SYDN JA VERISUONISAIRAUDET Verenpainetauti hypertensio arterialis Verenpaine ihmisen

SYDÄN JA VERISUONISAIRAUDET

Verenpainetauti = hypertensio arterialis • Verenpaine = ihmisen valtimosuonien sisäinen paine • Verenpaine (RR) ilmoitetaan ylä/systolisella (sydämen supistumisvaihe) ja ala/diastolisella (sydämen lepovaihe) paineella mm. Hg • Jokaisella on oma verenpainetaso (RR vaihtelee iän, ravitsemustottumusten, vuorokauden ajan tai rasituksen mukaan), • Verenpaine on koholla, kun paine on yli 135/85 • Kun RR nousee, niin sairauksien riski kasvaa • Verenpaine kohoaa usein etenkin keski-iässä ja sitä vanhemmilla • Kohonnut verenpaine = Hypertensio • Suomessa n. 600 000 : lla kohonnut verenpaine ja lääkehoidon erityiskorvausoikeus on ~ 500 000 2

Verenpainetaso • Kun epäillään kohonnutta verenpainetta, selvitetään ensin verenpainetaso • Vähintään neljänä (mielellään 7) eri päivinä tehtyä mittauskertaa • Jokaisella kerralla kaksoismittaus ja niiden keskiarvo • Huom. Oikea mittaustekniikka ja mahdollinen valkotakkisyndrooma, tarvittaessa kotimittaukset 3

Verenpainetason luokitus < 130/85 on normaali verenpaine • Seuranta kahden vuoden välein < 120/80 on optimaalinen ihanteellinen verenpaine • Seuranta viiden vuoden välein • Diabetesta ja munuaissairauksia sairastavilla tai jos henkilö on sairastanut aivohalvauksen tai sydäninfarktin tavoitteena on verenpaine < 130/80 4

Verenpainetaso mm. Hg Verenpainetaso Ohjeistus Seuranta 130 -139 / 85 -89 Tyydyttävä RR taso Elintapaohjeet 1 vuoden välein Elintapaohjeet 2 – 6 kk: n aikana 4 viikon välein Kohtalaisesti kohonnut Elintapaohjeet 1 kk: n aikana 1 viikon välein ≥ 180/≥ 110 Huomattavasti kohonnut Elintapaohjeet Lääkärille ohjaus 1 viikon aikana 2 -3 pv: n välein ≥ 200/≥ 130 hypertensiivinen kriisi Välitön hoito ≥ 140/<90 isoloitunut systolinen hypertensio 140 -159 / 90 -99 160 -179 / 100 -109 Lievästi kohonnut Seuranta riippuu yläpaineen arvosta ks. aiemmat ohjeet 5

Poikkeavan verenpaineen oireet Matala verenpaine Korkea verenpaine Hypertensiivinen kriisi Ei välttämättä oireita Päänsärky Sydän tykyttää pystyasennossa ollessa Joskus päänsärky Näköhäiriöt Pitkään seistessä huimaus Joskus humina, kohina päässä, huimaus Hengenahdistus Ylä/systolinen paine < 70 munuaisten toiminta heikkenee ja virtsan tulo lakkaa Väsymys Munuaisongelmat (valkuaista ja verta virtsassa) Ylös noustessa silmissä sumenee Rytmihäiriöt 6

Etiologia 95%: lla primaari eli essentiaalia hypertoniaa Ei selkeää yksittäistä syytä tai sairautta taustalla 5 %: lla sekundaarinen hypertonia mm. munuaissairaus tai aineenvaihdunta- tai hormonihäiriö Kohonnut RR altistaa: • Sepelvaltimotaudille ja sydäninfarktille • Aivoverenkiertohäiriöt: aivoinfarkti/aivoverenvuoto • Sydämen vajaatoiminnalle • Munuaissairauksille 7

