Oikeuslingvistiikan perusteet H Mattila Helmikuu 2008 l l

Oikeuslingvistiikan perusteet H. Mattila Helmikuu 2008 l l Kurssin opettajat Miksi tällainen oppiaine? l l l Kieli on lakimiehen tärkein työväline Siksi tarvitaan tietoa oikeuskielen tehtävistä, ominaisuuksista ja termistöstä. Nykyaikana tämä ei koske vain omaa kieltä

Kurssin organisointi l l l kurssi nivoutuu yhteen juridisten tekstitaitojen kurssin kanssa (yhteensä 10 tuntia) luentokuulustelussa kaksi kysymystä, toinen oikeuslingvistiikasta, toinen tekstitaidoista luentokuulustelu 8. 2. klo 14— 16 ls. F 1011 luentokuulustelu mahdollista suorittaa myös oikeuslingvistiikan perusteiden kirjallisuustentin yhteydessä 21. 2. tai 8. 5. (myöhemmin sitä ei enää voi suorittaa) kirjallisuustentissä kaksi esseekysymystä

Luentosarjan sisältö l l l l l l l I Oikeuskielen käsite ja lajit II Oikeuslingvistisen tiedon merkitys III Suomalaisen oikeuskielen historiikki 1 Oikeuskielen yleinen kehitys 2 Oikeustieteellisen suomen kehitys ja käyttö IV Suomalaisen oikeuskielen laatu ja huolto 1 Kehitys 2 Periaatteet 3 Oikeuskielen sanasto A Sitaattilainat B Vierasperäiset sanat C Kotoperäiset neologismit V Juridisen termitiedon lähteet 1 Yleistä 2 Encyclopædia Iuridica Fennica (EIF) A Tavoitteet ja kohderyhmät B Sisältö ja laajuus C Sana-artikkelit 3 Selittävät oikeussanakirjat 4 Juridiset termilähteet verkossa A Yleiskuva B Lakiwiki C EU: n termilähteet VI Juridinen lyhennekulttuuri 1 Lyhenteet suomalaisessa oikeuselämässä 2 Lyhenteiden edut ja haitat

I Oikeuskielen käsite ja lajit l Käsite ja termistö l Synonyymit ja lähi-ilmaukset l l l Alalajit ja kielelliset lähi-ilmiöt l l oikeuskieli – lakikieli – säädöskieli oikeustieteen kieli – säädöskieli – tuomioistuinkieli – hallintokieli – asianajokieli Virkakieli – kuriaalikieli – suunnittelukieli Lakimiesslangi – alamaailman vastakieli Kertauksen tueksi l Vertaileva oikeuslingvistiikka s. 3— 9.

II Oikeuslingvistisen tiedon merkitys l Käytännön lakimiestoiminta l l Leksikografia ja kääntäminen l l l perinnäisesti oikeuskielen sanasto ja tyyli opitaan juridisten sisältöjen ja lakimiestoiminnan kautta tällöin kielenkäytön syyt ja kriittisyys jäävät sivuun ammattikuntien yhteistyön vaatimukset termien määrällisen kasvun vuoksi termilähteet yhä tärkeämpiä: jokainen joko käyttää tai usein laatii termistöjä EU: ssa kääntämisellä yhä suurempi merkitys Kertauksen tueksi l Vertaileva oikeuslingvistiikka s. 27— 30.

III Suomalaisen oikeuskielen historiikki 1 Oikeuskielen yleinen kehitys l Lainsuomennokset l l 1800 - ja 1900 -luvut Nykytila, erityisesti EU l l l valtiovallan haluttomuus 1734 vuoden lain yksityinen käännös 1759 oikeuskieli uudelleen yhä enemmän käännössuomea lauseenvastikkeiden ja sivulauseiden käyttö raskaiden uudissanojen lisääntyminen eurokielenhuollon tehostaminen Oheislukemista: l Mattila, Vertaileva oikeuslingvistiikka, pääjakso Oikeuskieli erikoiskielenä (Oikeuskielen tehtävät, Oikeuskielen ominaisuudet, oikeuskielen termistö l Piehl – Vihonen (toim. ), Vuosikymmen EU-suomea. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 142/2006, erit. Piehl s. 55— 74 ja Westerlund s. 75— 88. l Tulossa 2009: Juhlajulkaisu sen johdosta, että ensimmäisen suomenkielisen lakikirjan ilmestymisestä 250 vuotta.

