Yrityksen kasvu ja kansainvlistyminen HAAGAHELIA Liiketalous Pasila Tarja

Yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen HAAGA-HELIA, Liiketalous, Pasila Tarja Jokinen

Miksi kasvua? § Yleiset odotukset usein edellyttävät. § Viisas strateginen valinta voi myös olla yrityksen koon pitäminen yrittäjän itsensä hallittavissa. § Yksi tapa kasvaa on myös yhteistyö ja verkostoituminen. Ei yksin – mutta yhdessä! § Yrityksen elinkaaren vaiheet ja mahdolliset kriisit, VJ: n kirja s 333 – 335 (vp), 331 – 339 (up). § Huom. Kasvu voi tuoda myös ”kipuja”. 2 Tarja Jokinen 6/16/2021

Mitä kasvu vaatii? § § § pääomaa uusia liiketoimintoja, jos nykyiset eivät kasva tarpeeksi kysyntää suunnitelmia ja päättäväisyyttä osaamista toimintaympäristön analysointia ja sopeutumiskykyä 3

Mitä kasvu vaatii? Kasvuhalua (sekä innostusta että jatkuvaa sitoutumista) Kasvukykyä ja uskallusta (haaste johtamiselle) Resursseja § pääomaa § osaavaa henkilökuntaa § riittävät tilat Otollista kasvuympäristöä § kysyntää kotimaassa tai muualla § muutenkin hyvää ympäristöä (lait, politiikka yms) Kilpailuetua § tuote, laatu, asiakkuuksien hallinta § hyviä verkostoja Organisointia, tiedottamista ja markkinointia 4

Yrityksen elinkaari ja kasvu Millaisia vaikeuksia eri vaiheissa voi tulla? Lue lisää: Liiketoimintaosaaminen-kirjasta 5 Tarja Jokinen 6/16/2021

Miten kasvua voidaan hallita § § mahdollisesti yhtiöittämällä (konserniksi) rajaamalla markkina-aluetta ulkoistamalla tai yrityksen osien myynnillä suunnitelmallisuudella 6

Miten kasvua voidaan hallita osaavalla johtamisella ja asiantuntija-avun käytöllä riskirahoittajia hankkimalla pyrkimällä ennustamaan kasvua seuraamalla aktiivisesti kilpailijoiden toimintaa/menestystä § lisäämällä osaavaa väkeä/osaamista § hinnoittelemalla rohkeasti kalliimmaksi, jotta voidaan käyttää mahdollisuus hyväksi (mutta ei ylihintaa laatuun nähden) § suunnan tarkistamista, oman toiminnan seurantaa, nykyisten asiakkaiden palvelemista hyvin § § 7

Millaista kasvua? 1) Orgaaniseksi kasvuksi kutsutaan kasvua olemassa olevan yrityskulttuurin ja liiketoiminnan pohjalta - vaikkapa vain ”itsestään – toimialan kasvaessa”. Sillä sanotaan voitavan tavoitella maksimissaan n. 10 prosentin vuotuista kasvua. 2) Uutta liiketoimintaa uudelle alalle käynnistettäessa puhutaan diversifioinnista (ja siten rakenteellista muutoksesta). 3) Yritysosto luo helposti jopa 50 – 100 prosentin kasvun ellei sitä tehdä vain kilpailijan poistamiseksi markkinoilta. Yritysosto myös voi luoda diversifikaatiota, jos ostettu yritys toimii täysin uudella toimialalla! Voi olla vaikeaa ottaa haltuun! (Esim. , kun ”Amerin pojat aikanaan Marimekon osti!”) § Muuta rakenteellista muutosta voi tapahtua myös fuusioissa tai yrityksen osien myynneissä. (Lähteitä: Karlöf, Helin, Lövingsson 2004. Johtamisen näkökulmat – peruskäsitteitä ja –malleja. Karppinen, Anne 2008. Fuusio vaatii pitkää pinnaa. Ekonomilehti 6/2008) 8 6/16/2021

Miten yritysosto saadaan onnistumaan? Ennen kauppaa? - otettava selvää lainsäädännöstä ja verotuksesta - yhtiömuodoista ennen ja jälkeen - mitä kauppa koskee (koko yritystä tai esim. tiettyä liiketoimintaa), siirtyykö nimi - kauppahinta sopivaksi Kaupan jälkeen? - muutosten läpivienti - kulttuurien yhteensovittaminen - resurssit mietittävä uusiksi (taloudelliset, osaamiset ym) 9