Verenpainetta kohottavia tekijöitä • • Korkea ikä Vähäinen liikunta Runsas ruokasuolan käyttö Runsas rasvojen käyttö (tyydyttyneet) Ylipaino, etenkin keskivartalolihavuus Tupakointi Alkoholin suurkulutus Huumeet/doping aineet • • • Stressi, levon puute Fyysinen rasitus (akuuttivaiheessa) Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt Lakritsi Jotkut lääkkeet esim. (e-pillerit, tulehduskipulääkkeet, nuhalääkkeet, yskänlääkkeet, allergialääkkeet, osa psyykenlääkkeistä) 8

Tutkimukset • • RR-seuranta Kirjaa myös syke, mittausasento, pvm ja kellonaika Turvotukset BMI eli painoindeksi / painon seuranta, vyötärönympärys Pituus EKG Thorax-röntgen, sydämen ja munuaisten ultraääni tarvittaessa Lab: B-PVK, f. B-Gluk, P-Na, P-Krea, PLV, U-Prot, U-Eryt, U-Alb/Krea, P-Kol, P -Kol-HDL, P-Kol-LDL, P-Trigly 9

Kohonneen verenpaineen hoito Hoidon tavoitteet: • Normaali verenpainetaso <130/85 tai ainakin alle 160/90 • Lisäsairauksien ehkäisy • Hoidon vaikutukset arvioidaan 1 -3 kk kuluttua hoidon aloittamisesta tai muuttamisesta 10

Kohonneen verenpaineen lääkkeetön hoito Elämäntapaohjaus: ravinto • Runsaasti hedelmiä, marjoja, kasviksia • Vähärasvaisia maitotuotteita • Kuitupitoinen ravitsemus, kokojyväviljatuotteet (turvaavat kuidun, kaliumin ja kalsiumin saantia, jotka alentavat verenpainetta) • Suolaa alle 5 g/vrk, vähäsuolaiset tuotteet, ruoanvalmistuksessa ei käytetä suolaa • Natriumin fysiologinen tarve vain 1, 3 g/vrk 11

• • • Tyydyttymättömiä rasvahappoja, 2 -3 kala-ateriaa/viikko Rasvan osuutta energian saannista vähennettävä D-vitamiinia suositusten mukaan Lakritsin käyttöä vältetään, se nostaa RR Pyritään painon hallintaan 12

Elämäntapaohjaus: lihavuus ja liikunta • Keskivartalolihavuus ja BMI yli 30 altistavat • 4 -8 % painonlasku alentaa RR 3 -4 mm. Hg • Säännöllinen, kohtuullisesti kuormittava liikunta alentaa RR (vähintään 30 min kerrallaan esim. reipas kävely, uinti, pyöräily, hiihto, hölkkä) 13

Elämäntapaohjaus: päihteet • Alkoholin runsas käyttö nostaa RR ja lisää mm. aivohalvauksen riskiä ja heikentää verenpainelääkityksen tehoa • Alkoholista saa paljon turhaa energiaa, se lisää kolesterolin kertymistä valtimoiden seinämiin • Huumeet ja ns. doping-aineet vaikuttavat haitallisesti verenpaineeseen • Tuetaan tupakoinnin lopettamista • Tupakointi heikentää valtimoiden sisäkalvon toimintaa ja lisää kolesterolin kertymistä valtimoiden seinämiin 14

Elämäntapaohjaus: Lääkkeet • Tulehduskipulääkkeet kohottavat RR ja heikentävät RR-lääkkeiden tehoa • Yhdistelmäehkäisypillerit ja hormonikorvaushoito kohottavat RR 15

Kohonneen verenpaineen lääkehoito • Yksilöllinen • Aloitetaan yleensä jos Systolinen painetaso on ≥ 160 tai diastolinen ≥ 100 mm. Hg Aloitusraja matalampi (140/90) jos diabetes, munuaissairaus, merkittävä sydän- ja/tai verisuonisairaus Tavoitteena RR 140/85 (tavoitetaso matalampi jos diabetes, munuaissairaus tai aiempi sydäninfarkti tai aivohalvaus) 16

Sepelvaltimotauti = koronaaritauti ELI MCC = morbus cordis coronarius • Huolehtivat sydänlihaksen valtimoverenkierrosta ja hapensaannista • Lääkehoidon erityiskorvausoikeus ~ 200 000 • Yleisin kuolinsyy (40% ♥ kuolemista) 17