2 Oikeustieteellisen suomen kehitys ja käyttö l l l Ensimmäiset väitöskirjat 1800 -luvun lopulla l Jaakko Forsman, Pakkotilasta kriminaalioikeudessa 1874 l Seuraava vasta 1893 Myöhempi kehitys l Suomenkielisten väitöskirjojen nopea lisääntyminen l Ruotsinkieliset asteittainen väheneminen l Englanninkielisten räjähdysmäinen kasvu viime vuosikymmeninä l Väittelijän kielenvalinta Seuraavan taulukon lähde: l Mattila, Språket och den nordiska rättsfamiljen. Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland 1/2005, s. 43— 57.

Juridiska doktorsavhandlingar i Finland enligt språk Statistiken till år 1997 baserar sig på Urpo Kangas verk Oikeustiede Suomessa (1998). Data beträffande åren 1998 -2003 har samlats av författaren. l De juridiska fakulteterna Finska 1900 -1909 5 = 38 % 1950 -1959 17 = 74 % 1970 -1979 40 = 84 % 1990 -1997 50 = 86 % 1998 -2003 61 = 77 % l Svenska Engelska Andra Sammanlagt 7 = 54 % - 1 = 8 % (ty) 13 = 100% 4 = 18 % 1 = 4 % 1 = 4 % (ty) 23 = 100% 3 = 6 % 2 = 4 % (1 ty, 1 fr) 48 = 100% 3 = 5 % 5 = 9 % - 58 = 100% 2 = 3 % 16 = 20 % - 79 = 100% - 34 = 100% Andra fakulteter (läroanstalter); juridik som huvudämne 1998 -2003 26 = 76 % 7 = 21 % 1 = 3 %

IV Suomalaisen oikeuskielen laatu ja huolto 1 Kehitys l Kansainvälinen kehitys l l varhainen oikeuskielen huolto kansainvälinen katsaus aina selkeän oikeuskielen utopia Kehitys Suomessa l 1900 -luvun alku * taistelu svetisismejä vastaan * ”virheellisyyksien” torjuminen • termistön vakiinnuttaminen l Tarkemmin: Mattila, Lakimies-lehti ja oikeuskieli, LM 7— 8/2002, s. 1108— 1119.

l Viime vuosikymmenten kielenhuolto l l lauserakenteiden keventäminen tekstien selkeä jäsentäminen eurokielenhuollon tehostaminen Kielenhuollon apuneuvot l l l Iisa, K. & Piehl, A. (1992): Virkakielestä kaikkien kieleen. Helsinki: VAPK-kustannus 1992. – » – , Oittinen, H. & Piehl, A. (2006): Kielenhuollon käsikirja. 6. painos. Helsinki: Yrityskirjat 2006. Kankaanpää, S. , Heikkilä, E. , Korhonen, R. , Maamies, S. , Piehl, A. : Kielitoimiston oikeuskirjoitusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007,

2 Periaatteet l Oikeinkirjoitus l l Vierassanat (foorumi jne. ) Isot kirjaimet (versaalit) Pisteen pois jättäminen pykälänumeroissa Tekstitaso l l Esityksen laajuus l oikeustieteessä mammuttiväitöskirjojen perinne Tekstin rakenne l jäsentäminen ja alaotsikot § § l Virketaso l l l juridiset dokumentit: kumpi ensin, päätös vai perustelut? sama kysymys tieteessä: kortit heti pöytään? Raskaiden virkkeiden perinne Tyylioppi l inversio: ja on kantaja siten tuomittava, … Hyödyllistä luettavaa: Lainlaatijan oppaat

