TULEVAISUUDEN RUOKA MIT SIN SYT 50 VUODEN PST

TULEVAISUUDEN RUOKA MITÄ SINÄ SYÖT 50 VUODEN PÄÄSTÄ?

ESITYKSEN RAKENNE 1. Ruoantuotannon muuttuva ympäristö 1. Minkälaiset reunaehdot määrittelevät ruoantuotantoa tulevaisuudessa? 2. Miten ruoan tuotanto muuttuu? Esitellään uusia ruoantuotannon innovaatioita. 1. Vertikaaliviljely 2. Laboratoriossa kasvatettu ruoka 3. Kaupunkiviljely 4. Geenimuuntelu 5. Ruoan 3 D-tulostaminen 6. Hyönteiset proteiinin lähteenä 7. Takaisin ruoan juurille: luomu, lähiruoka, alkuperäislajit ja -lajikkeet

MITÄ SYÖMME 100 VUODEN PÄÄSTÄ? • Pohtikaa parin kanssa tai pienissä ryhmissä: • Mitä syömme 10 tai 100 vuoden kuluttua? • Mitkä tekijät ovat ns. muutosvoimia, joiden takia ruoantuotannon on muututtava? • Miten ruokakulttuuri muuttuu? Mitkä tämän päivän ruokakulttuurin piirteistä katoavat? Mitkä säilyvät? • Minkälaisia eettisiä kysymyksiä tulevaisuudessa voidaan joutua ratkomaan ruoan tuotantoon liittyen? • Minkälaisia keskustelun aiheita ruoantuotannon ympärillä nyt on, jotka Kuva: Niina Mayer

RUOAN TUOTANNON REUNAEHDOT 1/3 • Ilmaston muutos • Skenaario 1. • Skenaario 2. – Ilmaston muutos pysäytetään noin 2 asteeseen – Ilmaston muutosta ei saada pysäytettyä, lämpeneminen on hallitsematonta (4 -10 astetta) – Päästöt lähtevät rajuun laskuun 2020 ja kasvihuonekaasujen nettopäästöt ajetaan nollaan 2060 mennessä – Ruoantuotanto mahdollista lähinnä vain pohjoisessa (myös Suomi) ja vastaavilla vyöhykkeillä etelässä – Ruoantuotanto mahdollista nykyisillä alueilla Sään äärevyys Suomessa ruoantuotanto toissijaista, pellot sitomaan hiiltä ja ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta Pellon riittävä tuottavuus väestön ruokkimiseksi Sadontuottokyvyn noustava, pellon kasvukuntoon

RUOAN TUOTANNON REUNAEHDOT 2/3 • Väestö kasvaa – Ennuste: vuonna 2017 väkiluku 7, 6 mrd. , vuonna 2050 yli 9, 3 mrd. – Ruoan riittävyys: ruoan kysyntä kaksin kertaistuu vuoteen 2050 mennessä – Kilpailu maankäytöstä • Fossiiliset polttoaineet ehtyvät -> löydettävä uusia korvaavia energiamuotoja • Muut ympäristöongelmat – Puhtaan veden saatavuus – Ympäristön kemikalisoituminen – Ekosysteemien ja kasvien ja eläinten monimuotoisuuden (biodiversiteetin) väheneminen

RUOANTUOTANNON REUNAEHDOT 3/3: PLANETAARISTEN RAJOJEN YLITTÄMINEN • Rockströmin planetaariset rajat tarkastelevat yhdeksää eri osa-aluetta ja määrittelee mitattavia rajoja maapallon kantokyvylle. • Ihmiskunnan toiminnan tulisi pysya turvarajojen sisa puolella, jotta voimme va ltta a ympa risto n katastrofaalisen muutoksen. • Mika li planetaariset rajat yliteta a n, ennakoimattomien ja peruuttamattomien ympa risto riskien todenna ko isyys kasvaa. • Osa-alueet ovat voimakkaasti kytko ksissa toisiinsa: jos yksi raja yliteta a n, toisetkin ovat helpommin ylitetta vissa. Kuva: www. nature. com