Etiologia • Tavallisin syy on sepelvaltimon seinämän ateroomaplakin (kovettuma) repeämä tai haavauma ja siihen liittyvä trombin (hyytymän) muodostuminen • Ahdas valtimo → verimäärä vähenee → hapenpuute sydämessä eli iskemia → rintakipu Sydänsairaus altistaa • Muutoksille sydämen rakenteessa ja toiminnassa 18

Sepelvaltimotaudille altistavia tekijöitä Klassiset tekijät • Kohonnut veren LDLkolesterolipitoisuus • Tupakointi • Kohonnut RR • Diabetes • Ikä Muut • Matala veren HDL-kolesterolipitoisuus • Kohonnut veren triglyseridipitoisuus • Insuliiniresistenssi • Ylipaino • Vähäinen liikunta • Perinnölliset tekijät • Psyykkiset tekijät • Veren hyytymiseen ja virtaukseen liittyvät tekijät • Epäterveelliset ravintotottumukset • Sukupuoli (mies) 19

Sepelvaltimotaudin ilmenemismuodot • • • Rasitusrintakipu eli angina pectoris Rintakipua myös levossa Sydäninfarkti Sydämen rytmihäiriöt Äkkikuolema Sydämen vajaatoiminta 20

Angina pectoris -rintakipu • Puristava, ahdistava, kouristava rintakipu rintalastan takana • Kipu säteilee kaulaan, leukaperiin, hartiaseutuun tai vas. /mol. käsivarsiin, ylävatsaan 21

• Kipu alkaa rasituksessa • Kipu lievittyy levolla tai nopeavaikutteisella nitraattilääkityksellä, Dinit®, Nitroglycerin Orion resoribletti 0, 5 mg • Sydämen syke ↑, RR↑ • Joskus kipua luullaan ruoansulatusvaivoista johtuvaksi • Kipua pahentaa pakkanen, helle, saunominen, stressi, raskas ateria • Kipu voi levon jälkeen ilmaantua uudelleen • Jos voimakas kipu kestää yli 15 -20 min → sydäninfarktiepäily → lääkäriapu heti! • Jos voimakas rintakipu tulee levossa → lääkäriapu heti! • Voi esiintyä huimausta, kylmänhikisyyttä, ilman loppumisen tunnetta, pahoinvointia • Naisilla, diabetesta sairastavilla ja vanhuksilla oireet voivat olla vähäisiä tai poikkeavia 22

Oireenmukainen hoito angina pectoris kohtauksessa • Ohjaa potilas hyvään lepoasentoon • Avaa kiristävät vaatteet • Huolehdi lisähapen saannista, avaa ikkuna • Seuraa oireita, kipua, hengitystä, vointia • Mittaa sykkeen ja RR, Sa 02, tarv. EKG ja monitorointi • Anna ASA 250 -500 mg pureskellen (huom. allergiat) • Anna Nitroglycerin Orion resoritabletti kielen alle tai Dinit®suihke suuonteloon, odota muutama minuutti • Voi antaa uudelleen, max. 3 -4 tbl yksi kerrallaan 5 minuutin välein • Jos 2 -3 tbl ei auta → lääkärin apua tarvitaan • Huomioi ihon värin (syanoosi), hikisyys, periferian lämmön • Huomioi erittämisen muutokset: virtsa, turvotukset, ummetus • Rauhoittaa potilasta 23

Tutkimukset • Anamneesi, riskitekijöiden kartoittaminen potilasta haastattelemalla (oireiden laatu, sijainti, toistuvuus, kesto, suorituskyky, sukuanamneesi, muut sairaudet, elämäntavat) • Yleistilan havainnointi • Ihon värin havainnointi, hikisyys, turvotukset, kipu • Painoindeksin määrittäminen • Sykkeen mittaaminen • Verenpaineen mittaaminen • Sydämen ja keuhkojen auskultaatio eli kuuntelu 24