Miten yritysosto saadaan onnistumaan? 1) Ennen kauppaa on selvitettävä, mitä ollaan ostamassa § § vahvuudet ja heikkoudet yrityskulttuuri talous ja hallinto ostetaanko koko yritys vain jokin tietty liiketoiminta 2) Kauppahinta on saatava kohdalleen 3) Uusi yritys tai liiketoiminta on saatava haltuun § Miten sovitetaan yrityskulttuuri ja toiminta yhteen? § Miten organisoidaan, jotta osaamiset tulevat hyötykäyttöön? § Onko tarvetta esim. irtisanomisille? 10

Kasvustrategiat iso/pieni yritys § Lue Liiketoimintaosaaminen-kirjasta lisää yhtymäyrityksen liiketoimintojen hallinnasta. § Kun pieni yritys pohtii tuotteitaan, iso yritys miettii eri liiketoiminta-alueitaan ja niiden ”portfoliota” eli liiketoimintasalkkuaan. Eli sitä, että millä toimialoilla ja missä bisneksissä halutaan olla mukana! Ks. esimerkkinä Ahlström ja sen toimalamuutokset! § Seuraavissa dioissa on näkökulmia kasvusta ja siihen suhtautumisesta. 11 Tarja Jokinen 6/16/2021

Kasvun keinoja § Nykyisillä tuotteilla ja markkinoilla joko markkinaosuutta valtaamalla tai tuotteiden käyttöä lisäämällä. § uusia tai uudistettuja tuotteita kehittämällä, § uusille asiakkaille myymällä (maantieteellisesti laajentuen tai uusia segmenttejä tavoitellen), § arvoketjuosuutta laajentaen (vertikaalista integraatiota joko taaksepäin – eli esim. omaan maahantuontiin ryhtyen tai eteenpäin – eli esim. oman jälleenmyyntiverkoston luonnilla) tai § diversifioitumalla (joko yritysostoin tai itse aivan uusille aloille ja alueille suunnaten). KS. kuvio seuraavassa diassa § § (Lähde: Varis (toim. ) Kumppanuudella kasvuun. Kansainvälistymistä koskeva teksti (37 s. ) http: //www. tbrc. fi/pubfilet/kk-kv-osio. pdf ) 12 Tarja Jokinen 6/16/2021

samassa arvoketjussa 13 Tarja Jokinen 6/16/2021

Yksi kasvustrategiajaottelu – suhtautuminen kasvuun Prospector – hyödyntäjä, edelläkävijä: etsii aktiivisesti erilaisia tapoja kasvaa ja uskoo hyötyvänsä ensimmäisenä olostaan. Analyser – tarkkailija, analyytikko: ei tee mitään ensimmäisenä. Tarkkailee toimialan tapahtumia ja analysoi niiden merkitystä. Strategialinjausten jälkeen tekee valintansa. Reactor – seurailija: ei laadi kasvustrategiaa, kasvu tapahtuu enemmän ulkoisen voimien vuoksi, kuin yrityksen omasta valinnasta. Defender – puolustaja: toimii varovaisesti, pidättäytyy kasvusta – ”on liian paljon menetettävää” Lähde http: //info. lut. fi/kati/courses/johtaminen_ja_organisaatiot/090731000/Strategiaty% C 3%B 6%20 ja%20 liikkeenjohto 1 osa. pdf, viitattu 5. 10. 2004 Tarja Jokinen 14 6/16/2021

Kansainvälistyminen 15

Tarkastelutasoja § Kansantalouden tasolla se tarkoittaa vientiä ja tuontia sekä ns. suoria sijoituksia eli suomalaisten yritysten investointeja ulkomaille tai ulkomaalaisten investointeja Suomeen, § toimialan tasolla se voi olla esim. Suomen vähittäiskaupan kansainvälistymistä (Lidl, Ikea ym tulleet Suomeen ja Kesko, Seppälä, Tiimari, Stockmann ym. laajenevat ulkomaille) § ja yrityksen tasolla vientiä, tuontia ja/tai toimintaa ulkomailla. (Minimissään jotain pieniä ostoja ulkomailta!) § Etsi aina uusin tieto ulkomaankaupasta tullin tilastopalvelusta. Suorista sijoituksista löytyy tietoa Suomen Pankista. Tarja Jokinen 16 6/16/2021

