Yrityksen kasvu ja kansainvlistyminen HAAGAHELIA Liiketalous Pasila Tarja

Yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen HAAGA-HELIA, Liiketalous, Pasila Tarja Jokinen

Miksi kasvua? § Yleiset odotukset usein edellyttävät. § Viisas strateginen valinta voi myös olla yrityksen koon pitäminen yrittäjän itsensä hallittavissa. § Yksi tapa kasvaa on myös yhteistyö ja verkostoituminen. Ei yksin – mutta yhdessä! § Yrityksen elinkaaren vaiheet ja mahdolliset kriisit, VJ: n kirja s 333 – 335. § Huom. Kasvu voi tuoda myös ”kipuja”. 2 Tarja Jokinen 2/21/2021

Mitä kasvu vaatii? 3

Miten kasvu saadaan pysymään hanskassa, jos toimiala kasvaa kovaa vauhtia? 6

Millaista kasvua? 1) Orgaaniseksi kasvuksi kutsutaan kasvua olemassa olevan yrityskulttuurin ja liiketoiminnan pohjalta - vaikkapa vain ”itsestään – toimialan kasvaessa”. Sillä sanotaan voitavan tavoitella maksimissaan n. 10 prosentin vuotuista kasvua. 2) Uutta liiketoimintaa uudelle alalle käynnistettäessa puhutaan diversifioinnista (ja siten rakenteellista muutoksesta). 3) Yritysosto luo helposti jopa 50 – 100 prosentin kasvun ellei sitä tehdä vain kilpailijan poistamiseksi markkinoilta. Yritysosto myös voi luoda diversifikaatiota, jos ostettu yritys toimii täysin uudella toimialalla! Voi olla vaikeaa ottaa haltuun! (Esim. , kun ”Amerin pojat aikanaan Marimekon osti!”) § Muuta rakenteellista muutosta voi tapahtua myös fuusioissa tai yrityksen osien myynneissä. (Lähteitä: Karlöf, Helin, Lövingsson 2004. Johtamisen näkökulmat – peruskäsitteitä ja –malleja. Karppinen, Anne 2008. Fuusio vaatii pitkää pinnaa. Ekonomilehti 6/2008) 7 2/21/2021

Kasvu konserniyrityksessä § Lue Liiketoimintaosaaminen-kirjasta lisää yhtymäyrityksen liiketoimintojen hallinnasta. § Kun pieni yritys pohtii tuotteitaan, iso yritys miettii eri liiketoiminta-alueitaan ja niiden ”portfoliota” eli liiketoimintasalkkuaan. Eli sitä, että millä toimialoilla ja missä bisneksissä halutaan olla mukana! Ks. esimerkkinä Ahlström ja sen toimalamuutokset! § Voit myös itse ottaa selvää Nokian toimialamuutoksista aina Suomen Gummitehtaan ja Idenstamin puuhiomon 10 ajoista asti. Tarja Jokinen 2/21/2021

Kasvun tavat § Nykyisillä tuotteilla ja markkinoilla joko markkinaosuutta valtaamalla tai tuotteiden käyttöä lisäämällä. § uusia tai uudistettuja tuotteita kehittämällä, § uusille asiakkaille myymällä (maantieteellisesti laajentuen tai uusia segmenttejä tavoitellen), § arvoketjuosuutta laajentaen (vertikaalista integraatiota joko taaksepäin – eli esim. omaan maahantuontiin ryhtyen tai eteenpäin – eli esim. oman jälleenmyyntiverkoston luonnilla) tai § diversifioitumalla (joko yritysostoin tai itse aivan uusille aloille ja alueille suunnaten). KS. kuvio seuraavassa diassa § § (Lähde: Varis (toim. ) Kumppanuudella kasvuun. Kansainvälistymistä koskeva teksti (37 -kv-osio. pdf ) s. ) http: //www. tbrc. fi/pubfilet/kk 11 Tarja Jokinen 2/21/2021

KANSAINVÄLISTYMINEN § Kansantalouden tasolla se tarkoittaa vientiä ja tuontia sekä ns. suoria sijoituksia eli suomalaisten yritysten investointeja ulkomaille tai ulkomaalaisten investointeja Suomeen, § toimialan tasolla se voi olla esim. Suomen vähittäiskaupan kansainvälistymistä (Lidl, Ikea ym tulleet Suomeen ja Kesko, Seppälä, Tiimari, Stockmann ym. laajenevat ulkomaille) § ja yrityksen tasolla vientiä, tuontia ja/tai toimintaa ulkomailla. (Minimissään jotain pieniä ostoja ulkomailta!) § Etsi aina uusin tieto ulkomaankaupasta tullin tilastopalvelusta. Suorista sijoituksista löytyy tietoa Suomen Pankista. Tarja Jokinen 14 2/21/2021