• Lab. Perusverenkuva (PVK), P-Na, P-Krea, P-Kol-HDL, P-Kol-LDL, PTrigly, P-Gluk • Sydänentsyymit (CK, CK-Mb, Tn. T) Sydänlihaksen vaurioituessa verenkiertoon vapautuu entsyymejä (l. merkkiaineita), joista voidaan havaita sydänlihasvaurio. Entsyymien ilmaantumis- ja poistumisajat vaihtelevat, tulkitaan entsyymikohtaisesti tuloksia. Sydänentsyymit otetaan vähintään kaksi kertaa 9 -12 tunnin välein sydäninfarktia epäiltäessä • • Lepo-EKG Kipu-EKG Rasitus-EKG Holter (pitkäaikaisrekisteröinti) 25

EKG • Menetelmä, joka raajojen ja rintakehän ihon pinnalle asetettujen elektrodien avulla mittaa sydämen sähköistä toimintaa • Näyttää – Sydämen rytmin – Rytmin nopeuden ja säännöllisyyden – Rytmihäiriöt – Johtumishäiriöt – Iskeemiset löydökset 26

• EKG: n tulkitsee aina lääkäri, mutta sinun on hyvä harjaantua tunnistamaan normaali sinusrytmi (kuva oikealla) 27

Lepo ja rasitus ekg 28

Pitkäaikaisrekisteröinti, holter 29

Kuvantamistutkimukset • Thorax-röntgen (keuhkoröntgenkuva) • Näyttää • Sydämen koko ja verekkyys • Läppäkalkit • Sydämen kuormitus • Sydämen vajaatoiminta • Keuhkojen tilanne 30

Kuvantamismenetelmät, sydämen ultraääni = ♥ uä • Sydämen ECHO/UÄ/kaikukardiografia on kivuton rintakehän ulkopinnalta tehtävä tutkimus • Kertoo mm. sydänlihaksen ja läppien toiminnan, pumppaustehon, näyttää aneurysman 31

Koronaariangiografia = varjoainetehosteinen sepelvaltimoiden kuvaus • Koronaariangiografia, eli varjoainetehosteinen sepelvaltimoiden kuvaus antaa • Tietoa sepelvaltimoiden tilasta ja ahtaumista • Tietoa pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen suunnitteluun, pallolaajennus voidaan liittää tutkimukseen 32

Muita tutkimuksia • Magneettikuvaus eli MRI • Tietokonetomografia (kerroskuvaus) eli TT 33

Sepelvaltimotaudin hoito Hoidon tavoitteet: • Oireiden lievittyminen • Taudin etenemisen pysähtyminen tai hidastuminen • Potilaan sitoutuminen ja motivoituminen itsehoitoon • • Kokonaisvaltainen hoitotyö (psyyk. , fyys. , sos. ) Luottamuksellisen hoitosuhteen luominen Potilaalle ja omaisille kerrotaan sairaudesta ja sen hoidosta Riittävä suullinen ja kirjallinen ohjaus Elintapaohjaus Kerrotaan tutkimuksista ja mahdollisista toimenpiteistä Lääkehoidon ohjaus 34

Hoitaja käyttää monipuolisesti hoitomenetelmiä: • On kiinnostunut potilaasta, antaa aikaa • Kuuntelee ja keskustelee keräten tietoa potilaan tavoista, tottumuksista, toiveista, tarpeista, ongelmista, oireista jne. • Havainnoi potilaan oireita ja tiedottaa niistä ja pysyy itse rauhallisena Hoitaja tukee ja ohjaa potilasta ja omaisia • Sopeutumisessa sairauteen • Kertoo vertaistuesta esim. informoi Sydänliiton toiminnasta • Kertoo sepelvaltimotautipotilaan kuntoutumismahdollisuuksista mm. tupakasta vieroitusryhmät, liikunnalliset ryhmät, psykososiaalisten tuen ryhmän (esim. terveyskeskukset, sairaalat järjestävät) 35

Sydäninfarkti • Vuosittain Suomessa sairastuu 25 000 henkilöä • Infarktista johtuvia kuolemia Suomessa noin 13 000 henkilöä vuodessa 36