17

18

19

Hyviä kysymyksiä kansainvälistymispaineissa § Miksi kasvua haetaan kansainvälistyen? § Milloin aktiivinen kansainvälistyminen pitäisi aloittaa? § Kuinka nopeasti pitäisi kansainvälistyä? § Kuinka kansainvälistymisen tulisi tapahtua? § Minne aloittaa vienti? 20 Tarja Jokinen 6/16/2021

Miksi ja milloin aloittaa kansainvälistyminen? § Onko ensin vakiinnutettava kotimarkkinoiden johtajuus? Pohdi erilaisia esimerkkejä! § Kansainvälistyminen on usein vain osa alueellista monipuolistumista – nykyaikana monissa tapauksissa siis uuden markkina-alueen haltuunotto eli osa normaalia kasvua. § Yrittäjän on mietittävä onko yritystoiminta vain elämäntapa vai tavoitellaanko todella kasvua? § Vaihtoehtoisena strategiana voi olla markkinaosuuden kasvattaminen, uusien asiakasryhmien löytäminen ja/tai uusien tuotteiden tarjoaminen kotimarkkinoilla… Mc. Hugh, P. (1999) Making it Big in Software 21 Tarja Jokinen 6/16/2021

Miten ja kuinka nopeasti? § § Vaiheittain pienin askelin • toimimista isomman rinnalla, usein alihankkijana • tai omin voimin, lähialueiden kautta (kuten Seppälä tai muut suomalaiset kaupan ketjut) Toisena ääripäänä: ”Born Global” – eli heti ja ”räjähtäen” • kertaheitolla kansainväliseksi - rajatut, hyvin segmentoidut niche-markkinat (esim. jotkin ohjelmistoyritykset) 22 Tarja Jokinen 6/16/2021

Kansainvälistymisprosessi Lähde: Finnpro 23 Tarja Jokinen 6/16/2021

Operaatiomuodot § Vientiä voidaan erotella olevan § epäsuoraa, jossa on kotimainen viejä kumppanina § suoraa, jossa on vientimaassa toimiva kumppani (maahantuoja, agentti tms) ja § välitöntä, jossa itse tehdään kauppaa ulkomaalaisten ostajien kanssa (tähän kuuluu myös verkkokauppa) § Sopimukseen pohjautuvaa yhteistoimintaa ovat esim. lisensiointi, franchising, sopimusvalmistus. § Omaa tuotantoa/myyntiä § voidaan perustaa itse (ns. greenfield-toimintaa), § hankkia yritysostoin tai perustaa yhteisyrityksenä. 24 Tarja Jokinen 6/16/2021

Kohdemaan valinta § Kohdemaan valinnan on perustuttava tarkkaan tutkimukseen ja selkeisiin laskelmiin. § Toimintaympäristön analysointi ensin (apuna esim. Finpron maaraportit) – tutkitaan sekä makro- että mikroympäristö. § Kilpailutilanne toimialalla kohdemaassa ratkaisee! § Markkinoiden koko § § Kuluttajien käyttäytyminen – > esimerkiksi IT-alalla selvitetään § § § esim. mahdollisten kohdeasiakkaiden absoluuttinen määrä kulutus informaatioteknologiaan ja saavutettu arvo (hyöty) sovelluksista, jotka kuvastavat potentiaalista kysyntää. Kysyntärajoitteet § esim. teknologian taso ja teknologisoitumisen aste alueella. 25 Tarja Jokinen 6/16/2021

Toiminta vieraassa kulttuurissa § Millaisia haasteita voi suomalaisella yrityksellä olla sen aloittaessa toiminnan vieraassa kulttuurissa? (Esim. kun ostetaan yritys ulkomailta. ) § Mitä liittyy liikeidean eri osiin (imago, tuotteet ja niiden tuoma hyöty, kohderyhmät, toimintatavat, fyysiset, henkiset ja taloudelliset resurssit)? § Pohdi esimerkkeinä vaikkapa Saunateciä, Lappsetia ja sen kohdalla etenkin yhteistyötä Rovion ja Argry Birds –brandin kanssa. 26 Tarja Jokinen 6/16/2021