3 Oikeuskielen sanasto A Sitaattilainat l l Ei juurikaan esiinny säädös-, hallinto- ja tuomioistuinkielessä l Poikkeus: EY: n asetukset. Esim. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (864/2007): negotiorum gestio, culpa in contrahendo useaan kertaan sulkeissa. Oikeustieteessä latinalaisten sitaattilainojen perinne l Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa nykyisin käytössä noin 600 erilaista latinalaista ilmausta ja maksiimia l Osa yleisiä (lex, forum, ius, pactum, culpa, nulla poena sine lege, pacta sunt servanda, lex fori), osa harvinaisia l Sitaattien selittämisen tarve l Yksityiskohtaisemmin: Mattila, Latinet i den finländska juridiska litteraturen, JFT 3/200, s. 269— 322.

Nykykielistä peräisin olevat sitaattilainat oikeuskirjallisuudessa l 1950 - ja 1990 -lukujen oppi- ja väitöskirjojen hakemistot § 1950 -luku: latina 824 (73 %), englanti 142 (13 %), ranska 86 (8 %), saksa 48 (4 %) § 1990 -luku: englanti 790 (48 %), latina 627 (38 %), ranska 94 (6 %), saksa 73 (4 %) B Vierasperäiset sanat l Verrattain rajoitetusti säädös-, hallinto- ja tuomioistuinkielessä l Yleiskielessä ja oikeustieteen kielessä vakiintunut sanasto l delikti, fidusiaarinen, dekriminalisointi, denuntiaatio, dereliktio, dissimulaatio l

l Uusien vierassanojen luominen l l l Rajanveto sen suhteen, onko sana jo olemassa Edut § Muodostamisen helppous § Erottuvuus § Kansainvälinen tunnistettavuus Haitat § Eivät avaudu sisäpiirin ulkopuolella § Esteettiset haitat § Ortografiset ongelmat § - englantilaisperäisten termien mukauttaminen suomeen hankalaa, koska lausuminen ja kirjoitusasu poikkeavat. Siksi jätetään usein sitaattilainoiksi: leasing (esim. virossa liising) § - tyyliarvon muutos mukauttamisessa: liisaus

C Kotoperäiset neologismit l l l Syntyvät lähinnä termityössä Yhdyssanat ja sanaliitot Termityön yleiset periaatteet l l l Ymmärrettävyys Yksiselitteisyys Neutraalisuus Yleiskielen mukaisuus Tarkemmin l Mattila, Vertaileva oikeuslingvistiikka (2002), s. 180— 190.

V Juridisen termitiedon lähteet 1 Yleistä l l Oikeuskulttuurisen yleistiedon merkitys Oikeus- ja termitieto yhdistettyinä: juridiset tietosanakirjat l Tilanne kansainvälisesti l l Kuuluisia oikeustietosanakirjoja: Lexikon des Rechts, Juris-Classeurs, jne. Yleistajuiset hyödyllisiä ulkomaisten juristin kannalta: The Guide to American Law

2 Encyclopædia Iuridica Fennica (EIF) A Tavoitteet ja kohderyhmät o o . Antaa informaatiota oikeusjärjestyksen rakenteesta ja normeista Selvittää säännöstöjen taustaa Suomalaisen oikeuskulttuurin kattava kodifiointi 1990 -luvulla Tähdätty laajalle lukijapiirille: o Lähinnä ammattilaiset (juristit, kääntäjät, jne. ) oman erikoisalansa ulkopuolella o Kansalaiset, jotka toimivat erityistä juridista tietämystä edellyttävissä tehtävissä (esim. Käräjäoikeuksien lautamiehet) o Henkilöt, jotka tarvitsevat tietoa oikeuskielen termeistä (leksikografit, terminologit, oikeus- ja hallintokielen kääntäjät jne. ) o Artikkelit avautuvat useimmiten myös suurelle yleisölle.