PELTOVILJELYYN PERUSTUVAN RUOANTUOTANNON MUUTOSTARPEET • Löydettävä kestäviä ratkaisuja paikallisiin ongelmiin – Ruokaturva tarvitsee paikallista ruoantuotantoa – Samoilla keinoilla ei voida ratkaista ruoantuotannon ongelmia eri alueilla • Sopeutuminen ympäristön muutoksiin: – Menetelmät? Kasvilajikkeet? Eläinrodut? • Pellon tuottokyky – samalla alueella tuotettava enemmän ruokaa • Energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot • Resurssitehokkuus • Riskien hallinta – varautuminen • Hävikki pienemmäksi koko ketjussa JOS MAATALOUDEN MODERNISAATIO ON JOHTANUT YMPÄRISTÖONGELMIIN, ONNISTUUKO YMPÄRISTÖONGELMIEN RATKAISEMINEN MODERNISOIMALLA MAATALOUTTA?

TULEVAISUUDEN RUOANTUOTANNON INNOVAATIOT • Vaihtoehtoisia menetelmiä ruoantuottamiseksi: 1. Valmistetaan syötäväksi kelpaavaa solumassaa bioreaktorissa. 2. Tehostetaan kasvihuoneviljelyä modernin teknologian avulla. 3. Kasvatetaan hyönteisiä proteiinin lähteeksi. 4. Hajautetaan ruoantuotantoa: tuotetaan ruokaa siellä missä sitä kulutetaan eli kaupungeissa parvekkeilla, kauppakeskusten katoilla, kellareissa, joutomaalla… 5. 3 D-tulostaminen 6. Takaisin juurille: luomu, lähiruoka, alkuperäisrodut, alkuperäislajikkeet

VERTIKAALIVILJELY HYÖDYNTÄÄ MODERNIA TEKNOLOGIAA • Puutarhakasvien kasvattamista kasvihuoneolosuhteissa kerroksittain • Kasvatus osittain automatisoitu – Esim. harvennus • Hyödynnetään modernia teknologiaa Vahvuudet: • Säästää pinta-alaa – tuotantomäärät/neliömetri moninkertaiset • Viljely mahdollista myös kaupungeissa esim. tyhjissä teollisuuskiinteistöissä – Kasvuolosuhteisen seuranta ja säätäminen • Kasvatusaika noin viikon tavallista nopeampi – Led-valaistus • Lämpiää led-valojen lämmöllä, hukkalämpö otetaan talteen ja hyödynnetään tavallisessa kasvihuoneessa säästää energiaa – Viilennys • Tuotanto mahdollista myös muuttuvassa ilmastossa • Energia voidaan tuottaa aurinkovoimalla

KERROSVILJELYN CASE-ESIMERKKI: ROBBEN PIKKU PUUTARHA • Puutarhatila Lappajärvellä • Ensimmäinen vertikaalipuutarha rakennettiin 2016 • Toiminnan laajennus yhteistyössä Fujistun kanssa 2017, käytetään heidän teknologiaa • Kasvatus noin 40 % tehokkaampaa verrattuna tavalliseen kasvihuoneeseen. • Katso videoesittely toiminnasta – https: //www. kauppalehti. fi/uutiset/rahoitta jat-innostuivat---kerrosviljely-innostifujitsun-mukaan-yrttitarhaan/5 yjyrn. Ss Kuva: http: //www. maaseuduntulevaisuus. fi/maatalous/fujitsu-mukaanruuantuotantoon-suomeen-perustetaan-kokeilukasvihuone-1. 146938

LUE LISÄÄ VERTIKAALIVILJELYSTÄ • https: //www. kauppalehti. fi/uutiset/rahoittajat-innostuivat---kerrosviljely-innosti-fujitsunmukaan-yrttitarhaan/5 yjyrn. Ss • http: //www. maaseuduntulevaisuus. fi/maatalous/fujitsu-mukaan-ruuantuotantoonsuomeen-perustetaan-kokeilukasvihuone-1. 146938 • https: //www. kauppalehti. fi/uutiset/rahoittajat-innostuivat---kerrosviljely-innosti-fujitsunmukaan-yrttitarhaan/5 yjyrn. Ss