Operaatiomuodot § Vientiä voidaan erotella olevan § epäsuoraa, jossa on kotimainen viejä kumppanina § suoraa, jossa on vientimaassa toimiva kumppani (maahantuoja, agentti tms) ja § välitöntä, jossa itse tehdään kauppaa ulkomaalaisten ostajien kanssa (tähän kuuluu myös verkkokauppa) § Sopimukseen pohjautuvaa yhteistoimintaa ovat esim. lisensiointi, franchising, sopimusvalmistus. § Omaa tuotantoa/myyntiä § voidaan perustaa itse (ns. greenfield-toimintaa), § hankkia yritysostoin tai perustaa yhteisyrityksenä. 20 Tarja Jokinen 2/21/2021

Nämä asiat tehtävässänne… § Miten yritys on kasvanut ja aikoo kasvaa? § Onko sillä jotain kansainvälistymistä tai aikeita? 23 2/21/2021

… entä sitten jatkossa? § Kasvusta ei erillisiä opintoja, mutta otettava huomioon kaikessa! § Kansainvälistymisestä 9 pisteen moduuli englanniksi. § Kansainvälistymistä myös valinnaisissa opinnoissa (esim. born global –yrityksistä…) 24 2/21/2021

Kiinnitä videossa huomiota § Miten Suomen elinkeinorakenne muuttui 1900 -luvulla? § Miten Ahlströmin toiminta muuttui vuosikymmenten kuluessa? Kuinka kovasti varallisuus kasvoi? § Miten omistajasuvun kasvaessa tultiin toimeen? § Miten yritys hoiti nykyisin ”muotiin tullutta” sosiaalista vastuuta? § Milloin ja miten yritys alkoi kansainvälistyä? § Miten turvattiin rahoituksen riittävyys eri vaiheissa? § Miten sodat vaikuttivat liiketoimintaan? § Miten yrityskulttuuri vaikuttaa kansainvälisessä toiminnassa? 25

Yli 150 vuotta teollista osaamista ja muuntautumiskykyä Palaa tästä!

Antti Alhström - visionääri § § § § § näki metsien mahdollisuudet, poltti hiiltä rautaruukkien tarpeisiin ja aloitti myös puunjalostuksen, josta tuli 1800 -luvun loppupuolella Suomen merkittävin viennin haara osasi sekä suomea että ruotsia ja oli ”lahjakas numeroissa” hallitsi ammattinsa yksityiskohtaisesti laajensi rohkeasti liiketoimintaa (laivanvarustus, rautaruukkeja yrityskaupoin) onnistui solmimaan ”hyvät naimakaupat” lunasti lapsipuoliltaan edullisesti yrityksen omistuksen perusti koulun ja hoiti muutenkin sosiaalista vastuuta vaikutti myös valtiopäivämiehenä porvarissäädyssä (yhteiskunnan oloihin, tasaarvokysymyksiin sekä omalle liiketoiminnalleen tärkeisiin asioihin, kuten esim. rautatien rakentaminen Normarkkuun, mutta se tehtiin kuitenkin Porin kautta Reposaaren satamaan) sai kauppaneuvoksen arvonimen ja 7 lasta meni uudestaan naimisiin 1. vaimon kuoltua ( toinen vaimo oli Eva ks. seuraava dia) 27

Eva – maan ensimmäinen naispuolinen teollisuusjohtaja § peri jättiläismäisen omaisuuden Antin kuoltua § joutui taloudellisesti vastuuseen suvun omistuskiistasta Antin ensimmäisen vaimon lapsille, mutta säilytti asemansa § hankki auton ensimmäisten joukossa Suomessa § toimi johdossa 5 vuotta § siirtyi syrjään, kun Walter-poika tuli täysi-ikäiseksi 28

Walter – toisen polven sisupussi § § § nousi johtoon 23 -vuotiaana ja harmitteli koulun käynnin jäämistä ylioppilastutkintoon aloitti sellun keiton kehittämisen puusta (pellavan ja lumpun sijasta) sai ostettua Warkauden tehtaat norjalaisperäisen Gullichsenin suvun oltua myös kiinnostunut laajenisi eri toimialoille (konepajat, lasitehtaat, joista Karhulassa myös Iittala) yhtiö velkaantui ja oli välillä ilmiselvä konkurssin uhkakin sahasi 1. maailmansodan aikana puuta varastoon odottamaan tulevaa rakennusbuumia nuorempi veli Rafael kuoli sisällissodassa (ei taistelussa, vaan teloituksissa) ja koston kierre iski myös Warkauden tehtailla 7 -kertaisti yhtiön arvon – Suomen suurimmaksi iso inflaatio söi lainoja, josta oli taloudellista hyötyä kahmi myös omistusta itselleen sisaruksiltaan (sai liki puolet) osti kivitalon Ullanlinnasta (on suvulla vieläkin ja siellä on ravintola Savoy yläkerrassa) palkkasi Harry Gullichsenin, josta tuli hänen vävynsä ja johtaja vanhin poika Antti kuoli tapaturmaisesti omissa juhlissaan 29