B Sisältö ja laajuus l Seitsemän teososaa (500 – 800 sivua), joista kukin kattaa toisiinsa läheisesti kytkeytyvät oikeusalat. l l l (1) yritys- ja varallisuusoikeus (2) maa-, vesi- ja ympäristöoikeus (3) perhe-, työ- ja sosiaalioikeus (4) rikos- ja prosessioikeus (5) julkisoikeus (finanssioikeus, hallinto-oikeus, kunnallisoikeus, valtiosääntöoikeus ja lainsäädäntötiede) (6) kansainväliset oikeussuhteet (vertaileva oikeustiede, kansainvälinen julkisoikeus, kansainvälinen talousoikeus ja kansainvälinen yksityisoikeus) (7) oikeuden yleistieteet (oikeusfilosofia, oikeusteoria, oikeusinformatiikka, oikeussosiologia, oikeushistoria ja yleinen oikeuskulttuuri) Erillinen hakemisto-osa, jossa teososakohtaiset hakemistot on koottu yhteen Yhteensä 2 700 sana-artikkelia Pääteksti noin 3 700 kaksipalstaista sivua Hakemistot mukaan lukien kokonaislaajuus noin 5 000 sivua.

C Sana-artikkelit l l l Artikkeleiden keskipituus vajaat puolitoista sivua Artikkeleiden pituus vaihtelee merkittävästi: 10 sivua – ¼ palstaa Artikkelit sijoittuvat eri abstraktiotasoille: l Ne kuvaavat kokonaista oikeudenalaa tai l tarkastelevat tärkeitä oikeusinstituutioita tai l ovat lyhyitä tietoiskuja juridisista detaljikäsitteistä Kattavissa artikkeleissa on mukana l Aiheen historiikki l Ulkomainen oikeus l Sääntelyn yhteiskunnallinen merkitys l Sääntelyn pääkohdat l Kriittiset huomiot l Uudistussuunnitelmat EIF: ää voidaan pitkälti luonnehtia ensyklopediseksi sanakirjaksi, koska l Artikkelit alkavat yleensä määritelmällä l Käsitemääritelmät muodostavat lyhyiden artikkeleiden keskeisen sisällön

3 Selittävät oikeussanakirjat l Maailmalla yleisiä l l Vocabulaire juridique (Ranska), Black’s Law Dictionary (Yhdysvallat), Creisfelds Rechtswörterbuch (Saksa). Tarve meillä l Varsinaista selittävää oikeussanakirjaa ei ole § SSOS: n (Suomalaisen selittävän oikeussanaston) valmistaminen oli SLY: ssä vireillä 1920 -luvulla.

l l EIF toimii osin määritelmäsanakirjan vastineena. Sillä on kuitenkin merkittäviä puutteita: l Monia detaljitason termejä ei teoksessa määritellä nimenomaisesti l Monet määritelmät koskevat vain niitä oikeusaloja, joista ao. Teososassa on kysymys l EIF julkaistiin 1990 -luvulla, ja monet termimääritelmät ovat jo vanhentuneet

4 Juridiset termilähteet verkossa A Yleiskuva B Lakiwiki l Vielä epätäydellinen ja tieto satunnaista C EU: n termilähteet l IATE (“Inter-Agency Terminology Exchange”, ”Inter-Active Terminology for Europe” ) l Valtava termimäärä: § 1, 4 miljoonaa käsitettä ilmaiseva termistö § 7, 7 miljoonaa hakusanaa, jos erikieliset vastineet otetaan lukuun l Puutteet § Määritelmien satunnaisuus § Lukuisat lapsukset l Käyttö § Vapaasti käytettävissä vuodesta 2007 § Löydettävissä helposti esim. Googlella nimen perusteella

VI Juridinen lyhennekulttuuri Antiikki ja keskiaika l Kansainvälinen katsaus l Juridiset lyhenteet Suomessa l

1 Lyhenteet suomalaisessa oikeuselämässä l l Lyhenteiden käyttö yleistä myös Suomessa Tärkein lyhennetyyppi koostelyhenteet , ts. sanoista poimitaan muutamia kirjaimia (usein vain alkukirjaimet)