LABORATORIOSSA VALMISTETTU RUOKA • Kasveista ja eläimistä voidaan eristää soluja, joita kasvatetaan bioreaktorissa teollisuuslaitoksissa tai kotona. • Perusperiaate: – Geenitekniikan avulla muunnellaan mikrobia (esim. leivinhiivaa) tuottamaan kasvatusliuoksen energian (usein sokeri) avulla haluttua solumassaa. • Tekniikka jo nyt käytössä esimerkiksi: – insuliinin tuottaminen leivinhiivan avulla – lakan solujen tuottamien kosmetiikkateollisuuteen • Miten bioreaktorissa tuotettua ruokaa voidaan hyödyntää: – Eläinten rehuna – Elintarvikkeiden raaka-aineena: juuston valmistuksessa maidon proteiinit tai nugeteissa kanan lihan solumassaa – Lisäravinteena Kuva: http: //www. ts. fi/uutiset/maailma/522068/Laboratorioliha+askarruttaa+us konoppineita

LABORATORIOSSA VALMISTETTU RUOKA Haasteet: Vahvuudet • Eri solut tarvitsevat eri kasvuliuoksen energiakseen. • Ei sido maa-alaa – Miten ja mistä raaka-aineista kasvuliuos tuotetaan? – Onko se energiatehokasta ja eettistä? • Tuotannon energiatehokkuus • Voi hyödyntää uusiutuvia energialähteitä, esim. aurinkoenergia • Päästöt helpommin hallittavissa esim. vesistöihin • Ei jäämiä antibiooteista ja kasvuhormoneista • Suojelee luonnon monimuotoisuutta: ei raivata uutta peltoa, pellot voivat sitoa hiiltä tai olla monimuotoisuuspeltoja • Ravintosisältöä voidaan muokata paremmaksi, esim. rasvat

LUE LISÄÄ LABORATORIORUOASTA • https: //yle. fi/uutiset/3 -9210877 • https: //yle. fi/aihe/artikkeli/2016/10/15/ruokaa-ilman-peltoja-luonnollisesti • http: //www. maaseuduntulevaisuus. fi/maatalous/biotekniikan-tohtori-haluaa-irrottaaruuantuotannon-luonnosta-tankkeihin-maanviljelystä-vapautuva-tila-voidaan-jättäämetsille-1. 183485 • http: //www. vtt. fi/medialle/uutiset/uudenlainen-lähiruoka-kasvaa-omassa-keittiössä • http: //www. tekniikkatalous. fi/tekniikka/lahiruokaa-omassa-keittiossa-kasvisolutkasvavat-bioreaktorissa-6590284 • http: //www. ts. fi/uutiset/maailma/522068/Laboratorioliha+askarruttaa+uskonoppineita

KAUPUNKIVILJELY • Mitä: Hajautettua ruoantuotantoa siellä, missä ruokaa syödään eli kaupungeissa. • Miten? – Yksilöt ja yhteisöt – Viljelypalsoilla, pihoilla ja parvekkeilla, katoilla ja joutoalueilla. • Hyödyt: – Lyhentää ruokaketjuja – Omavaraisuus kasvaa – Yhteys ruoantuotantoon vahvistuu – Viheralueet sitovat hiiltä ja tasaavat mikroilmaston vaihteluita – Puutarhaharrastuksen on todettu lisäävän henkistä hyvinvointi ja tukevan immuunijärjestelmää Kuva: https: //inhabitat. com/tag/vertical-garden/

LUE LISÄÄ KAUPUNKIVILJELYSTÄ • http: //kaupunkiviljely. fi • https: //www. mtv. fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kaupunkiviljely-on-suositumpaa-kuinkoskaan/3513464#gs. bb. KUa=s • http: //www. urbanfarming. org • https: //www. ecowatch. com/urban-farming-david-suzuki-1984874080. html

GEENIMUUNNELTU RUOKA • Geenimuuntelulla (GM) tarkoitetaan elävän olennon (kasvi, eläin, mikrobi) geeniperimän muuttamista haluttuun suuntaan siirtämällä DNA: n osia eliöstä tai lajista toiseen. • GM mahdollistaa lajirajojen rikkomisen jalostuksessa, kun voidaan siirtää geenejä lajista toiseen, esim. kalasta tomaattiin tai bakteerista maissiin. • GM-kasveja viljellään Pohjois- ja Etelä -Amerikassa ja Aasiassa. • Käytöstä kiistellään EU: ssa. GMlajikkeita viljellään Etelä-Euroopassa. Uusia lajikkeita hyväksytään vähän. • Suomessa käytetään GM-soijaa rehuna. Kuva: http: //theadplan. com/alzheimersdietblog/foods-to -avoid/what-you-should-know-about-gmos/