Harryn ja Mairen aika § Maire ja Harry tulivat johtoon Antti-veljen kuoltua nuorena (ja olivat itsekin nuoria) § huomioivat johtamisessaan sosiaalisen vastuun § mm. rakennuttivat työntekijöille taloja (suunnittelijoina Aallon pariskunta) § Aallot suunnittelivat myös Villa Mairean Noormarkkuun ja Ravintola Savoyn Helsinkiin § sota-aika verotti Harryn voimia ja hän kuoli varhain § tehtailla jouduttiin valmistamaan sotatarvikkeita § sodan jälkeinen varallisuusvero tuotti yritykselle vaikeuksia ja se myi 5 -osan osakkeista Yhdyspankille, joten yritys säilyi perheyhtiönä § perustettiin sisäinen pankki omistusten hallintaan 30

Suvun ulkopuoliseen johtoon siirtyminen § 6 vuoden ajan yritystä johti Hans Ahlström § ensimmäinen ulkopuolinen johtaja oli juristikoulutuksen saanut Bengt Rehbinder § hän modernisoi ja laajensi tehtaita (laittoi tip top –kuntoon) § Rehbinderin aikana yritys alkoi kasvaa ulkomaille, 60 -luvulla ostettiin tehdas Italiasta – ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä § Karhulaan perustettiin lasivillatehdas kuituosaamisen alku § hyvin pian vuonna 1961 tapahtuneen Suomen EFTAan liittymisen jälkeen alettiin kansaivälistyä (ostettiin paperitehdas Italiasta ja se oli ensimmäinen merkittävä suomalaisen yrityksen tekemä yritysosto ulkomailta) § seuraava johtaja Lars Mikander johti erikoispaperien kehittämistä ja kuituosaamista 31

Krister Alhström kansainvälisti § § § § saa tehtäväkseen yhtiön saneeraamisen hallituksen puheenjohtajaksi sellutekniikan professorina uran tehnyt Johan Gullichsen (Mairen ja Harryn poika, 4. sukupolvea) huomattiin, että voidaan myös myydä pois yritystoimintaa ja muuttaa yritysrakennetta (saatiin rahaa yritysostoihin aloilla, joihin haluttiin panostaa) Warkauden tehtaat myytiin Enso-Gutzeitille ja myös muuta toimintaa karsittiin (jäljelle jäi vielä konepajoja ym) keskityttiin erikoispapereihin perustettiin suodatinpaperitehdas Etelä-Koreaan autoteollisuutta palvelemaan 70 -luvulla ja pian myös yhdysvaltalainen yhtiö maailman markkinajohtajuus suodatinpapereissa ostettiin suodatinpaperivalmistaja myös Yhdysvalloista ja saavutettiin markkinajohtajuus autoteollisuuden tavarantoimittajana 32

Uusien johtajien aika § Juha Rantasen aikana suunnattiin strategiaa edelleen keskittymiseen (myytiin loputkin muusta liiketoiminnasta) § hän toi kansainvälisen johtamistavan (mm. johtamiskoulutusta) ja aloitti suunnittelun yhtiön listautumisesta pörssiin § otettiin käyttöön suvun koulutusjärjestelmä § yritys jaetaan kolmeen yhtiöön (omistusta ja sukuasioita erillisiin yhtiöihin, kuituosaaminen uudelle nimelle ö: n pilkut pois ; ) § Jukka Moision aikana mentiin pörssiin – hallituksen puheenjohtajaksi tuli suvun 5 -polven jäsen § suku jää merkittäväksi omistajaksi § on edelleen vahva peluri erikoiskuituosaamisessa maailmanlaajuisesti (rakentaminen, tuulivoima, suodattimet…) § jokainen meistä kohtaa yhtiön tuotteita usein tietämättään § vuonna 2011 tehtiin brändiuudistus, joka näkyy mm. verkkosivulla 33

Lue lisää § Omistussuhteet § Hallitus § Yritysvastuu – vaikkapa jo ennakkoesimerkkinä ensi lukukauden Vastuullisen liiketoiminnan opintojaksolle § Moodlessa on myös word-dokumentti, jos haluat lukea enemmän 34