Yleisimmät lyhenteet suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa l l l l l (1) JFT ’Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland’ 659. Jos mukaan lasketaan määrein varustetut selitteet ja lyhenteet JFT. ja J. F. T. , yhteismäärä on 694. (2) KKO ’Korkein oikeus’ 583. Jos mukaan lasketaan määrein varustetut selitteet, yhteismäärä on 672. (3) LM ’Lakimies’ (Suomalaisen lakimiesyhdistyksen aikakausikirja) 619. Jos mukaan lasketaan määrein varustetut selitteet, yhteismäärä on 651. (4) DL ’Defensor Legis’ (Suomen Asianajajaliiton äänenkannattaja) 605. Jos mukaan lasketaan määrein varustetut selitteet, yhteismäärä on 632. (5) HE ’Hallituksen esitys’ 591. Jos mukaan lasketaan määrein varustetut selitteet ja lyhenteet He ja HE. , yhteismäärä on 614. (6) KHO ’Korkein hallinto‑oikeus’ 452. Jos mukaan lasketaan määrein varustetut selitteet ja lyhenne Kho, yhteismäärä on 535. (7) L ’Laki’ 321. Jos mukaan lasketaan skandinaavisten kielen 'lakia' vastaavat sanat ja lyhenne L. , yhteismäärä on 400. (8) HO ’Hovioikeus’ 367. Jos mukaan lasketaan määrein varustetut selitteet, yhteismäärä on 369. (9) NJA ’Nytt Juridiskt Arkiv’ (Ruotsi) 310. Jos mukaan lasketaan määrein varustetut selitteet ja lyhenne N. J. A. , yhteismäärä on 362. (10) A ’Asetus’ 341. Jos mukaan lasketaan lyhenne A. , yhteismäärä on 355.

Juridisissa lyhenteissä paljon polysemiaa, ts. niillä on useita merkityksiä Erityisen polyseemiset lyhenteet: l l l l l KL K VL P KA SL TA LL R PL 23 merkitystä 22 merkitystä 17 merkitystä 16 merkitystä 14 merkitystä 13 merkitystä

KL l l l l l l Kauppalaki (1987/355; s. a. ) [48] Kirkkolaki Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle (1869/30; 1964/635; muut. 1969/900; 1993/1054; s. a. ) [47] Kommunalskattelag (Ruotsi: 1928: 370; s. a. ) [29] Konkurslag (Ruotsi: 1921: 225; 1987: 672; s. l. & s. a. ) [7] Kauppalehti [3] Kirjanpitolaki (1973/655; s. a. ) [3] Konkurrenslag (Ruotsi: 1982: 729; 1993: 20) [3] Kansainliitto [2] Kansan Lehti [2] Kaupunkilaki [2] Kommunallag (Suomi: 1948/642; Ruotsi: 1977: 179) [2] Kunnallislaki (1948/642; s. a. ) [2] Köyhäinhoitolaki (1922/145) [2] Kaupunki- ja ilmaisjakelulehti (Julkisen sanan neuvoston päätöslyhenteissä) Kaupunkilehtien liitto Kielilaki (s. a. ) Korvauslaki (1942/656) Kunnallislääkärit Kupongskattelag (Ruotsi: 1970: 624) Kyrkolag (1686) Lag i anledning av Finlands tillträde till 1924 års internationella konvention rörande konossement (1939/168) Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista (s. a. ) Suomen Kristillinen Liitto (r. p. )