Oireisto • Rintakipu rintalastan takana tai laajemmin ylävartalossa puristavaa, painavaa, ahdistavaa, vannemaista, polttavaa, tylppää tai repivää, painon tunnetta • Voi säteillä kaulalle, ylävatsalle, selkään lapojen väliin, leukaperiin tai (vas/mol. ) olka- ja käsivarteen • Puutumisen tunne yläraajoissa, sormissa • Voi olla palan tunne kurkussa • Ei liity tiettyyn asentoon tai hengitysvaiheeseen • Kipu voimistuu rasituksessa, ei poistu levossa jatkuvaa (voi alkaa levossa) • Nitroglycerin ei auta • Hengenahdistus, Kylmä hiki, Väsymys, Kalpeus, Levottomuus, Tuskaisuus, Sekavuus, Pahoinvointi, Oksentelu, Yskiminen • Voi olla myös oireeton tai vähäoireinen etenkin naisilla, iäkkäillä ja diabeetikoilla 37

Kardiogeenisen sokin (akuutin sydäninfarktin komplikaatio) oireisto • Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa, voi olla epätasainen • Aluksi verenpaine nousee, mutta laskee kohtauksen kestäessä • Iho ja raajojen kärkiosat ovat aluksi viileät, syanoottiset ja myöhemmin kalpeat, kylmänhikiset • Hengitysfrekvenssi on tihentynyt • Levottomuus, tuskaisuus, ahdistuneisuus, uupumus, pelokkuus, myöhemmin sekavuus • Janon tunne ja pahoinvointi mahdollisia • Tajunnan häiriöt • ELVYTYSVALMIUS!!! 38

Sydäninfarktin hoito • Sydäninfarktissa akuuttivaiheessa elintoimintojen tehostettu seuranta sairaalassa: ♥-syke, RR, EKG, hengitys, nestetasapaino, kipu, turvotukset, ihon väri, eritystoiminta • Tarvittaessa lisähapen antaminen • Liikkuminen vain lääkärin luvalla (aluksi vuodepotilaana, sitten istuma- ja portatiivilupa, jalkeille voinnin mukaan yleensä 1 -2 vrk: n kuluttua) • Lääkehoidon toteuttaminen lääkärin määräysten mukaan 39

Liuotushoito • Rajoittaa infarktin kasvua ja vähentää kuolleisuutta • Liuotetaan laskimonsisäisellä lääkehoidolla verihyytymät • Jos potilaalla kliinisesti sydäninfarktin taudinkuva ja oireiden alusta on alle 612 h, (tulisi aloittaa 30 min. kuluessa ambulanssin saapumisesta potilaan luokse) • Jos potilaalla ei ole vasta-aiheita liuotushoidolle esim. verenvuototaipumus, tuore leikkaus, oireinen ulcus, tuore AVH, keskushermoston kasvaimet • Elintoimintojen tehostettu tarkkailu liuotushoidon jälkeen sydänvalvonnassa 40

Ohitusleikkaus Pallolaajennushoito ja stentti (metallinen tuki eli verkkolaajennin) 41

Sydämen vajaatoiminta = Sydäninsuffisienssi • Tila, jossa sydämen pumppausvoima ei riitä elimistön tarpeisiin • Sairastuneiden keski-ikä 75 vuotta, harvinainen alle 50 -vuotiailla • Luokittelu: • Akuutti ja krooninen vajaatoiminta • Vasemman ja oikean puolen vajaatoiminta 42

Etiologia • Sepelvaltimotauti ja / tai verenpainetauti • Sydäninfarkti • Kardiomyopatia (sydänlihasrappeuma) • Infektio Akuutti Krooninen • Synnynnäiset sydänviat, sydämen läppien ja sydänlihaksen muut sairaudet • Sydämen vas. puolen vajaatoiminta: hengenahdistus ja äkillisessä vas. kammion voiman pettämisen seurauksena keuhkopöhö. Oireina yskää, yt lasku. Välitön sairaalahoito. • Sydämen oikean puolen vajaatoiminta: turvotukset nilkoissa ja säärissä, munuaisten toimintahäiriö, suoliston verenkiertohäiriöt ruokahaluttomuus, pahoinvointi 43