Kun ostetaan yritys vieraan kulttuurin alueelta, on syytä huomioida § kohdemaan/tuotteen yhteensopivuus § lait, kieli, bisneskulttuuri, kilpailu § tulotaso (edullisemmat kustannukset/vähemmän ostovoimaa) § esimieskysymykset (esim. voiko nainen olla…, paikallisen osaamisen hyödyntäminen) 27

Nämä asiat tehtävässänne… § Miten yritys on kasvanut ja aikoo kasvaa? § Onko sillä jotain kansainvälistymistä tai aikeita? 28 6/16/2021

… entä sitten jatkossa? § Kasvusta ei erillisiä opintoja, mutta otettava huomioon kaikessa! § Kansainvälistymisestä 9 pisteen moduuli englanniksi. § Kansainvälistymistä myös valinnaisissa opinnoissa (esim. born global –yrityksistä…) 29 6/16/2021

Yli 150 vuotta teollista osaamista ja muuntautumiskykyä Palaa tästä!

Kiinnitä videossa huomiota § Miten Suomen elinkeinorakenne muuttui 1900 -luvulla? § Miten Ahlströmin toiminta muuttui vuosikymmenten kuluessa? Kuinka kovasti varallisuus kasvoi? § Miten omistajasuvun kasvaessa tultiin toimeen? § Miten yritys hoiti nykyisin ”muotiin tullutta” sosiaalista vastuuta? § Milloin ja miten yritys alkoi kansainvälistyä? § Miten turvattiin rahoituksen riittävyys eri vaiheissa? § Miten sodat vaikuttivat liiketoimintaan? § Miten yrityskulttuuri vaikuttaa kansainvälisessä toiminnassa? 31

Lähde: Vuosikertomus 2012 32

33

Antti Alhström - visionääri § § § § § näki metsien mahdollisuudet, poltti hiiltä rautaruukkien tarpeisiin ja aloitti myös puunjalostuksen, josta tuli 1800 -luvun loppupuolella Suomen merkittävin viennin haara osasi sekä suomea että ruotsia ja oli ”lahjakas numeroissa” hallitsi ammattinsa yksityiskohtaisesti laajensi rohkeasti liiketoimintaa (laivanvarustus, rautaruukkeja yrityskaupoin) onnistui solmimaan ”hyvät naimakaupat” lunasti lapsipuoliltaan edullisesti yrityksen omistuksen perusti koulun ja hoiti muutenkin sosiaalista vastuuta vaikutti myös valtiopäivämiehenä porvarissäädyssä (yhteiskunnan oloihin, tasaarvokysymyksiin sekä omalle liiketoiminnalleen tärkeisiin asioihin, kuten esim. rautatien rakentaminen Normarkkuun, mutta se tehtiin kuitenkin Porin kautta Reposaaren satamaan) sai kauppaneuvoksen arvonimen ja 7 lasta meni uudestaan naimisiin 1. vaimon kuoltua ( toinen vaimo oli Eva ks. seuraava dia) 34

Eva – maan ensimmäinen naispuolinen teollisuusjohtaja § peri jättiläismäisen omaisuuden Antin kuoltua § joutui taloudellisesti vastuuseen suvun omistuskiistasta Antin ensimmäisen vaimon lapsille, mutta säilytti asemansa § hankki auton ensimmäisten joukossa Suomessa § toimi johdossa 5 vuotta § siirtyi syrjään, kun Walter-poika tuli täysi-ikäiseksi 35

Walter – toisen polven sisupussi § § § nousi johtoon 23 -vuotiaana ja harmitteli koulun käynnin jäämistä ylioppilastutkintoon aloitti sellun keiton kehittämisen puusta (pellavan ja lumpun sijasta) sai ostettua Warkauden tehtaat norjalaisperäisen Gullichsenin suvun oltua myös kiinnostunut laajenisi eri toimialoille (konepajat, lasitehtaat, joista Karhulassa myös Iittala) yhtiö velkaantui ja oli välillä ilmiselvä konkurssin uhkakin sahasi 1. maailmansodan aikana puuta varastoon odottamaan tulevaa rakennusbuumia nuorempi veli Rafael kuoli sisällissodassa (ei taistelussa, vaan teloituksissa) ja koston kierre iski myös Warkauden tehtailla 7 -kertaisti yhtiön arvon – Suomen suurimmaksi iso inflaatio söi lainoja, josta oli taloudellista hyötyä kahmi myös omistusta itselleen sisaruksiltaan (sai liki puolet) osti kivitalon Ullanlinnasta (on suvulla vieläkin ja siellä on ravintola Savoy yläkerrassa) palkkasi Harry Gullichsenin, josta tuli hänen vävynsä ja johtaja vanhin poika Antti kuoli tapaturmaisesti omissa juhlissaan 36

