Ft tapaa potilaan kaksi kertaa 1. postoperatiivisena päivänä neljässä sairaalassa, kahdessa kerran • Toisena ja kolmantena postoperatiivisena päivänä ft tapaa potilaan kerran (yhdessä sairaalassa kahdesti) • Fysioterapeutti työskentelee keskimäärin 30 -60 min/pv/potilas (ääripäät 15 -90 min) • 50%: lla sairaaloista on postoperatiivinen ryhmä sydänleikatuille potilaille

1. pop - Hyvän asennon ohjaus - Hyvän hengitys- ja yskimistekniikan ohjaus - Mahdollisuuksien mukaan potilaan mobilisointi istumaan ja seisomaan - Verenkierto vilkastuttavien liikkeiden ohjaus - Nivelten mobilisointi aktiivisesti tai avustetusti - Potilaan motivointi

2. Pop 3. pop • Edelliset jatkuu + + • Kävelyharjoitukset apuvälineellä • Ohjataan itsenäisiä leikkauksen tai ilman jälkeisiä harjoituksia ja rajoituksia potilaan vointi • Omatoimisuuden tukeminen huomioiden • Jotkin sairaalat alkavat ohjata jo • Kirjallista materiaalia potilaalle kotiharjoituksia

Kuinka kauan potilas viipyy sairaalassa, jossa hänet on leikattu? • Keskimäärin 3 -7 päivää mikäli hän menee terveyskeskukseen, alue- tai keskussairaalaan jatkokuntoutukseen • Jos potilas kotiutuu suoraan sairaalasta, jossa hänet on leikattu- viipyy hän keskimäärin 5 -9 päivää

POTILAILLE ANNETTAVA KIRJALLIENN MATERIAALI • Yli 80% fysioterapeuttien käyttämistä ohjeista perustuu Suomen Sydänliiton materiaaleihin • Yli puolet kaipaisi lisää kirjallista materiaalia ohjauksen avuksi ja potilaalle annettavaksi

JATKOHOIDON INFORMOINTI • 50% sairaaloiden fysioterapeuteista antaa kirjallisen tiedotteen potilaasta jatkohoitoon • Joskus fysioterapeutti soittaa jatkohoitopaikkaan, erityisesti mikäli potilaan voinnissa on jotain erityistä

RAJOITUKSET STERNOTOMIAN JÄLKEEN

Miten nousta makuulta istumaan / mennä takaisin makuulle? - 2 sairaalan fysioterapeutit ohjaa potilaan käyttämään ns. elämänlankaa - 4 sairaalan fysioterapeutit ohjaa potilaan käyttämään kylkitekniikkaa

Kuinka paljon rintalastaa voi kuormittaa? - 1 -5 kg ensimmäisen kuukauden aikana - 1, 5 -10 kg toisen ja kolmannen kuukauden aikana Isot eroavaisuudet sairaaloiden välillä!

Muuta rintalastaan liittyen • Potilaan pitää välttää kovia ja äkkinäisiä liikkeitä, äärikiertoja ja venytyksiä 2 -3 kuukautta • 1 -3 kuukautta seuraavia liikuntalajeja ei suositella: hiihto, sauvakävely, pyöräily, uinti, golf ja kaikki muut joissa rintalasta voi saada liikaa kuormaa osakseen • Unohtamatta sitä, että sydämen pitää myös saada toipua leikkauksesta

Jäin miettimään… Suurimmat erot potilaalle leikkauksen jälkeen annettavissa ohjeissa – erityisesti rintalastan kuormitusohjeissa

Tutkimusnäkökulmaa….

Brocki BC, Thorup CB and Andreasen JJ: Precautions related to midline sternotomy in cardiac surgery: A review of mechanical stress factors leading to sternal complications. Eur J Cardiovasc Nurs 2010, 9: 7784. - Tutkimuksesta lyhyesti: • Mikäli yläraajat ovat lähellä vartaloa nostojen aikana, voidaan taakkoja nostaa vapaasti kivun sallimissa rajoissa. • Mm. auton oven aukaisu kuormittaa rintalastaa noin 5, 7 kg verran. Tutkimustulosten perusteella he ovat määritelleet omiin potilaalle ohjattaviin ohjeistuksiinsa rajoitukseksi 5 kg ensimmäiseksi kuukaudeksi sternotomian jälkeen. • Tukematon, toistuva yskiminen sternotomian jälkeen aiheuttaa merkittävää mekaanista stressiä sekä rintalastalle että haavalle – suosittelevat ”itsensä halaamista” yskiessä. • Erityisesti rintalastan alaosa kuormittuu vatsalihasten aktivoitumisen seurauksena. Tulosten perusteella he suosittelevat kylkitekniikkaa vuoteelta noustessa 6 - 8 viikon ajan sternotomian jälkeen.

Parker R, Adams JL, Ogola G ym: Current activity guidelines for CABG patients are too restrictive: comparison of the forces exerted on the median sternotomy during a cough vs. lifting activities combined with valsalva maneuver. Thorac Cardiovasc Surg 2008, 56: 190 -194. Tutkimuksesta lyhyesti: - Maitokannun nostaminen kuormittaa rintalastaa 3, 7 kg verran. - Yskiminen kuormittaa rintalastaa enemmän kuin päivittäisissä toimissa (mm. 3, 7 kg maitokannun nosto, 11, 4 kg lapsen nosto, 13, 6 kg matkalaukun nosto ja kahden 18, 2 kg painavan taakan nosto kädet vartalon vierellä) tarvittava voima. Yskimisen mitattu aiheuttavan rintalastalle jopa 27, 5 kg massan. - Tämän tutkimuksen valossa voi siis todeta, että potilaalle Suomessa ohjatut liian matalat rintalastan kuormitusrajoitukset tekevät päivittäisistä toimista suoriutumisesta hyvin hankalaa ja potilaat eivät rohkaistu toimimaan normaaleissa päivittäisissä askareissa.

Kyselystä heränneitä ajatuksia

Lisää resursseja ja tiloja tarvitaan!

Tarvitaan enemmän yhteistyötä sairaaloiden ja asiantuntijoiden kesken, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti

Voisimmeko yhtenäistää toimintatapojamme jotta saisimme parhaan mahdollisen hyödyn kaikille? - Onko tälle tarvetta?

Miten kommunikointia eri osaajien kesken voidaan parantaa jotta saadaan turvattua potilaan hyvä toipuminen?

Miksi me työskentelemme? Potilaan vuoksi

KIITOS heidi. mahrberg@sydankeskus. fi sydanterapeutit@suomi 24. fi