Sydämen vajaatoiminnalle altistavia tekijöitä • • Korkea verenpaine Sydäninfarkti Keuhkoembolia Sydänlääkityksen laiminlyönti Vaikeat (keuhko)infektiot Anemia Hyper- tai hypotyreoosi Taky- ja bradyarytmiat, eteisvärinä • Runsas neste- tai veri-infuusio • Tulehduskipulääkkeet • Jos munuaisten vajaatoimintaa • Supistusvireyttä heikentävät lääkkeet • Beetasalpaajat ym. • Ylipaino • Runsas alkoholin käyttö • Runsas suolan käyttö • Väsymys 44

Oireisto • Hengenahdistus rasituksessa ja levossa (etenkin ♥ vas. puolen vajaatoiminnassa), yölliset hapennälkäkohtaukset, istuma-asento lievittää oireita • Hengenahdistus ja kuiva yskä makuuasennossa (ortopnea) esiintyy taudin vaikeimmissa muodoissa • Väsymys ja fyysisen suorituskyvyn heikentyminen • Painonnousu ja kuoppaturvotus (pitting ödeema) alaraajoissa ja vuodepotilailla selässä, kengät eivät mahdu jalkaan, yksin esiintyessään epäspesifejä oireita • Rytmihäiriöt, Lepopulssi ↑, RR nousee • Myöhemmin syanoosia huulissa, kynsissä, korvalehdissä • Krooninen vajaatoiminta kehittyy hyvin hitaasti • Poikkeava EKG ja/tai keuhkokuva 45

Tutkimukset • Auskultointi stetoskoopilla (lääkäri), ritinää ja rahinaa keuhkoista, P>90/min, kolmas sydänääni mahdollinen • UÄ • Thorax -RTG, keuhkoverekkyys lisääntyy • Veri pakkautuu keuhkojen verisuonistoon • EKG, P- ja R-aallon muutoksia • Lab: kts. sepelvaltimotautia ja verenpainetautia sairastavan tutk. 46

Hoito ja tarkkailu • Oireiden lievittyminen • Potilaan suorituskyvyn kohentuminen Ylläpidetään ja tuetaan toiminta- ja liikuntakykyä, vireystilaa • Decubitusten ehkäisy • Potilaan elämänlaadun parantuminen • Potilaan hoitoennusteen paraneminen • Oireettoman vajaatoiminnan tunnistaminen ja hoito, Potilaan tuntemukset • Vajaatoiminta voidaan harvoin parantaa kokonaan hyvä oireiden lievittäminen • Mieliala, iäkkäillä sekavuus voi olla ainoa oire tilanteen pahentumisesta 47

Hengityksen seuranta, tavoitteena saturaatio > 90% Verenpaineen seuranta, RR syst. > 90 -100 Painon seuranta päivittäin, sovituissa lukemissa Nestetasapainon seuranta, nesterajoitukset • Virtsaneritystavoite yleensä vähintään > 30 ml/h • NL, VM • Alaraajaturvotusten seuranta • Ravitsemus • Energiansaanti vastaa kulutusta, suolan käytön rajoitukset, päihteettömyys • • 48

• Sydämen vajaatoiminnan syyt • Oireet, mistä oireet johtuvat • Vajaatoiminnan vaikeutumisesta johtuvat oireet • Mitä tehdä oireiden pahentuessa • Itsehoito • Painon seuranta • Ravitsemussuositukset, suolan käytön vähentäminen • Tupakoinnin lopettaminen • Alkoholin käytön vähentäminen • DM tasapaino • Liikunnan lisääminen • Lääkehoito (vaikutukset, sivuvaikutukset, annostus, kustannukset) • Harrastusmahdollisuudet • Sairauden vaikutus työntekoon, perheelämään • Tukiryhmien tarjoamat palvelut • Perheenjäsenten ja ystävien rooli hoidossa 49

50