Harryn ja Mairen aika § Maire ja Harry tulivat johtoon Antti-veljen kuoltua nuorena (ja olivat itsekin nuoria) § huomioivat johtamisessaan sosiaalisen vastuun § mm. rakennuttivat työntekijöille taloja (suunnittelijoina Aallon pariskunta) § Aallot suunnittelivat myös Villa Mairean Noormarkkuun ja Ravintola Savoyn Helsinkiin § sota-aika verotti Harryn voimia ja hän kuoli varhain § tehtailla jouduttiin valmistamaan sotatarvikkeita § sodan jälkeinen varallisuusvero tuotti yritykselle vaikeuksia ja se myi 5 -osan osakkeista Yhdyspankille, joten yritys säilyi perheyhtiönä § perustettiin sisäinen pankki omistusten hallintaan 37

Suvun ulkopuoliseen johtoon siirtyminen § 6 vuoden ajan yritystä johti Hans Ahlström § ensimmäinen ulkopuolinen johtaja oli juristikoulutuksen saanut Bengt Rehbinder § hän modernisoi ja laajensi tehtaita (laittoi tip top –kuntoon) § Rehbinderin aikana yritys alkoi kasvaa ulkomaille, 60 -luvulla ostettiin tehdas Italiasta – ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä § Karhulaan perustettiin lasivillatehdas kuituosaamisen alku § hyvin pian vuonna 1961 tapahtuneen Suomen EFTAan liittymisen jälkeen alettiin kansaivälistyä (ostettiin paperitehdas Italiasta ja se oli ensimmäinen merkittävä suomalaisen yrityksen tekemä yritysosto ulkomailta) § seuraava johtaja Lars Mikander johti erikoispaperien kehittämistä ja kuituosaamista 38

Krister Alhström kansainvälisti § § § § saa tehtäväkseen yhtiön saneeraamisen hallituksen puheenjohtajaksi sellutekniikan professorina uran tehnyt Johan Gullichsen (Mairen ja Harryn poika, 4. sukupolvea) huomattiin, että voidaan myös myydä pois yritystoimintaa ja muuttaa yritysrakennetta (saatiin rahaa yritysostoihin aloilla, joihin haluttiin panostaa) Warkauden tehtaat myytiin Enso-Gutzeitille ja myös muuta toimintaa karsittiin (jäljelle jäi vielä konepajoja ym) keskityttiin erikoispapereihin perustettiin suodatinpaperitehdas Etelä-Koreaan autoteollisuutta palvelemaan 70 -luvulla ja pian myös yhdysvaltalainen yhtiö maailman markkinajohtajuus suodatinpapereissa ostettiin suodatinpaperivalmistaja myös Yhdysvalloista ja saavutettiin markkinajohtajuus autoteollisuuden tavarantoimittajana 39

Uusien johtajien aika § Juha Rantasen aikana suunnattiin strategiaa edelleen keskittymiseen (myytiin loputkin muusta liiketoiminnasta) § hän toi kansainvälisen johtamistavan (mm. johtamiskoulutusta) ja aloitti suunnittelun yhtiön listautumisesta pörssiin § otettiin käyttöön suvun koulutusjärjestelmä § yritys jaetaan kolmeen yhtiöön (omistusta ja sukuasioita erillisiin yhtiöihin, kuituosaaminen uudelle nimelle ö: n pilkut pois ; ) § Jukka Moision aikana mentiin pörssiin – hallituksen puheenjohtajaksi tuli suvun 5 -polven jäsen § suku jää merkittäväksi omistajaksi § on edelleen vahva peluri erikoiskuituosaamisessa maailmanlaajuisesti (rakentaminen, tuulivoima, suodattimet…) § jokainen meistä kohtaa yhtiön tuotteita usein tietämättään § vuonna 2011 tehtiin brändiuudistus, joka näkyy mm. verkkosivulla 40

Lue lisää § Omistussuhteet § Hallitus § Yritysvastuu – vaikkapa jo ennakkoesimerkkinä ensi lukukauden Vastuullisen liiketoiminnan opintojaksolle § Moodlessa on myös word-dokumentti, jos haluat lukea enemmän 41