ESIMERKKEJÄ GM-TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ RUOAN TUOTANNOSSA • Käyttö keskittynyt ruoantuotannossa lähinnä kasveihin. – Rikka- ja torjunta-aineresistenssi maissi ja puuvilla. (Rikkaruohot voidaan myrkyttää tehokkaammin, kun viljelykasvi on resistenssi) – Satoisampia lajikkeita. – Kultainen riisi eli A-vitamiinipitoinen riisi, ei tuoteta. • GM-lohen kasvatus ja myynti sallittiin Amerikassa. GM-loheen on istutettu kasvuhormonia säätelevä geeni kunigaslohesta sekä aktivointigeeni harmaaturskasta. Kasvaa täysikasvuiseksi 16 -18 kk, kun tavallisesti 36 kk. Kasvatus sallittu Kanadassa ja vain tankeissa maalla, jottei risteydy luonnon kantojen kanssa. Myydään kauppanimellä Aqu. Advantage

GEENIMUUNTELUN KESKEISIMMÄT ONGELMAT 1. Vähentää maaperän ja maatalousympäristön monimuotoisuutta. 2. Torjunta-aineiden käyttö lisääntyy: Torjunta-aineruiskutukset lisääntyvät kasveilla, jotka ovat torjunta-ainekestäviä, ns. superrikkaruohot. Toisaalta ruiskutukset vähenevät pelloilla, joilla käytetään torjunta-ainetta itsetuottavia kasveja (esimerkiksi puuvilla). 3. Geenimuunneltujen kasvien hallitsematon leviäminen: GMO-kasveja ei kyetä pitämään erillään muusta maataloudesta. Siitepöly kulkeutuu tuulen, hyönteisten, vesistöjen ja maatalouskoneiden mukana. Tappioita luomu- ja tavanomaisille viljelijöille, joiden sadosta tulee tahattomasti ”gm-satoa”. 4. Suuryhtiöiden valta kasvaa ruoantuotannossa. Kasvien patentointi: viljelijöiden ostettava joka vuosi kylvösiemenet, mikä on tulonsiirto viljelijöiltä firmoille. 5. Terveysvaikutuksia ei tunneta täysin. 6. Risteytykset luonnon kasvien ja eläinten kanssa. 7. Tutkimusta rahoittaa GMO-tekniikkaan sidoksissa olevat tahot kuten maatalousalan yritykset. Ovatko tutkimustulokset luotettavia ja riippumattomia? 8. Kuluttajan oikeus tietää, mitä syö. GM-raaka-aineita tai GM: n rehun käyttöä ei tarvitse ilmoittaa elintarvikkeessa. Onko kuluttaja tällöin täysivapaus valita, mitä syö?

GEENIMUUNTELUN VÄITETYT HYÖDYT • Mahdollistaa tehokkaamman ruoantuotannon. – Nälänhädän poistaminen. – Varautuminen ilmaston muutoksen tuomiin muutoksiin. • Ravintoaineiltaan laadukkaampaa ruokaa. – Kultainen riisi, sisältää a-vitamiinia • Yksittäinen viljelijä hyötyy taloudellisesti paremmista sadoista. Kuva: http: //agriculturegmo. blogspot. fi/

PIDETÄÄN VÄITTELY: ”Kasvavaa väestöä ei voida ruokkia ilman geenimuuntelua” • Valitkaa ryhmästä 2 kolmen hengen ryhmää. • Arpokaa kumpi ryhmä on geenimuuntelun puolella ja kumpi vastaan. • Ryhmillä on 5 minuuttia aikaa koota argumentteja. • Väittely kestää 10 minuuttia. • Lopussa molemmilla osapuolilla on puolen minuutin päätöspuheenvuoro. Kuva: http: //www. 21 stcentech. com/gmo-news/