l l l Lyhenteissä esiintyy usein synonymiaa, ts. useat lyhenteet viittaavat samaan entiteettiin (asiakirjatyyppiin, säädökseen jne. ) Komiteamietintö - KM [317] tai Kom. miet. [40] tai Km [23] tai kom. miet. [18] tai KOM [15] tai Kom [12] tai Km. [9] tai Kom. Miet [9] tai Kom. M [4] (Eduskunnan) lakivaliokunnan mietintö - La. VM [71] tai Lav. M [5] tai LVM [4] tai Lvm [4] tai lvm [4] tai Lakiv. Miet [4] tai Lv. M [3] tai La. Vm [3] Hallituksen esitys (eduskunnalle) - HE [589] tai Hall. es. [16] tai hall. es. [10] tai He [10] tai HEs [4] tai HE. [3] tai Esit. [3] Asetuskokoelma - As. K [47] tai As. kok. [18] tai As. Kok [5] tai Akok [3] Laki avioliittolain voimaanpanosta (1929/235) - AVL [33] tai ALVp. L [8] tai ALVL [4]

l l l Monesti lyhenteessä käytetty sana ei esiinny virallisessa nimessä tai otsikossa tai siitä on otettu lyhenteeseen asiayhteyden mukaan eri sanoja: Laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuutta (1922/274) Ministerivastuu. L Lag om beskattning av begränsat skattskyldig för inkomst och förmögenhet (Finland: 1978/627) Källskatte. L Laki metsä- ja uittotyöntekijäin yhteisasunnoista� , 1967/344) KämppäL Asetus kaupparekisteristä sekä toiminimestä ja prokurasta (1895/22) toiminimiasetus / kaupparekisteriasetus TNimi. A, Tnimi. A, Kaupparek. A ja Toiminimi. A laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin, 278/1922, ns. ’torpparien vapautuslaki’) lex Kallio

Lyhenteen avautuvuus: l Asetus kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista (1960/91) Kaav. Mit. Pohjakart. A l Sisäasiainministeriön päätös asema-, rakennus-, yleis- ja seutukaavoissa käytettävistä merkinnöistä (1959/386) Kaava. Merk. Sis. Mp l Hallintomenettelylaki (1982/598) HMen. L, Hall. Men. L ja Hallintomenettely. L l Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (1919/122) EL, Elink. L tai Elinkeino. L Titulus edelleen valuuttojen lyhenteissä: l , -i. Z

Pisteen käyttö vähentynyt: l Oikeudenkäymiskaari § aik. O. K. nyt OK l Högsta förvaltningsdomstolen § aik. H. F. D. nyt HFD Euroopassa yhä laajaa: l Common Market Law Reports C. M. L. R. l European Court reports E. C. R. l European Court of Human Rights Eur. C. H. R.

Euroopassa kahdentaminen monikon merkkinä: l doctor of laws LL. D. (alunper. ‘legum doctor’ = sananmuk. ‘lakien tohtori’ ts. ‘oikeustieteen tohtori’). Suomessa kahdentaminen sivuviittauksissa (ei suositeltua): l sivut ss. (usein edelleen: pp. = ’paginae’) l sivu X ja seuraavat sivut: s. X ss.

2 Lyhenteiden edut ja haitat l Lyhenteiden edut l l Juridisissa teksteissä paljon viittauksia Viitattavien tekstien otsikot usein monimutkaisia Siksi lyhenteet ovat sekä kirjoittajan että lukijan kannalta käteviä Lyhenteiden haitat l l l Vaikeuttavat viestin ymmärtämistä, jos lyhenne ei ennestään tuttu Väärinkäsitysten mahdollisuus: lyhenteiden polysemia Tekevät tekstistä ”rosoisen”

l l l Vältä liiallista lyhenteiden käyttöä Tarkista, onko jo olemassa vakiintunutta lyhennettä Muodosta lyhenne järkevästi l l l Lyhennetekniset vaihtoehdot Erottuu hyvin Helppo muistaa Ei aiheuta väärinkäsityksiä (vrt. KKO) Lyhenteistä enemmän l l l Mattila, Vertaileva oikeuslingvistiikka (2002), s. 135— 139. Mattila, Juridisista lyhenteistä. Lakimies 1/2005, s. 3— 22 Mattila – Jussila – Kaltio, Oikeuselämän lyhennesanakirja – Juridisk förkortningsordbok Talentum 2004.