Kuva: www. theadplan. com

PIDETÄÄN VÄITTELY: ”Ilman geenimuuntelua kasvavaa väestöä ei voida ruokkia tulevaisuudessa” Keskustelkaa väittelyn jälkeen aiheesta: • Mitä ajatuksia GMO-väittely herätti? • Kumpi puoli esitti parempia väitteitä asiansa tueksi? • Millaisia riskejä ja mahdollisuuksia GMO: n käyttöön liittyy? • Millaisia asioita pitää ottaa huomioon päätettäessä GMO: n käytöstä? • Miten suhtautua eettisesti geenimuunteluun? – Onko meillä oikeus käyttää geeniteknologiaa, jonka kaikkia vaikutuksia emme tunne? – Onko meillä oikeus olla käyttämättä geeniteknologiaa, jos se voi helpottaa nälänhätää tai tarjota mahdollisesti kestäviä ratkaisuja ruoantuotannon varmistamiseksi tulevaisuudessa?

LUE LISÄÄ GEENIMUUNTELUSTA • http: //leostranius. fi/2014/02/geenimuuntelun-hyodyt-ja-haitat-mita-pitaisi-tehda/ • https: //www. vihreatuuma. fi/geenimuuntelu-ruokaa-kaikille-vai-riskeja-pelloille/ • http: //www. bioturva. org/art/gmruoka. htm • http: //luomu. fi/tietopankki/asiasana/gmo/ • http: //www. maaseuduntulevaisuus. fi/maatalous/ranskalaisselvitys-teollisuuden-tukituottaa-positiivisempia-gm-tuloksia-1. 173123 • http: //theadplan. com/alzheimersdietblog/foods-to-avoid/what-you-should-know-aboutgmos/

RUOAN 3 D-TULOSTAMINEN • Lukekaa Helsingin Sanomien artikkeli ruoan 3 D-tulostamisesta • https: //www. hs. fi/ruoka/art 2000002756704. html • Pohtikaa parin kanssa: – Mitä ruoan 3 D tulostamisella tarkoitetaan? Miten se toimii? – Millaisiin ruoan tuotannon ja kulutuksen haasteisiin 3 D-tulostus pystyisi vastaamaan? – Millaisia vaikeuksia sen käytössä voi olla? Kuva: http: //www. dailymail. co. uk/sciencetech/article-2530195/The-future-cooking -PRINT-dinner-Dont-scoff-3 D-printers-make-food. html

RUOAN 3 D-TULOSTAMINEN Pohtikaa parin kanssa: • Mitä ruoan 3 D tulostamisella tarkoitetaan? Miten se toimii? – Automatisoitu ruoanvalmistaja, joka tekee tietokoneohjelmoidun reseptin haluttuun muotoon halutuista raaka-aineista. • Millaisiin ruoan tuotannon ja kulutuksen haasteisiin 3 D-tulostus pystyisi vastaamaan? – Ravintoarvoiltaan ja rakenteeltaan optimoitua ruokaa esim. Vanhainkoteihin – Ruoantuotantoa siellä, missä puutetta. – Ruoankulutus yksilöityy, voidaan tuottaa haluttuja muotoja ja makuja. – Avaruusruokailu • Millaisia vaikeuksia sen käytössä voi olla? – Millaisia ruoka-aineita käytetään tulostimen ”musteena”, mistä hankitaan, miten tuotettu?

LUE LISÄÄ RUOAN 3 DTULOSTAMISESTA • http: //www. tivi. fi/Kaikki_uutiset/suomi-ruoan-3 d-tulostamisen-karjessa-makoisiakakkuja-energiatasapaino-kohdilleen-ja-taatusti-terveellista-6553601 • https: //www. hs. fi/ruoka/art-2000002756704. html • https: //www. hs. fi/ruoka/art-2000002914010. html • https: //yle. fi/uutiset/3 -8896510 • https: //www. stara. fi/2016/07/13/ravintola-tarjoilee-3 d-tulostettuja-ruokia/ • https: //www. uusiteknologia. fi/2016/05/02/3 d-tulostus-tulee-ruuanvalmistukseen/

HYÖNTEISET OSANA KESTÄVÄÄ RUOKAVALIOTA • Maailmassa on noin 1500 -2000 ruoaksi kelpaavaa hyönteislajia. • Hyönteisiä syödään yleisesti Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. • Hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallittiin Suomessa 2017 Hyönteisala elintarvikevalvonnan piiriin Uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrittäjille (esim. hyönteisten kasvattaminen tyhjissä sikaloissa ja kanaloissa) • Hyönteisiä voidaan syödä: – kokonaisena esim. friteerattuna – jauhettuna esim. myslissä – korvaamassa osan muusta lihasta eineksissä, Kuvat: https: //www. etlehti. fi/artikkeli/terveys/ruokavalio/hyonteiset-saapuvatpian-suomalaisten-lautasille-talta-maistuu

HYÖNTEISET OSANA KESTÄVÄÄ RUOKAVALIOTA • Hyönteisten ruoaksi kasvattamisen etuja: – Tehokas, helppo, nopea ja edullinen kasvattaa – Tarvitsee suhteellisen yksinkertaiset kasvuolosuhteet – Ekologinen: hyvä rehuhyötysuhde, voi syödä ihmiselle kelpaamatonta ravintoa – Terveellinen: sisältää paljon hyvälaatuista proteiinia Hyönteisten syönti voi helpottaa kasvavaa globaalia ruokapulaa. Korvaamalla eläinperäisen proteiinin hyönteisproteiinilla voidaan vähentää ruoantuotannon ympäristövaikutuksia. Kuva: http: //www. maaseuduntulevaisuus. fi/ruoka/%C 3%B 6 t%C 3%B 6 k%C 3%A 4 trynniv%C 3%A 4 t-ruokalautaselle-kun-eu-sallii-hy%C 3%B 6 nteiset-elintarvikkeeksi 1. 182573

LUE LISÄÄ HYÖNTEISISTÄ OSANA KESTÄVÄÄ RUOKAVALIOTA • • • https: //lapsenmaailma. fi/teemat/terveys/mies-joka-hurahti-hyonteisiin/ https: //www. hs. fi/kotimaa/art-2000005375626. html https: //www. hs. fi/kaupunki/art-2000005074422. html https: //www. hs. fi/kotimaa/art-2000005065962. html https: //yle. fi/uutiset/3 -9841971 https: //yle. fi/uutiset/3 -9834538 https: //yle. fi/uutiset/3 -8852940 https: //yle. fi/uutiset/3 -9357474 http: //www. maaseuduntulevaisuus. fi/ruoka/%C 3%B 6 t%C 3%B 6 k%C 3%A 4 t-rynniv%C 3%A 4 truokalautaselle-kun-eu-sallii-hy%C 3%B 6 nteiset-elintarvikkeeksi-1. 182573

TAKAISIN JUURILLE… LUONNONMUKAISEN JA PUHTAAN RUOAN SUOSIMINEN • Vastareaktiona ruoan tuotannon teollistumiselle monet ovat alkaneet suosimaan puhtaampia ja luonnonmukaisempia ruokia, kuten: – Luomua – Lähiruokaa – Lisäaineetonta ruokaa – Raaka-ravintoa – Alkuperäisiä kasvi- ja eläinrotuja, esim. vähän jalostettuja viljalajikkeita kuten speltti ja emmer. Kuva: Niina Mayer

TEHTÄVÄ: TULEVAISUUDEN KOULULOUNAS • Piirtäkää kuva tulevaisuuden koululounaasta: • Mitä tarjoillaan kouluruokailussa: – Pääruokana ja lisäkkeenä, – Salaattina – Leipänä, levitteenä ja ruokajuomana? • Minkälaisista raaka-aineista lounas on valmistettu? • Mitä uutta ja erilaista? Mitä vanhaa ja tuttua? • Missä ja kuka on tuottanut raaka-aineet? • Miten ruoka on valmistettu? Kuva: Niina Mayer

JOHTOPÄÄTÖKSET KASVAVAN VÄESTÖN RUOKKIMINEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ VAATII: u TOIMIVIIN EKOSYSTEEMEIHIN PERUSTUVAA ALKUTUOTANTOA u MODERNIA TEKNOLOGIAA u KYKYÄ MUKAUTUA MUUTTUVIIN OLOIHIN u KYKYÄ AJATELLA TOISIN